Selin, Mibi, Tolvanen, Tamminen

[teppo]

Jos Perovuo valehteli liivimiehestä Penttiselle, ei ole löydettävissä motiivia mikä hyödyttäisi Perovuota itseään. (kohta 2)

Tarkoitatko sanoa, että Perovuo mahdollisesti ei pyrkinytkään edistämään asiakkaansa etua vaan toimi Aarnion sanansaattajana tarkoittamattaan, ymmärtämättömyyttään tai jostain muusta syystä?

[Nicht schuldig]

En tiedä, miten on pystytty oikeasti sulkemaan pois se vaihtoehto, että Perovuon toimistolla on vieraillut tavallista fiksumpi liivimies. Aarnio ja Perovuohan ovat yleisellä tasolla keskustelleet moneen otteeseen keskenään erilaisista keisseistä, koska ovat tuttuja keskenään. Onko Perovuo mukamas todennut jossain tilanteessa, että hän keksi hätävalheena kertomuksen tavallista fiksummasta liikemiehestä?

Jos Perovuon toimistolla on todellisuudessa vieraillut tavallista fiksumpi liivimies, niin kuka tämä liivimies mahtoi olla. Vai onko jokin asianajajien sisäpiirivitsi, että nahkatakissa kulkeva poliisimies olisi tällainen tavallista fiksumpi liivimies?

Jos Jokisen muistiossa oli mainittuna liivimies, niin silloinhan Perovuo olisi keksinyt hätävalheen ennen ajankohtaa 27.3.2012. Mikähän syy tällaisen hätävalheen keksimiselle olisi?

Mielenkiintoista näiden tuomareiden toiminta on todellakin, kun kyseessä on jokin Aarnion kertomusta koskeva ristiriitaisuus tai epäselvyys löytää tuomari sen kyllä välittömästi. Silmä ei kykene kuitenkaan havaitsemaan melko selvää ja suurtakin ristiriitaa todistajien kertomuksissa ja almanakka näyttää unohtuneen käytöstä kokonaan.

[Pieni liekki]

En tiedä, miten on pystytty oikeasti sulkemaan pois se vaihtoehto, että Perovuon toimistolla on vieraillut tavallista fiksumpi liivimies.

Tarkoitatko, että Perovuo valehteli esitutkinnassa?

En missään tapauksessa usko, että arvostettu ja ammattitaitoinen asianajaja alkaisi kuulustelussa valehtelemaan. Kyllä hän on varmasti vastannut esitettyihin kysymyksiin parhaan tietämyksensä mukaan. En tiedä, olisiko mitään hyötyä, jos yrittäisi saada nähtäväksi Helsingin käräjäoikeuden 4.2.2016 antaman päätöksen nro 469 ja Helsingin hovioikeuden 18.5.2018 antaman päätöksen koskien asianajaja Perovuon esitutkintakertomusta.

Osaatko sinä, teppo, neuvoa, missä/miten pääsisi perehtymään tuohon Perovuon esitutkintakertomukseen, jossa puhutaan nahkatakkimiehestä tai tavallista fiksummasta liivimiehestä? Pelkään, että asiaa käsitelleet virkamiehet eivät ole niin syvällisesti perehtyneet tähän asiaan kuin me täällä murhainfossa ja että he ovat mahdollisesti tulkinneet joitain kyseessä olevan asianajajan sanomisia asiayhteydestään irrotettuna tai yksinkertaisesti ymmärtäneet asioita väärin. Virheet helposti kertaantuvat, kun on useampi kokki hämmentämässä soppaa - varsinkin, kun on kyse erittäin laajasta asiakokonaisuudesta.

Jos Perovuon toimistolla on todellisuudessa vieraillut tavallista fiksumpi liivimies, niin kuka tämä liivimies mahtoi olla. Vai onko jokin asianajajien sisäpiirivitsi, että nahkatakissa kulkeva poliisimies olisi tällainen tavallista fiksumpi liivimies?

Viitsitkö täsmentää. Tarkoitatko, että molemmat tiesivät Aarnion olevan mukana järjestäytyneessä rikollisuudessa vaiko että vain toinen tiesi? Epäiletkö Penttisenkin valehdelleen esitutkinnassa/oikeudessa?

Voin yrittää täsmentää ajatuksiani. Kukaan tuskin tiesi keväällä 2012 Aarnion olevan mukana järjestäytyneessä rikollisuudessa, koska KRP:n komisariolle iski tällainen "lekalla päähän"-hetki vasta huhtikuussa 2012, mistä kerrotaan enemmän seuraavassa linkissä:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/krp ... #gs.5mwpi1

Oman näkemykseni mukaan Jari Aarnio on kirjoitettu matkan varrella syylliseksi eikä hän todellisuudessa ole rikollinen eikä varsinkaan huumekeisari. Olen pyytänyt valtakunnansyyttäjän toimistolta nähtäväksi Perovuota ja Penttistä koskevat syyttämättäjättämispäätökset 26.4.2020, mutta niitä ei ainakaan toistaiseksi ole toimitettu. Näkisin, ettei asianajajilla pitäisi olla tarvetta valehteluun, mikäli he haluavat harjoittaa valitsemaansa ammattia. En tiedä, ovatko nämä asianajajat mahdollisesti joutuneet uhkailluiksi tynnyrijutun käsittelyn kestäessä.

[Nicht schuldig]

Fagerholmin kertomuksesta poimittua:

Esitutkintapöytäkirjan s. 40-41 pitivät paikkansa eli ensimmäinen viesti Perovuolta oli tullut 23.1.2012, toinen viesti oli tullut helmikuun loppupuolella, ja kolmas viesti oli tullut maaliskuussa. Ajankohdat perustuivat päiväkirjamerkintöihin, mutta päiväkirja ei ollut kuulusteluissa

mukana. käräjäoikeus sivu 734
Ensimmäinen viesti oli ollut sisällöltään se, että poliisi ei tiedä kahdesta Isnäsin tynnyristä mitään. Fagerholm on kertonut käräjäoikeudessa tämän viestin tulleen 22.1.2012 ja vahvistamassaan esitutkintakertomuksessa 23.1.2012 sivu 756

Penttisen avustaja Sunnari:
Sunnari piti kertomuksessa mainitsemaansa ajankohtaa mahdollisena, mutta tarkkaa aikaa hän ei muistanut. Keskustelua asiasta oli mahdollisesti käyty alkuvuodesta toimistolla, ja siten ennen kuin Sunnari oli sijaistanut Penttistä asiassa. sivu 755

Jos otetaan päivämääräksi vaikka 22.1.2012 liivimiehen käynnille Perovuon toimistolla ja testataan alla olevia kohtia uudelleen:

Nyt jos siellä muistiossa on mainittu liivimies/liivimiehet ja oikeaa liivimiestä ei olisi olemassakaan tarkoittaisi se sitä, että:

1) Liivimies on Fagerholmin mielikuvituksen tuotetta
2) Perovuo valehteli Penttiselle liivimiehestä
3) Aarnio keksi kertomuksen liivimiehestä ja Perovuo levitti kertomusta tietoisena siitä, ettei liivimiestä olekaan.
4) Penttinen keksi tarinan Perovuon toimistolla käyneestä liivimiehestä ja levitti tarinaa Fagerholmille.
5) Tutkijat yhdessä Fagerholmin kanssa keksivät tarinan liivimiehestä.
6) Liivimies on Aarnio, joka naamioitui liiveillä ja hän kävi Perovuon toimistolla.
7) Perovuon toimistolla kävi joku henkilö, joka oli naamioitunut liivimieheksi.

Liivimies ei voi olla Fagerholmin ajatuksen tulosta, koska Fagerholmin olisi täytynyt itse keksiä liivimies jo alle kaksi viikkoa vangitsemisestaan. Mielestäni poissuljettu vaihtoehto. (kohta 1)

Jos Perovuo valehteli Penttiselle liivimiehen käynnistä toimistollaan, niin hänen motiivinsa tähän asiaan laskee hyvin voimakkaasti sen takia, ettei hänellä tammikuussa 2012 ole voinut olla mitään tietoa siitä, että Pasi Nikosta tulisi hänen asiakkaansa, koska Fagerholm ei ollut kertonut mitään Pasi Nikosta tässä vaiheessa eikä Pasi Nikkoa oltu myöskään kuulusteltu. Joten Perovuolla ei ole tässä vaiheessa mitään motiivia keksiä itse liivimiestä. Mielestäni poissuljettu vaihtoehto. (kohta 2)

Jos Aarnio keksi liivimiehen ja Perovuo toimi apurina tarinaa eteenpäin vieden, edellyttäisi se näiden kahden yhteistyötä. Sinällään Aarniolla on varmasti ollut jo tässä vaiheessa käsitys siitä, että Sievälää ollaan sekoittamassa tähän juttuun. Hänen kuvansa on näytetty 4.1.2012, jossa Sievälä on ollut ostamassa kahta puhelinta, joista toista on käytetty huumepuhelimena ja toinen puhelin on ollut poliisin hallussa. Silloin voisi ajatella, että hänellä olisi ollut motiivi estää Sievälän enempää sekoittumista asiaan. Mutta mikä olisi ollut Perovuon motiivi? Perovuon olisi täytynyt käsittää, että myöhemmässä vaiheessa asia saattaa kääntyä päinvastaiseksi Olisiko kuitenkaan näin nopeasti tullut tällainen ajatus mieleen? Sinällään ei ole poissuljettua se, että Aarnio olisi keksinyt tarinan liivimiehestä ja pyytänyt Perovuota kertomaan tarinaa eteenpäin. Tosin erittäin epätodennäköistä arvostetulta asianajajalta. Tästä täytyisi tietää lisää. (kohta 3)

Penttisellä ei ole mitään motiivia kehittää tarinaa Perovuon toimistolla käyneestä liivimiehestä, eikä varsinkaan näin nopeassa tahdissa. Käytännössä poissuljettu vaihtoehto.(kohta 4)

Tutkijat ja Fagerholm eivät varmasti kahden viikon sisällä kehittäneet mitään yhteistä tarinaa liivimiehistä, joten tämäkin vaihtoehto on mielestäni poissuljettu. (kohta 5)

Jos liivimies oli Aarnio, hän olisi täytynyt olla hyvin tehokkaasti naamioitu. Olennainen ongelma tässä on aika. Miksi Aarnio tarttuisi näin järeään toimenpiteeseen alle kahdessa viikossa Fagerholmin kiinniotosta? Mielestäni tässä skenaariossa poissuljettu vaihtoehto. (kohta 6)

Sen sijaan Perovuon toimistolla on voinut käydä henkilö, joka on naamioitunut liivimieheksi. (kohta 7)

Oikeastaan tässä jää jäljelle kolme realistista vaihtoehtoa:

1) Perovuon toimistolla kävi oikea liivimies.
2) Perovuon toimistolla kävi henkilö, joka oli naamioitunut liivimieheksi.
3) Aarnio keksi liivimiehen ja sai jollain tavalla Perovuon suostumaan tämän liivimiestarinan levittämiseen.

Jos ajatellaan vaihtoehtoja 1 ja 2, täytyisi tämän henkilön olla tietoinen seuraavista asioista:

1. Fagerholm on vankilassa.
2. Fagerholmilla oli tekemistä toukokuun tynnyreiden kanssa.
3. Fagerholm tarvitsee tukea, jotta hän ei kerro mitään.
4. Henkilö ei tiedä mahdollisesti sitä, että Hollannissa oli jo joulukuussa 2011 selvillä toukokuun Isnäsin satamaan tulleet tynnyrit.
5. Henkilön täytyy olla huolestunut joko Fagerholmista tai sitten siitä, mitä Fagerholm aikoo kertoa.
6. Henkilö on halunnut yhteyttä Fagerholmiin ja halunnut kertoa ehkä niin, että joku ulkopuolella on tietoinen hänestä.
7. Henkilön on täytynyt tuntea tai tietää Fagerholm.
8. Henkilön on täytynyt tietää siitä, että Perovuo ja Penttinen keskustelevat keskenään ja tuntevat toisensa.
9. Henkilön on täytynyt tietää Penttisen rooli Fagerholmin asianajajana.
10. Henkilöllä ei ole ollut muuta mahdollisuutta vaikuttaa asiaan kuin asianajaja Perovuon kautta.
11. Henkilö on mahdollisesti löyhästi tuntenut Perovuon tai kuullut Perovuosta joltain toiselta henkilöltä.
12. Henkilö on voinut tuntea tai ollut tavannut Penttisen.
13. Henkilö on voinut olla Perovuon asiakas jostain toisesta tapauksesta.
14. Henkilöllä voi olla tietoa huumausaineista ja näistä tynnyreistä.
15. Henkilö voi olla myös normaali kansalainen, joka jostain syystä tai toimeksiannon joltain toiselta saatuaan, haluaa välittää tietoa Fagerholmille.

Jos tarkastellaan kolmatta vaihtoehtoa eli sitä, että Aarnio keksi tarinan ja Perovuo suostui levittämään tarinaa, täytyisi esittää muutamia kysymyksiä. Ongelma on siinä, että Aarniota käsiteltäessä täytyisi käsitellä kahta erilaista roolia ensimmäinen rooli olisi huumepoliisin päällikkö, joka pyrkii pelastamaan syyttömän miehen ja toinen rooli olisi se, että hän itse oli huumekauppias, joka pyrkisi pelastamaan yhden henkilön paljastumisen huumekauppiaaksi nimittäin Sievälän.

Jos Aarnio toimi roolissa, jossa hän pyrki pelastamaan syyttömän miehen, niin siihen ajatteluun sopii huonosti se, että hän käyttäisi tähän tarkoitukseen oikeaa liivimiestä. Mielestäni nämä kaksi eivät vain sovi yhteen. Toisaalta Aarnio on eräässä kohdassa kertonut niin, että tie syyttäjien kautta oli käyty loppuun ja sen takia hän ei kyennyt estämään oikeusmurhaa ikään kuin ”virallisia teitä pitkin.” Silloin tällaiseen ajatteluun voisi liittyä ajatus siitä, että tarkoitus pyhittää keinot. Se siis ei oikeasti ole täysin poissuljettua, ettei tällainen ajatus voisi tulla mieleen. Siis estää epäoikeudenmukainen tapahtumassa oleva asia keinoilla, jotka ovat epätavallisia.

Eniten siinä mietityttää se, että olisiko asianajaja Perovuo lähtenyt mukaan tällaiseen. Luulisi, että hänellä olisi ollut näitä muita keinoja vaikuttaa kuten esim. puhumalla Fagerholmin asianajaja Penttisen kanssa. Toisaalta tällainen ystävänpalveluksen pyytäminen ei ole niin tavatonta kuin luulisi maailmassa, ihmiset saattavat oikeasti tehdä erilaisia palveluksia jopa instituutioille, jotka heitä ovat suojelleet tai tarjonneet työtä tai muuta. Siis ei laisinkaan tavaton ajatus.

Toisaalta tätä teoriaa vastaan puhuu se, että aika oli lyhyt siis todellakin tässä skenaariossa vain vajaata parisen viikkoa. Olisiko siinä ajassa Aarniolla käynyt mielessä tarttua tällaiseen keinoon? Olisiko Perovuo vain myötäillyt asiaa ja kevytmielisesti lähtenyt mukaan? Jos Aarniolla oli näin kiire tehdä jotakin hyvinkin epätavallista niin luulisi, että hän olisi käyttänyt ensin muita keinoja vaikuttaa?

Toisaalta tätä teoriaa vastaan puhuu myöskin se, että Aarnio tiesi toukokuun tynnyreistä. Hän olisi välittänyt väärää tietoa Fagerholmille, joka ehkä uskoisi jonkin aikaa tietoon, mutta jossain välissä hänelle selviäisi, että tieto oli väärä. On mielestäni riski levittää sellaista tietoa, joka voidaan osoittaa vääräksi.

Toisessa vaihtoehdossa Aarnio toimi huumepomona, jonka tehtävänä oli yrittää estää Fagerholmia kertomasta kyseisestä organisaatiosta mitään eikä ainakaan mainita Sievälää, joka oli viimeisimmän organisaatiokaavion mukaan toinen Aarnion alapuolella kaaviossa ollut henkilö. Toinen on sitten Vilhunen. Jos kyseessä oli tällaisen organisaation johtohenkilö kuvittelisi, että kontaktit ovat siinä määrin laajoja, että Fagerholmille saataisiin viesti vankilaan vietyä joka tapauksessa. Jos Fagerholm oli Sievälän jälkeen organisaatiokaaviossa seuraava, täytyisi siis Sievälän ja Fagerholmin tuntea toisensa hyvin ja Sievälä olisi Fagerholmin yläpuolella ketjussa. Ketä siis Fagerholmin täytyisi oikeasti pelätä, jos näin oli? Sitä satunnaista hyväkäytöksistä liivimiestä, joka ei uhkaile häntä vai sitä huumepomoa, joka on hänen yläpuolellansa?

[teppo]

Toisaalta tätä teoriaa vastaan puhuu myöskin se, että Aarnio tiesi toukokuun tynnyreistä. Hän olisi välittänyt väärää tietoa Fagerholmille, joka ehkä uskoisi jonkin aikaa tietoon, mutta jossain välissä hänelle selviäisi, että tieto oli väärä. On mielestäni riski levittää sellaista tietoa, joka voidaan osoittaa vääräksi.

Jos itse olisin paatunut roisto ja korruptoitunut poliisi, toimisin niin, että välittäisin (väärät tai oikeat) poliisitiedot ikäänkuin liivimiesten kautta. Näin kuulusteltava ymmärtäisi, että poliisi ja rikolliset ovat jollain tasolla kompuksessa, eikä asianajajiinkaan voi luottaa. Saattaisin tehostaa uhkaa vielä perheen tappouhkauksella, jotta ymmärtäisi, että parempi pitää suunsa kiinni.

[Pieni liekki]

Toisaalta tätä teoriaa vastaan puhuu myöskin se, että Aarnio tiesi toukokuun tynnyreistä. Hän olisi välittänyt väärää tietoa Fagerholmille, joka ehkä uskoisi jonkin aikaa tietoon, mutta jossain välissä hänelle selviäisi, että tieto oli väärä. On mielestäni riski levittää sellaista tietoa, joka voidaan osoittaa vääräksi.

Jos itse olisin paatunut roisto ja korruptoitunut poliisi, toimisin niin, että välittäisin (väärät tai oikeat) poliisitiedot ikäänkuin liivimiesten kautta. Näin kuulusteltava ymmärtäisi, että poliisi ja rikolliset ovat jollain tasolla kompuksessa, eikä asianajajiinkaan voi luottaa. Saattaisin tehostaa uhkaa vielä perheen tappouhkauksella, jotta ymmärtäisi, että parempi pitää suunsa kiinni.

Siis tämähän on presiis se käsitys, mikä KRP:n kuulustelijoilla on ollut Aarnion ajatellusta käyttäytymisestä ja minkä niin syyttäjät kuin tuomarit ovat jakaneet myöhemmin. Minusta he ovat rakentaneet käsityksensä sirpalemaisesta tiedosta päätellen jälkikäteen kohti alkupistettä ja ovat - anteeksi vaan - kävelleet mielestäni asiassa pöpelikköön. Eli en jaa ajatuksiasi näissä uhkailupäätelmissä. Uhkailua on voinut esiintyä, mutta Aarnio ei ole näkemykseni mukaan uhkaillut ketään, vaan asialla ovat olleet ihan toiset miehet.

[teppo]

Uhkailua on voinut esiintyä, mutta Aarnio ei ole näkemykseni mukaan uhkaillut ketään, vaan asialla ovat olleet ihan toiset miehet.

Kuvailemasi vaihtoehtoinen skenaario edellyttäisi, että Vilhunen olisi valehdellut eikä Aarnio olisikaan ollut hommassa mukana. Myöskin Perovuon olisi tarvinnut valehdella ja hänelle tieto olisikin tullut muualta kuin Aarniolta. Mikä olisi ollut heidän motiivinsa?

Arvaanko oikein, että näkemyksesi ei perustu mihinkään muuhun kuin haluuun uskotella itsellesi, että Aarnio on syytön?

[Pieni liekki]

Uhkailua on voinut esiintyä, mutta Aarnio ei ole näkemykseni mukaan uhkaillut ketään, vaan asialla ovat olleet ihan toiset miehet.

Kuvailemasi vaihtoehtoinen skenaario edellyttäisi, että Vilhunen olisi valehdellut eikä Aarnio olisikaan ollut hommassa mukana. Myöskin Perovuon olisi tarvinnut valehdella ja hänelle tieto olisikin tullut muualta kuin Aarniolta. Mikä olisi ollut heidän motiivinsa?

Vilhunen on käsittääkseni kovanluokan pelaaja. Useamman henkilön kanssa on todistetusti käyty kauppaa Aarnion pään menoksi. Perovuo on saanut keväällä 2012 yleisluontoista tietoa Aarniolta. Hänellä on saattanut olla asiakkaina niitä vähemmän fiksujakin liivimiehiä, joilta on myös mahdollisesti herunut tietoa. Ja kenties se puheena ollut normaalia fiksumpi liivimies on myös käynyt Perovuon toimistolla keskustelemassa jotain. Asianajaja, joka työskentelee huumerikollisten parissa sekä keskustelee asioihin liittyen poliisien, syyttäjien, kollegoidensa yms. henkilöiden kanssa ja joka seuraa asioiden käsittelyä aktiivisesti tiedotusvälineistä, osaa varmasti yhdistellä tietoa ja saattaa joskus toimia myös viestien välittäjänä asioiden hoitamiseksi. Meillä ei ole täsmällistä tietoa, kuinka Perovuo on viestitellyt normaalia fiksummasta liivimiehestä.

Fagerholm on kuulusteluissaan todennut, että hän on saanut uhkaaviksi kokemansa viestit asianajajansa kautta. Asianajaja Penttinen on kertonut Helsingin käräjäoikeudessa seuraavaa (s. 751):

Penttinen ja Perovuo tapaavat ja puhuvat eri asioista lähes päivittäin käräjäoikeudessa. Mahdollista on, että Perovuo oli puhunut Penttiselle jotain tynnyrijutustakin, mutta Penttinen ei ole mieltänyt niitä merkityksellisiksi vaan "asianajajien kahvipöytäkeskusteluiksi". Penttisellä on kaksi selkeää mielikuvaa yhteyksistään Perovuon kanssa liittyen tynnyrijuttuun. Ensinnäkin Perovuo oli ilmoittanut Penttiselle, että hänen toimistossaan oli käynyt normaalia fiksumpi liivimies. Penttinen ei muistanut, mitä asiaa liivimiehellä oli ollut, mutta jotenkin asia oli liittynyt tynnyrijuttuun, koska Perovuo oli siitä ilmoittanut. Penttinen oli varma, että Perovuo oli käyttänyt ilmaisua liivimies.

Lisäksi Penttinen on todennut uhkailuviesteihin liittyen seuraavaa:

Penttinen ei muistanut sanoneensa Fagerholmille niitä viestejä, joista Fagerholm oli kertonut, mutta Penttisellä ei ole syytä epäillä Fagerholmin kertomaa.

Olisi tietysti mielenkiintoista kuulla, mitä Perovuo on omasta mielestään halunnut viestitellä jonkun toisen puolesta Penttisen kautta Fagerholmille.

Arvaanko oikein, että näkemyksesi ei perustu mihinkään muuhun kuin haluuun uskotella itsellesi, että Aarnio on syytön?

Minulle on yhdentekevää, onko Aarnio syyllinen vai syytön. Se ei kuitenkaan ole yhdentekevää, jos mahdollisesti syytöntä henkilöä kirjoitetaan syylliseksi tekoihin, joita tämä ei ole tehnyt.

[teppo]

Minulle on yhdentekevää, onko Aarnio syyllinen vai syytön. Se ei kuitenkaan ole yhdentekevää, jos mahdollisesti syytöntä henkilöä kirjoitetaan syylliseksi tekoihin, joita tämä ei ole tehnyt.

Tämmöisiä krokotiilin kyyneleitä. En ole havainnut sinua millään tavalla häirinneen Aarnio pyrkimys lavastaa syytön mies omien rikosten tekijäksi. Tuomio tuli törkeästä todistusaineiston vääristelemisestä ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

[Pieni liekki]

Minulle on yhdentekevää, onko Aarnio syyllinen vai syytön. Se ei kuitenkaan ole yhdentekevää, jos mahdollisesti syytöntä henkilöä kirjoitetaan syylliseksi tekoihin, joita tämä ei ole tehnyt.

Tämmöisiä krokotiilin kyyneleitä. En ole havainnut sinua millään tavalla häirinneen Aarnio pyrkimys lavastaa syytön mies omien rikosten tekijäksi. Tuomio tuli törkeästä todistusaineiston vääristelemisestä ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Oletan, että olet sitä mieltä, että olemme käsitelleet riittävästi kohtaa 20 (R15/2076) ja voisimme kenties jatkaa asioiden perkaamista eteenpäin eli siirtyä kohtiin 21 ja 22 (R15/2074). Itselläni on aika selkeä näkemys kohdasta 20, joten minun puolesta asia ok.

[teppo]

Oletan, että olet sitä mieltä, että olemme käsitelleet riittävästi kohtaa 20 (R15/2076) ja voisimme kenties jatkaa asioiden perkaamista eteenpäin eli siirtyä kohtiin 21 ja 22 (R15/2074). Itselläni on aika selkeä näkemys kohdasta 20, joten minun puolesta asia ok.

Minä taas luulen, että Aarnion tapaus lainvoimaisten tuomioiden osalta on aika lailla taputeltu. Syyteharkinnassa on jo uudempia, nyt törkeitä talousrikoksia.

[Nicht schuldig]

Toisaalta tätä teoriaa vastaan puhuu myöskin se, että Aarnio tiesi toukokuun tynnyreistä. Hän olisi välittänyt väärää tietoa Fagerholmille, joka ehkä uskoisi jonkin aikaa tietoon, mutta jossain välissä hänelle selviäisi, että tieto oli väärä. On mielestäni riski levittää sellaista tietoa, joka voidaan osoittaa vääräksi.

Jos itse olisin paatunut roisto ja korruptoitunut poliisi, toimisin niin, että välittäisin (väärät tai oikeat) poliisitiedot ikäänkuin liivimiesten kautta. Näin kuulusteltava ymmärtäisi, että poliisi ja rikolliset ovat jollain tasolla kompuksessa, eikä asianajajiinkaan voi luottaa. Saattaisin tehostaa uhkaa vielä perheen tappouhkauksella, jotta ymmärtäisi, että parempi pitää suunsa kiinni.

Siis tämähän on presiis se käsitys, mikä KRP:n kuulustelijoilla on ollut Aarnion ajatellusta käyttäytymisestä ja minkä niin syyttäjät kuin tuomarit ovat jakaneet myöhemmin. Minusta he ovat rakentaneet käsityksensä sirpalemaisesta tiedosta päätellen jälkikäteen kohti alkupistettä ja ovat - anteeksi vaan - kävelleet mielestäni asiassa pöpelikköön. Eli en jaa ajatuksiasi näissä uhkailupäätelmissä. Uhkailua on voinut esiintyä, mutta Aarnio ei ole näkemykseni mukaan uhkaillut ketään, vaan asialla ovat olleet ihan toiset miehet.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/164910

Tapio Rasila-niminen henkilö näyttää kirjoittaneen tutkielman aiheesta Väärä tuomio rikosprosessissa: oikeusempiirinen tutkimus syyttömän tuomitsemisesta Suomessa

Siellä lukee sivulla 78 näin:

”Syyttömän tuomitsemiseen johtava prosessi lähtee poikkeuksetta liikkeelle (syyttömän) epäilyn syyllisyyttä tukevasta yksittäisestä virheellisestä todisteesta, tyypillisesti silminnäkijätunnistuksessa. Syyttämän vapauttamiseen johtavissa tutkinnoissa pystyttiin tarkastelemaan saatua näyttöä objektiivisesti ja näin korjaamaan alkuperäisen epäilyn aiheuttanut virhe tai siitä seuraavat uudet virheet, kun taas syyttömän tuomitsemiseen johtaneissa tutkinnoissa näillä virheillä on taipumus kasaantua. Mistä virheitten kasaantuminen sitten johtuu? Gouldin ja kumppaneiden vastaus on, että putkinäössä on kyse ennen kaikkea ”sitoutumisen eskaloitumisesta” suhteessa valittuun juttuteoriaan. Mitä enemmän resursseja, eli aikaa, ja ajatustyötä, tietyn epäillyn syyllisyyttä tukevan juttuteorian kehittämiseen käytetään, sitä vähemmän valmiita jutun tutkintaan osallistuneet ovat keräämään tai prosessoimaan tietoa, joka saattaisi horjuttaa alkuperäistä teoriaa ja johtaa täysin uuden tutkintalinjan avaamiseen.”

"Nähdäkseni yksi mahdollinen tapa torjua sitoutumisen eskaloitumista ja testata valittua juttuteoriaa on palata alkuperäisen epäilyn herättäneeseen todisteeseen ja arvioida sen vahvuutta perusteellisesti eri kanteilta sekä aktiivisesti pyrkiä mieltämään miten myöhemmin saatu näyttö on ollut kytköksissä tai riippuvuussuhteessa tähän ensimmäiseen todisteeseen."

[Pieni liekki]

Oletan, että olet sitä mieltä, että olemme käsitelleet riittävästi kohtaa 20 (R15/2076) ja voisimme kenties jatkaa asioiden perkaamista eteenpäin eli siirtyä kohtiin 21 ja 22 (R15/2074). Itselläni on aika selkeä näkemys kohdasta 20, joten minun puolesta asia ok.

Minä taas luulen, että Aarnion tapaus lainvoimaisten tuomioiden osalta on aika lailla taputeltu. Syyteharkinnassa on jo uudempia, nyt törkeitä talousrikoksia.

En ole riittävästi perillä näistä epäillyistä uudemmista talousrikoksista. Liittyivätkö ne jotenkin Aarnion Myrkky-kirjaprojektiin? Harmi, jos kirjan myyntivoittojen tulouttamisessa on oikeasti jotain häikkää. En ole lainkaan perillä, miten vankien tuloja ylipäänsä tarkastellaan, jos on jotain perinnässä. Tosin ei tässä paljoa tarvitsisi ihmetellä, jos joltakulta viedään tuhkatkin pesästä. Myrkky-kirja on mielestäni hyvin kirjoitettu ja se kestää useamman kerran lukemisen.

[Nicht schuldig]

Tässä on muuten lisää näitä todistajia, jotka näyttävät kertovan jotain ihmeellistä.

"Von Hertzen kertoi, että hän oli ollut läsnä marraskuussa 2013, kun Patama oli kertonut, että laitteita ei ollut koskaan käytetty HPL:ssä. Patama oli pelännyt, että Aarnio tappaa hänet, jos hän kertoo asiasta. Patama oli kertonut anonymisaattorin valmistamisesta ja siitä, että hänen
oli pitänyt valmistaa laite prostituoidun tapaukseen. Von Hertzen oli käsittänyt, että Patama oli kokenut uhkaa Aarnion taholta. Patama oli todennut, että vain hän tietää joistakin asioista ja siksi tilanne oli ollut Patamalle uhkaava. käräjäoikeus sivu 639"

Näyttää siltä, että syyskuu 17 päivä vuonna 2013 Patama on testannut jotain suodatinlaitetta yhdessä Aarnion alaisen Runebergin kanssa. Parisen kuukautta myöhemmin, mies näyttää uskovan siihen, että Runebergin esimies on ollut valmis tappamaan hänet. Jostain Patama on saanut tietoonsa prostituoidun, ja liittänyt laitteen valmistamisen tähän prostituoituun.

Käräjäoikeuden sivut alkaen sivulta 615-653, jossa on käsitelty anonymisaattoria ja muita laitteita, on kuin suoraan jännitysromaanista. Tästä kannattaisi tehdä erillinen romaani. Elementit ja henkilöt ja tarina on koossa.

Suoraan sanottuna on lähes uskomatonta minkälaista ihmiskuvaa Aarniosta on piirretty tässä tarinassa aivan kuin hänestä olisi muutamien viikkojen aikana kuoriutunut eräänlainen Suomen vaarallisin gangsteri, jota kaikki ovat pelänneet. Aina joku tutkija on "käsittänyt" jonkun kokeneen olonsa uhatuksi Aarnion puolelta. Samalla henkilön itsensä väitetään kertoneen jotain todella radikaalia, jota on normaalissa elämässä vaikeaa uskoa todeksi ja joka sisältää väitteitä, jotka eivät ole loogisia. Vai uskotteko Aarnion pyytäneen Patamaa kehittämään prostituoidun tapaukseen laitteen? Vai uskotteko, että Aarnio voisi tappaa keksijä Pataman?

[Kuolemannaakka]

Suoraan sanottuna on lähes uskomatonta minkälaista ihmiskuvaa Aarniosta on piirretty tässä tarinassa aivan kuin hänestä olisi muutamien viikkojen aikana kuoriutunut eräänlainen Suomen vaarallisin gangsteri, jota kaikki ovat pelänneet. Aina joku tutkija on "käsittänyt" jonkun kokeneen olonsa uhatuksi Aarnion puolelta. Samalla henkilön itsensä väitetään kertoneen jotain todella radikaalia, jota on normaalissa elämässä vaikeaa uskoa todeksi ja joka sisältää väitteitä, jotka eivät ole loogisia. Vai uskotteko Aarnion pyytäneen Patamaa kehittämään prostituoidun tapaukseen laitteen? Vai uskotteko, että Aarnio voisi tappaa keksijä Pataman?

Tiesikö Patama siis Aarnion huumebisneksistä, vai minkä takia hän pelkäsi huumepoliisin päällikön tappavan hänet?