ICON-kiinteistösijoitus: vedätys, talousrikos vai mikä?

[H.Moilanen]

Tällainen juttu oli tänä aamuna Ylen nettisivujen paalupaikalla. Koska juttu on pitkä kuin mikä, pätkin tekstiä ###-merkeillä. Niillä ei ole muuta merkitystä kuin luettavuuden parantaminen.

28.6.2020
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/2 ... ien-rahoja

KIINTEISTÖPELI

Iconista piti tulla koko kansan kiinteistörahasto. Nyt poliisi epäilee sen perustajia talousrikoksista. Miljoonia euroja sijoittajien varoja päätyi rahaston perustajille, käy ilmi Ylen MOT-toimituksen tutkimuksesta.

– Mitä nämä tilisiirrot virolaisiin pöytälaatikkoyhtiöihin ovat? Miksi me olemme maksaneet satoja tuhansia euroja toimitusjohtajan yhtiölle?

Helmikuussa 2019 Icon Kiinteistörahastot oli ajautunut vakavaan kriisiin. Tätä yhtiöryppääseen sijoittaneet eivät tosin vielä tienneet.

Alun perin vaasalainen Icon Kiinteistörahastot oli laajentunut nopeasti Etelä-Suomen kuumille markkinoille. Se oli hakemassa uutta vaihtoehtorahaston hoitajan toimilupaa Finanssivalvonnalta. Yhtiössä käynnistettiin sisäinen tarkastus, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että kaikki oli kunnossa.

Tarkastus paljasti kuitenkin jotain aivan muuta.

Esiin nousi useita väärinkäytösepäilyjä, jotka liittyivät toimitusjohtaja Markus Havulehdon ja Iconin toisen perustajaosakkaan Rami Virtasen toimintaan.

– Tämä on jo todennäköisesti rikollista, yksi Iconin työntekijöistä kertoi ajatelleensa selvityksen nähtyään.

Alkoi lyhyt mutta intensiivinen eloonjäämistaistelu. Joulukuussa 2019 kaikki oli ohi. Icon Kiinteistörahastot ja sen tytäryhtiöt jättivät konkurssihakemukset käräjäoikeuteen.

Iconiin ehti sijoittaa noin kolme tuhatta suomalaista. Monet heistä ovat tavallista keskiluokkaa, mutta rahojaan Iconille antoivat myös useat yritykset ja institutionaaliset sijoittajat.

Nyt sijoittajat ovat menettämässä rahansa. Markus Havulehtoa ja Rami Virtasta epäillään talousrikoksista.

Ylen MOT-toimitus on tutkinut kuukausien ajan Iconia. Yhtiöstä on siirretty sen lyhyeksi jääneen historian aikana lainoina, kyseenalaisina konsulttipalkkioina ja muilla keinoin miljoonia euroja sijoittajien varoja rahaston perustajien ja heidän lähipiirinsä taskuihin.

Tämä on Iconin tarina perustamisesta tuhoutumiseen.

Kymmeniä miljoonia sijoittajien rahaa

• Vuonna 2013 perustettu Icon kiinteistörahastot ehti kerätä sijoittajilta varoja arviolta noin 40 miljoonaa euroa.

• Yhteensä Iconiin sijoitti noin kolme tuhatta ihmistä ja yritystä, joista moni oli keskiluokkaisia suomalaisia.

• Iconin ehkä tunnetuin kohde oli Helsingin Kruununhaassa sijaitseva niin sanottu Maatilahallituksen talo, jonka Icon kertoi ostavansa valtion kiinteistöyhtiöltä Senaatilta vuonna 2017.

• Iconilla oli useita isoja hankkeita eri puolilla pääkaupunkiseutua sekä yksi rakennuskohde Tallinnassa.

• Icon hakeutui konkurssiin joulukuussa 2019. Poliisi tutkii rahaston perustajia rikosepäilyjen takia.

Kiinteistöpeli käynnistyi vuonna 2013, kun Icon Corporation perustettiin. Yhtiön perustajaosakkaat olivat Markus Havulehto ja Rami Virtanen.

Kumpikaan heistä ei antanut haastattelua tätä juttua varten. Markus Havulehto perusteli kieltäytymistään keskeneräisellä poliisin esitutkinnalla, Rami Virtanen epäluulollaan Yleä ja muuta mediaa kohtaan. Haastattelupyyntö esitettiin useaan kertaan kummallekin.

Viisikymppisellä Virtasella oli yhtiötä perustettaessa kokemusta kiinteistösijoittamisesta mutta myös lainvoimainen tuomio ryöstöstä.

Yksi Virtasen rikoskumppanina tuomituista oli moottoripyöräkerho Cannonball MC:n ”Security Advisorina” eli turvallisuusneuvonantajana toiminut mies.

Henkilölähteiden ja toimituksen hallussa olevien dokumenttien perusteella Virtanen on ollut Cannonball MC:n jäsenten kanssa tekemisissä viime vuosiin saakka. Keskusrikospoliisi on määritellyt Cannonballin järjestäytyneen rikollisuuden organisaatioksi.

Nelikymppisellä Markus Havulehdolla ei ollut rikostaustaa, mutta ei myöskään mainittavaa kokemusta kiinteistösijoittamisesta. 2000-luvun alussa Havulehto oli mukana turkulaisessa verkostomarkkinointiyhtiössä nimeltä Move Networks. Yksi yhtiön perustajista oli Rami Virtasen lähisukulainen.

Verkostomarkkinointiyhtiötä tutkittiin pyramidihuijauksena. Syyte kaatui lopulta hovioikeudessa. Havulehtoa ei epäilty rikoksesta tapauksessa. Move Networksin aikana solmituille suhteille tuli kuitenkin käyttöä myöhemmin Iconissa.

Vuonna 2009 Havulehto oli perustanut liikekumppaninsa kanssa Vaasaan yhtiön, joka toimi sijoitusmyyntiasiamiehenä ja teki pienimuotoista kiinteistöbisnestä. Hän oli tehnyt myös pörssimeklarin hommia.

Mikäli Icon olisi jäänyt Markus Havulehdon ja Rami Virtasen hankkeeksi, siitä tuskin olisi koskaan tullut tuhansien sijoittajien luottamaa kiinteistörahastoa.

# # #

Iconin uskottavuus kasvoi kuitenkin merkittävästi vuonna 2014, kun yhtiöön tuli uusia omistajia. Heistä tunnetuin on Jari Koskinen.

Koskinen on arvostettu yritysjohtaja, joka oli yksi taajuusmuuttajia valmistaneen vaasalaisen Vaconin perustajista. Vuonna 2014 Vacon myytiin tanskalaiselle Danfossille yli miljardilla eurolla. Mediatietojen mukaan Koskinen sai kaupassa itselleen vähintään noin 15 miljoonaa euroa.

Näitä rahoja Koskinen päätti alkaa sijoittaa kiinteistöihin Iconin kautta. Koskisen esimerkkiä seurasi moni. Vuosina 2013–2019 Icon keräsi sijoittajilta rahaa noin 40 miljoonaa euroa.

# # #

Icon perustettiin otolliseen aikaan. Kiinteistösijoitusmarkkinat etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa kävivät kuumana.

Yhtiö lupasi jopa 13 prosentin tuottoja. Sijoittajia ei ollut vaikea löytää, ensimmäiseen rahastoon saatiin varoja yli kahdeksan miljoonaa euroa.

Pääosa rahoista tuli pohjalaisyrittäjiltä ja yksityishenkilöiltä, mutta mukaan tuli myös muutama institutionaalinen sijoittaja, kuten vakuutusyhtiö Henki-Fennia.

# # #

Vuonna 2015 Icon alkoi laajentaa sijoittajakuntaansa. Mukaan houkuteltiin tavallista keskiluokkaa tarjoamalla mahdollisuus tehdä pienempiä kiinteistösijoituksia.

Icon alkoi markkinoida bondeja eli joukkovelkakirjalainoja. Sijoittajilta pyydettiin lainaa, jolle luvattiin erinomainen 6–8 prosentin korko.

– Bondit kävivät kaupaksi erinomaisesti. Jälkikäteen yhtiön hyvä menestys harmittaa todella paljon, koska moni tavallinen ihminen menettää rahansa perustajien epärehellisen toiminnan takia, kertoo Iconin entinen työntekijä.

Icon alkoi houkutella uusia sijoittajia myös puhelinmyynnillä. Tehtävä annettiin vuonna 2016 Markus Havulehdon Move Networks -tutuille. Huomaamatta ilmeisesti jäi, että puhelinmyyntiä hoitamaan alkaneen yhtiön omistaja oli paria kuukautta aiemmin tuomittu törkeistä talousrikoksista. Puhelinmyyntiä ei myöskään kilpailutettu.

# # #

Rahaston toiminta-ajatus on periaatteessa yksinkertainen. Näin sen pitäisi toimia:

• Kerää rahaa sijoittajilta ja pankeista.

• Sijoita niitä hyviin kiinteistöhankkeisiin.

• Kehitä kohteita, myy ne voitolla ja maksa sijoittajille lupaamasi tuotto.

• Rahasto kerää oman tuottonsa hallinnointipalkkioilla sekä voitoista, joita kohteiden myynnistä jää kun sijoittajille on maksettu heidän osuutensa.

Sijoittajien edun pitäisi olla rahaston toiminnan ytimessä. Markus Havulehdon ja Rami Virtasen toiminnassa tämä periaate ei kuitenkaan näkynyt.

Rahastoyhtiön kirjanpito on poikkeuksellisista luettavaa. Rahaa on käytetty kuin kyse olisi perustajien ja heidän lähipiirinsä henkilökohtaisesta säästöpossusta.

Icon tai sen tytäryhtiöt lainasivat rahaa Rami Virtaselle tai hänen omistamilleen yhtiöille vähintään 1,4 miljoonaa euroa. Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan osa lainoista on edelleen maksamatta, eikä yhtiö edes yrittänyt periä niitä.

Pienempiä lainoja myönnettiin myös toimitusjohtaja Markus Havulehdon puoliksi omistamalle yhtiölle WH Invest Oy:lle. Iconin hallitus ei tiennyt näistä lainoista Ylen MOT:n tietojen mukaan mitään.

Icon alkoi maksaa isoja konsulttipalkkioita kiinteistökauppojen yhteydessä. Pääosin rahat menivät Rami Virtasen tai hänen lähipiirinsä omistamille yhtiöille Suomessa ja Virossa.

Ensin yksittäiset palkkiot olivat vain muutamia kymmeniä tuhansia euroja, mutta pian ne nousivat jo satoihin tuhansiin euroihin.

Kun Icon hankki esimerkiksi Espoon Suurpellosta vuonna 2014 tontin, Virtasen yhtiölle maksettiin 315 000 euron palkkio. Palkkio maksettiin ennen kuin tontti oli edes virallisesti ostettu. Päätöksen palkkion maksamisesta tekivät Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan Havulehto ja Virtanen.

# # #

Sijoittajille Espoon Suurpellon hanke oli lopulta katastrofi. Iconin suunnitelma oli rakentaa tontille neljä kerrostaloa, joista yhdestä piti tulla 20-kerroksinen. Tontista Icon maksoi 10,5 miljoonaa euroa.

Icon ei ole koskaan rakentanut Espoon Suurpeltoon mitään.

Samoihin aikoihin Virtanen loi itselleen yritysimperiumia, jonka kautta hän omisti useita kiinteistöjä Suomessa ja Virossa.

Loppuvuodesta 2014 Icon alkoi tähytä ulkomaille. Se päätti laajentaa toimintansa myös Viroon.

# # #

Rahastolla oli kiikarissa tontti Tallinnan Kadriorgin kaupunginosasta. Tontti on lähellä merenrantaa muutaman kilometrin päässä Tallinnan vanhasta kaupungista. Alueella sijaitsee 85 hehtaarin Kadriorgin puisto ja kartano.

Kaupunginosasta on tulossa hyvätuloisten asukkaiden suosima.

Icon oli löytänyt Virosta kumppaniksi paikallisia kiinteistösijoittajia. Suunnitelmissa oli rakentaa neljä uutta kerrostaloa, jota markkinoitiin "Rannapargin" eli rantapuiston nimellä.

Rami Virtanen oli mukana kaksoisroolissa Virossa. Hän edusti Iconia, mutta samalla hän oli aikeissa sijoittaa kohteeseen myös oman yhtiönsä kautta.

Viron kauppa- ja kiinteistörekisterin tietojen perusteella Tallinnan tonttikaupat hoidettiin lähipiirin kesken. Iconin suomalaiset sijoittajat rahoittivat pääosan kaupasta, Virtasen yhtiö teki useiden satojen tuhansien eurojen voiton.

# # #

Rami Virtaselle Iconin kasvu tiesi ongelmia. Iconin oli haettava Finanssivalvonnalta uutta lupaa. Rahastossa tajuttiin, että Finanssivalvonta tarkistaisi yhtiön johtajien taustat. Virtasen rikostuomiot nousisivat esille ja lupaa tuskin myönnettäisiin.

Huhtikuussa 2015 Iconin ylimääräisessä yhtiökokouksessa Virtanen ilmoitti eroavansa yhtiön hallituksesta. Pöytäkirjaan ei kirjattu syytä. Käytännössä Virtanen jatkoi yhtiössä ja alkoi toimia hallituksen neuvonantajana. Hänelle maksettiin yhtä suurta palkkiota kuin hallituksen jäsenille.

# # #

Joulukuun lopussa 2016 Icon julkaisi verkkosivuillaan tiedotteen, jossa kerrottiin Virtasen olevan ”estynyt henkilökohtaisista syistä toimimaan millään tavalla” Iconissa.

”Henkilökohtaiset syyt” saattoivat viitata käynnissä olevaan rikostutkintaan. Poliisi epäili Virtasen syyllistyneen törkeään veropetokseen. Virtanen oli perustanut Sveitsiin yhtiön ja ohjannut sinne useita satoja tuhansia euroja kiinteistökaupoista saamiaan varoja ilmoittamatta tästä verottajalle.

Virtasen oli aika lähteä – tai näin Icon viestitti sijoittajille.

# # #

Vuonna 2017 Icon maksoi edelleen satunnaisia konsulttipalkkioita Rami Virtasen yhtiöille. Virtanen oli joutunut viranomaisten hampaisiin myös Virossa, jonne hän oli siirtänyt liiketoimiaan ja omistuksiaan.

Virtanen asetettiin marraskuussa 2016 henkilökohtaiseen konkurssiin Virossa. Päätöksellä oli suoria seurauksia myös Iconille.

Virtasen omistamat yhtiön osakkeet menivät julkiseen huutokauppaan Virossa. Icon kiirehti ostamaan ne 200 000 eurolla. Osakkeiden ei haluttu päätyvän vihamielisen tahon haltuun.

Rami Virtanen raivostui tilanteesta. Hänestä kauppasumma oli aivan liian pieni ja Virtanen vaati lisää rahaa. Virtanen uhkasi Iconia ”sodalla” ja ”sabotoinnilla”.

Uhkauksista keskusteltiin myös Iconin hallituksen kokouksessa. Tilanne päätettiin ratkaista yllättävällä tavalla, kuten myöhemmin käy ilmi.

# # #

Iconissa oli tehty linjaus, että se keskittyy sijoittamaan Etelä-Suomen suuriin kasvukeskuksiin. Kiinteistömarkkinat ovat Suomessa rajusti jakautuneet ja Icon halusi välttää riskikohteita.

Linjaukseen päätettiin kuitenkin tehdä poikkeus vuonna 2018. Sen taustalla olivat toimitusjohtaja Markus Havulehdon omat kiinteistöbisnekset Vaasassa.

Havulehdon puoliksi omistamalla yhtiöllä oli vuokraoikeus Vaasassa, jossa oli käyttämätöntä rakennusoikeutta. Havulehto ideoi mallin, jossa rakennusoikeus oli tarkoitus myydä Iconille 400 000 eurolla.

Icon taas rakentaisi tontille noin 50 asuntoa. Hanke oli tarkoitus toteuttaa sijoittajien rahoilla. Iconin hallitus asetti kuitenkin ehtoja hankkeen toteuttamiseksi, joista tärkeimmät olivat lainvoimainen rakennuslupa ja rahoituksen järjestyminen.

Ehdot eivät toteutuneet. Hanke kuopattiin ja Iconin hallituksessa päätettiin, että siihen voitaisiin palata vain kaikkien osakkaiden yhteisellä päätöksellä.

Tähän käsitykseen Iconin sisällä jäätiin.

# # #

Vuoden 2018 lopulla osa työntekijöistä alkoi epäillä, että rahaston toiminnassa oli jotain pielessä. Yhtiön rahat olivat lopussa ja Iconin toimitusjohtaja Havulehdolla ei ollut tarkkaa käsitystä rahaston taloudellisesta tilanteesta.

– Miten kukaan voi edes tietää, miten Iconilla oikeasti menee, kertoo yksi työntekijöistä ajatelleensa.

Siihen alettiin saada selvyyttä kun uutta toimilupahakemusta varten käynnistettiin tämän jutun alussa mainittu sisäinen selvitys ja sitten perään erityistarkastus.

Korttitalo alkoi luhistua.

# # #

Selvityksissä huomautettiin Rami Virtasen virolaisille yhtiöille maksetuista palkkioista, joiden epäiltiin olevan perusteettomia. Laskuissa ei ollut tarkempia erittelyitä, eikä konsultoinneista ollut tehty sopimuksia. Icon oli kertonut vuonna 2017 sijoittajille, ettei se tee enää yhteistyötä Rami Virtasen kanssa. Väite oli siis virheellinen.

Selvitys koski vain vuotta 2017 ja se oli varsin puutteellinen. Siinä palkkioiden arvoksi todetaan 135 000 euroa. Todellisuudessa summa on vähintään yli 550 000 euroa.

Käskyn palkkioiden maksusta oli antanut Iconin toimitusjohtaja Markus Havulehto.

Selitys oli hämmentävä. Virtanen oli suuttunut kun yhtiö oli lunastanut hänen osakkeitaan Viron pakkohuutokaupasta. Virtanen oli vaatinut Iconilta lisää rahaa osakkeistaan ja uhannut vuotaa medialle tietoja rahastosta, mikäli vaatimukseen ei suostuta.

Toimitusjohtaja Havulehto oli ratkaissut asian maksamalla konsulttipalkkioita yhtiön tililtä kertomatta siitä muille Iconin osakkaille.

Havulehto kertoi Iconin sisällä, että ehdotus konsulttipalkkioiden maksamisesta oli tullut Rami Virtaselta. Virtanen oli pyytänyt 220 000 euron konsulttipalkkioita sekä Iconin hänen yhtiöilleen myöntämien lainojen ja korkojen anteeksiantoa satojen tuhansien eurojen arvosta.

Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan Markus Havulehto oli kieltänyt lainojen perinnän Iconin sisällä. Iconin hallitus ei puuttunut asiaan millään tavalla.

Myös toimitusjohtaja Havulehdon lähipiirille maksetut konsulttipalkkiot herättivät kysymyksiä. Puhelinmyynnillä uusia asiakkaita hankkiva yhtiö eli Havulehdon kaverit olivat laskuttaneet Iconia yli 650 000 eurolla. Selvityksen mukaan osa palkkioista saattoi olla aiheettomia.

Raportissa kirjoitettiin:

• ”Selvityksen yhteydessä ei kuitenkaan ollut mahdollista selvittää oliko palvelut tosiasiassa tarjottu laskutetun mukaan.”

Mutta suurempi pommi liittyi toimitusjohtaja Markus Havulehtoon ja mönkään menneeseen Vaasan suunnitelmaan.

Yhtiön hallitus oli halunnut olla tarkkana, koska kyse oli lähipiirikaupasta eli siitä, että rakennusoikeus tontille ostettaisiin omalta toimitusjohtajalta. Tarvittiin kaikkien osakkaiden suostumus, jollaista ei koskaan saatu.

Havulehto ei ollut tällaista odotellut vaan Iconin taloushallinto oli toimitusjohtajan käskystä siirtänyt 400 000 euroa sijoitusyhtiölle, josta Havulehto itse omisti puolet.

Tontilla ollutta rakennusoikeutta ei voinut myydä ja Iconin kannalta kohteen ostaminen ei ollut kannattavaa. Havulehto oli siis järjestänyt yhtiölleen satojen tuhansien eurojen tulot käytännössä tyhjästä.

Iconin teettämässä erityistarkastuksessa todettiin:

• ”Tarkastushavaintojen mukaan ICON Wasa Bond Oy:n pankkitililtä on siirretty yhteensä 400.000 euroa WH Invest Oy Ltd:lle [Havulehdon 50 prosenttisesti omistama yhtiö] ajalla 25.6.2018–16.10.2018 ilman asianmukaista dokumentaatiota tai kauppakirjaa tai yhtiön hallituksen päätöstä.”

Tilanne oli vakava Iconille. Rahat oli kerätty sijoittajilta, ja niiden käyttöön liittyi epäily jopa rikollisesta toiminnasta. Koko rahaston olemassaolo oli uhattuna. Miten Iconia valvova Finanssivalvonta suhtautuisi asiaan?

Huoli tuotiin esille myös erityistarkastuksessa:

• ”Suosittelemme laatimaan sijoittajille tiedotteen, jossa kerrotaan konsernissa ilmenneistä epäselvyyksistä ja toimista, joihin niiden johdosta on konsernissa ryhdytty. Suosittelemme olemaan yhteydessä Finanssivalvontaan ennen edellä mainitun tiedotteen lähettämistä.”

Ulkopuoliset selvittäjät suosittelivat potkujen antamista Markus Havulehdolle välittömästi. Lisäksi selvittäjät suosittelivat tutkintapyynnön tekemistä.

Epäselvyydet olivat niin suuria, ettei niitä voinut lakaista vain maton alle. Icon oli ajautunut kaaokseen. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen oli Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan seurannut Iconin ongelmien kasaantumista passiivisesti vuosikausien ajan.

Koskisen johtamistyyliin ei kuulunut puuttua ongelmiin hanakasti. Tämä leimasi Koskisen kautta Iconin hallituksen johdossa. Hän empi päätösten tekoa myös selvitysten valmistuttua.

Jari Koskinen ei antanut haastattelua tätä juttua varten.

– Lehdistössä on paljon väärää tietoa ja jopa ”valeuutisia”. Edellisestä johtuen olisi hyvä että poliisitutkinta valmistuisi ja samoin kuin erityistilintarkastus. Palataan haastattelupyyntöön sen jälkeen kun edelliset selvitykset ovat valmistuneet, Koskinen kirjoitti sähköpostissaan.

Ylen MOT-toimituksen tiedossa ei ole, että Koskista epäiltäisiin mistään rikoksesta.

Maaliskuussa 2019 väistämätön oli kuitenkin edessä. Havulehto sai potkut perustamastaan yhtiöstä. Pian tämän jälkeen Icon jätti Pohjanmaan poliisille tutkintapyynnön entisestä toimitusjohtajastaan.

Kokonaan Havulehto ei kuitenkaan kadonnut. Hän oli edelleen Iconin suurin osakkeenomistaja yli 30 prosentin osuudellaan. Yhdessä lähipiirinsä kanssa Havulehto käytti enemmistövaltaa yhtiössä.

# # #

14. marraskuuta 2019 Icon järjesti sijoittajatapaamisen Helsingissä. Tapaamiseen saapui paljon sijoittajia, jotka olivat huolissaan rahojensa kohtalosta.

Iconin suurin osakkeenomistaja Markus Havulehto oli tulossa tilaisuuteen. Potkut saaneen toimitusjohtajan oli tarkoitus kertoa oma näkemyksensä siitä, kuinka sijoitusrahasto voitaisiin pelastaa.

Havulehtoa ei kuitenkaan näkynyt paikalla.

Hän oli Vaasan poliisilaitoksella, jossa häntä pidettiin kiinniotettuna muutaman päivän ajan. Poliisi kuulusteli Havulehtoa epäiltynä talousrikoksista. Hänen omaisuuttaan on myös haettu vakuustakavarikkoon yli puolen miljoonan euron arvosta.

Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan myös Rami Virtanen on rikoksista epäiltynä.

# # #

Joulukuussa 2019 peli oli päätöksessä. Icon ja sen tytäryhtiöt hakeutuvat konkurssiin.

Yhtiön perustajaosakas Rami Virtanen on virallisesti varaton. Hänellä on Suomessa 1,6 miljoonaa euroa ulosotossa, pääosin verovelkoja.

MOT on kuitenkin selvittänyt Virtasen kansainvälistä yritysverkostoa, joka hallinnoi miljoonien eurojen kiinteistöjä ja muita omistuksia. Virallisesti ne kuuluvat Virtasen sukulaismiehelle. Asiakirja- ja henkilölähteiden perusteella kyse on bulvaanijärjestelyistä, ja todellista omistajavaltaa yhtiöissä käyttää Rami Virtanen.

Virtasen sukulaismies kiisti väitteen Ylen MOT-toimitukselle. Hän ei vastannut kuitenkaan tarkempiin kysymyksiin. Syyksi hän kertoi keskeneräisen poliisitutkinnan, jossa hän uskoo ”asioiden selkenevän meidän osalta”.

Myös Viron viranomaiset epäilevät, että kyse on bulvaanijärjestelyistä. Lokakuussa 2019 Virtasen tekemät omistusjärjestelyt kyseenalaistettiin tallinnalaisessa oikeusistuimessa. Oikeuden asiakirjojen mukaan Virtanen kertoo myyneensä yhden Viron-yhtiöistään sukulaismiehelleen vuonna 2014 yli 650 000 eurolla.

Ylen henkilö- ja asiakirjalähteiden perusteella kauppa vaikuttaa tekaistulta. Viron oikeudessa tuotiin esille myös, että Virtasella on ollut tilinkäyttöoikeus ainakin kolmessa hänen sukulaismiehensä virallisesti omistamassa virolaisessa yhtiössä viime vuosiin saakka.

Lisäksi Virtaselle on ollut käytössä yhtiön nimissä oleva luottokortti.

Iconin konkurssipesä tekee tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa. Uusia taloudellisia epäselvyyksiä paljastuu jatkuvasti lisää. Tässä jutussa niistä on kerrottu vain osa.

° ° ° ° ° ° ° °
Oletko sijoittanut Iconiin ja menettämässä rahasi? Ota yhteyttä Ylen MOT-toimitukseen sähköpostitse: [email protected]

Yritän vielä myöhemmin lisätä tähän tapaukseen liittyviä kuvia ja muita juttuja. Muutkin saavat toki osallistua! Toivottavasti Iconiin sijoittaneet ottavat yhteyttä MOT-toimitukseen. Eivätkö hän he yritä tehdä aiheesta MOT-ohjelman jaksoa tai ainakin yrittävät penkoa juttua lisää.

[Villeri]

Luin myös jutun, ja on outoa, miten vähän Iconin tapauksesta on puhuttu, vaikka summat ovat aika hurjia. Itse kuitenkin seuraan osakemarkkinoita aika paljon ja tästä tapauksesta olen kuullut lähinnä ohimennen. Nuorisosäätiön vastaavanlaisesta tapauksesta on puhuttu huomattavasti enemmän, mutta toki silloin oli lisänä poliittinen ulottuvuus.

Perusongelmana niin Iconin kuin Nuorisosäätiönkin tapauksessa vaikuttaisi olleen toimijoiden kokemattomuus: nuorilla hepuilla ei ole ollut kokemusta, osaamista eikä kaiketi koulutustakaan hallinnoida kymmenien tai satojen miljoonien kiinteistöomaisuuksia.

Iconin toimitusjohtajan googletuksella löytyy äkkiseltään koulutustietoja, jotka eivät todellakaan pätevöitä toimitusjohtajaksi. Toinen näkyvistä toimijoista oli ollut pyörittelemässä puhelinmyyntiä. Nuorisosäätiössä pätevyyden takeena oli ensisijaisesti puoluekirja, toissijaisesti taisi löytyä merkonomin paperit! Puoluepolitiikan ulkopuolella Nuorisosäätiön kokoisia omaisuuksia hoitavat kokeneet ja näyttönsä antaneet ekonomit.

Kompetenssin täysi puuttuminen johtanee aika helposti vauhtisokeuteen ja omien ja "firman" rahojen sekoittumiseen ilman, että oikein itsekään tajutaan mitä tehdään. Tai sitten tilaisuus vain on tehnyt varkaan. Mutta aikamoisia soppia ovat pojat keitelleet.

[Sverdlov]

Karl Marx: "Pankin ryöstäminen on pikkurikos verrattuna pankin perustamiseen!"

[Doctor Lecter]

Pääsivät ainakin yhteen tavoitteeseen; keräsivät hyväuskoisilta ihmisiltä rahat pois. Taas ja jälleen oltiin sen edessä, että hyväuskoiset lähtivät sijoittamaan johonkin höpöön.

Kautta aikain pörssit ovat perustuneet mm. siihen, että tuulipukukansa ostaa ja myy väärään aikaan.

Toinen kiinteistöveivaus oli entisen huippusuunnistajan ja sittemmin Luxemburgissa pankkiirina toimineen Juha-Matti Huhtasen 2013 perustama Huhtanen Capital

huhtanen.jpg (56.72 KiB) Katsottu 6978 kertaa

Huhtanen Capital osti raskaalla velkavivulla kiinteistöjä - melkoinen osa niistä oli muuttotappiokunnista - ja yritti listautua pörssiin kesäkuussa 2018:

huhtanen_pörssiin_mennään.jpg (57.65 KiB) Katsottu 6978 kertaa

...ja saada sitä kautta lähes 5 miljoonaa euroa. Listaus kuitenkin epäonnistui:

Huhtanen Capital peruu osakeannin

Salkunrakentaja
28.6.2018

Heinäkuussa 2019 oltiin konkurssin partaalla:

Kiinteistösijoitusyhtiö ajautui konkurssin partaalle – hankki vain vuosi sitten valtionyhtiöltä satoja asuntoja

YLE
11.7.2019 klo 17.37

Joulukuussa 2019 väistämätön oli edessä ja Huhtanen Capital ajautui konkurssiin:

Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”
Kiinteistösijoittaja Huhtanen Capital asetettiin perjantaina konkurssiin. Pankit eivät halunneet rahoittaa riskitoimintaa muuttotappiopaikkakunnilla.
...
Käräjäoikeuden mukaan yhtiön varat eivät riitä velkojen maksamiseen ja se on maksukyvytön.
...

Helsingin Sanomat
14.12.2019 2:00, Päivitetty 14.12.2019 9:32

Nyt tiliä tekee konkurssipesää hoitava asianajotoimisto Magnusson.

Huhtanen Capital omasi tiiviit yhteydet Nuorisosäätiöön, jonka veivauksista on ketju jo olemassa.

Huhtanen_nuorisosäätiö.jpg (78.19 KiB) Katsottu 6978 kertaa

”Pitää tietää mihin sijoittaa. Huhtanen Capitalin tapauksessa on annettu täysin vastuuton ja epärealistinen kuva asuntojen arvosta, vuokratuotoista ja yhtiön tilanteesta. Monia on johdettu harhaan ja moni menettää rahansa. Jos joku asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta”

Salkunrakentaja

Huhtasen kiinteistöistä annettiin ymmärtää, että ne ovat 38 miljoonan arvoisia, mutta todellisuus oli jossain 6 miljoonan kohdalla. Lopullisesti jalat alta vei se totuus, että vain pääkaupunkiseudulla ja joissain kasvukeskuksissa on asunnoilla enää arvoa, joten vuokrausbisnes esim. Jyväskylän Palokassa, missä Huhtasella oli myös kiinteistöjä, on käytännöllisesti katsoen tappiollista toimintaa, hyväntekeväisyyttä. Pankit eivät enää paikallisesti saaneet rahoittaa Huhtasta, vaan laina-anomukset käsiteltiin pääkonttoreissa, ja sieltä tuli punaista valoa.

Kaik´ mänt, sanoo Huhtanen itse:

Juha-Matti Huhtanen kertoo konkurssista: ”Kaikki on mennyt”

Kauppalehti
12.12.2019 03:30

”Minulta meni kaikki”, Huhtanen sanoo omasta tilanteestaan. Kaikki taskun pohjalta löytyneet lantit menivät hänen mukaansa yhtiöön aivan sen viime vaiheisiin asti. Ulosottoon jäävät velat ovat miljoonaluokkaa.

Helsingin Sanomat
14.12.2019 2:00, Päivitetty 14.12.2019 9:32

Ja jotta yhteys aloituksessa mainittuun Icon-kiinteistöyhtiöön säilyisi, niin tuossa samaisessa HS:n uutisessa sanottiin myös, että...

SEKÄ Huhtanen Capital että Icon ovat houkutelleet sijoittajia mukaan kovilla tuottotavoitteilla.

[sikakoira]

^
Heh onhan näitä yrittäjiä aina ollut ja tulee olemaan ja maksuhaluisia kansalaisia aina löytyy vaikka kuinka varoiteltaisiin.Aika uskomatonta sinänsä mutta näin se tuntuu menevän.

[Villeri]

Taitavat nämä asuntosijoitukset olla tämän päivän it-kupla. Huumassa painetaan ja miljoonääriksi pitäisi tulla viikossa - jos niin pitkään malttaa odottaa. Orava asuntorahastohan ajoi myös aika rei

YLEn jutussa huomiota kiinnittää mm. tämä:"Alun perin vaasalainen Icon Kiinteistörahastot oli laajentunut nopeasti Etelä-Suomen kuumille markkinoille. Se oli hakemassa uutta vaihtoehtorahaston hoitajan toimilupaa Finanssivalvonnalta. Yhtiössä käynnistettiin sisäinen tarkastus, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että kaikki oli kunnossa."

Iconissa on siis ilmeisesti ajateltu, että tarkastus läpäistään, vaikkei siihen luetun perusteella ole ollut mitään saumaa. En tiedä voisiko joku tarkoituksellisen kuprun tehnyt olla niin tyhmä, että yrittää noilla faktoilla läpäistä tarkastuksen?

[poikani]

Kävin sattumalta näiden nettisivuilla pari vuotta sitten. Välittömästi pisti silmään sivujen totaalinen amatöörimäisyys: moni linkeistä ei toiminut, teksti oli aivan hirveää, jne. Tapaus oli niin räikeä, että mainitsinkin siitä eräälle henkilölle. Sen enempää en jäänyt asiaa pohtimaan, muuta kuin että en povannut kovin hyvää tulevaisuutta firmalle tuolla osaamisella. Olipa mielenkiintoista nähdä tämä viestiketju nyt.

[H.Moilanen]

Tällainen juttu oli tänään Talouselämässä. Ymmärränkö mä nyt oikein, että konkurssiin mennyt sijoitusfirma, joka on hukannut sijoittajien rahat, on nyt ostamassa reilusti yli 10 miljoonan euron korttelia Helsingin ydinkeskustasta. Mitä mä en nyt tajua?

15.7.2020
https://www.talouselama.fi/uutiset/arvo ... 1583156886

Screenshot_20200715-180358.jpg (58.47 KiB) Katsottu 5893 kertaa

Arvokortteli seisoo tyhjillään keskellä Helsinkiä – valtio myymässä sitä kiinteistöskandaalissa ryvettyneen rahaston konkurssipesälle

Kiinteistösijoittaja Icon Corporation ja sen tytäryhtiöt asetettiin konkurssiin joulukuussa. Tämä ei vaikuttanut Senaatti-kiinteistöjen kanssa solmittuun esisopimukseen Kruununhaassa sijaitsevan suojellun arvokorttelin kiinteistökaupasta. Neuvotteluja kaupan viimeistelemiseksi jatketaan edelleen.

Kiinteistösijoittaja Icon Corporation lupaili sijoittajilleen lihavia korkotuottoja, mutta käteen jäi lopulta 20 konkurssipesää, tukku rikosilmoituksia ja esisopimus Mariankatu 23:ssa sijaitsevan arvokorttelin kiinteistökaupasta.

Vaikka Icon asetettiin konkurssiin viime joulukuussa, konkurssilla ei ollut vaikutusta voimassa olevaan esisopimukseen, kertoo valtion liikelaitoksen Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja Mauri Sahi. Esisopimuksessa kaupan ehtona oli asemakaavamuutos, joka valmistui tämän vuoden alussa.

”Senaatti-kiinteistöt ja Icon Corporation Oy:n konkurssipesä ovat jatkaneet kauppaneuvotteluja lopullisen kiinteistökaupan viimeistelemiseksi esisopimuksen mukaisesti”, Sahi kertoo.

Esisopimus on voimassa heinäkuun loppuun asti. Jos kauppaa ei siihen mennessä tehdä, Senaatti-kiinteistöt laittaa kohteen uudelleen avoimeen tarjouskilpailuun.

Icon solmi Senaatti-kiinteistöjen kanssa kiinteistökaupan esisopimuksen arvokorttelista vuonna 2017. Tuolloin yhtiön toimitusjohtaja Markus Havulehto visioi Talouselämälle, että maatilahallituksen talo muutetaan ”korkeatasoiseksi hotelliksi”. Korttelin muut rakennukset oli määrä muokata 50–60 asunnoksi.

Havulehto ei tuolloin suostunut paljastamaan arvokorttelin kauppahintaa. Hallituksen lisätalousarvioesitys kuitenkin paljastaa, että hinta oli 13,6 miljoonaa euroa. Icon ei ole vielä maksanut Senaatti-kiinteistöille koko kauppahintaa.

Iconin konkurssipesä on etsinyt Senaatti-kiinteistöjen Sahin mukaan tahollaan arvokorttelille uutta ostajaa, jotta konkurssipesä pystyisi viemään esisopimuksen mukaisen kaupan loppuun. Talouselämä ei tavoittanut Iconin konkurssipesän edustajaa kommentoimaan asiaa.

”Konkurssipesällä on meneillään kauppaneuvottelut uuden ostajatahon kanssa ja mikäli he pääsevät keskenään kaupastaan sopimukseen, voisi niinikään esisopimuksemme mukaisen kaupan toteuttaminen konkurssipesän kanssa olla mahdollista tässä heinäkuun aikana”, Sahi kertoo.

Tällä hetkellä Mariankadun kortteli on tyhjillään. Iconin sinne masinoima hotellihanke näytti kuitenkin nytkähtävän eteenpäin vielä viime vuoden alussa.

Tuolloin Icon kertoi saaneensa kumppanikseen saksalaisen hotelliryhmän Ruby Hotelsin. Ketju operoi yhteensä kahdeksaa hotellia kolmessa eri maassa.

Mariankatu on edelleen listattu Ruby Hotelsin tulevaksi kohteeksi ketjun verkkosivuilla. Juttua varten ei tavoitettu hotelliketjun edustajaa kertomaan, onko se mahdollisesti yksi kiinteistön ostajaehdokkaista.

- - - - -

Icon Corporation Oy

Kiinteistörahasto, joka lupasi sijoittajilleen 6–8 prosentin korkotuottoja.

Sijoittajina olivat yksityishenkilöt, sijoitusyhtiöt sekä säätiöt. Sijoittajia noin 3000, ja heiltä kerättiin kymmeniä miljoonia euroja.

Kiinteistökehitysprojekteja Helsingissä, Espoossa, Vaasassa ja Virossa. Icon väitti projektiensa arvoksi noin 270 miljoonaa euroa.

Joulukuussa 2018 Icon kertoi, että se keskittyy kiinteistökehittämiseen pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.

Vielä kesällä 2019 Icon hallinnoi viittä vaihtoehtorahastoa. Kiinteistöprojekteja rahoittaakseen se oli laskenut liikkeelle yhteensä yhdeksän joukkovelkakirjatuotetta.

Finanssivalvonta kielsi Iconilta vaihtoehtorahastojen hoitamisen ja sijoituspalveluiden tarjoamisen ilman toimilupaa joulukuussa 2019.

Samassa kuussa sijoittajille kerrottiin Iconin toimintojen alasajosta. Icon Kiinteistörahastot ja sen tytäryhtiöt jättivät konkurssihakemukset käräjäoikeuteen.

Mahtaisiko homman juoni mennä niin, että kortteli siirtyisi pikaisesti ja vähin äänin Iconin konkurssipesältä saksalaisten omistukseen - markkinahintaa huomattavasti edullisemmin tietenkin. Hinnanalennus menisi suomalaisten tuulipukusijoittajien piikkiin, koska heidän menettämään rahoja sijoitusyhtiö ei valitettavasti voi palauttaa, koska "se on se sijoittajan riski sellainen". Sakemannit puolestaan lähettäisivät Iconin pojille osoitetut muhkeat shekit jonnekin viranomaisten ulottumattomissa olevan saarivaltion hämärään veroparatiisipankkiin?

[artreini]

Huh huh Huhtanen ja nyt samla Lajunen. Kyllä urheilutaustalla pärjää. Paavo Nurmi taisi olla historiallinen esimerkki siinäkin.

Miten Icon voisi olla jotenkin outo firma? Cannonball kytkös?CMC Harrastuskerho, vapaa-ajantoimintaa jäsenille?
Lehdissä kerrotaan esimerkkeinä Stefu Thermanin ja Niko R-A menestyksestä alalla ja menestys näkyy sivuilla ja somessa.
Koko kansa innostunut kiinteisösijoittamisesta. Pitää saada kanssa sijoitusasunto jne...
Katsotaan mitä tästä kokonaisuudessaan vielä seuraa Suomessa ja muualla. Omaa järkeäkin on opittava käyttämään.
Korona jatkaa alalle tullutta muutosta. Hotellit eivät taida tuottaa vähään aikaan erikoisemmin. Samoin toimistot.
Liikehuoneistot tyhjenevät monessa paikkaa. Verkonkautta moni asia toimii jo nyt ja jatkossa. Megatrendi hienosti sanottuna.

Senaatti myy valtion kiinteistöjä ja hankkii uusia. Asiakkaat on mitä on, varsinkin ostajat. Venäläisille myyty rajavartiolaitoksen kohteita.
Kaikki asiat varmasti ollut aina kunnossa senkin firman toimistoissa, kuten HVK:ssakin. Rahaa pitää saada kassaan hinnalla millä hyvänsä?


https://www.senaatti.fi/2020/07/31/sena ... teistosta/

Senaatti-kiinteistöt teki lopullisen kiinteistökaupan Helsingin Mariankadulla sijaitsevasta arvokiinteistöstä
TIEDOTE | 31.07.2020

Senaatti-kiinteistöt ja ICON Corporation Oy:n konkurssipesä tekivät Helsingin Kruunuhaassa sijaitsevasta Mariankatu 23 korttelin myynnistä lopullisen kiinteistökaupan aikaisemmin solmitun esisopimuksen mukaisesti 31.7.2020. Kauppahinta oli 13,6 milj. euroa. Kohteeseen on suunniteltu toteutettavan asuntoja sekä hotelli.

”Senaatti-kiinteistöjen ja ICON Corporation Oy:n konkurssipesän välisen lopullisen kiinteistökaupan jälkeen konkurssipesä myy kohteen edelleen erillisillä kaupoilla, joissa ostajana on Samla Capital Oy hallinnoimiensa rahastojen, Samla Asunnot Ky:n ja Samla Toimitilat II Ky:n lukuun”, sanoo konkurssipesänhoitaja Lassi Nyyssönen.

Vuonna 2017 Senaatti-kiinteistöt solmi ICON kiinteistörahaston kanssa kiinteistökaupan esisopimuksen. Alun perin lopullinen kiinteistökauppa oli määrä toteuttaa kaavoituksen valmistuttua vuonna 2019. ICON Corporation Oy ja osa sen tytäryhtiöistä asetettiin konkurssiin joulukuussa 2019. Konkurssilla ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta voimassa olevaan esisopimukseen. Esisopimuksessa kaupan ehtona ollut asemakaavamuutos vahvistui vuoden 2020 alusta, jolloin kaupan tekemisen edellytykset täyttyivät. Senaatti-kiinteistöt ja ICON Corporation Oy:n konkurssipesä ovat jatkaneet kauppaneuvotteluja lopullisen kiinteistökaupan viimeistelemiseksi esisopimuksen mukaisesti.

”Tämä Mariankadulla sijaitseva kortteli on upea historiallisesti arvokas kokonaisuus ja on hienoa, että uusi omistaja pääsee kehittämään kiinteistön uuteen loistoon ja arvoiseensa käyttöön. Toivomme myös, että tämän, ostajan hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa toteutetun, kaupan myötä ja osalta konkurssipesän velkojat saavat mahdollisimman suotuisan taloudellisen lopputuloksen”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja Mauri Sahi.

Mariankadun korttelikokonaisuuden rakennukset on suunnitellut arkkitehti Evert E. Lagerspetz, ja ne ovat valmistuneet vuonna 1885. Rakennuksissa on alun perin sijainnut upseerien ja aliupseerien asuntoja, verstastiloja sekä upseeriklubi. Rakennukset ovat toimineet myös venäläisen sotaväen kasarmina sekä yleisesikuntana. Korttelin keskelle, osoitteeseen Liisankatu 8G, valmistui vuonna 1930 arkkitehti Armas Siitosen suunnittelema uudisrakennus maanviljelyskemialliseksi laboratorioksi.

Lisätiedot:
Senaatti-kiinteistöt
Mauri Sahi, johtaja
puh. +358 40 037 6303, [email protected]

Konkurssipesään ja uuteen omistajaan liittyvät kysymykset
Asianajotoimisto Fenno Oy
Lassi Nyyssönen, asianajaja
+358 50 570 3234, [email protected]

[Villeri]

Aika hurjilta, joskin aika tutun oloisilta kuulostavat visiot.

Näihin arvokiinteistöihin olympiavoittaja Samppa Lajunen sijoitti 15 miljoonaa euroa: ”Kyllä riskit pitää olla tiedossa”
Kolminkertaisen olympiavoittajan Samppa Lajusen perustama sijoitusyhtiö hankki neljä erittäin arvokasta kiinteistöä Helsingin ydinkeskustasta. Lajunen kertoo IS:lle, että neuvottelut kiinteistöihin tulevista hotelleista ovat jo pitkällä.

PERJANTAINA tiedotettiin, että kolminkertaisen olympiavoittajan Samppa Lajusen kiinteistösijoitusyhtiö Samla Capital on hankkinut Helsingin keskustasta lähes kokonaisen korttelin.

Ilta-Sanomat tavoitti Lajusen, joka kertoo, että Samla Capital on ennenkin hankkinut kiinteistöjä pääkaupunkiseudulta, mutta tämä oli ensimmäinen sijoitus nimenomaan Helsinkiin.

– Kiinteistösijoittamisessa tärkein kysymys on sijainti, ja tässä se toimii. Tietysti meidän tehtävänä on pitää huolta sijoittajien rahoista ja tehdä sijoittajille tuottoa. Me uskomme siihen, että näihin kohteisiin saadaan tehtyä hyvä talousyhtälö, Lajunen kommentoi IS:lle.

– Sen lisäksi tämä on myös innostava projekti. Historiallisesti kyse on erittäin arvokkaista rakennuksista, joista halutaan tehdä näyttäviä ja historiaa kunnioittavia, Lajunen hehkuttaa.

Kyse on Kruununhaassa sijaitsevista neljästä arvokiinteistöstä. Kauppahinta oli 15 miljoonaa euroa, ja kiinteistöjen koko on noin 13 500 kerrosneliötä.

NELJÄSTÄ hankkimastaan kiinteistöstä ainakin kolme Samla Capital aikoo muuttaa hotelleiksi.

Hotellialalla Helsingissä riittää kilpailua, ja lisäksi koronavirus on antanut matkailualalle oman iskunsa. Lajunen kertoo, että kansainväliset hotellioperaattorit ovat kuitenkin projektista erittäin kiinnostuneita.

– Käytännössä olemme jo kilpailuttaneet kansainväliset hotellioperaattorit, ja kaikki keskeisimmät tekijät ovat kiinnostuneita. Tämä ei perustu ainoastaan meidän uskoomme, vaan hotellioperaattorien uskoon, että he ovat valmiita tekemään pitkän sopimuksen. Markkinariskin kantaa lopulta hotellioperaattori eikä kiinteistösijoittaja, Lajunen sanoo.

– Kyllä riskit pitää olla tiedossa ja neuvottelut ovat jo tosi pitkällä.

LAJUSELLA RIITTÄÄ uskoa sekä Helsingin vetovoimaan että koronaviruksen nujertamiseen.

– Uskomme, että Helsingissä kasvu jatkuu ja kaupunki matkailukohteena säilyy vetovoimaisena.

– Tällaisia projekteja pitää rakentaa 50–100 vuoden horisontilla, eikä katsoa vain nykytilannetta. Uskomme kovasti, että kun vuonna 2023 hotellien ovet aukeavat, niin korona on selätetty – ja se on myös asiantuntijoiden näkemys. [..]
https://www.is.fi/yhdistetty/art-2000006588914.html

Samla Capital Oy:n taloustiedot näyttävät tällaisilta:

Screenshot_20200802-193626.jpg (63.21 KiB) Katsottu 4956 kertaa

Maallikon silmiin 15 miljoonan kiinteistösijoitus vaikuttaa suureelliselta, mutta varmaan siellä on takana rahamiehiä ja -naisia. Toivottavasti tietävät, mitä tekevät.

[H.Moilanen]

No niin, jeejee. Tämänkin kiinteistökuplan kokkina hääräsi yksi konkurssifirma ja toinen firma, jonka puikoissa häärää ex-urheilija. Hommahan haisee Konnunsuon vankilalta, josta kirjoitin hiljattain lestaketjuun. Nyt voidaan hiljalleen käynnistää vedonlyöntiä, tuleeko tuonne Krunikkaankin loppujen lopuksi vastaanottokeskus. Veronmaksajat maksavat ilolla, koska iloista antajaa Jumala rakastaa.

[artreini]

Aihetta käsitellään jälleen MOT toimesta. Kannattaa seurata, jos asia kiinnostaa...

https://areena.yle.fi/1-50278164#autoplay=true

MOT Koko kansan kiinteistövedätys 27 min ma 2.11.2020 toistaiseksi3486 katselua

Iconista piti tulla koko kansan kiinteistörahasto. Tuhannet tavalliset suomalaiset sijoittajat Iconiin, joka paljastui vedätykseksi. Miljoonia euroja sijoittajien rahoja päätyi rahaston perustajien taskuihin.
Linkit ja artikkelit
MOT selvitti: Koko kansan kiinteistörahasto olikin huijaus, sijoittajien rahoja päätyi perustajien bisneksiin – poliisi epäilee talousrikoksia

Tämä taustaselvitys antaa kuvaa ainakin yhden henkilön toiminnoista alalla.
Arto Merisalo Puolue Kokoomus

Arto Heikki Merisalo on syntynyt Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Hämeen vanhalla rajalla Ruovedellä kesällä 1965 kasvaen siellä paikallislehti- ja sahateollisuuspiireissä. Hänen vaarinsa oli seutukuntansa vahva vaikuttaja, sahayhtiö Kotvio Oy:n sahanjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja sekä Ruovesi –lehden päätoimittaja. Merisalon isä toimi sahayhtiö Kotvio Oy:n metsätyönjohtajana ja hoiti perheen metsäomaisuutta. Kouluaikana Arto Merisalo on ollut mukana mm. tukioppilastoiminnassa, kouluneuvostossa, jätepaperin keräysprojekteissa, matkailuasioissa (toimien mm. matkailuoppaana ja vetäen nuorten matkailun palvelupistettä) ja ollut aktiivinen erilaisessa muussakin paikallisessa järjestötoiminnassa. Lisäksi hän on toiminut pikkupojasta aina vuoteen 1986 asti mukana palokuntatoiminnassa (VPK.) Arto Merisalo on toiminut avustajana ja freelancer -toimittajana 1981-1984 eri lehdissä, mm. K-M-V, Keskisuomalainen sekä Puumies -lehti. Vuosina 1983-85 hän on toiminut sahateollisuuden kone- ja laitetoimittajayhtiöiden sekä konepajayhtiöiden (Rauman Asentajakeskus/Ruoveden Konepaja/Suomen Sahapalvelu) markkinointi- ja johtotehtävissä, syksystä 1985-1987 yrityskauppakonsulttina (SYK-Yhtiöt/Suomen Yrityskonsultointi Oy ja Halkon-Yhtiöt/Varsinais-Suomen Hallituskonsultointi Oy), vuonna 1987 muutto Etelä-Pohjanmaalle Ähtäriin ja 1988-1992 Merisalo toimi sekä perheen yhtiöiden (mm. Ykkösvälittäjät Oy) parissa, Vääräkosken kartanon isäntänä, että samanaikaisesti kiinteistö- ja sijoitusjohtajana noin 150 miljoonan euron kiinteistösalkun omistaneen etelä-pohjalaistaustaisen yksityishenkilön yritysten (Liikekiinteistöjen Vuokraus Oy/Notariaatti Munsa Oy) palveluksessa. 1993 muutto Espooseen ja 1993-1995 yritysjohdon ja yrityskaupan konsulttina sekä Käsi Sydämelle ry:n ja Yhdessä Jaksamme Huomiseen ry:n projektijohtajana, 1996-1998 huonekalukaupan/huonekaluteollisuuden konsulttina ja markkinointijohtaja (Expo-Unito ja Suomi-Soffa) sekä 1996-2001 Kanrak Toimitilapalvelut Oy:n, Kanrak Group Oy:n ja Kanrak LKV Oy:n yksikönjohtajana. 2002-2009 Arto Merisalo toimi Nova -konsernissa sen eri yhtiöissä yksikönjohtajana, liiketoimintajohtajana sekä 2007-2009 kiinteistökehitysyhtiön toimitusjohtajana. Arto Merisalo on toiminut kiinteistökehittäjänä sekä rakennuttanut vuosien 1998-2019 aikana runsaan 700 miljoonan euron arvosta yli 800.000 m2:tä erilaisia kaupan, logistiikan ja tuotannon sektoreiden kiinteistökehityskohteita eri puolille Suomea eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Näiden hankkeiden kautta maakuntiin on syntynyt yli 6.000 uutta työpaikkaa. Syyskesästä 2008 lukien aina huhtikuulle 2012 Arto Merisalo toimi Suomen Toimitilapalvelut Oy:n toimitusjohtajana/toimitilakonsulttina ja sen ohessa syksystä 2009 aina toukokuuhun 2010 asti Motonetin perustajan, ekonomi Lauri Juntusen Virsseli Oy Toimitilapalveluissa kiinteistökehitysjohtajana. Toukokuusta 2010 lukien huhtikuun alkuun 2011 Merisalo toimi Kanrak Oy:ssä senior partnerina ja huhtikuusta 2011 lukien vuoden 2011 loppuun Lease Deal Oyj -konserniin kuuluvan Hansa Deal Oy:ssä (nykyinen Aninkainen Toimitilat Oy) kiinteistökehityspalvelut -sektorin toimialajohtajana jatkaen siitä lukien STTP Oy:n toimitusjohtajana ja toimitilakonsulttina siihen asti, kunnes lähti julkisuudesta tunnetulla tavalla 19.04.2012 Suomen valtion määräämälle "pakkolomamatkalle" eli suorittamaan saamaansa vapausrangaistusta, joka päättyi koevapauteen 22.12.2013 ja lopulliseen vapautumiseen 22.06.2014. Arto Merisalo aloitti 18.09.2013 vanhan ystävänsä Juha Kärkkäisen omistamassa tavarataloyhtiö J.Kärkkäinen Oy:ssä palkkatyössä lehtiuudistusprojektissa, jossa yhtiö lopetti aiemman lehtensä ja täysin uusi lehti ilmestyi ensi kertaa joulukuun 05 päivänä 2013 nimellä KauppaSuomi. Uudesta lehdestä tuli Suomen suurin kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti, jonka valtakunnallisella jakelulla on yli 1.550.000 lehden jakelulevikki ja peruslehdelläkin on yli 932.000 lehden levikki. Arto Merisalon mukaan KauppaSuomen projekti oli mielenkiintoinen hanke olla mukana ja paluu siviili- sekä työelämään toteutui tämän haasteellisen projektin kautta positiivisesti. Lehtiprojektista Arto Merisalo siirtyi 17.02.2014 lukien J.Kärkkäinen -konsernin ja sen tytäryhtiöiden kiinteistöjohtajaksi ja samalla 1989 perustetun kiinteistökehitys- ja konsultointiyhtiö NordPoint Group Oy:n (aiempi Sadepisara Oy) kiinteistö- ja liiketoimintajohtajaksi ja senior advisor -tehtävään. Tästä tehtävästä hän siirtyi Nordic Icon Consulting Oy:n ja Nordic Icon Group NG Oy:n sekä virolaisen Nordic Icon Oü:n kiinteistö- ja liiketoimintajohtajaksi 01.09.2019 lukien. Liiketoimien ohessa Arto on ollut mukana sekä eri kristillisten järjestöiden taustatoiminnoissa että politiikan taustakulisseissa. Hengellisellä puolella hän on toiminut sekä kirkon, että nk. vapaiden suuntien sektorilla, mm. helluntailiikkeessä. Nykyisin Merisalo kuuluu evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeistä evankelisiin (SLEY) ja pitkään (1998-2016) hän kuului kirkon herätysliikkeistä herännäisiin, eli körtteihin. Arto luonnehtikin tuolloin itseään Paavo Ruotsalaismaiseksi karismaattiseksi körtiksi. Herännäisyys ja SLEY ovat syntyneet osittain samoista hengellisistä lähtökohdista. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen osalta Merisalo joutui julkisuuteen Timo Kallin aikaansaaman vaalirahakohun alettua toukokuussa 2008. Hän oli mukana muutamien julkisuudessakin esillä olleiden yrittäjäystäviensä (Kyösti Kakkonen, Toivo Sukari, Tapani Yli-Saunamäki, Lauri Juntunen ym) kanssa Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:n (KMS) toiminnassa taustavaikuttajana. Merisalo joutui myöhemmin 2010 valitun Keskustan silloisen puoluejohdon aikana ristiriitaan Mari Kiviniemen, Timo Laanisen ja muun Keskustan liberaalitaustaisen tai sitä myötäilleen johdon kanssa. Kiviniemen ja hänen johtamansa liberaalisiiven kanssa kokemansa ristiriidan jälkeen Merisalo erosi Suomen Keskustan jäsenyydestä. Merisalon mukaan hän ei voinut hyväksyä Kiviniemen ja Laanisen johtokaudella harjoitettua politiikkaa ja henkilöihin käyvää "mustamaalausta." Arto Merisalo pettyi aikanaan Kokoomuksen ja silloisen pääministerin Harri Holkerin politiikkaan vuoden 1988 kevättalvella ja erosi Kokoomuksesta sekä liittyi Ähtärissä asuessaan Suomen Keskustaan, joutui hän kertomansa mukaan Keskustassa vallan ottaneen liberaalileirin valtaantulon jälkeen päättämään, että hänen on palattava Keskustan reilun 20 vuoden jäsenyyden jälkeen takaisin Kokoomukseen, jonka nykypolitiikka vastaa paremmin hänen nykyisiä poliittisia näkemyksiään. Eli tasan 30 vuoden jälkeen paluu Kokoomuksen jäseneksi tapahtui keväällä 2018. Tiedetään, että Arto Merisalo kaikesta kokemastaan huolimatta on hyvin verkostoitunut ja tunnetusti pitää edelleen yhteyttä eri puolueiden "sisäpiiriin" ja liikkuu normalioloissa työnsä puolesta laajalti (240-260 matkapäivää ja 120-150.000 km/vuodessa) koko Suomen alueella tavaten kuukausittain satoja ihmisiä ja kun hän lisäksi aktiivisesti seuraa politiikkaa sekä yhteiskunnallista vaikuttamista, toimii hän blogistina kirjoittaen eri aiheista aina silloin tällöin kertoen samalla erilaisia omia ajatuksiaan ja näkemyksiään ajankohtaisista aiheista sekä asioista omien kuulumistensa ohessa! Kaikesta kokemastaan huolimatta Arto sanoo katsovansa tulevaisuuteen selkä suorana ja uskoen huomiseen ! Suomi nousee ja menestyy Arton näkemyksen mukaan vain niillä ajatuksilla... Viime vuosina Arto Merialo on nähty otsikoissa useimmiten elämässä läpikäytyihin mahalaskuihin (konkursseihin) ja niihin kytkeytyneisiin vanhoihin oikeudenkäynteihin liittyen. Yrittäjänä hän on omissa liiketoiminnassaan siis kokenut pariin kertaan täydellisen "mahalaskun" eli konkurssin ja läpikäynyt pitkät vuosien oikeusprosessit, joiden seurauksena hän on saanut joitakin talousrikostuomioita, joilla Arton mukaan häntä on ollut helppo lyödä, mustamaalata ja käyttää häntä "lyömävälineenä" muidenkin suuntaan. Mutta Arton näkemyksen mukaan sellainenkin on kestettävä, koska kaikki tuo on elettyä elämää ja kaikki ongelmat sekä vaikeudet elämässä on sinänsä Arton näkemyksen mukaan itse omien valintojen kautta hankittuja ja/tai aiheutettuja eikä eilistä ja mennyttä voi muuttaa. Tosiasiat ja oma elämänhistoria on tunnustettava. "Seepra ei pääse raidoistaan, eikä pantteri täplistään, menneisyys on hyväksyttävä tosiasiana kaikkine kipuineen ja tehtyine virheineen", hän sanoo. Arton löydät halutessasi myös facebookista hänen omalla nimellään. Lempilainaukset Artolla ovat edesmenneen tasavallan presidentin Urho Kekkosen suusta: "Katso taaksepäin, kiitä. Katso eteenpäin, luota. Katso ylöspäin, usko." (UKK/1978) ja ‎ "meidän on politiikan keinoin pidettävä huoli siitä, että olemme aina saapuvilla siellä, missä asioistamme päätetään ja että kaikissa olosuhteissa kykenemme varjelemaan itsenäisyyttämme ja vapauttamme." (UKK 1976) Elämänkertakirjan kirjoittaminen alkoi keväällä 2012 ja se jatkuu edelleen, julkaisuajankohtaa Arto Merisalo on halunnut siirtää vuosiin 2021-22. Lisäksi Arton elämänvaiheista viime vuosilta tehtiin YLE:n ja toimittaja Arvo Tuomisen toimesta tv-dokumentti vaalirahoittaja, joka esitettiin elokuussa 2014 YLE TV1:ssä. YLE siirsi dokumentin esittämisen huhtikuun 2014 lopusta yli eurovaalien johtaja Riitta Pihlajamäen päätöksin, jota päätöstä laajasti kummasteltiin. Dokumentilla oli kaikkineen yli 700.000 katsojaa. Dokumentin voit halutessasi katsoa tämän linkin kautta: https://www.youtube.com/watch?v=y_snxphTAek . Toimittaja Maria Petterssonin HS:n maaliskuun 2015 kuukausiliitteeseen tekemän henkilökuvahaastattelun Artosta löydät täältä: http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1425532472256 . . Suomen Keskustan entinen puoluesihteeri, FM Jarmo Korhonen kirjoittaa Arto Merisalosta ja tämän roolista vuoden 2006 tasavallan presidentin vaalissa ja eduskuntavaaleihin 2007 liittyen kirjassaan "Maan Tapa", Tammi 2015. Kirja avaa laajan näkökulman Merisalon asemaan ja verkostoitumiseen noiden vuosien polittisissa tapahtumissa. Korhonen on väitöskirjatyötään varten saanut myös tutustua Arto Merisalon laajaan arkistoon vuosien 1997-2012 ajalta. Merisalo toimii siis edelleen kaiken ryöpytyksen ja viime vuosien joidenkin toimittajien johdonmukaisesta negatiivisesta kirjoittelusta huolimatta aktiivisesti kiinteistöliiketoiminnassa ja verkostoituu edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa sen eri sektoreilla kannustaen myös muita "kanssamatkustajia" elämänmatkallaan... Sähköpostit kulkevat osoitteella: [email protected] tai [email protected]

[artreini]

https://yle.fi/uutiset/3-11623127?origin=rss

Rikoksista tuomittu liikemies jatkaa kiinteistöbisnesten tekoa haamujohtajien avulla – viranomaisilla vaikeuksia pysyä perässä

Tuhannet sijoittajat ovat menettämässä rahansa Icon-kiinteistörahastojen konkurssissa. Rahaston toinen perustaja jatkaa laajojen kiinteistöbisnesten pyörittämistä.talous2.11. 09:57
Rami Virtanen ja Lahdessa sijaitseva kiinteistö, jonka Icon osti Nuorisosäätiöltä.
Liikemies Rami Virtanen allekirjoitti kiinteistön kauppakirjat syksyllä 2019, kun Nuorisosäätiö myi kokonaisen kerrostalon Lahden Hämeenkadulla. Ostaja oli yhtiö, jonka todellinen vallankäyttäjä on MOT:n tietojen mukaan Rami Virtanen.Icon Kiinteistörahastot ja Meeri Niinistö / Yle
Jaa: Jaa artikkeli Facebookissa140Jaa artikkeli Twitterissä

Konkurssiin ajautuneen Icon-kiinteistörahastojen toinen perustaja pyörittää miljoonaluokan bisneksiä haamujohtajien eli bulvaanien välityksellä.

Ylen MOT-toimituksen selvitys osoittaa, kuinka rikoksista tuomittu ja ulosottovelkainen liikemies Rami Virtanen on pystynyt vuosikausien ajan karttelemaan viranomaisten toimia.
Icon-kiinteistörahastot ajautui konkurssiin joulukuussa 2019. MOT-toimituksen tietojen mukaan poliisi epäilee kahta rahaston perustajaa eli Rami Virtasta ja Markus Havulehtoa talousrikoksista.
Tuhannet Iconiin rahojaan sijoittaneet suomalaiset ovat menettämässä rahansa konkurssin takia.
Rami Virtasen bulvaanijärjestelyiden syynä ovat todennäköisesti hänen mittavat ulosottovelkansa. Rami Virtasen toimia tutkimalla paljastuu yhtiöiden ja liikemiesten verkosto, jossa on yhtymäkohtia myös Nuorisosäätiön entisiä johtajia koskevaan laajaan rikostutkintaan.

Virtanen ei antanut aiheesta haastattelua. Hän kuitenkin kiisti tehneensä mitään bulvaanijärjestelyitä ja sanoi MOT:n tietojen olevan ”täysin paikkaansapitämättömiä”. Hän kiisti myös syyllistyneensä mihinkään rikolliseen Iconin toiminnassa.
Kuvakaappaus Facebookista Rami Virtasen profiilista
Virallisesti liikemies Rami Virtanen on varaton, mutta todellisuudessa hän pyörittää edelleen mittavia liiketoimia kiinteistöalalalla.kuvakaappaus Facebookista
Miljoonia sijoittajien rahoja omiin taskuihin

MOT-toimitus alkoi selvittää Rami Virtasen toimintaa keväällä 2020 osana Icon-kiinteistörahaston tutkimuksia.
Icon-kiinteistörahasto perustettiin Vaasassa vuonna 2013 ja se tavoitteli asemaa tavallisten ihmisten sijoitusrahastona. Tässä Icon myös onnistui: se ehti kerätä noin 40 miljoonaa euroa sijoittajien varoja.
Mikä Icon?

Vuonna 2013 perustettu Icon kiinteistörahastot ehti kerätä sijoittajilta varoja arviolta noin 40 miljoonaa euroa.
Yhteensä Iconiin sijoitti noin kolme tuhatta ihmistä ja yritystä, joista moni oli keskiluokkaisia suomalaisia.
Iconin ehkä tunnetuin kohde oli Helsingin Kruununhaassa sijaitseva niin sanottu Maatilahallituksen talo, jonka Icon kertoi ostavansa valtion kiinteistöyhtiöltä Senaatilta vuonna 2017.
Iconilla oli useita isoja hankkeita eri puolilla pääkaupunkiseutua sekä yksi rakennuskohde Tallinnassa.
Icon hakeutui konkurssiin joulukuussa 2019. Poliisi tutkii rahaston perustajia rikosepäilyjen takia.
Tuhannet sijoittajat saivat kuitenkin joulukuussa 2019 huonoja uutisia, kun Icon kertoi jättäneensä konkurssihakemuksen.

– Siinä täytyy olla taustalla jotain muuta, ei tämmöisenä aikana pysty oikeastaan sijoittamalla häviämään näin paljon kuin tässä on nyt tapahtunut, sanoo Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston rahoituksen sekä laskentatoimen professori Timo Rothovius.
Kiinteistöjen hinnat ovat nousseet etenkin kasvukeskuksissa ja kiinteistösijoittaminen on ollut varsin kannattavaa.
Kesällä 2020 MOT kertoi laajassa verkkoartikkelissaan, että Rami Virtanen ja Markus Havulehto ovat siirtäneet miljoonia euroja sijoittajien varoja omiin tai lähipiirinsä taskuihin.

Havulehto ei antanut MOT:lle haastattelua. Hän vetosi muun muassa keskeneräiseen poliisitutkintaan ja tutkintarauhan antamiseen viranomaisille. Havulehto kuitenkin kiisti lähettämässään sähköpostissa syyllistyneensä mihinkään rikolliseen.
Infografiikka: miten sijoittajien rahat valuivat Icon-yhtiön kautta Rami Virtasen ja Markus Havulehdon yhtiöihin.
Icon-kiinteistörahastot hakeutui konkurssiin joulukuussa 2019. MOT:n selvityksen mukaan Iconin perustajat olivat siirtäneet miljoonia euroja sijoittajien varoja omiin tai lähipiirinsä taskuihin.Camilla Arjasmaa / Yle
Virallisesti varaton liikemies

Rami Virtanen jätti vastuutehtävänsä Icon-kiinteistörahastoissa vuonna 2015, mutta todellisuudessa hän jatkoi toimintaansa rahaston kulisseissa tämänkin jälkeen. Virtasen lähdön syynä oli todennäköisesti hänen rikoshistoriansa paljastuminen. Virtanen on tuomittu ryöstöstä ja veropetoksesta.
MOT:n selvityksen mukaan Virtanen on kuitenkin jatkanut mittavia liiketoimia kiinteistöalalla tämänkin jälkeen.
Virallisesti Rami Virtanen on varaton liikemies, joka on julistettu henkilökohtaiseen konkurssiin Virossa ja jolla on Suomessa yli 1,5 miljoonan euron ulosottovelat.

MOT:lla hallussa olevan laajan asiakirjanäytön ja henkilölähteiden perusteella Virtanen käyttää todellista omistajavaltaa edelleen useissa yhtiöissä.
Virallisesti yhtiöiden omistajaksi on ilmoitettu Virtasen ulkomailla asuva sukulaismies tai muita hänen lähipiiriinsä kuuluvia henkilöitä.
MOT:n tietojen mukaan ulosottoviranomaisille on tehty ilmoituksia ja lähetetty dokumentteja, jotka liittyvät bulvaanijärjestelyihin. MOT:n tiedossa ei kuitenkaan ole, että viranomaiset Suomessa olisivat pyrkineet sivuuttamaan Rami Virtasen sukulaisilleen siirtäneitä omistuksia teennäisiä, eli toteamaan ne tekaistuksi.

Virossa asiaa puidaan kuitenkin parhaillaan oikeudessa. Oikeudenkäyntipöytäkirjojen mukaan Virtaselle on esimerkiksi ollut käyttöoikeus kolmen virolaisen yhtiön tileille, joiden omistajaksi on ilmoitettu hänen sukulaismiehensä.
Virtanen asettiin Virossa henkilökohtaiseen konkurssiin marraskuussa 2016 ja omistusjärjestelyitä puidaan oikeudessa konkurssivalvojan pyynnöstä.
Ilmoitus ulosmittauksesta: Rami Virtaselta ulosmitattu omaisuus.
Syksyllä 2015 Varsinais-Suomen ulosottovirasto yritti ulosmitata Rami Virtasen omistuksia kiinteistörahastoyhtiössä. Virtanen oli kuitenkin ehtinyt siirtää osakeomistuksensa jo sukulaisensa nimiin. Yhtiö on sittemmin vaihtanut nimensä ja se on nykyisin Urban Estates.
Ulosottovirasto ei pysy perässä
Yksi yhtiöistä, joissa Virtanen edelleen käyttää todellista omistajavaltaa, on kiinteistörahastoyhtiö nimeltä Urban Estates.
Yhtiö perustettiin vuonna 2010 hallinnoimaan kiinteistösijoituksia. Urban Estatesin alaiseen rahastoon on sijoittanut varojaan kymmeniä pääosin Pohjanmaalta kotoisin olevia yrittäjiä tai yrityksiä.
Urban Estatesin omistajahistorian selvittäminen antaa hyvän kuvan Rami Virtasen toimintatavoista. Syksyllä 2015 Varsinais-Suomen ulosottovirasto teki päätöksen ulosmitata kaikki Rami Virtasen omistukset rahaston hallinnointiyhtiössä.
Ulosottovirasto veti kuitenkin vesiperän asiassa. Kun ulosmittausta yritettiin tehdä, Virtanen kertoi myyneensä jo osakkeet lähisukulaiselleen.

Nykyisin Urban Estatesin suurin omistaja yli 50 prosentin osuudella on virolainen yhtiö, jonka taas omistaa Virtasen lähipiiriin kuuluva henkilö.
MOT:n kirjallisten ja henkilölähteiden mukaan todellista valtaa Urban Estatessa käyttää Rami Virtanen.
Kiinteistökauppaa Nuorisosäätiön kanssa
Rami Virtasen nimi nousee esille myös laajassa Nuorisosäätiön ex-johtajiin liittyvässä sotkussa, jota MOT on seurannut usean vuoden ajan.
Nuorisosäätiön ex-johtajia Aki Haaroa ja Perttu Nousiaista sekä useita muita henkilöitä epäillään talousrikoksista poliisitutkinnassa, joka on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja.

Tutkinta käynnistyi vuonna 2017, kun lahtelaisen rakennusliikkeen Salpausselän Rakentajien edustajien epäiltiin maksaneen miljoonalahjukset Haarolle ja Nousiaiselle.
Yksi poliisitutkinnassa olevista liiketoimista liittyy Lahden Hämeenkadulla olevaan kiinteistöön. Nuorisosäätiö osti sen vuonna 2014 Salpausselän Rakentajilta kahdeksalla miljoonalla eurolla.
Nuorisosäätiön uuden johdon mukaan hinta oli selvästi markkinatasoa korkeampi. Talo on käytännössä purkukuntoinen.
Kerrostalo Hämeenkatu 24 Lahdessa.
Rami Virtanen allekirjoitti kauppakirjan, kun Nuorisosäätiö myi Lahden Hämeenkadulla sijaitsevan kerrostalon syksyllä 2019.Meeri Niinistö / Yle
Kauppoja oli tuolloin edistämässä vaalirahakohussa tunnetuksi tullut liikemies Arto Merisalo. Nykyisin Merisalo työskentelee kiinteistökehitysyhtiössä, jossa todellista omistajavaltaa käyttää MOT:n tietojen mukaan Rami Virtanen.

Lokakuussa 2019 Nuorisosäätiö myi Suomen Kuvalehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) kiinteistön miljoonalla eurolla. Uusi omistaja on yhtiö nimeltä BP-Invest Oy. Sen omistaa virallisesti Rami Virtasen sukulaismies.

MOT:n tietojen mukaan myös tämän yhtiön todellinen päätöksentekijä on Rami Virtanen. Myös kiinteistön kauppakirjan on allekirjoittanut Virtanen.
Nuorisosäätiö käytti kaupoissa välittäjää. Nuorisosäätiön puheenjohtaja Jari Laine kertoo, että heille selvisi Rami Virtasen merkittävä rooli vasta kauppojen tekojen jälkeen.
Nuorisosäätiö katsoo siis tulleensa harhautetuksi kaupoissa. Laineen mukaan kauppoja ei olisi solmittu, mikäli kaikki taustat olisivat olleet selvillä.
MOT kertoo, miten sijoittajien rahoja kupattiin Icon-kiinteistörahastoissa:
Iconista oltiin tekemässä koko kansan kiinteistörahastoa, johon tavalliset suomalaiset voisivat sijoittaa varojaan. Nyt rahasto on konkurssissa ja poliisi tutkii sen perustajien toimintaan. MOT kertoo, kuinka sijoittajien rahoja kupattiin ja mitä riskejä kiinteistösijoittamiseen liittyy.

Aiheesta lisää:
MOT selvitti: Koko kansan kiinteistörahasto olikin huijaus, sijoittajien rahoja päätyi perustajien bisneksiin – poliisi epäilee talousrikoksia
talousLahtiKotimaan uutiset