https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005471987.html
”Totaalinen tuho” Raaseporin linnalla: maahan kaivettu yli 280 kuoppaa, arvokkaita esineitä viety – ”En tiedä, millaiset markkinat niillä on, mutta ilmeisesti löytyy joku syy”
Metsähallitus ja Museovirasto ovat tehneet tapauksesta rikosilmoituksen.
Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla.
Julkaistu: 1.12. 10:46 , Päivitetty: 1.12. 13:36
Raaseporin rauniolinnan viereiselle peltoalueelle on kaivettu laittomasti satoja kuoppia, kertoo Metsähallitus. Kuoppia on yli 280 ja ne liittyvät metallinetsintään. Kuopat havaitsi Slottsmalmenilla työskentelevä arkeologinen tutkimusryhmä.
Metsähallitus epäilee, että metallinetsijät ovat mahdollisesti ottaneet pellosta tutkimuksen kannalta tärkeitä metalliesineitä. Puistonjohtaja Henrik Janssonin mukaan tarkkaa tietoa vietyjen esineiden määrästä ei ole, mutta niitä voi olla jopa vajaat 300.
Keskiaikaiset esineet ovat peräisin 1300–1500-luvulta ja voivat olla esimerkiksi kolikoita, koruja, aseen osia ja vallan merkkejä. Maasta löytyy myös keramiikkaa, mutta se ei ole kaivajia kiinnostanut.
Janssonin mukaan luvaton kaivelu alueella on ollut niin laajaa ja systemaattista, että tuhon voidaan sanoa olevan metallilöytöjen osalta lähes totaalinen. Kuoppia on kaivettu jonkinlaisella lapiolla.
”Isoa tuhoa on saatu aikaan. Tiedämme, että linnan vieressä on ollut asutusta ja toimintaa, ja nyt iso osa siitä on tuhoutunut. Samalla kun on kaivettu, on häiritty maanalaisia kerrostumia. Jos puhutaan 300 esineestä, niiden mukana on viety valtava määrä informaatiota. Se on todella iso menetys”, hän kertoo.
Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla. Päälinnan lisäksi alueella on kolme esilinnaa. Linna on ollut aikanaan läntisen Uudenmaan hallintokeskus ja kaupanteon paikka sekä sotilaallinen tukikohta.
”Raaseporin linna oli keskiajalla yksi kuninkaan linnoista Suomessa ja se on ollut Turun linnaan ja Hämeen linnaan verrattavissa oleva kohde. Se vaan hylättiin heti 1500-luvulla ja on siksi jäänyt keskiaikaiseen muotoon. Se on ollut keskiajalla merkittävä vallan paikka, mikä näkyy tietenkin esineistössä”, Jansson kuvaa.
Metsähallituksen tiedotteen mukaan alueella on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana arkeologista tutkimusta, josta on saatu Suomessa harvinaista tutkimustietoa.
Kaivauksissa pitää Janssonin mukaan olla erityisen varovainen, sillä samalla aiheutetaan tuhoa, eikä samaa paikkaa voi kaivaa uudestaan. Hän ei tiedä, miten tutkimushanketta pystytään nyt jatkamaan.
Janssonin mukaan ympäristöstä löytyneillä esineistöllä on ennen kaikkea arvoa siksi, millaista tarinaa ne linnan aikaisesta toiminnasta kertovat.
”En tiedä, millaiset markkinat niillä on, mutta ilmeisesti löytyy joku syy, miksi joku on halunnut kaivaa melkein 300 kuoppaa.”
Metsähallituksen mukaan rauniolinnan alue ja sen itäpuolella oleva peltoalue ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännöksiin ei saa lain mukaan kajota ilman erikseen haettavaa lupaa.
Metsähallitus ja Museovirasto ovat tehneet tapauksesta rikosilmoituksen poliisille.