Holokausti

[Gear777]

Aika kehno väittelytekniikka että tehdään tuolla tavoin tikusta asiaa. Kaikki SS:n jäsenet eivät luonnollisestikaan olleet tekemisissä joukkotuhonnan kanssa, mutta osa oli, kuten osa myös Saksan armeijasta. Sehän ei tässä ollutkaan nyt puheenaiheena.

Edit: ai niin, minä teen muuten gradua aiheesta joka liittyy aika kiinteästi sekä holokaustiin että natsisaksan politiikkaan. Mitkä ovat omat meriittisi tällä alalla?

Sori tuplaposti mutta sanot siis keskeneräistä aihettasi omaksi meriitiksesi? Onnea, tehän varsinainen valopää olette!

[combat18]

Aika kehno väittelytekniikka että tehdään tuolla tavoin tikusta asiaa. Kaikki SS:n jäsenet eivät luonnollisestikaan olleet tekemisissä joukkotuhonnan kanssa, mutta osa oli, kuten osa myös Saksan armeijasta. Sehän ei tässä ollutkaan nyt puheenaiheena.

Edit: ai niin, minä teen muuten gradua aiheesta joka liittyy aika kiinteästi sekä holokaustiin että natsisaksan politiikkaan. Mitkä ovat omat meriittisi tällä alalla?

* kansallissosialisteilla
ei ollut konkreettista suunnitelmaa juutalaisten ja romanien tuhoamista varten. Juutalaiset oli
tarkoitus siirtää pois Saksan hallitsemilta alueilta. Alkuperäisiin
suunnitelmiin kuului juutalaisten siirtäminen Madagaskarille tai
Siperiaan.

* Kansallissosialistit ja heidän liittolaisensa eivät surmanneet
viittä miljoonaa juutalaista. Juutalaisten väitetään kuolleen
leireillä pääasiassa sairauksiin sekä nälkiintymiseen. Joskus heitä
myös teloitettiin ampumalla ja hirttämällä. Tuhojen
selittäminen merkittävästi vähäisemmäksi katsotaan myös holokaustin
kieltämiseksi. Holokaustin kieltäjien mukaan juutalaisia kuoli
300 000-2 000 000.

* Massamurhaamiseen tarkoitettua välineistöä kuten kaasukammioita ei käytetty juutalaisten
tappamiseen keskitysleireillä vaan
vaatteiden puhdistamiseen luteista. Krematorioiden tarkoituksena
oli taas hävittää sairauksiin, nälkiintymiseen ja teloituksissa
kuolleiden ruumiita.

* Ei ole löydetty riittävää määrää haudattuja ihmisten ruumiita,
hampaita tai muita luunpalasia.

* Väitettyjen miljoonien ihmisruumiiden hävitys polttamalla olisi
ollut teknisesti mahdoton tehtävä vaaditussa ajassa ja
olosuhteissa.

* Tuhkaus olisi tehokkaimmallakin tavalla kuluttanut vähintään
14kg koksia ihmisruumista kohden. Polttoaineen kokonaiskulutus
olisi käynyt liian kalliiksi polttoainepulasta kärsineelle Saksan
sotataloudelle.

* Juutalaisten lukumäärät maailmassa ennen ja jälkeen toisen
maailmansodan eivät sovi yhteen holokaustissa kuolleiden lukumäärän
kanssa.

Onko uunastsit keksinyt nämäkin väitteet?

Uskon Holokaustiin. Nimittäin todella loistavaan bisnekseen nimeltä Holocaust. Toimii myös enemmän kuin loistavasti "poliittisena vasarana" ympäri maailman kaikkea nationalismia sekä Saksaa ja saksalaisia vastaan.

Sananvapauden sanotaan olevan jokaisen kansalaisen loukkaamaton perusoikeus. Kuitenkaan edes 2000-luvulla Holokaustista ei voida keskustella vapaasti ja asian objektiivinen tutkimus on kriminalisoitu. Nopeasti tulevat siis vastaan kaiken kattavan sananvapauden rajat.

Ei minulla ole maisterin tutkintoa, mutta miten sinä tuot esiin oman alasi tuntemusta. Voisit vaikka kumota nämä väitteet muuten kuin sanomalla että uusnatsit ovat keksineet kaiken. Näytä melkein maisteri tuntemuksesi!

[combat18]

Miksei WW2:n aikaan saksassa olleet liittolaisten soluttautujat ja vakoojat ilmoittaneet ns.kuolemanleireistä?

Heh, niiii-in, mietippä sitä.
Mieti myös, miksi liittoutuneet, jotka väittävät tienneensä kuolemanleireistä jo sodan aikana, eivät esimerkiksi pommittaneet leireille vieviä junaratoja tms. ja siten estäneet ihmisten kuljettamisen noille leireille?

Eipä se pelkkien junaraiteiden pommitus olisi kuljetuksia estänyt, ehkä hidastanut ja olihan riski vankien kuolemasta pommituksista myös suuri.

Liittoutuneilla oli ehkä hieman toiset prioriteetit pommituksissaan.

Kuinka niin ei olisi estänyt, oltaisiinko heitä viety sitten autoilla keskitysleireille. - ja olihan riski vankien kuolemasta pommituksissa myös suuri - Tuskinpa siellä koko ajan meni junia 24/7 eiköhän junaradat olisi voitu pommittaa jos olisi ollut tarvis.

[combat18]

Eipä se pelkkien junaraiteiden pommitus olisi kuljetuksia estänyt, ehkä hidastanut ja olihan riski vankien kuolemasta pommituksista myös suuri.

Käsittääkseni pommituksia harkittiin, mutta junaraiteiden pommittaminen ei olisi hyödyttänyt yhtään mutta turhia tappioita olisi tullut. Ja esim. uunien ja kaasukammioiden lanaamiseen taas ei tarkkuus olisi riittänyt vaan sivullisia uhreja olisi tullut paljon.

Heh eipä jenkkejä ole ennenkään kiinnostanut sivulliset.

[Kemper Boyd]

Se ei nyt oikeasti ole niin vaikea tajuta sitä, että leirien ja rautateiden pommittaminen olisi ollut tehotonta, kallista ja todennäköisesti hyödytöntä. Pommittajien kantama ei siinä vaiheessa riittänyt kun siitä olisi vielä ollut jotain hyötyä, koska Neuvostoliitto ei ollut erityisen yhteistyöhaluinen sen suhteen että länsiliittoutuneet olisivat saaneet käyttää Neuvostoliiton kenttiä, mikä olisi ollut käytännön pakko koska äärimmäiseltä kantamalta on pommikoneen paha lentää enää takaisin kotikentälle.

Rautatien katkaiseminen ilmapommituksilla tiedettiin jo aiemmin tehottomaksi, koska rautateiden korjaaminen ei vie pitkää aikaa. Sillä ei kerta kaikkiaan saada aikaan mitään pysyvämpää vaikutusta joka olisi sen arvoista.

Ja koska tarkkuus ei leirin täsmäpommittamiseen riittänyt, niin sitäkään ei voitu tehdä. Länsiliittoutuneet eivät juurikaan saksalaisten siviilien hengestä välittäneet, mutta ajatus siitä että olisi hyväksyttävää pommittaa juurikin niitä ihmisiä jotka olisi pommituksilla tarkoitus pelastaa on lievästi sanoen absurdi.

Ja sitten voikin vilkaista noita nimimerkki Combat18:n väitteitä.

Jollei pakotettuja väestönsiirtoja pidetä joukkotuhontana, niin tuskin väitteen esittäjällä olisi ollut mitään esimerkiksi Stalinin tekemiä pakkosiirtoja vastaan, joita olisi ollut esimerkiksi Suomen kansalle luvassa.

Jos holokaustia ei tapahtunut niin mitä kaikille holokaustissa kuolleeksi väitetyille juutalaisille tapahtui, miksi kukaan näistä oletetusti kuolleista juutalaisista ei ole tullut esiin, miksi näiden sukulaiset eivät ole huomanneet että kuolleeksi luultu on elossa, miksi niin moni saksalainen vartija ja liittoutuneiden sotilas ja muu myöntää leirit, onko kyseessä niin suuri salaliitto?

Kaasukammioiden käyttäminen joukkomurhissa on myös tunnettu fakta, siitä löytyy todisteita mm. teknisten suunnitelmien, silminnäkijälausuntojen, valkokuvien, teknisen rikospaikkatutkimuksen tulosten ja päiväkirjojen muodossa.

"Riittävää määrää ihmisjäänteitä" on myös valehtelua. Krematorioiden käytöstä ei jää merkittäviä määriä tuhkaa jäljelle edes tutkittavaksi ja tätä tuhkaakin hävitettiin leireillä mm. vesistöihin ja pelloille levittämällä. Lisäksi sodan jälkeen löytyi joukkohautoja joista löytyi leireillä kuolleiden ruumiita.

Auschwitz-Birkenaussa käytetyt teollisuuskrematoriot kykenevät polttamaan yhden ruumiin per tunti, ja krematorion valmistaja saikin tekniikalle patentin 1951. Teoreettinen maksimikapasiteetti näin olisikin pelkästään Auschwitzissa noin 1,7 miljoonaa ruumista aikavälillä huhtikuu 1943-marraskuu 1944.

Tiedetään myös että Auschwitzissä tuhottiin ruumiita polttamalla niitä muutenkin kuin krematorioissa, ja tässä ei käytetty polttoaineena koksia, vaan esimerkiksi puuta. Krematoriot kykenivät myös käyttämään puuta koksin sijaan. Auschwitzin krematoriot olivat myös suunniteltu säästämään energiaa, joten 14 kiloa per ruumis on huomattavasti yläkanttiin.

Ja miten ihmeessä väestöluvut eivät täsmää, jos kerran jo Wannseen konferenssissa arvioitiin että juutalaisia on noin 11 miljoonaa Saksan vaikutusalueella? Luvut täsmäävät itse asiassa hämmentävänkin hyvin.

Ja totta helvetissä kaikki nuo nimimerkin Combat18 esittämät väitteet ovat uusnatsien keksintöä. Ei holokaustia ole koskaan kyseenalaistanut kukaan muukaan

[Gear777]

Ja totta helvetissä kaikki nuo nimimerkin Combat18 esittämät väitteet ovat uusnatsien keksintöä. Ei holokaustia ole koskaan kyseenalaistanut kukaan muukaan

Tässä ensimmäinen googlella löytynyt joka mielestäni ei täytä "uusnatsin" tunnusmerkkejä.
http://www.cnn.com/2005/WORLD/meast/12/14/iran.israel/

Ja tuo google on niin kiva, että näitä löytyy paljon lisää! Huomaatko itse millaista potaskaa päästelet sisältäsi?

Edit: typot

[combat18]

Herra maisterille lukemista!


2000 VUOTTA ANTISEMITISMIÄ

Usein kuulee sanottavan, että Hitlerin juutalaisvastainen politiikka 1900-luvun alun Saksassa synnytti antisemiittisyyden. Katsotaanpa, mitä mieltä kirjoitettu historia on tästä:

Diodorus: Sisilialaiskreikkalainen historioitsija, 50 eKr.

Juutalaiset eivät sekoitu toisten kansojen kanssa, sillä he pitävät muita vihollisinaan.

Tacitus: Roomalainen historioitsija, 100 A.D.

He halveksivat kaikkea mikä on meille pyhää, ja he tekevät kaikkea mikä on meille inhottavaa.

Abd el Kadir:

Juutalaiset, jotka elävät hajaantuneina kaikkialla maailmassa, eivät silti menetä yhteenkuuluvuudentunnettaan. He ovat juonikkaita, vaarallisia ja vihamielisiä olentoja meille. Heidät pitäisi tappaa kuin käärmeet. Heille ei saa antaa aikaa iskeä, sillä he purevat aivan varmasti. Heidän puremansa on tappava.

Muhammed: Islamilainen uskonnollinen johtaja, 600 A.D.

He ovat kaikki roistoja.

Näin ajattelivat muinaisuuden miehet. Vaikka he tunsivat vihollisensa, ei heistä ollut vastusta sille, jonka tänään tunnemme kansainvälisenä ruttona. Vain pohjoisen maanläheiset ja terveet barbaarit, teutonit, ymmärsivät vaistomaisesti, että juutalaisten sisällä asuu kuvottava mato. Ilman epäilystä he tappoivat madon ja vapauttivat samalla tahtomattaan vihollisensa, roomalaiset ja kreikkalaiset, rutosta usean vuosisadan ajaksi. Mutta juutalaiset jatkoivat myyräntyötään. Nyt seuraavaksi muutamia mielipiteitä keskiajalta meidän päiviimme asti.

Martti Luther: Saksalainen uskonnollinen uudistaja, 1500 A.D.

Konsanaan ei aurinko ole paistanut niin verenhimoiselle ja kostonhaluiselle kansalle, joka nauttii pakanoitten murhaamisesta ja kuristamisesta. Ketkään muut auringon alla eivät ole koskaan olleet niin ahneita kuin juutalaiset. He tukahduttavat ja tuhoavat kaiken inhimillisyyden ja pitävät itseään tämän perusteella Jumalan valittuna kansana.

Mirza Hassan Chan:

En ymmärrä miksei näitä myrkyllisiä matelijoita ole tuhottu tähän päivään mennessä. Petoeläimet tapetaan: eroavatko juutalaiset muka kannibaaleista?

Maria Theresia: Itävallan keisarinna

En tiedä pahempia tuholaisia, joka voisi kohdata valtiota kuin juutalaiset.

Voltaire: Ranskalainen filosofi, n. 1730 A.D.

Juutalaiset eivät ole muuta kuin julma ja barbaarinen kansa, johon on jo kauan yhdistynyt saastaisin mahdollinen ahneus, joka aiheuttaa juutalaisia sietävissä kansoissa sammumatonta vihaa heitä kohtaan. Juutalaiset ovat tappiossa julmia ja menestyksessä ylimielisiä.

Goethe: Saksalainen kirjailija

Heidän uskonsa sallii ryöstää vierailta.

Schopenhauer: Filosofi

Juutalaisten kotimaa on muut kansat.

Walter Buch: NSDAP:n Korkeimman oikeuden puheenjohtaja

Juutalaiset eivät ole kansa. He ovat rappion manifestaatio.

Franz Lizt: Säveltäjä

Se päivä tulee vielä, jolloin muiden kansojen keskuudessa elävien juutalaisten karkottamisesta tulee elämän ja kuoleman kysymys. Kysymyksessä on parantuminen tai krooninen sairaus, rauhassa eläminen tai jatkuva sosiaalinen kuume.

Benjamin Franklin: Amerikkalainen valtiomies

Minne tahansa maahan juutalaiset ovatkin asettuneet asumaan minkälaisena lukumääränä tahansa, on tuloksena ollut moraalisen tason lasku; he ovat heikentäneet maan taloudellista yhtenäisyyttä; he ovat eristäytyneet muista, eivätkä ole sulautuneet muihin; he ovat pilkanneet ja kaivaneet maata kristinuskon alta; he ovat rakentaneet valtion valtioon; ja kun heitä on vastustettu, ovat he yrittäneet kuristaa maan kuoliaaksi taloudellisesti. Minä varoitan teitä, hyvät herrat, jos ette vastusta juutalaisia lakkaamatta, lapsenne tulevat kiroamaan teitä haudoillenne. Juutalaiset ovat aasialaisia: eivätkä he koskaan muuksi muutu.

Wilhelm Kube: Ostmarkin Gauleiter

Sitä mitä rutto ja syfilis ovat ihmiskunnalle, ovat juutalaiset valkoiselle rodulle.

Adolf Hitler: Saksalainen vallankumoustaistelija

Juutalaiset ovat ja tulevat aina olemaan parasiittejä, loisia, jotka levittäytyvät kuin tuhoaisat basillit kaikkialle missä vain on suotuisia alueita heille. Heidän vaikutuksensa on sama kuin vampyyrilla; minne tahansa he asettuvatkin, on heille osoitetusta vieraanvaraisuudesta palkkiona ennemmin tai myöhemmin kuoliaaksi vuotaminen.

George Washington: Amerikkalainen valtiomies

On erittäin valitettavaa, ettei mikään valtio ole metsästänyt juutalaisia sukupuuttoon, yhteiskunnan tuholaisina He ovat onnellisemman Amerikan suurimmat viholliset.

Einar Aberg:

Se, joka on löytänyt totuuden juutalaisuudesta, eikä taistele juutalaisia vastaan, eikä varoita muita kansalaisia juutalaisesta vaarasta, on juutalaisten rikostoverina osasyyllinen maansa katastrofiin.

Käytännössä jokaisella juutalaisella on lisänimi, ja se on vuosituhansien ajan ollut "valehtelija". Joten mitäpä voit heiltä odottaa?

Mikään sosiaalinen järjestelmä maailmassa ei voi pysyä terveenä niin kauan kun se asuttaa psykoneuroottisia juutalaisia... ja todellakin, juutalaiset pervertoivat jokaisen kulttuurin ja tuhoavat isäntäkansat.

VOIVATKO KAIKKI NÄMÄ IHMISET OLLA VÄÄRÄSSÄ?


JUUTALAISTEN KARKOITUKSET

Juutalaisia on karkoitettu lähes jokaisesta Euroopan valtiosta, joistakin enemmän kuin yhden kerran. Seuraavassa esitetään vuosiluvut, valtiot/kaupungit, joista juutalaisia on karkoitettu.


vuosi: valtio/kaupunki:

250 Carthago
415 Aleksandria
554 Klementian hiippakunta (Ranska)
561 Ranska
612 Espanja
642 Visigoottien valtakunta
855 Italia
876 Senne
1012 Mainz
1182 Ranska
1182 Saksa
1276 Baijeri
1290 Englanti
1306 Ranska
1322 Ranska (jälleen!)
1348 Sveitsi
1349 Hielbronn (Saksa)
1349 Saksi
1349 Unkari
1360 Unkari
1370 Belgia
1380 Slovakia
1388 Strasbourg
1394 Saksa
1394 Ranska
1420 Lyon
1421 Itävalta
1424 Freiburg
1424 Zürich
1424 Köln
1432 Savoiji
1438 Mainz
1439 Augsburg
1442 Alankomaat
1444 Alankomaat
1446 Baijeri
1453 Ranska
1453 Breslau
1454 Würzburg
1462 Mainz
1483 Mainz
1484 Varsova
1485 Vincenza (Italia)
1492 Espanja
1492 Italia
1495 Liettua
1496 Napoli
1496 Portugali
1498 Nürnberg
1498 Narva
1510 Brandenburg
1510 Preussi
1514 Strasbourg
1515 Genova
1519 Regensburg
1533 Napoli
1541 Napoli
1542 Praha
1550 Genova
1551 Baijeri
1555 Pesaro
1557 Praha
1559 Itävalta
1561 Praha
1567 Würzburg
1569 Paavin valtiot
1571 Brandenburg, Itävalta
1597 Remona, Pavia, Lodi
1614 Frankfurt am Main
1615 Worms
1619 Kiova
1648 Ukraina
1648 Puola
1649 Hampuri
1654 Vähä-Venäjä (Valko-Venäjä)
1656 Liettua
1669 Oran (Pohjois-Afrikka)
1669 Wien
1670 Wien
1712 Sandomir
1727 Venäjä
1738 Wurtemburg
1740 Vähä-Venäjä (Valko-Venäjä)
1744 Praha
1744 Slovakia
1744 Livonia
1745 Moravia
1753 Kovad (Liettua)
1761 Bordeaux
1772 Puola/Venäjä
1775 Varsova
1789 Allace
1804 Venäjän kylistä
1808 Venäjän kylistä sekä maaseuduilta
1815 Lübeck, Bremen
1815 Franconia, Swabia, Baijeri
1820 Bremen
1843 Venäjän rajoilta, Itävalta ja Preussi
1866 Galatz, Romania
1880-luvulla Venäjä
1891 Moskova
1919 Baijeri (ulkomaalaissyntyiset juutalaiset)
1938-45 kansallissosialistisen Saksan miehittämiltä alueilta
1948 Arabimaat


1. Kuuden miljoonan legenda

Berliiniläinen sanomalehti Die Tageszeitung kertoi 24. toukokuuta 1995, että sionistit olivat suunnitelleet Yad Vashemin holokausti-museon niinkin varhain kuin 1942. Lehdessä hämmästeltiin sitä tosiasiaa, että tällaista siirtoa oli suunniteltu jo aikana, jolloin valtaosa tulevaisuuden uhreista oli yhä elossa. Kuuden miljoonan legendaa toisteltiin vaikutusvaltaisten juutalaisten taholta tosiasiassa jo kauan ennen toisen maailmansodan päättymistä.

Joulukuussa 1944, ennen kuin Puna-armeija vapautti Auschwitzin, kirjoitti neuvostoliittolainen juutalaispropagandisti Ilja Ehrenburg, joka yllytti säännöllisesti artikkeleissaan neuvostosotilaita teurastamaan saksalaissiviilejä ja raiskaamaan saksalaisnaisia (1): "Jos kysyt keltä tahansa saksalaiselta sotavangilta, miksi hänen maanmiehensä hävittivät kuusi miljoonaa viatonta ihmistä, vastaa hän yksinkertaisesti: "No, he olivat juutalaisia." Toinen juutalaispropagandisti, slovakialainen rabbi Dov Weissmandel, väitti 31. toukokuuta 1944 eräässä kirjeessään, että (2): "Tähän mennessä on kuusi kertaa miljoona Euroopan ja Venäjän juutalaista hävitetty." Kaksi vuotta aiemmin, toukokuussa 1942, oli eräs toinen juutalainen propagandisti, Nahum Goldmann, josta oli myöhemmin tuleva Juutalaisen maailmankongressin johtaja, ennustanut eräässä tilaisuudessa New Yorkissa, että kahdeksasta miljoonasta saksalaisten vaikutusalueella elävästä juutalaisesta vain kaksi tai kolme miljoonaa selviäisi sodasta hengissä (3). Jos ajatellaan puhdasoppista tarinaa holokaustista, oli juutalaisten tuhoaminen alkanut juuri tuolloin, joten mistä Goldmann saattoi tietää tulevien uhrien lukumäärän?

Hämmästyksemme saa valtavat mittasuhteet, kun meille valkenee, että kuuden miljoonan tarina oli esitetty ensi kerran jo vuonna 1919. Tuon vuoden lokakuun 31. päivä päivitteli amerikanjuutalainen sanomalehti "The American Hebrew" sanaa "holocaust" - tuota kreikankielistä sanaa "tulessa uhrautuminen" oli käytetty tuossa artikkelissa! - kuvaamaan tapahtumia jollakin määrittelemättömällä Itä-Euroopan alueella. Artikkelin kirjoittaja vakuutti, että tämä "holokausti" olisi vaatinut tai tulisi vaatimaan kuusi miljoonaa uhria. Tuo kuusi miljoonaa oli mainittu peräti seitsemän kertaa. Kuusi on juutalaisuudessa pyhä luku, joten voimme varmasti olettaa, että väitetty holokaustiuhrien lukumäärä on juutalaisten uskonnollinen myytti, joka pohjautuu joko Tooraan tai Talmudiin.

2. Puhdasoppisten holokaustihistorioitsijoiden käyttämät petolliset menetelmät

Sodan jälkeen sionistit ja heidän myötäilijänsä turvautuivat kaikkiin mahdollisiin häikäilemättömiin manipulaatiokeinoihin todistaakseen tämän kuvitteellisen myytin oikeaksi. Kun useimmat puhdasoppiset holokaustihistorioitsijat päätyvät lievästi pienempään juutalaisuhrien lukumäärään, näyttää kirjoittamattomana sääntönä länsimaissa olevan, ettei viiden miljoonan alapuolelle saa mennä. Raul Hilberg, jonka kolmiosainen tutkimus "The Destruction of the European Jews" (Euroopan juutalaisten tuho) on hyväksytty holokaustin yleisteokseksi maailmanlaajuisesti, ja se esittää juutalaisten toisen maailmansodan aikaisten väestömenetysten olevan 5,1 miljoonaa (4).

Voidakseni selvittää puhdasoppisten holokaustihistorioitsijoiden käyttämiä petollisia menetelmiä, lainaan nyt joitakin tietoja Raul Hilbergin teoksesta sekä kirjasta "The War against the Jews" (Sota juutalaisia vastaan), jonka tekijä on eräs toinen suosittu juutalainen holokaustiasiantuntija Lucy Dawidowicz (5). Hilbergin mukaan olisi 2,67 miljoonaa yhteensä 5,1 miljoonasta juutalaisuhrista murhattu kuudessa leirissä, joita puhdasoppiset historioitsijat kutsuvat "tuhoamisleireiksi", eli termillä, jota ei löydy mistään saksalaisten sodanaikaisista asiakirjoista. Tämä tarkoittaa sitä, että 2,43 miljoonan holokaustin uhrin on täytynyt tavata kohtalonsa näiden "tuhoamiskeskusten" ulkopuolella. Mutta Lucy Dawidowicz kertoo meille täysin toisenlaisen tarinan väittäen, ettei "kuudessa tappotehtaassa" hengiltä kaasutettujen määrä jää alle 5,37 miljoonan (6). Kuolleitten kokonaismäärän ollessa hänen mukaansa 5.9 miljoonaa, kertovat nämä tiedot ainoastaan 530 000 juutalaisen kuolleen näiden "tuhoamisleirien" ulkopuolella.

Kuinka siis nämä kaksi arvovaltaista tutkijaa päätyvät lopputuloksiinsa? Mitä lähteitä he lainaavat? Vastaus on hyvin yksinkertainen: Eivät mitään. Kun molemmat kirjat ovat täynnä epäoleellisuuksia sisältäviä alaviitteitä, ei kumpikaan tekijöistä näe vähäisintäkään vaivaa selittääkseen, mihin heidän tilastonsa perustuvat. Heidän tilastonsa ovat aivan ilmeisesti täysin tarkoitushakuisia ja ilman minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Hilbergin ja Dawidowiczin esittämät kuolleiden lukumäärät poikkeavat täysin toisistaan joidenkin "tuhoamisleirien" kohdalla. Dawidowicz väittää esimerkiksi, ettei Majdanekissa murhattujen juutalaisten lukumäärä jäänyt alle 1,38 miljoonan, kun taas Hilberg itse puhuu 50 000 uhrista -, ja Hilbergin "tuhoamisleirien" ulkopuolella kuolleiden lukumäärä on melkein viisinkertainen verrattuna Dawidowiczin esittämään. Molemmat tutkijat esittävät kuolleiden juutalaisten kokonaismäärän olevan viiden ja kuuden miljoonan välillä, ja molemmat ovat saavuttaneet erittäin arvostettujen historioitsijoiden aseman mediassa.

Seuratessamme holokaustitarinan kehitystä huomaamme, että Auschwitzin ja Majdanekin niin sanotuissa tuhoamisleireissä kuolleiden julkistetut lukumäärät ovat pienentyneet vuosikymmenten saatossa huomattavasti puhdasoppisten historioitsijoiden toimesta. Nürnbergin oikeudenkäynnin aikana neuvostoliittolaiset väittivät, ettei Auschwitzissa murhattujen lukumäärä jäänyt alle neljän miljoonan (7), mutta kukaan länsimaalainen historioitsija ei koskaan ole voinut hyväksyä tätä naurettavaa väitettä. Raul Hilberg väittää, että miljoona juutalaista ja 300 000 ei-juutalaista kuoli Auschwitzissa, ja vuonna 1994 Jean-Claude Pressac, Jonka media nimesi maailman johtavaksi Auschwitz-asiantuntijaksi, pienensi kuolleiden kokonaismäärän 631 000 henkeen (8). Samanlainen kehityssuunta voidaan havaita Majdanekin tapauksessa. Kommunistit väittivät kesällä 1944 tapahtuneen leirin vapauttamisen jälkeen, että siellä oli murhattu 1,5 miljoonaa ihmistä. Mutta puolalaiset pienensivät lukumäärän jo 1948 360 000 henkeen, ja 90-luvun alussa se oli edelleen pienentynyt 230 000 henkeen (9).

On huomattavaa, ettei näillä muuttuneilla tiedoilla ole mitään vaikutusta pyhään "totuuteen" kuudesta miljoonasta tai 5 - 6 miljoonasta juutalaisuhrista. Logiikka on toisin sanoen seuraavanlainen: Jos korissa on kuusi omenaa, voi niistä syödä yhden, kaksi, kolme tai jopa neljä, ja omenoita on silti kuusi jäljellä. Tämä on holokaustimatematiikkaa! Useimmissa Euroopan maissa, kerran vapaa Sveitsi mukaan lukien, sinun edellytetään uskovan tähän, tai muuten joudut vankilaan ja media leimaa sinut rasistiksi.

Puhdasoppisten historioitsijoiden tarkistetut luvut ovat edelleenkin hyvin liioiteltuja. Tosiasiassa noin 150 000 ihmistä, joista noin puolet olivat juutalaisia, katosi Auschwitzissa, minkä italialainen revisionisti Carlo Mattogno osoittaa eräässä saksalaisiin sodanaikaisiin asiakirjoihin perustuvassa tutkimuksessaan (10). Juutalaisten ja ei-juutalaisten uhrien yhteislukumäärä Majdanekissa oli noin 42 500, minkä Mattogno on osoittanut eräässä kanssani kirjoittamassaan kirjassa (11). Tietysti nämäkin todenmukaiset luvut ovat pelottavan korkeita, mutta olisi hyvä muistaa, että angloamerikkalaiset tuholaispommittajat murhasivat enemmän saksalaissiviilejä yhdessä yössä kuin vankeja kuoli Auschwitzissa ja Majdanekissa koko sodan aikana yhteensä, ja että pääasiallinen kuolinsyy leireissä oli kulkutaudit, joita saksalaiset eivät kyenneet hallitsemaan. Juutalaisten joukkokuljetukset pakkotyöleireille ja niissä vallitseviin huonoihin olosuhteisiin olivat totaalisen sodan seurausta, ja totaalisessa sodassa ihmisiä kärsii ja kuolee - ei ainoastaan juutalaisia. Ei pidä unohtaa, että myös kymmeniä tuhansia Puolan katolisia ja useita tuhansia venäläisiä sotavankeja kuoli Auschwitzissa ja Majdanekissa. Sitäkään ei pidä unohtaa, että 60 000 - 80 000 saksalaissiviiliä murhattiin sodan jälkeen puolalaisten kommunistisissa keskitysleireissä ja usein hirvittävien kidutusten jälkeen. Kuten juutalainen kirjoittaja John Sack on osoittanut suositussa kirjassaan "An eye for an eye" (silmä silmästä), olivat lähes kaikki näistä todenmukaisista kuolemanleireistä juutalaisten ylläpitämiä (12).

3. Maailman juutalaisväestö

Edellä kuvailtuun ongelmaan perehtymätön saattaa olettaa, että juutalaisuhrien todellinen lukumäärä on helposti laskettavissa vertailemalla sotaa edeltäneitä ja sodanjälkeisiä väestötilastoja, mutta asia ei ole näin, sillä luotettavia tilastoja ei yksinkertaisesti ole olemassa. Juutalaisuhrien lukumäärä riippuu ensinnäkin ja luonnollisesti sanan "juutalainen" määrittelystä, eikä sille ole olemassa mitään yleispätevää määritelmää. Ovatko juutalaiset rotu, kansakunta vai uskontokunta? Kaikki kolme vastausta pitävät paikkansa, mutta vain osittain. Voidaanko henkilöä, joka on syntynyt juutalaisperheeseen, mutta luopunut täysin juutalaisesta uskosta ja traditiosta, pitää edelleen juutalaisena? En tiedä vastausta. Mutta edelleen: riippumatta siitä, kuinka juutalainen määritellään, ovat tiedot maailman juutalaisten lukumäärästä jo alkujaan ristiriitaisia ja epätarkkoja, koska luvut ovat useimmiten juutalaisjärjestöjen sepittämiä, ja niiden on sovittava vallitsevaan holokaustitotuuteen, jonka mukaan suunnilleen kolmasosa juutalaisista tuhottiin toisen maailmansodan aikana.

Johtava sotaa edeltävien juutalaisten väestötilastojen tuntija Arthur Ruppin on väittänyt, että vuonna 1939 maailmassa oli 16,7 miljoonaa juutalaista (13). Sodanjälkeisten vuosien osalta esitti "World Almanac" seuraavanlaisia lukuja: 15,19 miljoonaa 1945 ja 15,7 miljoonaa seuraavien neljän vuoden aikana, eli vuodesta 1946 vuoteen 1949. Mutta vuoden 1949 julkaisussaan "World Almanac" lainasi American Jewish Committeen lukuja, joiden mukaan juutalaisia olisi ollut vuonna 1939 16,6 miljoonaa ja ainoastaan 11,2 miljoonaa vuonna 1947 (14). Hanson Baldwin, joka on Palestiinaan erikoistunut sotilasasiantuntija, väitti juutalaisten omistamassa New York Timesissa vuoden 1948 alussa julkaistussa kirjoituksessa, että maailmassa oli 15 - 18 miljoonaa juutalaista (15). Kuten näette, saavat tilastotiedot maailman juutalaisten lukumääristä teidät toisaalta uskomaan, että holokausti tapahtui, mutta yhtä hyvin niiden perusteella voisi päätellä, ettei sitä tapahtunut; lopputulos riippuu siitä, mitä tilastoja itse kukin teistä pitää uskottavina. Näistä tilastoista emme tule löytämään vastausta kysymykseemme: Kuinka monta juutalaista todella katosi saksalaisten toimien seurauksena.

4. Walter Sanning ja Wolfgang Benz

Vuonna 1983 Walter Sanning, saksalaista alkuperää oleva amerikkalainen, julkaisi kirjan, joka on kiistattomista puutteistaan huolimatta pitkästä aikaa pätevin toisen maailmansodan aikaisia juutalaisten väestömenetyksiä käsittelevä tutkimus (16). Sanningin menetelmä on varsin erikoinen: Hän käyttää lähes poikkeuksetta juutalaisia ja liittoutuneiden lähteitä, ja hyväksyy saksalaislähteet ainoastaan siinä tapauksessa, että ne ovat natsivastaisia. Sanning esittelee täydellisesti koko juutalaisten sodanjälkeisen muuton Euroopasta Palestiinaan, Yhdysvaltoihin sekä muihin ei-eurooppalaisiin maihin. Euroopasta lähti sodanjälkeisinä vuosina kaikkiaan 1,5 miljoonaa juutalaista. Sanning todistaa edelleen johdonmukaisesti, ettemme tarvitse "tuhoamisleiri"-tarinaa selittääksemme Puolan juutalaisten lähes täydellisen katoamisen. Vuonna 1939 asui suuri osa Puolan juutalaisista maan itä-osassa, jonka Neuvostoliitto miehitti Hitlerin ja Stalinin jaettua Puolan keskenään. Heti saksalaisten miehitettyä Puolan alkoi valtava määrä juutalaispakolaisia virrata itään Neuvostoliiton miehittämälle puolelle. Kesällä 1941 Saksan Neuvostoliittoon tekemän ennaltaehkäisevän hyökkäyksen jälkeen evakuoitiin suuri joukko juutalaisia itään, eivätkä he koskaan päätyneet saksalaisten alaisuuteen. Näin kävi myös Baltian maissa. Vaikka urhoollinen Wehrmacht vapautti Liettuan, Latvian ja Viron bolshevismin ikeestä pian saksalais-neuvostoliittolaisen sodan alettua, onnistui suuri joukko Baltian juutalaisia jättämään nämä maat jopa ennen saksalaisjoukkojen saapumista. Sanning otaksuu, että noin 80% saksalaisten myöhemmin miehittämien alueiden juutalaisista evakuoitiin, mutta koska hänen pääasiallinen lähteensä on eräs epäluotettava neuvostopropagandisti, David Bergelson, on tämä luku lähes varmasti liian korkea.

Vuoden 1939 väestönlaskennan mukaan on Neuvostoliitossa ollut 3,02 miljoonaa juutalaista. Kuitenkin ensimmäisessä sodanjälkeisessä väestönlaskennassa, joka suoritettiin 1959, saatiin juutalaisten lukumääräksi vain 2,26 miljoonaa, mutta kaikki länsimaalaiset siionistit olivat yksimielisiä siitä, että tuo luku oli epärealistisen alhainen. Neuvostokäytännön mukaan saattoi jokainen asukas itse valita, mihin kansallisuuteen kuului, ja merkittävä osa neuvostojuutalaisista oli jo sulautunut valtaväestöön pitäen itseään venäläisinä, ukrainalaisina jne.

Poliittinen ilmapiiri ei kuitenkaan ollut tuolloin erityisen suotuisa juutalaisille, joten monet heistä eivät halunneet itseään pidettävän sellaisina. Niinpä kukaan ei voi lopultakaan sulkea pois mahdollisuutta, että neuvostohallitus, joka synnytti holokaustilegendan, olisi tarkoituksellisesti väärentänyt väestönlaskennan tulokset. Heinäkuun 1. päivänä 1990 väitti sionistinen New York Post israelilaisiin asiantuntijoihin viitaten, että Neuvostoliitossa on ollut yli viisi miljoonaa juutalaista. Koska syntyvyys on kautta aikojen ollut neuvostojuutalaisten keskuudessa kaikkein alhaisin kaikkiin maassa asuneisiin etnisiin ryhmiin verrattuna, ja koska sadat tuhannet juutalaiset olivat jo tuolloin muuttaneet maasta, voitaneen tehdä se johtopäätös, että Neuvostoliitossa oli toisen maailmansodan jälkeen 5 - 6 miljoonaa juutalaista. Tämä on selitettävissä yksinomaan sillä, että suuri joukko Puolan ja Baltian juutalaisia oli neuvostohallituksen toimesta sulautettu valtaväestöön.

Tarkkojen lukujen esittäminen on tietysti mahdotonta. Emme esimerkiksi tiedä, montako Puolan juutalaista on paennut saksalaisia 1939, tai keitä on evakuoitu saksalaisten hyökättyä Venäjälle 1941. Emme tiedä, keitä on palannut sodan jälkeen Puolaan emmekä tiedä, moniko heistä päätti jäädä sinne. Helmikuussa 1946, kun juutalaisten paluu Venäjältä oli vielä käynnissä, ja kun joukoittain Puolan juutalaisia oli jo muuttanut länteen, raportoi eräs brittiläis-amerikkalainen komissio, että Puolassa oli edelleen 800,000 juutalaista (17).

Sanning päättelee noin puolentoista miljoonan juutalaisen menettäneen henkensä toisen maailmansodan aikana, mutta valtaosa heistä surmattiin sotilaina tai tuhottiin neuvostoalueilla, joita Saksa ei koskaan miehittänyt. Hänen laskujensa mukaan vain satatuhatta juutalaista katosi saksalaisten hallitsemassa Euroopassa.

Niin kuin saattoi odottaa, kiistivät holokaustitarinan kannattajat Sanningin tutkimuksen ja pyrkivät todistamaan viralliset luvut oikeiksi. Tämä ei kuitenkaan vienyt heiltä kahdeksaa vuotta vähempää, ja heidän yrityksensä oli suorastaan pateettinen. Vuonna 1991 erään Wolfgang Benzin johtama akateemikkoryhmä julkaisi kookkaan kirjan, jonka nimenä oli "Dimension des Voelkermords" ("Kansanmurhan mittasuhteet") (18). Benz, joka johtaa sionistimyönteistä propagandainstituuttia Berliinissä, (19), ei ole juutalainen. Hän on erityisen paha esimerkki poliittisista prostituoiduista, joita on kukoistanut miehitetyssä Saksassa jo vuodesta 1945, ihmisistä, jotka omistavat uransa järjestelmälliselle oman maansa historian väärentämiselle syyttäen sitä kuvitteellisista rikoksista.

Benz ryhmineen väittää, että 5,29 - 6 miljoonaa juutalaista kuoli kansallissosialismin seurauksena toisen maailmansodan aikana. Eräässä erinomaisessa tutkimuksessa, jossa vertaillaan Sanningin ja Benzin käyttämiä menetelmiä ja temppuja, on eräs johtava saksalainen revisionisti Germar Rudolf paljastanut ne temput, joita Benzin väki käyttää saadakseen halutut korkeat juutalaisuhrien luvut (20), enkä voi tehdä enempää kuin kertoa pelkistetysti Rudolfin esityksestä.

Benz lähtee siitä perusolettamuksesta, että jokainen juutalainen, joka ei asunut enää 1945 siellä, missä oli asunut 1939, oli murhattu saksalaisten toimesta. Seuraava analogia osoittaa tämän olettamuksen koko mielettömyyden: Muutama vuosi ennen Algerian itsenäistymistä siellä oli asunut miljoona ranskalaista. Algerian itsenäistyttyä oli heidän lukumääränsä pudonnut 100 000:een, joten algerialaisten oli siis täytynyt murhata 900 000 ranskalaista! Tosiasiaksi jää, että Puolassa, joka on avainasemassa väestötilastollisessa mielessä, on tilanne paljon mutkikkaampi kuin Algeriassa, koska maan myöhemmät rajat eivät muuttuneet sen itsenäistyttyä, vaikka puolalainen valtio oli siirtynyt itään päin sodan jälkeen. Puola menetti itäiset maakuntansa Neuvostoliitolle, maakunnat, joissa juutalaisten lukumäärä oli erityisen suuri. Korvaukseksi se sai suuria saksalaisalueita lännessä, missä oli asunut vähän juutalaisia ennen sotaa.

Niin uskomatonta kuin se onkin, ei Benz omista yhtään kappaletta paksussa kirjassaan juutalaisten sodanjälkeiselle joukkomuutolle käsitellen sitä pelkästään muuttoliikkeenä, jota ei hänen mukaansa esiintynyt. Ei ollut mitään puolalaisia, venäläisiä, saksalaisia, unkarilaisia, romanialaisia eikä muita Euroopan juutalaisia, jotka olisivat virranneet Palestiinaan vuoden 1945 jälkeen, koska kaikki oli joko murhattu natsien toimesta tai he olivat jääneet omiin maihinsa! Nämä ovat hyviä uutisia palestiinalaisille, jotka ajattelivat virheellisesti, että heidän maansa oli viety heiltä ja päätynyt Euroopan juutalaisten miehittämäksi, ja että eräs Israel-niminen valtio on perustettu 1948. Tällaista ei koskaan tapahtunut, se oli vain painajaista!

Koska Sanning on omistanut suuren osan kirjastaan juutalaisten sodanjälkeisen muuton lukumäärien analysoinnille, ja koska Benzillä ei ole aikomustakaan kyseenalaistaa Sanningin johtopäätöksiä, vaikka tämän kirja oli ilmestynyt kahdeksan vuotta aiemmin (21), jää ainoaksi mahdolliseksi johtopäätökseksi, että Sanningin argumentit ovat kiistattomia.

Koska juutalaisten sodanjälkeisen muuttoliikkeen mitätöinti ei riitä kuuden miljoonan luvun saavuttamiseen, turvautuu Benz moniin muihinkin temppuihin. Vuosien 1939 ja 1945 välillä muuttuivat monien Euroopan maiden kansalliset rajat huomattavasti. Niinpä esimerkiksi Unkari sai itselleen Romanian, Tsekkoslovakian ja Jugoslavian alueita menettääkseen ne jälleen 1945. Romania pakotettiin luovuttamaan Bessarabia Neuvostoliitolle 1940. Nyt juutalaiset, jotka asuivat kyseisillä alueilla, ja jotka kuolivat todella tai muka kuolivat sodan aikana, on Benzin toimesta laskettu kahteen kertaan. Niinpä 100 000 Bessarabian juutalaista, jotka oli Benzin mukaan saksalaisten ja heidän romanialaisten liittolaistensa toimesta tuhottu, esiintyvät kahdesti uhritilastossa. Heidät on lisätty sekä sepitettyyn Romanian juutalaisten lukumäärään että neuvostojuutalaisten tuhoamislukuun, joka mahdollistaa Benzille heidän lukumääränsä kaksinkertaistamisen. Kuten Germar Rudolf on osoittanut, ovat Benz ja hänen ryhmänsä syyllistyneet useamman kuin puolen miljoonan henkilön kaksinkertaiseen tilastointiin. Ennen sotaa Puolassa olleiden juutalaisten lukumäärää on liioiteltu noin 700 000 henkilöllä, koska Benz on päättänyt jättää 30-luvulla tapahtuneen Puolan juutalaisten massamuuton huomiotta.

Eräässä Münchenissä perustetussa Nykyhistorian Instituutissa julkaistussa selvityksessä, joka ei ole voinut jäädä samassa instituutissa työskentelevältä Benziltä huomaamatta, on selvästi osoitettu, että noin 100 000 juutalaista lähti Puolasta vuosittain 30-luvulla, syynä köyhyys ja maassa vallinnut juutalaisvastainen ilmapiiri. Niinpä Puolassa ei ole tosiasiassa voinut olla tuolloin enempää kuin 2,8 miljoonaa juutalaista ennen toisen maailmansodan syttymistä. Silti Benz väittää heidän lukumääräkseen 3,5 miljoonaa keksien näin toiset 700 000 "holokaustiuhria". Ja lopuksi: Juutalaisia, jotka saivat surmansa taisteluissa Puna-armeijan sotilaina sekä juutalaisia, jotka katosivat kommunistihallinnon Neuvostoliitossa suorittamissa karkotuksissa, pidetään "natsien holokaustiuhreina"! Tämä häpeämättömästä petkuttajasta Wolfgang Benzistä ja hänen menetelmistään tällä erää.

Koska puhdasoppisten historioitsijoiden epäonnistuminen Sanningin lukujen kumoamisessa ei automaattisesti lisää niiden tarkkuutta, voidaan niiden suuruusluokka varmistaa lähestymällä ongelmaa eri näkökulmista.

5. Carl Nordlingin käyttämä tilastollinen menetelmä

Eräs hyvin luotettava tapa varmistua juutalaisten saksalaisten vaikutusalueella toisen maailmansodan aikana kokemien väestömenetysten suuruusluokasta on ruotsalaisen tilastotieteilijän, professori Carl Nordlingin kehittämä menetelmä (22). Nordling rekonstruoi juutalaisten kohtalon erään tilastollisen tutkimuksen pohjalta, joka perustui Encyclopedia Judaicassa lueteltuihin juutalaisiin henkilöihin (23), jotka olivat asuneet vuonna 1939 maissa ja jotka päätyisivät myöhemmin saksalaisten hallintaan. Heistä 44 % oli muuttanut tai paennut maasta vuoden 1941 loppuun mennessä, 35 % oli välttänyt internoinnin, 8 % oli internoitu, mutta nämä selvisivät sodasta hengissä ja 13 % kuoli. Kun todistellaan, että juutalaiset joutuivat voimakkaiden vainojen kohteeksi, sulkee 13 %:n kuolleiden lukumäärä täysin pois tuhoamismenettelyn. Sanning oli ymmärrettävästi päätynyt tutkimuksessaan siihen tulokseen, ettei juutalaisia ollut 3,5 miljoonaa enempää saksalaisten vaikutusalueella sen mittavimpien aluelaajennusten aikana. Mikäli tämä arvio pitää paikkansa ja jos 13 % näistä 3,5 miljoonasta juutalaisesta kuoli, merkitsee se sitä, että vähemmän kuin puoli miljoonaa juutalaista katosi saksalaisten toiminnan seurauksena. Jos oletamme toisaalta, että niin Sanningin kuin Nordlinginkin arviot ovat liian pieniä, ettei 13 vaan 20 % juutalaisista katosi saksalaishallinnon aikana, ja jos oletamme, ettei saksalaisten miehittämillä alueilla ollut 3,5 vaan 5 miljoonaa juutalaista, olisivat juutalaisten väestömenetykset jääneet miljoonaan. Mielestäni tämä on ehdottomasti korkein mahdollinen lukumäärä.

6. Vielä eräs tapa lähestyä ongelmaa

Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että vain osa juutalaisuhreista kuoli keskitysleireillä. Suuri joukko juutalaisia kuoli epäilemättä itärintamalla, koska juutalaiset muodostivat kommunistisen partisaaniliikkeen taustajoukot. Monessa tapauksessa nämä teloitukset olivatt varsin laillisia, koska tuolloin kansainvälinen laki ei sallinut ainoastaan partisaanien, vaan myös vankien ampumisen kostoksi partisaanien hyökkäyksistä miehitysvallan sotilaita vastaan. (En tietenkään väitä, että ne monet juutalaissiviilit, jotka eivät olleet vankeja, olisi myös ammuttu.) Monet juutalaiset kuolivat lopulta aliravitsemukseen ja sairauksiin getoissa, joihin saksalaiset olivat sijoittaneet heidät osittaisvankeina. Ei ole helppoa päätellä, mihin ryhmään nämä uhrit pitäisi suoraan sijoittaa suhteessa saksalaisten menettelytapoihin, koska monet näistä juutalaisista, erityisesti iäkkäät, olisivat muutenkin kuolleet luonnollisista syistä.

a) Keskitysleireillä kuolleiden juutalaisten lukumäärät

Suureksi osaksi säilyneiden saksalaisasiakirjojen ansiosta meidän on mahdollista analysoida kattavasti ja suurella tarkkuudella sairauksiin, nälkään, uupumukseen sekä teloituksiin keskitysleireillä kuolleiden lukumäärää. Se on tuskin voinut ylittää 300 000 henkilöä. Juutalaisen kirjoittajan Wolfgang Sofskyn mukaan on noin 450 000 keskitysleiriuhria rekisteröity nimen perusteella (24). Tämä lukumäärä saattaa tosin olla epätäydellinen, mutta suuri osa uhreista oli tietysti ei-juutalaisia. Joillakin leireillä juutalaiset edustivat eittämättä sairastuneiden vähemmistöä. Esittääkseni erään esimerkin, oli suunnilleen 26 000:sta Stutthofin keskitysleirillä Dantzigin lähellä kuolleesta henkilöstä suunnilleen 8 000 juutalaisia (25).

b) Mitä tapahtui niille juutalaisille, jotka oli karkotettu Auschwitziin, mutta joita ei ole rekisteröity siellä?

Puolalaisen Auschwitz-asiantuntijan Franciszek Piperin mukaan noin 1,3 miljoonaa vankia, joista 1,1 miljoonaa oli juutalaisia, oli karkotettu Auschwitziin sen lähes viisivuotisen olemassaolon aikana (26), mutta vain 200 000 juutalaisista oli siellä rekisteröity. Niin kuin kerroin eräässä rekisteröimättömien Auschwitz-vankien kohtaloa käsitelleessä puheessani toukokuussa 2000 (27), on rekisteröimättömien, sinne karkotettujen juutalaisten lukumäärää pienennettävä vähintään 100 000 henkilöllä. Tämäkään ei muuta sitä tosiseikkaa, että jopa 800 000 juutalaista lähetettiin Auschwitziin, eikä heitä rekisteröity. Puhdasoppiset historioitsijat väittävät, että heidät kaasutettiin hengiltä. Nyt revisionistien täytyy selvittää myös kaasukammiolegenda, eli mitä näille ihmisille tapahtui. Vaikka tarkat yksityiskohdat jäävät hämäriksi, kuuluu perusvastaus, että heidät vietiin muualle.

Sveitsiläis-juutalainen sanomalehti Israelitisches Wochenblatt kertoi 16. lokakuuta 1942:

"Jonkin aikaa on vallinnut suuntaus hävittää getot Puolassa. Näin tapahtui Lublinissa, ja nyt on Varsovan vuoro. Ei ole tiedossa, kuinka pitkälle tämä suunnitelma on jo viety. Entiset kenraalikuvernementin asukkaat [ saksalaisten miehittämässä puolassa ] siirtyvät edemmäs itään miehitetylle venäläisalueelle. Heidät korvattiin osin Saksasta tulleilla juutalaisilla. (...) Eräs silminnäkijä, joka oli vielä äsken Riian getossa ja jonka oli mahdollista paeta, kertoo, että Riian getossa on edelleen 32 000 juutalaista. Miehityksen alettua on tuhansia juutalaisia kuollut. Juutalaisten on nyt pakko työskennellä kaupungin ulkopuolella. (...) Riiassa on äskettäin huomattu, että Belgiasta ja muista Länsi-Euroopan maista on saapunut juutalaiskuljetuksia, jotka on heti lähetetty edelleen toiseen tuntemattomaan määränpäähän."

Virallisesta holokaustikirjallisuudesta emme saa lukea mitään Venäjälle lähetetyistä Puolan tai Belgian juutalaisista. Näistä maista puuttuvien juutalaisten oletetaan tavanneen kohtalonsa "tuhoamisleirien" kaasukammioissa. Nyt tuo sveitsiläis-juutalaisen sanomalehden raportti kuitenkin täsmää varsin hyvin lukuisten sodanaikaisten saksalaisasiakirjojen kanssa, jotka viittaavat juutalaisten "evakuointiin" sekä heidän "uudelleen asettumiseensa itään". Kaksi revisionistikirjoittajaa, espanjalainen Enrique Aynat (28) ja belgialainen Jean-Marie Boisdefeu (29), ovat dokumentoineet joukon tapauksia, joissa länsieurooppalaisia juutalaisia esiintyi kaukana Auschwitzin itäpuolella sodan aikana. Puhdasoppisen holokaustitarinan mukaan heidän ei olisi koskaan pitänyt saapua sinne.

Huhtikuussa 1944 kertoi ranskalainen maanalainen kommunistilehti Notre Voix, viitaten erääseen Radio Moskovan lähetykseen, että 8 000 Ranskan juutalaista oli vapautettu Puna-armeijan toimesta Ukrainassa. Auschwitz oli todistettavasti toiminut heidän kauttakulkuleirinään (30).

Vaikka voittajavallat todella siivosivat saksalaisasiakirjat voidakseen eliminoida kaikki ne, jotka kumosivat tuhoamisväitteet, ovat muutamat niistä säilyneet. Yksi niistä on selvitys juutalaisten karkotuksista Ranskasta, ja se on kirjoitettu syyskuussa 1942. Tämän asiakirjan mukaan piti ulkomaalaiset Ranskassa asuvat juutalaiset lähettää eräälle leirille Venäjällä (31).

Tähän päivään mennessä emme tiedä, montako juutalaista lähetettiin miehitetyille neuvostoalueille emmekä sitä, moniko selvisi sodanaikaisista hankalista oloista hengissä.

Vuonna 1944 Auschwitz toimi myös Unkarin juutalaisten kauttakulkuleirinä. Tuona vuonna 11. toukokuuta Adolf Hitler määräsi, että 200 000 juutalaista piti työllistää sotalentokoneiden tuotannossa (32). Koska mittavia juutalaiskarkotuksia muista maista ei tuolloin tapahtunut, oli näiden 200 000 juutalaisen täytynyt välttämättä tulla Unkarista, missä mittavat karkotukset olivat juuri alkamassa. Niinpä saksalaisasiakirjat vahvistavat sen, mitä ilmakuvat meille kertovat: Unkarin juutalaisia ei missään tapauksessa murhattu Auschwitz-Birkenaussa eikä heidän ruumiitaan poltettu avoimissa kuopissa. Jotkut heistä rekisteröitiin säännönmukaisesti Auschwitzissa, ja jäljellä olevat siirrettiin työleireille ja tehtaisiin, joissa heidän oli osallistuttava saksalaisten sotaponnistuksiin.

c) Itärintamalla ammuttujen juutalaisten lukumäärä

Voidakseen oikeuttaa väitteensä, että saksalaiset ampuivat 1-2 miljoonaa juutalaista miehittämillään neuvostoalueilla, viittaavat puhdasoppiset historioitsijat niinkutsuttuihin "tapahtumaselvityksiin", joita itärintamalla toimineet partisaanien vastaiseen sodankäyntiin osallistuneet erikoisjoukot muka lähettivät säännöllisesti Berliiniin. Näissä selvityksissä olisi muka eräänä yksityiskohtana muun ohessa mainittu tapettujen juutalaisten lukumäärä. Eräs näistä "tapahtumaselvityksistä" kuvailee 33 711 juutalaisen ampumista Babi Yarissa Lähellä Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa 29. syyskuuta 1941. Mutta tuota valtavaa verilöylyä ei koskaan tapahtunut. Täysin erillään siitä tosiasiasta, että tuon väitetyn tapahtuman todistajat puhuvat toisiaan vastaan lähes kaikessa siihen liittyvässä, ja ettei mitään aineelisia jälkiä ole tuosta väitetystä verilöylystä löydetty (33), mitätöivät saksalaisten syyskuun lopulla 1943 ottamat ilmakuvat Babi Yarin tarinan. Nämä kuvat otettiin vähän ennen kuin neuvostoliittolaiset jälleen valtasivat Kiovan. Juuri tuohon aikaan saksalaiset muka avasivat joukkohaudat, kaivoivat ruumiit esiin ja polttivat ne valtavissa röykkiöissä.

Mutta olipa kuinka hyvänsä, ei noissa saksalaisten ottamissa ilmakuvissa näy Babi Yarin rotkossa yhtään ruumiskasoja, ei avoimia hautoja eikä mitään ihmisen toimintaa (34). Tapa, jolla kuvitteellinen Babi Yarin joukkomurha on kuvailtu eräässä "tapahtumaselvityksessä", jättää epäilyksen varjon koko tapahtumasarjan todenmukaisuuden ylle. Saksalaisten, jotka onnistuivat muka tuhoamaan kaiken hirmutöistään kertoneen todistusaineiston, olisi ollut lopulta helppoa polttaa nämä asiakirjat ennen Puna-armeijan saapumista. Ainut dokumentoitu 1-2 miljoonan juutalaisen ampumista Neuvostoliitossa tukeva todistusaineisto on mitä todennäköisimmin petosta, ja koska mitään murhattujen juutalaisten joukkohautoja ei koskaan ole löydetty Venäjän ollessa täynnä neuvostokommunismin terrorin uhrien joukkohautoja, voidaan varmuudella olettaa, että tapettujen juutalaisten todellinen lukumäärä oli vain murto-osa väitetystä.

d) Johtopäätös

Kuten aiemmin mainitsin, ei keskitysleireillä kuolleiden juutalaisten lukumäärä ole voinut olla korkeampi kuin 300 000 henkeä. Vaikka olettaisimmekin, että useat sadat tuhannet itäisille alueille siirretyt juutalaiset alistuivat siellä vallinneisiin ankariin olosuhteisiin, ja että saksalaiset ampuivat useita satoja tuhansia juutalaisia itärintamalla, ovat molemmat olettamukset varsin hataralla pohjalla. Juutalaisuhrien todellinen lukumäärä ei ole voinut ylittää miljoonaa, joten Sanningin ja Nordlingin analyysi on varmuudella vahvistettu. Käsittelimmepä tätä kysymystä ja saatuja tuloksia mistä näkökulmasta hyvänsä, ei se muuta lopputulosta: Kuuden miljoonan lukumäärä on mieletöntä liioittelua.

7. Steinbergin suvun jälleennäkeminen

Lyhyt artikkeli, joka ilmestyi 24. marraskuuta 1978 amerikkalaisessa sanomalehdessä The State Time (Baton Rouge/Louisiana), kuvaa paremmin kuin pitkät ja monimutkaiset tilastot sitä, mitä todella tapahtui kadonneille juutalaisille:

"Aikoinaan Steinbergit elivät pienessä juutalaisessa kylässä Puolassa. Tämä oli ennen Hitlerin kuolemanleirejä. Nyt mahtava yli 200 selviytyneen ja heidän jälkeläistensä ryhmä on löytänyt toisensa juhliakseen yhdessä erityistä, neljän päivän juhlaa, joka sopivasti alkoi kiitospäivänä. Sukulaisia on saapunut Kanadasta, Ranskasta, Englannista, Argentiinasta, Kolumbiasta, Israelista ja vähintään 13 eri USA:n kaupungista. 'Tämä on mahtavaa', sanoi Iris Krasnow Chicagosta. 'Täällä on kokoontuneena viisi sukupolvea, kolme kuukautta vanhasta sylivauvasta 85-vuotiaisiin. Ihmiset itkevät onnesta ja kokevat mahtavan hetken. Tämä on melkein kuin toisen maailmansodan pakolaisten kokoontuminen.'"

Tämä on vastaus kysymykseen: "Mitä juutalaisille tapahtui, ellei heitä kaasutettu?"

Viitteet:

1) Soviet War News, 22. joulukuuta 1944, s. 4 - 5.
2) Lucy Dawidowicz, A Holocaust Reader, Behrmann House, New York 1976, s. 327.
3) Martin Gilbert, Auschwitz und die Alliierten, Verlag C.H. Beck, München 1982, s. 44.
4) Raul Hilberg, Die Vernichtung der europaeischen Juden, Fischer Taschenbuch Verlag, Frankfurt am Main 1997, s. 956.
5) Lucy Dawidowicz, The War against the Jews, Penguin Books 1987.
6) Lucy Dawidowicz, The War against the Jews, s. 191.
7) Nuremberg document URSS-008.
8) Jean-Claude Pressac, Die Krematorien von Auschwitz, Piper Verlag, Munich 1994, s. 201.
9) Juergen Graf and Carlo Mattogno, KL Majdanek. Eine historische und technische Studie, Castle Hill Publisher, Hastings 1998, luku 4.
10) Mattognon tutkimus ilmestyy (todennäköisesti jo ilmestynyt) vuonna 2002 Edizioni di Ar, Padova.
11) Katso alaviite 9.
12) Arthur Butz, The Hoax of the Twentieth Century, [pdf], Institute for Historical Review, Newport Beach 1977, Chapter 1.
13) John Sack, An Eye for an Eye, New York 1993.
14) World Almanac 1949, s. 204.
15) New York Times, 22. helmikuuta 1948, s. 4.
16) Walter Sanning, The Dissolution of Eastern European Jewry, Institute for Historical Review Torrance 1983.
17) Keesings Archiv der Gegenwart, 16./17. Jahrgang, Rheinisch-Westfaelisches Verlagskontor, Essen 1948, 15. helmikuuta 1946.
18) Wolfgang Benz (Hg), Dimension des Voelkermords, Oldenbourg, München 1991.
19) Institut fuer Antisemitismusforschung.
20) Germar Rudolf, "Holocaust Victims. A Statistical Analysis. Wolfgang Benz and Walter Sanning - A Comparison", in Dissecting the Holocaust, Theses and
Dissertations Press, PO Box 64, Capshaw/Alabama 2000.
21) Sanning onnistuu vain kerran tulla mainituksi eräässä Benzin kirjan lopussa olevassa alaviitteessä.
22) Revue d'Histoire Revisionniste, Nr. 2 (1990), s. 50-64.
23) Jerusalem, 1974.
24) Wolfgang Sofsky, Die Ordnung des Terrors, Fischer Verlag, Frankfurt 1993, s. 331.
25) Juergen Graf ja Carlo Mattogno, Das Konzentrationslager Stutthof und seine Funktion in der nationalsozialistischen Judenpolitik, Castle Hill Publisher, Hastings 1999.
26) Franciszek Piper, Die Zahl der Opfer von Auschwitz, Verlag Staatliches Museum Auschwitz, 1993.
27) Juergen Graf, "What happened to the Jews who were deported to Auschwitz but not registered there"?, Journal of Historical Review, osa 19, No 4 (Heinä-elokuu 2000).
28) Enrique Aynat, Estudios sobre el 'Holocausto', Graficas Hurtado, Valencia 1994.
29) Jean-Marie Boisdefeu, La Controverse sur l'extermination des Juifs par les Allemands, Tome II, V.H.O. Berchem/Belgium 1996.
30) Boisdefeu, p. 86.
31) Centre de documentation juive, Paris, XXXVI-59.
32) Nuremberg document 5689.
33) Herbert Tiedemann in Dissecting the Holocaust, Theses and Dissertations Press, PO Box 64, Capshaw/Alabama 2000.
34) John Ball, Air Photo Evidence, Ball Resource Services, Delta/Canada 1992

[Kemper Boyd]

Minusta copypasteileminen ties mistä ei oikein vastaa hedelmällisen keskustelun tunnusmerkkejä. Joten minun puolestani keskustelu on tässä, ihan jo siksikin että totuus yleisesti ottaen puhuu puolestaan. Ainakin se puhuu paremmin puolestaan kuin holokaustinkieltäjät

[Gear777]

Ja totta helvetissä kaikki nuo nimimerkin Combat18 esittämät väitteet ovat uusnatsien keksintöä. Ei holokaustia ole koskaan kyseenalaistanut kukaan muukaan

Tässä ensimmäinen googlella löytynyt joka mielestäni ei täytä "uusnatsin" tunnusmerkkejä.
http://www.cnn.com/2005/WORLD/meast/12/14/iran.israel/

Ja tuo google on niin kiva, että näitä löytyy paljon lisää! Huomaatko itse millaista potaskaa päästelet sisältäsi?

Edit: typot

Tää olis vielä

[markja]

Minusta copypasteileminen ties mistä ei oikein vastaa hedelmällisen keskustelun tunnusmerkkejä. Joten minun puolestani keskustelu on tässä, ihan jo siksikin että totuus yleisesti ottaen puhuu puolestaan. Ainakin se puhuu paremmin puolestaan kuin holokaustinkieltäjät

Täydellinen torjuntareaktio. Lapsellista kiukuttelua. combat18 kirjoitti asiaa ja paljon. Sen ignoroiminen on typerää Orwellilaista totuuden kiistämistä.

[Gear777]

Miksei WW2:n aikaan saksassa olleet liittolaisten soluttautujat ja vakoojat ilmoittaneet ns.kuolemanleireistä? Se olisi ollut suuri ase Saksaa vastaan propaganda mielessä?

Vaikka liittoutuneet tiesi siitä, Saksan olisi ollut liian helppo vastapropagandalla kieltää se. Ei Saksan kansaa kiinnostanut muutenkaan, koska joukkotuhontaa ei kovinkaan hyvin peitelty ja siihen osallistui kuitenkin merkittäviä määriä sekä SS:n että armeijan väkeä.

Ja vielä, luuletko tosiaan, että liittoutuneet olisi jättänyt käyttämättä tällaisen asian propaganda sodassa, vain koska he ajatteli että: "Ei se aatu kuitenkaan myönnä". Hyvä mies herää jo! sulle syötetään 6 miljoonaa valhetta ja sinä nielet jokaisen, yksi kerrallaan, epäröimättä! huhhuh!

[Doctor Lecter]

Minusta copypasteileminen ties mistä ei oikein vastaa hedelmällisen keskustelun tunnusmerkkejä. Joten minun puolestani keskustelu on tässä, ihan jo siksikin että totuus yleisesti ottaen puhuu puolestaan. Ainakin se puhuu paremmin puolestaan kuin holokaustinkieltäjät

Täydellinen torjuntareaktio. Lapsellista kiukuttelua. combat18 kirjoitti asiaa ja paljon. Sen ignoroiminen on typerää Orwellilaista totuuden kiistämistä.

^ Kemper Boyd torjuu kirjoituksen, koska se on kopioitu tänne lähes sellaisenaan. Hän haluaa kieltää tosiseikat ja tarttuu nyt mihin tahansa oljenkorteen todistaakseen oikeassa olemisensa. Torjumiseen riittää yleensä hyvin vähäpätöinen seikka, jopa muodollinen; "tämä ei voi pitää paikkaansa, sillä tämä on toimitettu virastoon 3 minuuttia myöhässä".

Hän on hyvin ennakkoasenteellinen henkilö, joka kirjoittaa yhtä totuutta eikä salli siihen eriäviä mielipiteitä. Tälläisen henkilön tekemä gradu on yhtä uskottava kuin on ex-presidentti, "talousmies", Honeckerin ihailija, inkeriläisten vapauttaja, sosialidemokraatti Mauno Koivisto. Moni pitää häntä koko kansan Manuna, mutta jokainen omilla aivoillaan ajatteleva näkee mitalin toisen puolen. Sen, josta ei saa keskustella. Tai jos keskustelee, niin saa tuta Paavo Lipposen vihan - kuten kekkostutkija Juhani Suomi.

EDIT: kirjotus virhe korjatu

[Ed]

^ Joku tolkku se pitää SDP- aasinsiltainsinöörilläkin olla.

Nyt on kielto asetettu.

[Rezah]

Ja totta helvetissä kaikki nuo nimimerkin Combat18 esittämät väitteet ovat uusnatsien keksintöä. Ei holokaustia ole koskaan kyseenalaistanut kukaan muukaan

Tässä ensimmäinen googlella löytynyt joka mielestäni ei täytä "uusnatsin" tunnusmerkkejä.
http://www.cnn.com/2005/WORLD/meast/12/14/iran.israel/

Ja tuo google on niin kiva, että näitä löytyy paljon lisää! Huomaatko itse millaista potaskaa päästelet sisältäsi?

Edit: typot

Tää olis vielä

Ihanko tosissasi tuot Iranin presidentin väittämiä tänne "kenään muunakaan"? Samaa pelleilyä.

En kutsuisi metrin pitkien quottausten pasteemista keskusteluksi, varsinkaan kun lähteitä ei mainita.

Aina löytyy näitä salaliiton tukijoita, hauskaa ajanpuuhaahan se on "kumota väittämiä" ja keksiä teorioita, fakta vaan on, että holokausti tulee aina olemaan ja elämään, aivan kuten kuussakäynti ja 9/11.

Mutta jatkakaa toki, onhan täällä hedelmällistä"keskustelua", toinen copy-pasteaa ja toinen heittelee argumentaatio-oppeja omanaan.

Ei nyt vaan vakuuttaneet minua nämä väittämät, sori

[esmes-]

joo kiva oli tätä ketjua seurata tiettyyn pisteeseen asti.. nyt menee noi copypastetukset vähän överiksi. voisi ilmaista ensin oman henk.koht. mielipiteensä, jonka perään laittaa linkin lähteisiin johon näkemys pohjautuu. jokainen osaa sen tiedon sieltä käydä itse lukemassa. ja lähteet olisi kanssa kiva ihan noin muutenkin tietää kun lainauksia käytetään.