Estonia

[Kaista]

Ensinnäkin estonialla oli virolaisia, jotka ovat venäjälle käytännössä kuin omia kansalaisia. Jo pelkästään tässä on syy ettei venäjän federaatio upottanut laivaa.

Niin meinaat siis että venäjää jotkin virolaiset siviiliuhrit jollain lailla haittaisi?
Ymmärrät varmaan itsekin miten huvittavalta tuo väitteesi kuulostaa

Millä lailla virolaiset eroavat georgialaisista ja ukrainalaisista siviileistä venäjän silmissä?

"Monelle venäläiselle oli kuitenkin järkytys, että Viro käytti hyväkseen Neuvostoliiton romahdusta ja itsenäistyi uudelleen 25 vuotta sitten.

Kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta, monet sen tasavalloista itsenäistyivät Viron tavoin. Tavallinen kansa ei juurikaan ehtinyt miettiä suurta murrosta, sillä lähes jokaisella oli riittävästi ongelmia omasta takaa uuden Venäjän kaoottisina alkuvuosina.

Vähän myöhemmin Venäjä alkoi syyttää Viroa venäläisväestön syrjinnästä. Se loi pohjan kaunalle virolaisia kohtaan.

Virosta muutti Venäjälle noin 150 000 etnistä venäläistä vuosina 1991–1996.

Sen jälkeen tahti laantui. Viime vuosina vain joitakin kymmeniä Viron venäläisiä on lähtenyt Venäjälle. Suuri osa Viron noin 330 000 etnisestä venäläisestä on siis sopeutunut elämään Virossa.

Venäjä pitää silti edelleen kiinni käsityksestä, jonka mukaan Viro kohtelee venäläisväestöään kaltoin."

En jaksanu lähtee rakentaa oman tietämyksen pohjalta niin kopsasin nopeesti jotta tajuat tilanteen. Viron venäläisiä ei luokiteltu laivalla venäjän kansalaisina vaan virolaisina. Venäjä ei upota tahallaan laivaa jossa on omia.

[damfin]

Venäjä ei upota tahallaan laivaa jossa on omia.

höpsis... venäjää ei omat siviiliuhrit liikuta tippaakaan silloin jos ollaan ajamassa venäjän hallituksen etua.

[sikakoira]

Damfin kirjoitti:
Meinaatko että sekään olisi millään lailla vaikuttanut asiaan, hehän olivat länsimaiden houkutuksiin langenneita maanpettureita jotka olivat lähteneet hakemaan ruotsalaista voita leipänsä päälle

Juu en meinaa koska useimmilla valtioilla kykyä löytyy toteuttaa aika huimia projekteja. Meinaan että tosiasioiden valossa on aika epätodennäköinen vaihtoehto.
Venäjä todellakin olisi halutessaan voinut ottaa sen Estonian täydelliseen hallintaansa sormia näpsäyttämällä.

[Mainio]

Niin mielenkiintoinen aihe että oli pakko tehdä tunnukset. Tämä ei varsinaisesti liity asiaan mutta onko kukaan perehtynyt tähän asiaan, teksti kopioitu toiselta sivulta, olisi mukava saada lisätietoa tuosta- - - - >

M/S Estonia ei ole ainoa autolauttakatastrofi, joka on tapahtunut epäselvissä olosuhteissa. 12.1.1995 Aftonbladet paljasti, että jokin suuri reikä laivan M/S Jan Heweliusz rungossa vaikutti tämän uppoamiseen talvimyrskyssä 14.1.1993. Se oli lähtenyt klo 22.30 Swinoujsciesta (Swinemünde?) Ystadiin, kun se upposi 35 km Sassnitzista. Onnettomuus vaati 54 kuolonuhria. Päiviä onnettomuuden jälkeen raportoitiin, että kysymyksiä oli herättänyt miksi kapteeni Andrzej Ulasiewicz oli lähtenyt niinkovaan myrskyyn ja miksi häneltä oli vienyt puoli tuntia siihen, että oli lähettänyt ensimmäisen hätäviestin. Onnettomuus vei 10 rautatievaunua ja 29 rekkaa, mukaan lukien 7 ruotsalaista ajoneuvoa, kun laiva upposi vain 11 m. Kokonaisia rekkoja ja suuria kontteja/pakkauksia on sittemmin kadonnut jäljettömiin hylystä, sanoi hämmästynyt Aftonbladetin toimittaja. ”Ne on täytynyt jonkun nostaa hylystä! On tarvittu suuri operaatio sellaiseen toimenpiteeseen. Saksalaiset viranomaiset vahvistivat reiän olemassaolon rungossa.

[ammattiamatööri]

”Ne on täytynyt jonkun nostaa hylystä! On tarvittu suuri operaatio sellaiseen toimenpiteeseen. Saksalaiset viranomaiset vahvistivat reiän olemassaolon rungossa.

Wikistä poimittua:

Kello 3.28 alus lähetti radioviestin, jossa kerrottiin, että aluksella oli ongelmia lastin kanssa. Kello 4.35 Jan Heweliusz sai 30 asteen kallistuman, minkä jälkeen matkustajat saapuivat pelastautumisasemille. Päällikkö päätti yrittää ajaa aluksen kohti Saksan Kap Arkonaa. Kello 4.37 alus lähetti hätäsanoman. Kello 4.45 aluksen kallistuma oli jo 70 astetta. Kello 5.50 alus kaatui ympäri, ja kello 11.00 se upposi. Onnettomuudessa kuoli 54 ihmistä, joista kuusi oli ruotsalaisia.[1]
Nykyisin Jan Heweliuszin hylyllä harrastetaan urheilusukellusta.[1]

Huom! Ei ole mitenkään hautarauhan piirissä tämä paatti. Oletuksena tietenkin, että vainajat oli jätetty paattiin mutta voihan toki olla, että kaikki on ylöskin nostettu. Lastin liikkuminen toki voi hyvinkin aiheuttaa aika järkyttävää tuhoa jos se ei ole oikein kiinnitetty ja pääsee vapaasti liikkumaan sehän on päivänselvä asia. Mutta tässä huomiona vielä, että jos alus on keikannut 5:50 lopullisesti ympyrää ja uponnut vasta 5 tuntia myöhemmin niin hyvä esimerkki siitä mitä estoniallekin olisi luullut tapahtuvan. Täytynee vähän tarkemmin tutustua tähän tapaukseen nyt otin vain pintaraapaisun.

[sikakoira]

^
Rekkojen siirtymisestä taisi olla kyse mikä upotti tuon laivan. Tuossa hätäkutsu tuosta tapauksesta.
https://www.youtube.com/watch?v=lVGuaDp_taU
M/F Jan Heweliusz MAYDAY call with subtitles and translation recording.

Vähän kuvaa hylystä
https://www.youtube.com/watch?v=5ewgxp-BS14

[ammattiamatööri]

Vastaan vielä itse itselleni tuohon wikipedian lähteeseen nojaten minkä lainasin aikaisemmin. Eli siis jos nämä tiedot pitää paikkansa niin tuo kyseinen alus on kallistunut 40 astetta 10 minuutissa. Tätä epäilen myös Estonian tapauksessa. Alus on kallistunut huomattavasti nopeammin mitä viralliset tutkimukset antavat ymmärtää ja samalla surmanloukku on syntynyt. Se selittää noinkin pienen määrän pelastuneita koska ei vaan keretty reagoimaan. Tuollainen kallistuma 10 minuutissahan on jo no can do ja jos et ole oikeasti hereillä ja samantien säntää kansille niin se oli sitten siinä. Estoniastahan annetaan ymmärtää, että ensin kallistui, sitten suoreni ja sen jälkeen kallistui uudestaan ja hiljalleen rupesi kallistumaan. Uskon itse siihen, että asiat on tapahtuneet huomattavasti nopeammin.

Ehkä ollut vartti aikaa jos on kiinnostanut vielä jatkaa elämäänsä / edes tajunnut koko asiaa. Siis siinä vaiheessa kun ensimmäinen kallistuma on syntynyt. Vai onko sekään totta jäikö laiva jo tässä vaiheessa vinoasentoon ja aikaa päästä pihalle oli vieläkin vähemmän?

[reinoo]

Niin mielenkiintoinen aihe että oli pakko tehdä tunnukset. Tämä ei varsinaisesti liity asiaan mutta onko kukaan perehtynyt tähän asiaan, teksti kopioitu toiselta sivulta, olisi mukava saada lisätietoa tuosta- - - - >

M/S Estonia ei ole ainoa autolauttakatastrofi, joka on tapahtunut epäselvissä olosuhteissa. 12.1.1995 Aftonbladet paljasti, että jokin suuri reikä laivan M/S Jan Heweliusz rungossa vaikutti tämän uppoamiseen talvimyrskyssä 14.1.1993. Se oli lähtenyt klo 22.30 Swinoujsciesta (Swinemünde?) Ystadiin, kun se upposi 35 km Sassnitzista. Onnettomuus vaati 54 kuolonuhria. Päiviä onnettomuuden jälkeen raportoitiin, että kysymyksiä oli herättänyt miksi kapteeni Andrzej Ulasiewicz oli lähtenyt niinkovaan myrskyyn ja miksi häneltä oli vienyt puoli tuntia siihen, että oli lähettänyt ensimmäisen hätäviestin. Onnettomuus vei 10 rautatievaunua ja 29 rekkaa, mukaan lukien 7 ruotsalaista ajoneuvoa, kun laiva upposi vain 11 m. Kokonaisia rekkoja ja suuria kontteja/pakkauksia on sittemmin kadonnut jäljettömiin hylystä, sanoi hämmästynyt Aftonbladetin toimittaja. ”Ne on täytynyt jonkun nostaa hylystä! On tarvittu suuri operaatio sellaiseen toimenpiteeseen. Saksalaiset viranomaiset vahvistivat reiän olemassaolon rungossa.

Aika värikäs historia tällä laivalla kerran kaatunut jo aijemminkin.

[matalanveenmanaatti]

2) radiohäirintä oli massiivista Itämeren alueella;

Itämeren alueella ei ollut mitään massiivista radiohäirintää. Helsinki Radion rannikkoradioketjussa oli tekninen vika, jonka takia Meri-VHF kanavalla 16 oli ajoittain ollut pitkiäkin aikoja kantoaalto päällä. Muuten oli ajankohtaan nähden normaalin huono radiokeli.

No ainaki tuon hätäpuhelunauhoitteen (30min youtubessa) perusteella sanotaan selvästi että kaikkea on vaikea saada läpi, ja että laivat viestivät niin ettei mene viesti läpi. Kanto on varmaan ollut päällä kyllä tuosta syystä, mutta aikamoinen sattuma taas. Mistä muuten tiedät nämä faktoina, tai onko sinulla jotain lähteitä/omaperäistä kokemusta?

Miten niin ei ollut radiohäirintää?

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003374893.html

Venäläislähettimen kohina häiritsee hätäkanavaa Suursaaren suunnasta tuleva kantoaalto saattoi haitata Estonian VHF-kutsua
15.10.1994 2:00

Venäläisen radiolähettimen kantoaalto on häirinnyt meri-VHF-puhelimien liikennettä hätäkanavalla 16 viime kuun lopulta lähtien.

Häiriö on pahin Kotkan edustalla, mutta kanava kohisee Helsingissä asti. Telehallintokeskus on paikallistanut häiriön aiheuttajan Suursaaren suunnalle.

Häiriö voi syntyä, kun taajuuden käyttäjältä jää "tangentti alas" eli lähetin päälle keskustelun jälkeen. Samoin voi käydä, jos lähetin on viallinen.

Ensimmäiset havainnot kohisijasta saatiin syyskuun 23. päivänä. Välillä kohina on loppunut alkaakseen jälleen uudelleen.

Telehallintokeskus on radiohallinnon johtaja Jorma Karjalaisen mukaan huomauttanut asiasta useita kertoja Venäjän viranomaisille, mutta häiriö ei ole loppunut.

Kotkan merivartioston mukaan kohina häiritsee hätäkanavan kuuntelua koko ajan, mutta kanavaa on siitä huolimatta pystytty tähän saakka käyttämään. Häiriö kuuluu myös hätäkanavaa jatkuvasti päivystävässä Helsinki-Radiossa.

Helsinki-Radio kuuntelee koko rannikkoa Torniosta Pietariin saakka. VHF:n kuuluvuus tosin on hyvissä olosuhteissakin noin sata kilometriä ja alukselta toiselle muutamia kymmeniä kilometrejä, mutta rannikkoradioasemat saavat hätäkutsut kuuluviin rannikon linkkiyhteyksien kautta.

Meripelastajat käyttävät samoja linkkejä. Esimerkiksi onnettomuusalus Estonian 28.9. antama hätäkutsu oli suunnattu lähistöllä oleville matkustaja-aluksille, mutta se kuultiin Turun meripelastuskeskuksessa linkkiyhteydellä.

Onnettomuutta selvittävän tutkimuskomission jäsenen Heimo Iivosen mukaan Suursaaresta lähtevä kohina on saattanut häiritä Estonian ensimmäistä hätäkanavan puhelua, joka kuului äärimmäisen heikosti pari kolme minuuttia ennen varsinaista mayday-kutsua.

VHF on luvanvarainen radio. Sitä käyttäviltä kauppa-aluksilta ja meriturvallisuudesta vastaavilta rannikkoasemilta edellytetään hätäkanavan jatkuvaa kuuntelua.

Järjestelmää ollaan muuttamassa niin, että nk. digitaalinen selektiivikutsu voitaisiin lähettää meripelastajille ilman ääniyhteyttä. Hälytys näkyisi esimerkiksi merivartijoiden näyttöpäätteellä ja sama lähetin kertoisi myös hädässä olevan aluksen sijainnin.

Uudistuksen yhteydessä on suunniteltu hätäkanavan kuuntelupakon poistamista. Toisin sanoen sen paremmin pelastuskeskukset, merivartijat kuin merellä seilaavat aluksetkaan eivät enää kuuntelisi jatkuvasti kanavaa 16.

Heimo Iivonen pitää tätä suunnitelmaa meriturvallisuuden kannalta selvänä huononnuksena nykyiseen järjestelmään.

Yli-insinööri Kari Koho Telehallintokeskuksesta huomauttaa, että digitaalinen selektiivikutsu on äänikutsua varmempi tapa lähettää hätäviesti. Järjestelmän pitäisi lähettää viestiä, kunnes meripelastajat kuittaavat ottaneensa sen vastaan.

Kuuntelupakosta voitaisiin näillä näkymin luopua aikaisintaan 1999.

Häiriöstä on huomautettu useasti Kuuntelupakko voi poistua

[MikaK]

Vastaan vielä itse itselleni tuohon wikipedian lähteeseen nojaten minkä lainasin aikaisemmin. Eli siis jos nämä tiedot pitää paikkansa niin tuo kyseinen alus on kallistunut 40 astetta 10 minuutissa. Tätä epäilen myös Estonian tapauksessa. Alus on kallistunut huomattavasti nopeammin mitä viralliset tutkimukset antavat ymmärtää ja samalla surmanloukku on syntynyt. Se selittää noinkin pienen määrän pelastuneita koska ei vaan keretty reagoimaan. Tuollainen kallistuma 10 minuutissahan on jo no can do ja jos et ole oikeasti hereillä ja samantien säntää kansille niin se oli sitten siinä. Estoniastahan annetaan ymmärtää, että ensin kallistui, sitten suoreni ja sen jälkeen kallistui uudestaan ja hiljalleen rupesi kallistumaan. Uskon itse siihen, että asiat on tapahtuneet huomattavasti nopeammin.

Ehkä ollut vartti aikaa jos on kiinnostanut vielä jatkaa elämäänsä / edes tajunnut koko asiaa. Siis siinä vaiheessa kun ensimmäinen kallistuma on syntynyt. Vai onko sekään totta jäikö laiva jo tässä vaiheessa vinoasentoon ja aikaa päästä pihalle oli vieläkin vähemmän?

Itse oon just yrittänyt kuvitella millaista olis koittaa ulos laivasta joka on muutaman kymmenen tai jopa 45 astetta kallistunut. Niissä portaikoissahan on ne kaiteet joista saa hyvin tukea. Äkkiseltään tuntuisi ettei se kovin mahdotonta ainakin jos olisi vielä nuori kuten silloin kun risteilyillä tuli käytyä. Estoniallakin muistaakseni Wasa Kingin aikana. Ne olivat aika pieniä purkkeja loppujen lopuksi ei montaa järkevää kantta ollut, tosin sinne alahyteille oli jyrkkiä portaita kyllä paljonkin. Toinen asia miten muut ihmiset sitten vaikuttaa. Oliko siellä ruuhkaa ja paniikkia vai oliko suurin osa vaan hyteissä nukkumassa? Yks juttu kans et tukkiiko romu käytäviä ja tuleeko limuautomaatteja niskaan. Toiset kertovat kuinka auttoivat ihmisiä ylös, toiset vaan suunnilleen kuinka luonnollinen reaktio oli raivata tietä ja potkia muita tieltään. Ihmisethän toimii noissa tilanteissa eri tavoin. Osa kykenee toimimaan ripeästi ja järkevästi, osa menee lukkoon ja jää paikalleen. Osa luovuttaa suosiolla kuten tarinassa Titanicilta ne parhaat ylleen pukeneet ja brandylasit kädessä lähteneet ja se tarina taitaa olla lisäksi totta.

Toki jos vähänkään olet vanhus tai liikuntakyvyltä rajoittunut niin pelastautuminen on mahdoton. En tiedä minkä ikästä porukkaa tota väliä tuohon aikaan reissasi. Tuskin ainakaan mitään Hki-Tukholma nuorta bileporukkaa pääosin. Vanhempi väki ainakin oli useat nukkumassa ja unenpöpperössähän tommosta kallistumaa tuskin edes huomaa tai mieli tulkitsee sen uneksi ja sitten on jo aivan myöhäistä jo heräillä todellisuuteen.

[ammattiamatööri]

Pääasiassa Estonialta taisi pelastua ne jotka oli joko siellä ykköskannella tai sitten hereillä tuohon aikaan jossain baareissa istumassa eli hereillä. Se tukee sitä teoriaa, että vauhdilla mentiin sellaiseen asentoon ettei sieltä enää hevillä selvitty ellei oltu heti valppaana. Sitten kun se massapaniikki syntyi niin oli liian myöhäistä. Rappuset tukossa ja tulee kaiken maailman tavaraa niskaan. Jengi jäätyy ja samalla estää muiden kulkemisen. Tuo on ollut varmasti aivan karmea tilanne hyi helvetti en edes halua asettaa itseäni tuohon paikkaan kun herään jostain ylemmän kannen hytistä ja kunnon show time käynnissä eikä ulospääsyreittiä vain ole ja kallistuma vaan pahenee minuutti minuutilta.

Ihmiset toimivat tässä tilanteessa eri tavalla olet oikeassa. Mutta valitettavasti ne jäätyjät tappoivat monia ihmisiä omalla toiminnallaan. En syytä näitä tyyppejä mieli tekee näissä tilanteissa ihmeellisiä asioita mutta Estonia ei ollut mikään Titanic vaan ne jotka selviytyivät joutuivat tekemään ratkaisunsa minuuteissa. Voi sitä toki aina pohtia, että "no ottihan se sen 40 minuuttia tms. koko onnettomuus" mutta paljonko oikeasti oli aikaa ekan kallistuman jälkeen juosta karkuun. Siinä mentiin aika minuuttipelillä näin mä veikkaan. Dokkarissakin tämä yksi selviytyjä paineli alushousuissaan kannelle eikä kerennyt edes housuja vetämään jalkaan ja siitä on myös videotodisteet pelastushelikopterista käsin kuvattuna. Kertoo enemmän kuin tuhat sanaa kuinka vauhdilla on pitänyt päästä ulos rungon sisältä jotta henki säilyy.

[e18]

Jotkut varmaan käyneetkin huvipuistostossa missä on se kallistettu huone.Oisko about 30-40 astetta kallistettu niin siitä saa käsityksen millasta on liikkua kallistetussa tilassa. Siinä jo vaikeaa ja jalkojen alla on pitävästä kumista tehty lattia ja kaiteet vieressä. Kaiteet kun korvaa isolla aulatilalla ja kokomattiamatolla ja vähän vielä heiluttelee niin kyllä se melko paha paikka on ollut koittaa edetä lautalla eteenpäin.

[Rescuer]

Itse oon just yrittänyt kuvitella millaista olis koittaa ulos laivasta joka on muutaman kymmenen tai jopa 45 astetta kallistunut. Niissä portaikoissahan on ne kaiteet joista saa hyvin tukea. Äkkiseltään tuntuisi ettei se kovin mahdotonta ainakin jos olisi vielä nuori kuten silloin kun risteilyillä tuli käytyä. Estoniallakin muistaakseni Wasa Kingin aikana. Ne olivat aika pieniä purkkeja loppujen lopuksi ei montaa järkevää kantta ollut, tosin sinne alahyteille oli jyrkkiä portaita kyllä paljonkin.

Olen itse käynyt harjoittelemassa laivan kallistussimulaattorissa. Jo 20° kallistumalla alkaa hytin oven avaaminen olemaan todella vaikeaa ilman paniikkiakin. "Ylämäkeen" (kallistuman puoleiset ulkohytit, toisen puolen sisähytit, keskikäytävällä kallistuman puoleiset) oven avaus vielä onnistuu vaikka ovi vauhdilla päin paiskautuukin, mutta "alamäkeen" (kallistuman puolen sisähytit, toisen puolen ulkohytit, keskikäytävän vastakkaisen puolen hytit) vaatikin jo kikkailua. Hyttien eteiset on kapeat ja ovet aukeavat sisään päin, jolloin pahimmassa tapauksessa olet käytännössä itse oven päällä mitä yrität avata.
Estonian 1-kannella hytit taisivat tosin olla poikittain, joka tietysti jonkun verran helpottaa tilannetta. Mutta riippuen kummalle puolelle ovi kääntyy tulee jo ennestään suhteellisen painavasta ovesta sellainen, että se vaatii voimaa sen avaamiseksi.
Laivan pituussuuntaisissa portaikoissa liikkuminen kyllä vielä onnistuu, suurempi ongelma on poikittaissuuntaiset käytävät.

[Mainio]

En ole varma onko tämä täällä mutta tuolla on aikapaljon juttua https://idiotiantyranniasta.wordpress.c ... 9/estonia/

[Rescuer]

Lainattu vain tarpeelliset osat...

Miten niin ei ollut radiohäirintää?

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003374893.html

Venäläislähettimen kohina häiritsee hätäkanavaa Suursaaren suunnasta tuleva kantoaalto saattoi haitata Estonian VHF-kutsua
15.10.1994 2:00

Venäläisen radiolähettimen kantoaalto on häirinnyt meri-VHF-puhelimien liikennettä hätäkanavalla 16 viime kuun lopulta lähtien.

Häiriö on pahin Kotkan edustalla, mutta kanava kohisee Helsingissä asti. Telehallintokeskus on paikallistanut häiriön aiheuttajan Suursaaren suunnalle.
...
Helsinki-Radio kuuntelee koko rannikkoa Torniosta Pietariin saakka. VHF:n kuuluvuus tosin on hyvissä olosuhteissakin noin sata kilometriä ja alukselta toiselle muutamia kymmeniä kilometrejä, mutta rannikkoradioasemat saavat hätäkutsut kuuluviin rannikon linkkiyhteyksien kautta.

Meripelastajat käyttävät samoja linkkejä. Esimerkiksi onnettomuusalus Estonian 28.9. antama hätäkutsu oli suunnattu lähistöllä oleville matkustaja-aluksille, mutta se kuultiin Turun meripelastuskeskuksessa linkkiyhteydellä.

VHF:n kantama on noin sata kilometriä, Suursaaresta Estonian uppoamispaikalle on yli 300 km.
Häiriö on pahin Kotkan edustalla, mutta kohisee Helsingissä asti. Helsingistäkin on vielä pitkä matka Estonian uppoamispaikalle...
Estonian hätäkutsu oli suunnattu lähistöllä oleville aluksille, ihan kuten silloin voimassa olleiden, pre-GMDSS aikaisten kansainvälisten meriliikenteen sääntöjen ja ohjeiden mukaan kuuluikin. Ei meripelastuskeskukselle eikä rannikkoradioasemille.
VHF:n kantama alukselta toiselle on muutamia kymmeniä kilometrejä, kauimmaiset alukset jotka Estonian hätäkutsun vastaanottivat olivat 35 NM (n. 65 km) päässä.
Se ettei Helsinki Radio kuullut Estonian hätäkutsua ei tarkoita että häirintää olisi ollut. Helsinki Radio ei kuullut myöskään toista hätäkutsua, vaikka samaa linkkiyhteyttä käyttävä Turun meripelastuskeskus sen kuuli.

Se että Suursaaressa oli viallinen radio, joka lähetti kantoaaltoa ei tee siitä koko Suomenlahtea aiheuttavaa, laajaa radiohäirintää. Tuo Heimo Iivosen (joka oli muuten meripelastusasiantuntija eikä viestipuolen asiantuntija) kommentti oli lähinnä yritys saada lisää painetta Venäjän suuntaan, kun THK:n Karjalaisen vaatimukset häiriön lopettamiseksi eivät olleet tuottaneet tulosta. Lisäksi Iivonen oli jo siirtynyt johtamansa Meripelastusseuran kanssa siirtynyt henkisesti aikaan, jossa hätäkutsut lähetetään meripelastuskeskukselle eikä läheisille aluksille.