https://www.uusisuomi.fi/uutiset/poliis ... 67f303fbc8
Poliisitarkastaja varoittaa nyt selvin sanoin: Jengikehityksestä ”varhaisia hälytysmerkkejä” – Kenttäpoliisien havainto ei näy tilastoissa
13.11.2020 12:05
Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen poliisihallituksesta ottaa verkkokirjoituksessaan kantaa keskusteluun nuorison väkivaltarikollisuudesta ja jengiytymisen uhasta Helsingissä. Hänen mukaansa hiljaiset signaalit viittaavat siihen, että katujengien muodostuminen on Suomessakin mahdollista, jos tilanteeseen ei onnistuta puuttumaan.
Vaikka rikostilastojen perusteella näyttää, että nuorisorikollisuuden kehityssuunta ei tuoreista uutisista huolimatta ole erityisen huolestuttava, on poliisien kenttätyössä havaittu varoittavia ennusmerkkejä. Kilpeläinen korostaa kirjoituksessaan, että tilastot eivät kerro koko tarinaa.
”Tilastojen ja poliisin tietojärjestelmien ulkopuolelta on kentän kollegoilta kantautunut huolestuttavia viestejä, niin sanottuja varhaisia hälytysmerkkejä.
Tietyillä alueilla nuoret hakeutuvat aktiivisesti poliisipartioiden ’iholle’, kuvaavat tehtävillä toimintaa ja joissain tapauksissa häiritsevät poliisin työntekoa. Tämä voitaneen tulkita jossain määrin viranomaisauktoriteetin kyseenalaistamisen kasvuna”, Kilpeläinen kertoo.
”Uskallan todeta, että meillä on tällä hetkellä hiljaisia signaaleja siitä, että toimintaympäristö on muutoksessa. Meille voi päästä muodostumaan järjestäytyneitä katujengejä jollei tilanteeseen puututa jämäkästi.”
Poliisin ja muiden viranomaisten työn häirintä ja jopa väkivalta viranomaisia kohtaan on pitkään ollut ongelma joissain Ruotsin lähiöissä, ja Suomessakin poliisien järjestö on varoitellut vastaavan kehityksen uhasta.
”Osansa käytöksen muutoksessa voi olla maailmalla tämän vuoden aikana nähdyissä mielenosoituksissa. Rikostutkinnan puolelta on taas tullut ilmi se, että vakavienkin rikosten yhteydessä teoilla on ollut runsaasti silminnäkijöitä, mutta nuoret ovat olleet haluttomia kertomaan havainnoistaan poliiseille. Kaverin puolta on pidettävä, mutta meillä on todistajille laissa säädetty velvollisuus puhua totta ja kertoa tiedoistaan erikseen laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tiedon kertominen voi auttaa toisia nuoria joutumasta rikoksen uhriksi”, Kilpeläinen jatkaa.
Nuorten hyvinvointi on yleisesti lisääntynyt, mutta pieni osa heistä voi todella pahoin.
”Hyssyttelemättä on todettava, että meillä on isoissa kaupungeissa nuoria, joilla menee todella huonosti. He eivät enää ’oireile rikoksilla’ vaan ovat syyllistyneet vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin, ääritapauksissa henkirikoksiin tai niiden yrityksiin. Valitettavan moni heistä on ollut myös elämänsä aikana itse rikoksen uhrina. He ovat pudonneet ja lujaa yhteiskunnan turvaverkkojen läpi”, Kilpeläinen kuvaa tilannetta.
Nuorten syrjäytymiseen ja ”oireiluun” katurikollisuuden selittäjänä ovat viitanneet muun muassa hallituksen ministerit. Myös poliisin mukaan väkivaltarikoksissa on usein yhdistävänä tekijänä huono-osaisuus ja syrjäytyneisyys, minkä lisäksi monet teot liittyvät huumausaineisiin.
Kilpeläisen mukaan kaikki viranomaiset ja järjestötoimijat tarvitsevat ”lisää voimavaroja ja toimintaa tukevan lainsäädännön”. Myös lastensuojelupuolelle voidaan tarvita uusia toimivaltuuksia.
”Moniammatillista Ankkuri-toimintaa tulee vahvistaa, jotta aidosti tiimillä on mahdollisuus puuttua jokaisen yksilön tilanteeseen oikea-aikaisesti ja sopivalla tavalla. Erityisesti psykiatristen sairaanhoitajien ja nuoriso- sekä opetustoimen edustajat ovat tervetulleita mukaan tiimeihin siellä missä ette vielä ole mukana. Poliisin tavoitteena on luoda valtakunnallinen malli nuorten rikoksiin tehokkaasti puuttumiseksi.”
Kilpeläisen mukaan suomalaisen, pitkään rakennetun yhteiskunnan pysyminen ennallaan ei ole itsestään selvyys.
”Arvojen polarisaatio ja segregaatiokehitys lisää eriarvoistumista ja ruokkii muun muassa jengiytymistä, ääriliikkeiden houkuttelevuutta ja terrorismin uhkaa. Järjestäytyneen rikollisuuden kasvaessa, kansainvälistyessä ja koventuessa on siellä tilaa uusille nuorille kyvyille. Tämä kokonaisuus muodostaa huolestuttavia tulevaisuuden näkymiä”, hän toteaa.
Sisäministeriö kertoo Twitter-ketjussaan, että nuorten tekemien henkirikosten ja niiden yritysten määrässä on tapahtunut vuonna 2020 ”toistaiseksi selvittämätön mutta selvä muutos”. Kun aiemmin on kirjattu noin 15–25 henkirikosta vuosittain, on tänä vuonna kirjattu jo 36 henkirikosta tai sen yritystä.
”Vuonna 2020 myös Helsingissä on tilastoitu toistaiseksi selvittämättömästä syystä poikkeuksellisen suuri prosentuaalinen muutos nuorten tekemissä henkirikoksissa. Samaan aikaan kaikkien henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten kehitys on vuodesta 2011 laskeva”, sisäministeriö taustoittaa.
– Touhumme eteni yhä pitemmälle, ja kun aloimme suoraan sanoen nussia lauteilla sylikkäin, Kari Tapio räjähti, Frederik muistelee kirjassa.
