Maanvyöry haudannut taloja Norjan Askissa aamuyöstä - useita kuolonuhreja

[Pyssyntie]

On tosiaan mielenkiintoista, miten tuosta jatketaan. Liian lähellä monttua on ainakin kymmeniä taloja. Saako niihin enää palata, ja kuka noissa uskaltaisi enää asuakaan. Mitä sanovat vakuutusyhtiöt ehjistä, mutta asuinkelvottomista taloista, ja onko kunnalla joku vastuu, kun antoi rakennusluvat. Kukaan ei noita taloja osta, ne ovat arvottomia nyt.

Ja voiko tuon talonjäänteitä sisältävän savisotkun jotenkin saada turvalliseksi esim. kuivattamalla.

[occopution]

On tosiaan mielenkiintoista, miten tuosta jatketaan. Liian lähellä monttua on ainakin kymmeniä taloja. Saako niihin enää palata, ja kuka noissa uskaltaisi enää asuakaan. Mitä sanovat vakuutusyhtiöt ehjistä, mutta asuinkelvottomista taloista, ja onko kunnalla joku vastuu, kun antoi rakennusluvat. Kukaan ei noita taloja osta, ne ovat arvottomia nyt.

Ja voiko tuon talonjäänteitä sisältävän savisotkun jotenkin saada turvalliseksi esim. kuivattamalla.

Luulenpa, että nuo jäljelle jääneet talot tuhotaan? Tuhoutuneista saavat sitten korvauksen he, kenellä on ollut vakuutus luonnonmullistukseen. Tai en siis tiedä, tämä on omaa pähkäilyäni. Norjassa voi tietysti Valtiokin korvata tuollaisia, tai osan tuhoista. Sehän on kuitenkin rikas maa, luulisi että kansalaisia kohdeltaisiin hyvin tällaisissa järkyttävissä tilanteissa. Surullista kaikkinensa.

[damfin]

On tosiaan mielenkiintoista, miten tuosta jatketaan. Liian lähellä monttua on ainakin kymmeniä taloja. Saako niihin enää palata, ja kuka noissa uskaltaisi enää asuakaan. Mitä sanovat vakuutusyhtiöt ehjistä, mutta asuinkelvottomista taloista, ja onko kunnalla joku vastuu, kun antoi rakennusluvat. Kukaan ei noita taloja osta, ne ovat arvottomia nyt.

Ja voiko tuon talonjäänteitä sisältävän savisotkun jotenkin saada turvalliseksi esim. kuivattamalla.

Kai tuon vakauttaminen teoriassa mahdollista on, mutta sitä en osaa arvioida olisiko se kustannuksiltaan sellainen operaatio että se kannattaisi.
Täydellinen kuivattaminen tuskin onnistuu, mutta se kai olisi käytännössäkin mahdollista että sen jälkeen kun pelastustoimet on saatu loppuun, ja kaikki mahdollinen ympäristöjätteeksi luokiteltava pois massan seasta, täytettäisiin tuo syntynyt monttu murskeella/kalliolouheella tai muulla sellaisella massalla joka on vakaata, toki sitä menisi tuohon monttuun melkoinen määrä mutta onhan Norjassa totuttu teitäkin tekemään melkoisiin paikkoihin eli ei kai tuo mikään tekemätön paikka olisi.
Tuo juoksusavihan vaikuttaa sellaiselta että todennäköisesti se on lähestulkoon kaikki nyt valunut pois, joten jos todetaan että sitä ei tuolla jäljelle jääneiden talojen alla enää suuremmin ole, niin silloinhan alue tulisi vakaaksi tuon montun täyttämisellä ja tiivistämisellä.

Vastuukysymys tuleekin sitten varmaan olemaan melkoinen taistelu, nythän on tullut jo ilmi että kuntaa on varoitettu alueesta jo silloin kun sinne alettiin rakentamaan, oliko se nyt 2008 vuonna, mutta kunnan päättäjät ilmeisesti eivät maaperäasiantuntijoiden varoituksia uskoneet.
Jos taas tonttien ostajille ja rakentajille on selkeästi kerrottu että kyseessä on korkean riskin alue ja rakentaa saa omalla vastuulla, niin kyllähän se silloin rakentajien vastuulle jää.

[URSA]

Mietiskelin myös huvittaisiko enää asua vyörymäalueen reunalla vaikka se olisi muuten mahdollista, etenkään jos kaikkia ruumiita ei koskaan löydetä. Sitten näin kuvan uuden vuoden aatolta, jonka perusteella viereisellä asuinalueella on ollut ihan normaalit ilotulitukset. Ilmeisesti muiden paikallisten elämä jatkuu normaalisti.

[H.Moilanen]

Sitä nimenomaan mietin, että nyt on vyörymän lähellä kymmeniä taloja arvottomina ja varmaankin olosuhteesta johtuen purkukuntoisina. Suomessahan tavalliset kotivakuutukset eivät kuulemma korvaa tällaisista syistä asuntoja/rakennuksia. Se on sitten eri asia, millaisia vakuutuksia Norjassa on ja mikä on kunnan ja/tai valtion vastuu näissä tilanteissa. Sitten on vielä sellainen juttu, että kuulemma savimaille rakentaminen on Norjassa yleistä. Saattaa olla, että tällaisilla tuhoisilla tapauksilla on vaikutuksia muidenkin savimaille rakennettujen rakennusten hintoihin sekä suosioon. Kenen niskaan ne mahdolliset kiinteistöjen arvonlaskut kaatuvat? Vai ovatkohan norskit niin tottuneita näihin ongelmiin, etteivät pillastu turhista.

Tässä Gjerdrumin tapauksessa on tähän mennessä vahvistettu yksi kuolonuhri ja kymmenkunta ihmistä on edelleen kateissa. Heidän selviämisensä muuttuu hetki hetkeltä epätodennäköisemmäksi, mikä osaltaan nostaa Gjerdrumin onnettomuuden Norjan vakavimpien maanvyöryjen joukkoon ellei peräti kärkeen. Siksikin tällä tapauksella voi olla suurempia vaikutuksia käytäntöihin (rakennusmääräykset, kiinteistöjen arvot, vakuutukset, vastuukysymykset, ihmisten luottamus rakennuksia kohtaan) kuin niillä maanvyörymillä, joissa ei ole tullut uhreja (esim. Kråknesin maanvyörymä kesäkuussa 2020).

Nimimerkki URSA kopioi sivulle kaksi Ylen kiinnostavan uutisjutun, missä todettiin Norjassa olevan hyvin laajoja saviperäisiä alueita, joille on rakennettu paljon. Savimaat ovat entistä merenpohjaa, missä savikerroksen syvyys voi olla kymmeniä metrejä. URSA myös fiksusti pohdiskeli, että tonttimaa lienee halvempaa savimaalla kuin matalamman riskin vakailla alueilla. Entäs jos tässä tai muissa vastaavissa tapauksissa alkaakin paljastua laiminlyöntejä, korruptiota tai muuta hämärää rakentamista edeltäneen savimaan vakauttamisen (mm. paalutukset, puro- ja jokipenkereiden vahvistukset, eroosien ennaltaehkäisy) tai rakennuslupien myöntämisen osalta? Ainahan se on rakennusvaiheessakin halvempaa, jos vähän lintsataan paalutuksista ja muista määräyksistä. Vaikka Norja on varakas ja monin tavoin sivistynyt valtio, on sitä korruptiota sielläkin sekä muuta roistoilua. Varsinkin Etelä-Norjassa rakennustyömaat pyörivät pääosin ulkomaalaisella työvoimalla Norjassa taitaa olla Euroopan maista eniten huumeiden käyttäjiä asukaslukuun verrattuna, mikä ei tietysti kerro koko totuutta, koska tietyissä maissa tilastointi on sitä-sun-tätä. Onhan siellä kruununprinssin vaimokin ainakin ex-narkkari, vaikka pikkulinnut kyllä laulavat, että pariskunnalle maistuisi edelleen. Norjassa on tapahtunut kaikenlaista hyvin hämärää, eikä maan sijainti Britannian ja Ruotsin välissä ainakaan helpota kaidalla tiellä pysymistä. Että salaliittoteoriat nyt vaan tulille ja foliomyssyä korville

Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa.

Linkki: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/02/2 ... engilla-ja

Norjassa tapahtui supernopea yhteiskunnallinen mullistus ei-rikkaasta kalastusvaltiosta, joka miehitettiinkin helposti toisen maailmansodan aikana, maailman rikkaimpien valtioiden joukkoon. Olisi sinisilmäistä kuvitella, etteivät kansainväliset valkokaulusrikolliset olisi olleet Norjassa käärimässä kunnon tuottoja omiin liiveihinsä. Kyllä norskejakin on viilattu linssiin oikein kunnolla ja monin eri tavoin.

Savimaalle rakennettujen rakennusten osalta tuli mieleeni myös sabotoinnin mahdollisuus. Jos maanvyörymien osalta on olemassa noin kovia riskejä, voisiko joku taho joskus jopa aiheuttaa niitä tahallisesti. Kuten jo totesinkin, salaliittoteoriat kehiin vaan. Toki niitä voi harrastaa ehkä mieluummin salaliittoteorioille varatulla alueella, jos kiinnostaa.

[H.Moilanen]

Norjan maanvyöryalueella kadoksissa olevista ihmisistä on nyt tullut enemmän tietoa julkisuuteen. Hieman epämääräisen tiedon(?) mukaan kuolleena löydetty henkilö olisi joku alla olevan listan henkilöistä, mutta tarkempaa tietoa ei ole vielä annettu.

Eirik Grønolen, 31
Eirikin avopuoliso ja koira ovat selvinneiden joukossa.

Irene Ruud Gundersen, 69
Myös Irenen perheestä on pelastunut mies ja lapsi, jotka ovat kumpikin sairaalahoidossa.

Charlot Grymyr Jansen, 31
Bjørn-Ivar Grymyr Jansen, 40
Alma Grymyr Jansen, 2
Koko Grymyr Jansenin perhe on kadoksissa. Perheen äiti Charlot odotti kadotessaan perheen toista lasta. Heidän osaltaan pidetään varmana, että he olivat kotona, koska Bjørn-Ivar puhui puhelimessa veljensä kanssa myöhään illalla. Joidenkin tietojen mukaan Grymyr Jansenien talo olisi joutunut ensimmäisenä tai ensimmäisten joukossa vyöryyn. Tämän vuoksi sen pelätään vahingoittuneen pahoin ja saaneen myöhemmin perästä tullutta maa- ja romumassaa päälleen.

Ann-Mari Olsen-Næristorp, 50
Victoria Næristorp-Sørengen, 13
Samassa talossa nukkumassa ollut perheenisä selvisi onnettomuudesta. Mies on kertonut naisten herättäneen hänet yöllä ja että hän juoksi vaimonsa sekä tyttärensä perässä portaita alas talosta poistuessaan. Mies ei ollut edes ehtinyt talosta täysin ulos, kun talo romahti. Mies kuitenkin pystyi pelastautumaan ja tietää naistenkin selvinneen talosta ulos. Tämän jälkeen mies ei ole nähnyt vaimoaan eikä tytärtään.

Lisbeth Neraas, 54
Marius Brustad, 29
Muualla asunut Marius Brustad oli vierailulla äitinsä Lisbeth Neraasin luona, kun maanvyörymä iski.

Rasa Lasinskiene, 49
Rasa Lasinskiene puhui onnettomuuden sattuessa puhelimessa miehensä kanssa, kun yhteys yllättäen katkesi. Hän oli siis jo hereillä ja lähdössä myöhemmin aamulla töihin. (Rasa oli ilmeisesti onnettomuuden sattuessa koiran kanssa aamulenkillä...?)

[siiantaika]

Vastuukysymys tuleekin sitten varmaan olemaan melkoinen taistelu, nythän on tullut jo ilmi että kuntaa on varoitettu alueesta jo silloin kun sinne alettiin rakentamaan, oliko se nyt 2008 vuonna, mutta kunnan päättäjät ilmeisesti eivät maaperäasiantuntijoiden varoituksia uskoneet.
Jos taas tonttien ostajille ja rakentajille on selkeästi kerrottu että kyseessä on korkean riskin alue ja rakentaa saa omalla vastuulla, niin kyllähän se silloin rakentajien vastuulle jää.

Vaikken holhousyhteiskunnasta noin muuten perustakaan, niin kaiken järjen mukaan sellaista lupaa ei valtion virasto voi (Norjassakaan) antaa, että "rakenna omalla riskillä ja kuolet jos kuolet". Jo ihan siitä syystä, että se talo ei ole turvallisuusriski sen tontin omistajalle eikä talon rakennuttajalle, vaan sille joka sen sortuman hetkellä omistaa ja joka siellä oleilee. Meillä kaikilla on perheitä, sukulaisia, ystäviä ja ventovieraita, jotka käyvät kylässä silloin tällöin.

[H.Moilanen]

Vastuukysymys tuleekin sitten varmaan olemaan melkoinen taistelu, nythän on tullut jo ilmi että kuntaa on varoitettu alueesta jo silloin kun sinne alettiin rakentamaan, oliko se nyt 2008 vuonna, mutta kunnan päättäjät ilmeisesti eivät maaperäasiantuntijoiden varoituksia uskoneet.
Jos taas tonttien ostajille ja rakentajille on selkeästi kerrottu että kyseessä on korkean riskin alue ja rakentaa saa omalla vastuulla, niin kyllähän se silloin rakentajien vastuulle jää.

Vaikken holhousyhteiskunnasta noin muuten perustakaan, niin kaiken järjen mukaan sellaista lupaa ei valtion virasto voi (Norjassakaan) antaa, että "rakenna omalla riskillä ja kuolet jos kuolet". Jo ihan siitä syystä, että se talo ei ole turvallisuusriski sen tontin omistajalle eikä talon rakennuttajalle, vaan sille joka sen sortuman hetkellä omistaa ja joka siellä oleilee. Meillä kaikilla on perheitä, sukulaisia, ystäviä ja ventovieraita, jotka käyvät kylässä silloin tällöin.

Puhumattakaan esimerkiksi niistä ihmisistä, jotka työkseen remontoivat asuntoja. Remontteja tekevät koulutetaan ymmärtämään rakennusten logiikkaa, ja vaikka sillä alalla tulee usein yllätyksiä vastaan, ei Norjan kaltaisessa maassa pitäisi voida tulla vastaan "ihan mitä vaan".

[URSA]

Tämä katastrofi laskee huomattavasti käsitystäni Norjasta rikkaana länsimaisena yhteiskuntana. Norjalla on mm. kymmeniä miljardeja euroja öljyrahaa vararahastossa, ja silti siellä sallitaan rakentaa taloja juoksusavelle tuollaisin seurauksin. Nyt lähti pohja alta myös siltä kuvitelmalta, että Norjassa olisi asiat erinomaisesti. Norjalaiset tukehtuvat mutavelliin eikä siellä ilmeisesti ole edes tuollaiseen pelastustehtävään koulutettua väkeä, kun pelastajatkin saapuivat lopulta Ruotsista. Ruotsista! Vaikka samanlaisia maanvyöryjä on ollut Norjassa ennenkin ja riski on ollut tiedossa.

Onko norjalaisilla joku ruuvi löysällä luonnonkatastrofien suhteen ja niiden kuvitellaan kuuluvan elämään? Vaikka ei olisi mikään pakko edes rakentaa maaperälle, joka voi lähteä sateella liikkeelle. On siellä varmasti riittävästi myös vakaata maaperää. Vai onko raha ratkaissut jälleen kerran.

[uuno12]

Pahoin pelkään, että hypotermia on korjannut satonsa ja nuo kadonneet voidaan kirjata toiseen kategoriaan. Tuossa on 21 min youtube pätkä, joka selventää mistä on kysymys eli lyhennetysti suolan poistumisesta saven seasta. Tuonkin alueen(Ask) maaperän epästabiiliudesta oli varoitettu, mutta Oslon läheinen sijainti sai grynderien laskelmissa ottamaan riskin, että kannattaa rakentaa hötön päälle.

https://www.youtube.com/watch?v=3q-qfNl ... eInstitutt

[Luupää]

https://yle.fi/uutiset/3-11722068

Norjassa viranomaiset kertoivat löytäneensä toisen kuolonuhrin Gjerdrumin suuren maanvyörymän jäljiltä.

Tuskin ketään enää hengissä löydetäänkään tuosta jäätävän kylmästä savivellistä.

[H.Moilanen]

Tämä katastrofi laskee huomattavasti käsitystäni Norjasta rikkaana länsimaisena yhteiskuntana.

Kiinnostava näkökulma kieltämättä. Siihen nähden, että Norja on Suomen naapurimaa, meidän media kirjoittaa käsittämättömän vähän Norjasta ja norjalaisista. (Samoin toki Venäjästä & venäläisistä.) Sen sijaan joudumme katsomaan vähän väliä, kun joku Ruotsin kuningashuoneesta jo erotetuista pikkupenskoista täyttää vuosia tai vierailee kansallispuistossa. Samoin tiedämme Victorian leninkien suunnittelijat sekä Madden hovitalleilla sijaitsevan ökykämpän remontin kustannukset sekä projektipäällikön. Ja niin edelleen.

Mutta palatakseni Norjaan, tässä on muutamia faktoja rikkaasta naapurimaastamme. Tiesittekö esimerkiksi, että Norjassa ei ole ilmaista eikä lämmintä kouluruokailua, vaan kaikki lapset joutuvat päivästä ja vuodesta toiseen tuomaan kouluun eväät. Käytännössä kaikkien lasten eväslaatikoista löytyy voileipää ja hedelmää/marjoja, minkä lisäksi heillä on jotain juotavaa. Kouluruokailu pyritään pitämään hyvin tasa-arvoisena, joten vanhemmille on annettu ohjeet, millaiset eväät lapsille täytyy laittaa. Mutta kuitenkin on sellainen jännä juttu, että vanhemmat voivat maksaa erillistä "maitomaksua", jolloin maksun maksaneiden perheiden lapset saavat hakea meijerifirman kylmiöstä maitoa, kaakaota tai jugurttia. Kaikki eivät saa, koska heidän vanhempansa eivät ole maksua maksaneet Vanhempansa tietenkin paitsi maksavat, myös suunnittelevat, hankkivat, valmistavat ja pakkaavat lastensa koulueväät päivittäin ainakin kymmenvuotisen peruskoulun ajan Alla pätkä Hesarin raportista kouluvierailulta Oslosta.

NORJASSA on viime vuosina välillä keskusteltu kouluruokailusta. Merkkejä sen aloittamisesta ei kuitenkaan ole näkyvissä. Opettaja Ingrid Nyhus pitää kouluruokailua viehättävänä ajatuksena. Hän sai kerran tutustua siihen vieraillessaan koulussa Helsingin Kampissa.

Nyhus piti näkemästään. Hän ei silti usko, että Norjan olisi enää järkevää alkaa seurata Suomen ja Ruotsin mallia. ”Uskon, että 95 prosenttia norjalaislapsista saa jo kotoa hyvää ruokaa.”

Hieman yllättäen Nyhus ottaa esiin taloudelliset syyt. Öljystä vaurastuneella Norjalla ei pitäisi olla pikkurahasta puutetta. Nyhus kuitenkin ajattelee, että ruokaan pantu raha olisi pois jostakin sellaisesta, josta on taatusti hyötyä kaikille oppilaille.

”Jos minun pitäisi valita, otammeko kouluun vaikka kolme opettajaa lisää vai lounasta lapsille, valitsen opettajat.”

Lähde: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005959500.html

Norja kuuluu hinnoiltaan maailman kalleimpien maiden kärkikastiin. Vaikka Norjan palkatkin ovat hyviä, on Norjan hinnat silti norjalaisillekin kalliita. Siksi monet norjalaiset käyvät säännöllisesti ostosmatkoilla Ruotsin puolella. Jostain syystä Norjan poliitikot haluavat tukea oman maansa työmarkkinoiden ja talouselämän sijasta naapurimaataan Ruotsia. Mahtavatkohan maan poliitikoilla olla jotain sidoksia Ruotsin suuntaan vai mistä johtuu alla kuvattu oman maan etujen polkeminen Ruotsin eduksi?

Suurimpia syitä kasvaneeseen rajakauppaan ovat Norjan hintataso ja Ruotsin kruunun heikko kurssi. Norjan kalliita hintoja selittävät muun muassa verotus ja tullimaksut. Norjassa on käytössä myös sokerivero.

Esimerkiksi puolentoista litran limsapullo maksaa Norjassa 3,40 euroa, Ruotsissa 1,5 euroa.
Litra kevytmaitoa maksaa Norjassa 1,29 euroa, Ruotsissa 80 senttiä.
Paahtopaistileikettä saa 28,93 euron kilohintaan Norjan puolelta, Ruotsissa hinta on 13,70 euroa kilolta.

* * *
Ruoka ei ole ainut, mitä ostetaan, vaan moni myös huoltaa autonsa, varaa hammaslääkärin ja käy kampaajalla Ruotsin puolella. Kasvava rajakauppa vie työpaikkoja ja tuloja maasta. Sekä kaupanala että työnantaja- ja työntekijäliitot ovat yhdessä vedonneet Norjan hallitukseen, jotta nämä kuroisivat hintaeroa umpeen. Syyskuussa hallitus esitteli budjettinsa eikä siinä ollut liittojen mielestä mitään, mikä hillitsisi kasvavaa rajakauppaa.

Norjan tilastokeskus kuvaa tilannetta äärimmäiseksi. Jos kasvu jatkuu samaa tahtia, Norjan kaupan ala uskoo, että rajakauppa tuplaantuu 10 vuoden aikana.

Kauppakeskusjohtaja uskoo, että kasvu jatkuu

– En näe mitään, mikä muutaisi Ruotsin ja Norjan hintaeroa. Kun markkina on olemassa, miksi kauppa vähenisi?

– Vielä muutama vuosi sitten rajalla olevat kauppakeskukset olivat aika kotikutoisia. Olemme viime vuosina satsanneet kauppoihin ja laajentaneet niitä. Lisäksi keskitymme vain tuotteisiin, joita norjalaiset asiakkaat haluavat.

Kauppakeskuksessa on esimerkiksi 4 000 neliön kokoinen makeismyymälä. Parkkipaikalla on kymmeniä latauspistokkeita sähköautoille.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11049440

Norjalla on myös kyseenalainen maine Euroopan huumekentällä. Varsinkin Oslossa kävijät saavat todellakin seurata huumekauppaa ja huumeiden käyttöä (myös piikitys) aivan ydinkeskustassa kaiken kansan nähtävillä keskellä kirkasta päivää.

Euroopan heroiinipääkaupungissa piikitetään avoimesti - "Tilanne mennyt liian pitkälle"

Oslon keskustaa halkovalla Skippergatalla seisoo korttelin matkalla kolme poliisiautoa. Se ei häiritse vastaantulevaa miestä, joka kauppaa ohikulkijalle hasista.

Lähde: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000438842.html

Tämä Norjan A-Studion vertailu Suomeen on myös mielenkiintoista luettavaa. Toki se imartelee meikäläistä suomalaisena, mutta oleellisempaa on, että se myös kertoi kiinnostavia tietoja Norjasta. Monen eri asian osalta Norjasta syntyy sellainen mielikuva, että se on rikas ja nimenomaan nopeasti rikastunut valtio, mutta Norjan riesana ovat tuhlailu & tehottomuus.

Norjan A-studiossa hämmästeltiin Suomen valtion budjettia: Miten Suomi voi saada aikaan niin paljon enemmän kuin Norja?

Suosittu norjalainen ajankohtaisohjelma löi pöytään numerot ja kutsui muun muassa pääministerin keskustelemaan: Norjan valtion budjetti on 2,5 -kertainen Suomeen verrattuna, mutta Suomi saa paljon enemmän aikaan.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11012721

Jonkun edellä kirjoittaneen tavoin minullekin on tullut sellainen käsitys, että Norjan pelastusviranomaisilla ei ole aivan homma hallussa tällaisiä suuria maanvyörymiä varten. EIhän se tietenkään heidän vikansa ole, jos esimerkiksi sattuisi olemaan niin, ettei varoituksia maa-alueen riskeistä olisi huomioitu riittävästi rakennuslupia myönnettäessä, rakennustyömaita valvottaessa yms. Mutta onhan se surkeaa, ettei edes niitä styroksilevyjä otettu käyttöön jo ensimmäisenä tai viimeistään toisena päivänä

[Luupää]

Jostain syystä lähes kaikki kuvat ovat kallellaan, antaen optisen illuusion siitä, että alue olisi rinnettä.
Kun suoristat kuvat, niin näet, että se on tasamaata.

Kertoisitkos mihin suuntaan tämä kuva on kallellaan "antaen optisen illuusion siitä, että alue olisi rinnettä" ja mihin suuntaan sitä pitäisi "suoristaa" että nähtäisiin, että "se on tasamaata"?

https://yle.fi/uutiset/3-11722068

Kuva on otettu lounaasta ja näyttää koko maanvyöryalueen laajuuden. Norjan vesi- ja energiaministeriön kuva uudenvuodenaatolta..jpg (202.65 KiB) Katsottu 1406 kertaa

Kerro toki myös missä kohtaa kuvaa se vajoamakraatteri on. Minä kun en millään löydä sitä.

Niin.
Maa vain hävisi, eikä vyörynyt, eikä liukunut minnekkään toiseen paikkaan, vaan yksinkertaisesti hävisi jonnekkin.
Ilmeisesti maan sisään.

Pieleen meni. Kuten kuvasta - oli se kallellaan tai ei - näkyy, maa-aines ei "yksinkertaisesti hävinnyt ilmeisesti maan sisään" tai muuallekaan vaan nimenomaan "vyöryi tai liukui toiseen paikkaan" niin kuin maanvyöryissä yleensäkin tapahtuu.

Silti siinä on kuitenkin se ongelma, että maanvyörymät eivät yleensä sisällä pyöriviä maankairauskoneita ja räjähteitä, jotka syövät kulkuuran selvästi ympäröivää tasoa alemmas.

Missä tuossa kuvassa on se kulku-ura?

Toki maanvyörymähenkilöt varmaan selittävät meillä uunoille tämän erikoisuuden tässä: Yleensä maanvyörymä tekee päinvastoin "kasaantuman" maan pinnalle eli mahdolliset uhrit ja romu pysyy alkuperäisen maanpinnan yläpuolella.

Et tunnu ymmärtävän yksinkertaisiakaan selityksiä, mutta jospa ymmärtäisit mitä tuossa kuvassa näkyy. Siinä näkyy muun muassa se kaipaamasi "kasaantuma".

[ktaina]

Kolmas uhri löydetty läheltä mistä toinen löytyi.

https://www.aftenposten.no/norge/i/oAk9 ... t-omkommet

[H.Moilanen]

Niin näyttää löytyneen. Nimenomaan koirat ovat näitä ihmisiä löytäneet ja pelastusporukoilla on tälläkin hetkellä useita koirien merkitsemiä kohteita tarkastamatta. Ruotsin tiimi lähti jo kotiin, koska Norjan Trondheimista saapui joku lisäporukka koirien kanssa apuun.

Mulle kyllä herää kysymys, miksi Trondheimista tulee apua vasta nyt. Sitäkin mietin, miksei Norjaan mennyt heti ensimmäisenä päivinä apuja esim. Ruotsista, Tanskasta ja mielellään Suomesta sekä Briteistäkin. Vai onko se tämä korona, joka nyt luo poikkeusoloja joka paikkaan. Ilmeisesti Norja ei myöskään ole suuremmin pyytänyt apuja. Sanoihan meidän blondikin, että Suomella on valmius lähettää Norjaan apua, jos sieltä tulee pyyntö.

Edelleen pelastusoperaation johto ja joku terveydenhuollon pomo puhuvat pelastamisesta. Jo eilen antoivat lausuntoja, joissa puhuivat ilmataskuista, joiden avulla ihmisiä on saattanut selvitä. Kuulemma ilmataskussa voi olla sekä happea hengitettäväksi, sopiva lämpötila ja jopa nestettä juotavaksi. Pikkuisen mä kyllä epäilen Taitaa olla silleen, ettei niiden talojen hanoista ainakaan heru vettä, vaikka saisikin hanan auki. Vaikka onhan se tavallaan hienoa, että pidetään toivoa yllä ja etsitään loppuun asti. Kuulemma sunnuntaihin klo 16.00 asti aikovat tehdä onnettomuuspaikalla töitä 24/7.