Tapaus Dyatlov pass (1959)

[damfin]

Minä olen edelleen vahvasti sen pienimuotoinen lumivyöry/katabaattinen tuuli yhdistelmän kannalla.
Ensinnäkin sääolot tuolla rinteessä on voineet olla sellaiset että kun telttaa on pystytetty ei näkyvyyttä ole ollut montaakaan metriä, eli todennäköisesti ei ole juurikaan pystytty hahmottamaan laajamittaista kuvaa siitä millaiseen paikkaan teltta pystytettiin, kaivettiin vain tuiskussa jonkinlainen monttu telttaa varten ja pistettiin teltta pystyyn.

Sitten illan aikana tuuli on sen lapioidun lumen lisäksi kinostanut teltan yläpuolelle lumivallin, joka on jossain vaiheessa lopulta pienen lumivyöryn kaltaisesti kaatunut teltan päälle jolloin on kiireessä poistuttu teltasta leikkaamalla aukkoja alarinteen puoleiseen seinään jonka päällä on ollut vähiten lunta, eli siltä puolelta on päästy poistumaan.
Tässä vaiheessa on sitten välittömästi oltu sen jäätävän tuulen armoilla ja mahdollisesti pimeässä tilannetta näkemättä pelätty toista suurempaa lumivyöryä joten on napattu mukaan se mitä on pystytty ja lähdetty hakeutumaan metsään suojaan, kohti sitä korkeinta puuta joka on mahdollisesti erottunut alarinteessä.
Loppu onkin sitten historiaa.

Noiden neljän rotkosta löytyneen kohtaloksi arvelen epäonnista lumiluolan kaivamista, pimeässä tai hämärässä on alettu kaivamaan lumiluolaa lupaavalta näyttävään kinokseen joka onkin todellisuudessa ollut puron uoman päälle kinostunutta lunta, ja siinä vaiheessa kun on oltu mahallaan luolassa tekemässä onkaloa johon asettua, on luolan pohja puron kovertaman onkalon päällä pettänyt ja pudottu mahallaan sinne puroon, ja päälle romahtanut kinos hoitanut lopun.

[jhou]

Nämä yksityiskohdat on kyllä kuin jostain A. Christien suljetun huoneen mysteeristä.

Teltalta alas tullessaan ryhmä jätti rinteeseen paristokäyttöisen lampun. Joissakin kaavakuvissa lamppu on merkitty kohtaan, jossa rinteessä on pieni harju ja sen jälkeen jyrkempi pudotus alas kohti metsää. Tämä rinteen muoto estää suoran näköyhteyden alhaalta metsästä telttapaikalle. Lampun virtakytkin oli päällä ja patteri tyhjä siinä vaiheessa kun se löydettiin. Teltan luota löytyi toinen lamppu, se ei kuitenkaan ollut päällä ja patterissa oli löydettäessä virtaakin.

Lampun jättäminen hankeen on ollut merkittävä päätös porukalta. Alhaalta ei ole raportoitu löydetyn lamppuja, joten ainoa teltalta mukaan tullut valonlähde päätettiin "investoida" majakaksi rinteeseen, vaikka sillä olisi ollut käyttöä alhaallakin. Monet seurueesta olivat liikkeellä sukkasillaan, osa jopa paljain jaloin, joten on ollut selvää, että teltalle pitää päästä takaisin mahdollisimman pian. Olipa heidät teltalta pois ja alas rinnettä pakottanut syy mikä tahansa, heillä oli syytä olettaa tai ainakin toivoa, että tilanne muuttuisi ja varusteita päästäisiin hakemaan vielä saman pimeän aikana. Valosta ei olisi ollut rinteessä hyötyä kuin pimeällä.

Tämä kaikki syö tehoa ulkopuolisten hyökkääjien teorialta. Kukaan vihamielinen taho ei paimentanut ryhmää alas rinnettä, koska yöllä ei pysty sitä lamppua jättämään rinteeseen virrat päällä niin, ettei kukaan huomaisi. Jos siellä on jotain ulkopuolisia ollut, he jäivät teltalle mellastamaan, mutta eivät kuitenkaan tiettävästi pöllineet sieltä mitään tai edes tuhonneet tai myllänneet varusteita. Rahanarvoisetkin varusteet (esim. kamerat) olivat tallella ja telttaa lukuun ottamatta kaikki oli kunnossa. Ei kovin uskottavaa.

[Kuolemannaakka]

Nämä yksityiskohdat on kyllä kuin jostain A. Christien suljetun huoneen mysteeristä.

Teltalta alas tullessaan ryhmä jätti rinteeseen paristokäyttöisen lampun. Joissakin kaavakuvissa lamppu on merkitty kohtaan, jossa rinteessä on pieni harju ja sen jälkeen jyrkempi pudotus alas kohti metsää. Tämä rinteen muoto estää suoran näköyhteyden alhaalta metsästä telttapaikalle. Lampun virtakytkin oli päällä ja patteri tyhjä siinä vaiheessa kun se löydettiin. Teltan luota löytyi toinen lamppu, se ei kuitenkaan ollut päällä ja patterissa oli löydettäessä virtaakin.

Lampun jättäminen hankeen on ollut merkittävä päätös porukalta. Alhaalta ei ole raportoitu löydetyn lamppuja, joten ainoa teltalta mukaan tullut valonlähde päätettiin "investoida" majakaksi rinteeseen, vaikka sillä olisi ollut käyttöä alhaallakin. Monet seurueesta olivat liikkeellä sukkasillaan, osa jopa paljain jaloin, joten on ollut selvää, että teltalle pitää päästä takaisin mahdollisimman pian. Olipa heidät teltalta pois ja alas rinnettä pakottanut syy mikä tahansa, heillä oli syytä olettaa tai ainakin toivoa, että tilanne muuttuisi ja varusteita päästäisiin hakemaan vielä saman pimeän aikana. Valosta ei olisi ollut rinteessä hyötyä kuin pimeällä.

Tämä kaikki syö tehoa ulkopuolisten hyökkääjien teorialta. Kukaan vihamielinen taho ei paimentanut ryhmää alas rinnettä, koska yöllä ei pysty sitä lamppua jättämään rinteeseen virrat päällä niin, ettei kukaan huomaisi. Jos siellä on jotain ulkopuolisia ollut, he jäivät teltalle mellastamaan, mutta eivät kuitenkaan tiettävästi pöllineet sieltä mitään tai edes tuhonneet tai myllänneet varusteita. Rahanarvoisetkin varusteet (esim. kamerat) olivat tallella ja telttaa lukuun ottamatta kaikki oli kunnossa. Ei kovin uskottavaa.

Taskulampun voi jättää myös ulkopuolinen porukka:

Taskulampputeoria
https://murha.info/rikosfoorumi/viewtop ... 3#p1040513
Asemiesteoriaa draaman keinoin
https://murha.info/rikosfoorumi/viewtop ... 6#p1045286
Muut teoriat sisältävät liikaa hassuuksia
https://murha.info/rikosfoorumi/viewtop ... 5#p1050665
Muiden teorioiden selittämättömiä asioita
https://murha.info/rikosfoorumi/viewtop ... 7#p1045117

[Renault]

Tuosta taskulampusta rinteessä ei nyt voi sanoa mitenkään varmasti onko se jätetty sinne joksikin merkkivaloksi, pudonnut epähuomiossa tai nakattu menemään patterin hiivuttua. Epäilen sen aikaisten neukkufikkareiden paristojen kestävyyttä pakkasessa, eli tuollainen taskulamppu olisi hyytynyt hangessa varttitunnissa ja retkeilijät epäilemättä tiesivät lampun rajotteista.
Damfinin teoria vammojen synnystä purosta löytyneillä on mielenkiintoinen. Voisivatko melko vakavat vammat olla peräisin lumiluolan - jos nyt pidetään mahdollisena että he ovat sellaisen pystyneet kaivamaan - romahtamisesta retkeilijöiden niskaan?

[Kuolemannaakka]

Tuosta taskulampusta rinteessä ei nyt voi sanoa mitenkään varmasti onko se jätetty sinne joksikin merkkivaloksi, pudonnut epähuomiossa tai nakattu menemään patterin hiivuttua. Epäilen sen aikaisten neukkufikkareiden paristojen kestävyyttä pakkasessa, eli tuollainen taskulamppu olisi hyytynyt hangessa varttitunnissa ja retkeilijät epäilemättä tiesivät lampun rajotteista.
Damfinin teoria vammojen synnystä purosta löytyneillä on mielenkiintoinen. Voisivatko melko vakavat vammat olla peräisin lumiluolan - jos nyt pidetään mahdollisena että he ovat sellaisen pystyneet kaivamaan - romahtamisesta retkeilijöiden niskaan?

Kirjoitin jo joskus "aikaa sitten", että esim tämän yhden asento lähes polvillaan vasten kiviä viittaa minusta siihen, että on ehtinyt kääntämään selän putoavalle lumelle. Mutta mistä sitten lumi on pudonnut tai miten. Jotenkin pitäisi ne vammatkin saada selittymään, ja ihan pienestä hautautumisesta niitä ei luulisi tulevan. Pitäisi olla joku isompi vyöry.
Kyllähän ehkä sekin, ettei ilmeisesti ole ulkoisia vammoja, vaan luita on poikki, mutta iho ehjä, kertoisi jostain painavasta mutta pehmeästä, eli lumesta. Ellei sitten ole jotain ihme painekranaatteja siellä räjäytelty...

Teltalle jätetyssä taskulampussa toimi paristot vielä silloin kun teltta löydettiin, eli se ei ainakaan ollut jäätynyt pakkaseen. Ja minusta palavaa lamppua ei ainakaan vahingossa voi mihinkään pudottaa, jos se on ainoa valo pimeässä metsässä muutenkin. Jollei lampun patteri hyytynyt puolen tunnin kävelyn jälkeen, niin voisi kuvitella, että lampun jätti joku sellainen, jolla oli omakin lamppu vielä.

[Basilika]

Toisaalta silloin kun lamppu löydettiin, ei ollut kova pakkanen.

Jos jättää vanhanaikaisen lampun pakkaseen, se saattaa hyytyä, mutta ei tee siitä lopullisesti toimintakelvotonta. Alkaa toimia uudestaan kun lämpenee (jos alkaa, en tiedä noin vanhoista pattereista kuin nämä).

Kellojen patterithan olivat hyytyneet myös löydettäessä, mutta ne ovatkin pienempiä kuin taskulampussa.

Tuossa vois olla ideaa, että lamppu jätettiin teltan lähelle valoksi osoittamaan suuntaa johon palataan. Se tarkoittaisi että a) teltalla oli joku väliaikainen syy jonka vuoksi siellä ei voinut olla, mutta olettamus oli että myöhemmin voi palata. Esim. liian kova tuuli rinteellä jolloin voi palata kun se laantuu, villieläin joka lähtee joskus poiskin, hajonnut teltta jonka luo palataan kun on ensin yövytty jossain paremmassa suojassa esim. lumiluolassa, kännissä remuava ryhmän jäsen joka joskus kyllä sammuu. b) on lähdetty hakemaan varastolta tai jostainmuualta jotain jota aivan ehdottomasti tarvitaan yön aikana, ideana kipaista äkkiä ja tulla takaisin taskulampun valon avulla. Pissareissu jolta palataan valon avulla telttaa kohti? Lääkkeiden tai sidontatarpeiden haku varastolta, ehkä jonkun vammat syntyivät ennen kuin teltalta lähdettiin,vesim. palovammat? Polttopuiden haku että saadaan kaminalla lämpöä?

En pidä uskottavana että ulkopuolinen jättäisi palavan lampun jälkeensä. Jos pimeässä joutuu teutaroimaan valtavassa pakkasessa sohien aseella noin montaa ihmistä, ennemmin tuuppaisin fikkarin varakappaleeksi taskuun tai käskisin jonkun uhrin kantaa sitä ja osoitella sillä muita, koska pimeässä aikavaltava riski että joku joukkueesta karkaaja kiertää mun taakse kalauttamaan mua kalloon.

[Knalaya]

Kellojen patterit? mistä tuollainen tieto on peräisin, minun käsittääkseni tuohon aikaan ei kyllä kelloissa paristoja ollut vaan ne 'vedettiin' ihan nupista pyörittämällä, en sitten tiedä olisiko joissain malleissa jo tuohon aikaan ollut myös sellaisia heilurilla automaattisesti ihmisen liikkuessa itsensä vetäviä kelloja.

Minä en pidä kovin todennäköisenä sitäkään että lamppu olisi tarkoituksella jätetty matkalle palavana takaisin löytämistä helpottamaan, kyllä tuollaisessa paikassa ne lumessa kahlaajien jäljet olisi pysyneet seurattavissa muutaman päivän muutenkin, luulen että tuohon upottavassa hangessa kahlaamiseen on vaan kulunut niin paljon aikaa että lampun patteri on tuohon kohtaan tultaessa jo hyytynyt ja lamppu on vaan kantajansa väsymyksen vuoksi jäänyt tuohon kun ei ole huvittanut pakkasen kohmettamilla sormilla sammunutta lamppua kantaa.

[Renault]

Siitä mikä oli tuulennopeus tuona iltana/yönä on tainnut olla ainakin jotain puhetta, mutta kyllä tuulen on silloin arviotu olleen 8-10,7 m/s kieppeillä. Vastaa navakkaa tuulta, jonka vaikutuksesta muun muassa pienet lehtipuut huojuvat ja järven selällä on vaahtopäitä.
Ihan kelpo puhuri kun ottaa huomioon pakkaslukematkin. Nostaa myös mukavasti irtolunta huonontamaan näkyvyyttä.

[taotao]

Minä olen edelleen vahvasti sen pienimuotoinen lumivyöry/katabaattinen tuuli yhdistelmän kannalla.
Ensinnäkin sääolot tuolla rinteessä on voineet olla sellaiset että kun telttaa on pystytetty ei näkyvyyttä ole ollut montaakaan metriä, eli todennäköisesti ei ole juurikaan pystytty hahmottamaan laajamittaista kuvaa siitä millaiseen paikkaan teltta pystytettiin, kaivettiin vain tuiskussa jonkinlainen monttu telttaa varten ja pistettiin teltta pystyyn.

Sitten illan aikana tuuli on sen lapioidun lumen lisäksi kinostanut teltan yläpuolelle lumivallin, joka on jossain vaiheessa lopulta pienen lumivyöryn kaltaisesti kaatunut teltan päälle jolloin on kiireessä poistuttu teltasta leikkaamalla aukkoja alarinteen puoleiseen seinään jonka päällä on ollut vähiten lunta, eli siltä puolelta on päästy poistumaan.
Tässä vaiheessa on sitten välittömästi oltu sen jäätävän tuulen armoilla ja mahdollisesti pimeässä tilannetta näkemättä pelätty toista suurempaa lumivyöryä joten on napattu mukaan se mitä on pystytty ja lähdetty hakeutumaan metsään suojaan, kohti sitä korkeinta puuta joka on mahdollisesti erottunut alarinteessä.
Loppu onkin sitten historiaa.

Noiden neljän rotkosta löytyneen kohtaloksi arvelen epäonnista lumiluolan kaivamista, pimeässä tai hämärässä on alettu kaivamaan lumiluolaa lupaavalta näyttävään kinokseen joka onkin todellisuudessa ollut puron uoman päälle kinostunutta lunta, ja siinä vaiheessa kun on oltu mahallaan luolassa tekemässä onkaloa johon asettua, on luolan pohja puron kovertaman onkalon päällä pettänyt ja pudottu mahallaan sinne puroon, ja päälle romahtanut kinos hoitanut lopun.

Niin olen minäkin.

Ajattelen, että jo ennen sitä asiat ovat alkaneet mennä pieleen. Hyvin pian sen jälkeen, kun varastolta on lähdetty. Eksyminen myräkässä, kylmettyminen, voimien hupeneminen. Siitä syystä ei sitä nuotiopaikkaa kaivettu. Voimat oli vähissä.

Ajatuksena oli levähtää ja odottaa kelin parantumista. Oli pakko pysähtyä, koska näkyvyyttä ei enää ollut. Mutta pakkanen kiristyy kiristymistään. Sitten ymmärretään, että ilman tulen tekoa ei selvitä. Oliko edes kunnolla poltettavaa mukana? Ehkä jo ennen lumen vyörymistä teltan päälle kaksi porukasta lähtee etsimään metsää ja polttopuuta? Tai etsimään aiemmin tehtyä varastoa, mutta sekään ei onnistu.

Toinen vaihtoehto lumen vyörymiselle voisi olla porukan sisäinen tilanteen kärjistyminen epätoivoisissa olosuhteissa ja tunnelmissa. Ja tuskin kukaan ottaa juoksuaskelia kylmissään kohmettuneena. Saati kovassa tuulessa. Ajatus hidastuu, liikkeet hidastuu. Järkevä toimintaa vaikeutuu.

Pakkanen laski liki 30! Se yhdistettynä kovaan tuleen. Käykääpä joskus kokeilemassa miltä se tuntuu.

Tai jos kyseessä oli tämä! " Monesti katabaattiset tuulet ovat nopeudeltaan alle 20 m/s, mutta joissain tilanteissa niiden voima voi olla hirmumyrskyn luokkaa."

[Kuolemannaakka]

Tuulta ei pääse karkuun tulemalla teltasta avoimelle rinteelle. Siinä menee se viimeinenkin suoja. Teltasta avoimelle rinteelle tulemalla ei pääse karkuun mitään muuta, kuin jotain, joka on teltassa sisällä. Ihminen voi toki pelästyä ja rynnätä turhaan ulos, mutta pelko häviää pian, kun on 10 metriä juostu alas sukkasillaan ja paljain käsin. Tulee mieleen, että täytyy kyllä palata hakemaan vaatetta päälle, koska matkaa minkäänlaiseen suojaan on kilometri. Jokainen tekee sen ratkaisun, ja kun tässä on vielä mukana kaksi lämpimästi pukeutunutta ikään kuin esimerkkinä... Aivan hulluhan sellainen ihminen on, joka antaa kaverin jäätyä vieressä ja itse kävelee talvitamineet päällä eikä tee elettäkään vaikka itse hakeakseen varusteita toisille Kaikilla oli aikaa miettiä vaikka kuinka kauan ja kaikki mahdolliset skenaariot.


Ja: jos lunta vyöryy teltan päälle (mitä ei 15 asteen rinteessä pitäisi vyöryä, ja sivuston mukaan teltan päällä oleva lumi oli paremminkin satanutta kuin vyörynyttä, ja sitäpaitsi teltta oli päistä pystyssä, eikä hankeen pystyyn laitetut suksisauvat ja sukset olleet kaatuneet) ja teltassa on 7-9 ihmistä, niin ne ihmiset on levittäytyneet silloin koko teltan täydeltä. Miksi ihmeessä he ensimmäisenä kaikki kaivaisivat puukon esille ja alkaisivat viillellä telttaa rikki, kun toisilla on siinä teltan suuaukko vieressä? Joka siis oli pystyssä. En nyt sitten tiedä, miten nuo viillot oikeasti menivät, kun niistä tuntuu olevan monenlaista kuvaa. Jossain kuvassa ne olivat ikään kuin vajaan metrin välein suoraan ylhäältä alas.

Mutta: jos teltta on lumen alla lytyssä, ei siihen mielestäni voi viillellä katosta lattiaan meneviä suoria viiltoja.

Eikä jokainen ala viiltämään itselleen omaa reikää, kun yhdestäkin pääsee. Eikä kaikki tee saman näköisiä viiltoja, vaan samannäköisyys viittaa yhteen viiltelijään mielestäni. Ahtaassa teltassa ei yksi mahdu (eikä ole mitenkään järkevää käytöstäkään) viiltelemään telttaa monin viilloin koko kyljen matkalta. Eikä kukaan viillä reikää telttaansa, jos puolen metrin päässä on teltan suuaukko, josta normaalistikin ensimmäisenä tulee mieleen kulkea. Eikä telttaa ole järkevä rikkoa, kun sitten seuraa kuolema. Jos jouduttaisiin telttaan tekemään reikä, tehtäisiin yksi, eli mahdollisimman vähän vahinkoa, ja ehkä sen voisi vielä korjata. Ei sitä vedettäisi ihan päreiksi...

Sitäpaitsi: eikös jotain viiltoja ollut myös vastarinteen puolella?


Eli tämän vuoksi en usko tässä tapauksessa mihinkään luonnonilmiöön jota paettiin teltasta viiltämällä se puuko(i)lla päreiksi. Minusta siinä ei ole oikein järkeä. Ja viiltelyn jälkeen jos vielä jättää kamat telttaan, vaikka mikään ei siihen pakota, ja lähtee puoli tuntia kahlaamaan avoimella rinteellä tuiskussa poispäin teltasta kohti varmaan kuolemaa.... Mun mielestä tästä ei saa järkevää käytöstä millään konstilla. Mikään ei estä ottamasta vaatteita päälle, niinkuin kaksi miestä oli ottanut. Eläimen hyökkäys tai teltassa tapahtunut radioaktiivinen tai kemiallinen reaktio pois lukien. Niitä voisi lähteä karkuun.


No, nää nyt on moneen kertaan käyty läpi. Mutta näistä en peräänny silti, jos ei tule uusia todisteita jostain=) Ja kannattaa miettiä.

[Kuolemannaakka]

Tuossa vois olla ideaa, että lamppu jätettiin teltan lähelle valoksi osoittamaan suuntaa johon palataan.

Teltalta löydetty lamppu oli sammutettuna. Sitä ei siis ole voitu jättää merkkivaloksi.

Alhaalta rinteestä löytynyt oli päällä, patterit tyhjinä. Tottakai ne tuossa kelissä joka tapauksessa tyhjenevät jos lamppu on päällä. Mutta teltan päältä/vierestä löytyneeseen lamppuun siis syttyi vielä valo, vaikka oli ulkona ollutkin.




Ymmärrän teltan hylkäämisen, mutta en ymmärrä varusteiden jättämistä. Se kaataa mielestäni täysin kaikki "mennään parempaan paikkaan yöpymään"-teoriat. Kukaan ei Siperiassa kuvittele yöpyvänsä puuvillasukat jalassa ilman kenkiä, päähinettä ja käsineitä...

[Kuolemannaakka]

Retkeilijöillä oli kompassi taskussa. He ovat tulleet telttapaikalle vasta muutama tunti sitten. Tästä huolimatta kaikki lähtevät telttansa rikottuaan tallustamaan täysin tuntemattomaan suuntaan, eivät siis sinne mistä olivat juuri tulleet ja mihin jättivät varusteita. Eivätkä kaiketi edes sinne, minne olivat menossa. He siis hylkäävät teltalla olleet varusteet ja aikaisemmin jemmatut 2,5km alamäkimatkan päässä olevat varusteet ja taivaltavat puolipukeissa asumattomaan korpeen. Heidän täytyy ajatella, että heillä on siellä paremmat oltavat kuin varusteet päällä teltassa. Muutenhan he eivät niin tekisi. Heidän täytyy VALITA huono pukeutuminen. Valinta ei tietenkään ole välttämättä vapaaehtoinen, mutta valinta se on joka tapauksessa. He näyttävät valitsevan kollektiivisen itsemurhan, koska näyttää siltä, ettei mikään heidän toimintansa edistä heidän hengissä selviämistään.

Nyt kun ulkona on vähän tuollainen siperiamainen lumituisku, niin voi kuvitella helpommin itsensä tilanteeseen. En tiedä, miten muut pohtivat näitä arvoituksia, mutta itse yritän kuvitella itseni siihen tilanteeseen niin että oikeasti OLEN siinä: mitä näen, tunnen, kuulen, mihin on liikuttava, mitä on tehtävä, miten ympäristö ja ihmiset ympärilläni toimivat. Hyvin pienetkin yksityiskohdat kannattaa ottaa huomioon, koska ne usein vaikuttavat tarinaan erittäin paljon. Kun kaikki ihmisiä olemme, niin käyttäytyminenkin on usein samankaltaista, ja tällä tavalla voi päästä lähemmäksi tapahtumia. Mitä enemmän on ihmisiä mukana tapahtumissa, niin sitä enemmän tulee muuttujia, mutta toisaalta taas käytös ehkä muuttuu "keskimääräisemmäksi": yksi ihminen sekoaa paljon helpommin kuin yhdeksän ihmistä kerralla. Ihmiset tekevät vääriä valintoja eivätkä toimi optimaalisesti, mutta mitä isompi porukka on koolla, sitä enemmän on mielipiteitä ja ajatuksia asioista. Ihmiset huolehtivat toisistaan, mutta ennen kaikkea itsestään. He haluavat selvitä hengissä ja yleensä myös, että muutkin selviävät.

Mutta siinä miettimisessä pitää jokainen yksityiskohta, liike ja ajatus käydä läpi ja punnita, että onko tarinassa joku mahdottomuus tai aukko jossain ja onko käytökselle keksittävissä joku peruste. Siis JOKAISEN JOKAISELLE tekemiselle, ei vain yhdelle tai kahdelle perusajatukselle tai tapahtumalle. Sille koko stoorille. Tuleeko tarinaan liikaa täysin perusteetonta toimintaa, jolle ei voi löytää mitään syytä.

Tietysti, kun ei voida tietää mitään varmaa oikein mistään, niin ei voi varmaksi mitään sanoa. Kaikki on arvailua ja sinänsä kaikki arvailut ovat samalla viivalla. Mutta en mitenkään keksi mitään järjellistä uskottavaa syytä retkeilijöiden käytökseen, mikäli mikään ajatteleva olento ei heitä pakottanut toimimaan omaa etuaan vastaan. "Minä en ainakaan olisi niin tehnyt", kuten nojatuolifilosofian pääopinkappale sanoo=)

Ajatellaan nyt vaikka sitä rinteen alla olevan kummun päälle palamaan jätettyä taskulamppua: sen kantaja on niin kohmeessa ja puolikuollut, että kun lamppu putoaa hänen jäätyneistä näpeistään, hän ei poimi sitä maasta. Eikä kukan muukaan retkeläisistä poimi. Sen sijaan kilometrin raahustettuaan hän alkaa katkoa oksia isosta puusta ja pensaiden latvoja ja kiipeää sinne puuhun viiden metrin korkeuteen sysipimeänä yönä. Olisiko se oikeasti näin? Ongelma tässä "retkeläiset kuolivat samana yönä omin päin" -ajattelussa on mielestäni sekin, että tuota tekemistä on liian paljon: pitää katkoa oksia, pitää jotenkin sytytellä nuotiota, pitää kaivaa lumiluolia, pitää riisua kavereitten vaatteita omaan käyttöön ja sitten pitää vielä kuolla eri paikoissa. Vaikka olisi jo puolen tunnin kävelyn jälkeen ollut ihan puolikuollut.


Älkää ärsyyntykö näistä mun besserwisser-jauhamisistani =)

[Renault]

Niin, ei ole oikeastaan mitään kuviteltavissa olevaa järjellistä tai edes järjetöntä syytä miksi he olisivat hylänneet teltan niissä olosuhteissa tuona iltana/yönä.
Noissa kuulustelupöytäkirjoissa kysyttiin todistajilta heidän omaa käsitystä siitä mikä olisi ajanut retkeilijät pois majapaikastaan. Eräs retkeilijät tuntenut todistaja sanoi, että pelotteluun olisi tarvittu "tusina aseistettuja miehiä".
Eli tuota porukkaa ei olisi saanut kuulusteltavan mukaan lähtemään leiripaikalta yksi, kaksi tai edes viisi kiväärimiestä. Olisi vaadittu joukkueellinen asemiehiä.
Siinä sitä pohdittavaa.

[Kuolemannaakka]

Niin, ei ole oikeastaan mitään kuviteltavissa olevaa järjellistä tai edes järjetöntä syytä miksi he olisivat hylänneet teltan niissä olosuhteissa tuona iltana/yönä.
Noissa kuulustelupöytäkirjoissa kysyttiin todistajilta heidän omaa käsitystä siitä mikä olisi ajanut retkeilijät pois majapaikastaan. Eräs retkeilijät tuntenut todistaja sanoi, että pelotteluun olisi tarvittu "tusina aseistettuja miehiä".
Eli tuota porukkaa ei olisi saanut kuulusteltavan mukaan lähtemään leiripaikalta yksi, kaksi tai edes viisi kiväärimiestä. Olisi vaadittu joukkueellinen asemiehiä.
Siinä sitä pohdittavaa.

Mutta porukan saisi kyllä teltasta ulos. Ja jos sitten joku rikkoisi teltan peruuttamattomasti, niin retkeläisten tulevaisuuden näkymät heikentyisivät huomattavasti. Kaksikin asemiestä olisi vahvoilla, kun itsellä ei ole ainuttakaan, eikä edes asemiesten tappaminen auta tilannetta juuri mitenkään. Ja kuka haluaa olla se, joka ensimmäisenä kokeilee, ampuuko asemies oikeasti, vai uhkaileeko vain?

Jos kuvittelee itsensä telttaretkelle jonnekin korpeen, ja sinne tulee pari poliisia osoittamaan aseella, että te olette murhaajia ja vakoilijoita, tulkaa poliisikamarille selvittämään tämä asia. Hyökkääkö silloin poliisien kimppuun, kun tietää olevansa syytön? Ei hyökkää, koska uskoo, että asia selviää, ja siellä kamarilla viimeistään on joku täysijärkinen poliisi paikalla. Tässä on tärkeä asia se, että mikäli tulijat olivat tai esittivät olevansa viranomaisia, niin heillä oli auktoriteettiasema retkeilijöihin nähden. Mikäli he esittivät asian niin, että retkeilijöiden pitää lähteä kuulusteltaviksi, niin väitän, ettei yksikään retkeilijä hyökkää näiden komissaarioiden kimppuun. Se tietäisi hyökkääjälle vankilareissua melkeinpä. Tässä vaiheessa retkeilijät kun eivät voi tietää tai uskoa, että heidän henkensä olisi vaarassa.

Kun "poliisit" rikkovat teltan, seuraa tietysti suukopua, ehkä vähän fyysisempääkin vastustusta, mutta ei kukaan lyö poliisia hengiltä jäähakulla. Vaan he huutavat, että hullu maalaistollo, teen teistä valituksen Moskovassa, tämä ei todellakaan jää tähän. He eivät vielä voi uskoa, että he ovat kuolemanvaarassa, ja kun teltta on huonoissa varusteissa hylätty ja laahustetaan alas rinnettä, on kaikki jo menetetty. Mihinkään ei pääse karkuun, vaan on täysin kaappaajien armoilla ja ainoa toivo on, että kaappaajat todellakin vievät heidät jonnekin nuotiolle lämmittelemään, ja he saavat tämän esimiehelle todistaa, että ovat täysin laillisilla asioilla, ja nuo kaksi idioottia rikkoivat heidän telttansa ja tönivät ja löivät heitä. Ja sitten ne saavat ansionsa mukaan.

Vasta kun on kävelty niin kauan, että oikeasti joku alkaa pelätä kuolevansa, tai kaappaajat sanovatkin, että senkus kuolette, ei haittaa meitä, ammuttavaksi teitä tässä viedäänkin, niin joku voi yrittää jotain epätoivoista pakoa. Mutta se pako on nimenomaan epätoivoinen, koska pakenijalla ei ole mitään toivoa selviä yötä ulkona. Kaappaajatkin sen tietävät. Jokainen, joka päättää juosta lumituiskuun pimeään metsään, kuolee varmasti.


Minusta on tärkeä pointti se, miten ihminen reagoi viranomaisen mielivaltaan ja miten hän reagoi rikollisen mielivaltaan. Käytös on erilaista, koska viranomaisen ei oleteta tappavan sua ilman syytä, ja luotetaan siihen, että kun itse kerran ollaan syyttömiä, niin asia voidaan selvittää. Syytön ei lähde vastustamaan poliisia fyysisesti, koska se on suuri rikkomus ja poliisilla on laki ja auktoriteettiasema takanaan.

[Kuolemannaakka]

Puiden oksien katkaisutapa olisi äärimmäisen tärkeä asia selvittää varmasti. Onko kerrottu, että olisi jotain teräaseen jälkiä havaittavissa?
Minä heitän arvauksen, että katkaisussa oli käytetty retkikirvestä/vesuria apuna, koska semmoisella yleensä oksia katkotaan. Tulevaisuus olkoon tuomarini tässä=)