Vankilassa oloa ja kulttuuria

[On Anoi Kaa]

Syytetty kiisti syytteen jyrkästi. Oli ilmeisen tosissaan ja vihainen, raivona. Oikeudenkäynnissä istui lasikaapissa, suukapula suussa ja köytettynä tuoliin.

Tuota boksia käytettiin tosiaan USAssa vielä ainakin 60-luvun lopussa tarvittaessa ainakin. Toinen tapaus:
Tässä esimerkiksi mustien panttereiden aktivisti Bobby Seale, joka oli tuolloin syytettynä mellakan suunnittelusta demokraattipuolueen kokoukseen 1968. Mies oli tunnettu öykkäri oikeudessa, minkä takia huutelu, sylkeminen ja heiluminen estettiin yllä Clarencen mainitsemin keinoin. Itse en ole ikinä nähnyt mitään hienoa tai hyötyä siinä, että käyttäytyy huonosti oikeudessa. En ainakaan itse tuntisi oloani hyväksi ja tuskin tekisin niin, vaikka tietäisin voittavanikin jotain.

- Noin yleensä voisin nähdä pientä ristiriitaa tuollaisessa kopissa ja sitomisessa, kun toisaalta sanotaan "syytön, kunnes oikeudessa on syylliseksi todistettu" ja etenkin valamiesoikeudenkäynnissä tuolla "saattaa" olla "vähän" vaikutusta siihen, missä valossa valamies syytetyn näkee, jos tämä on sidottu kuin estääkseen murhaamasta kaikkia?!
- Toisaalta, mikäli joku ei oikeasti pysy rauhassa oikeussalissa, niin eikö tämän voisi vain poistaa? Siksikään en tajua. Toki ikävää, jos tapana räkiä, mutta tähänkin on huppu olemassa, mutta sen käyttö on nyt ankaran kritiikin kohteena USAssa, koska rasismi.

Tästä pantterin oikeudenkäynnistä on muuten netflix-sarja niille, joilla se näkyy:
Aaron Sorkin’s “The Trial of the Chicago 7” (nimi on outo, kun törmäsin muualla Chicago 8 -nimeen ko. ryhmästä, missä kerrotaan linkeissä alla:
https://www.history.com/this-day-in-his ... -his-trial
https://www.crf-usa.org/bill-of-rights- ... and-gagged

[Temple]

Tämä on nykyään mielenkiintosinta luettavaa täällä. Avaudun ehkä joskus itsekkin. Nuorempi olen ja hommat lopettanut.
Kiitos Clarence tarinoista, ilo lukea tekstiäsi.

[On Anoi Kaa]

Kontio Kakolasta päästyään asettui asumaan Ouluun. Oulussa oli ennen tiettyjen ihmisten suosima baari, jota kutsuttiin nimellä Matala. Kontio sai Matalan emännästä vaimon, ja alkoi olla jonkinlainen portsari paikassa. Sitä olikin, mitä vaimonsa kiduttamiselta ehti. Tapauksesta on tehty elokuva

Onko tämä elokuva nimeltään Kotia Päin?

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
On.

Lyhentelin rajusti, tuosta Oulun palkkamurhasta -86 (ja leffasta) on tietoja tuolla:
viewtopic.php?f=2&t=714

[Clarence]

Kiitos Temple palautteesta.

Joillakin linnanmiehillä on ollut yksinhuoltaja äiti. Nykyään varmasti vielä enemmän mitä kymmeniä vuosia sitten. Yhtä kaikki, näillä epeleillä oli hyvä äiti. Joissakin tapauksissa puhuttiin peräkammarin pojista. Niin tässäkin, mutta sillä erotuksella, että nämä istuivat baarissa tai jossain muualla juomassa.

Eräs oli vienyt juoppo kavereitaan kotiin syömään. Äiti oli laittanut ruokaa pöytään, pannen parasta. Yksi oli kuitenkin puuttunut, hän ei ollut muistanut sinappia. Poika oli vetänyt pöytäliinan lattialle, pudottaen kaikki mitä pöydällä oli. Tämä kerrottu poika, aikamies oli päässyt vankilasta, jääden velkaa toiselle vangille. Hän ei lähettänyt maksua veloista, kuten kuvaan kuuluu. Mies kenelle tämä epeli oli velkaa, oli Sörkassa. Hän laittoi kirjeen tälle peräkammarin pojalle. Tästä peräkammarin poika en tiedä säikähtikö, vai mikä tuli, laittoi heti kirjeen rahoineen kenelle oli velkaa saatesanoilla: Tervetuloa siviliin!

Toinen samantyylinen, ehkä hienostuneempi valikoi seuransa paremmin. Myös hänellä oli äiti, joka passasi poikaa ja teki kaikki hänen eteensä. Poika aina marisi äidilleen ruuasta ja kaikesta mahdollisesta. Milloin ruuassa oli liikaa suolaa milloin liian vähän. Koskaan ei ollut tyytyväinen. Tämä poika oli vankilassa silloin tällöin pikku tuomion. Edellinen kuoli autokolarissa, jälkimmäinen joi ensin terveyden, sitten hengen.

[Tiukkameno]

Oliko linnan ruuat koskaan kohillaa, voin kuvitella sen narinan ja kiroilun tulvan kun putsarit raahas pöntöt kerroksille. Olihan hänellä referenssiä mamman sapuskoista.
Tai toisaalta, pakkohan linnan sapuskan on oltava hyvää jos kerta toisensa jälkeen siltä menee syömään.
Muistaako C jotain keksejä jotka oli ainoota mitä kanttiinista sai, Nikki Pitkäsillan kirjassa mainittiin että karskit rosvot siviilissä tippa linssissä mutusteli niitä ja aina piti kotona niitä olla. Ite en oo linnasta jääny kaipaamaan mitään.

[Clarence]

Oliko linnan ruuat koskaan kohillaa, voin kuvitella sen narinan ja kiroilun tulvan kun putsarit raahas pöntöt kerroksille. Olihan hänellä referenssiä mamman sapuskoista.
Tai toisaalta, pakkohan linnan sapuskan on oltava hyvää jos kerta toisensa jälkeen siltä menee syömään.
Muistaako C jotain keksejä jotka oli ainoota mitä kanttiinista sai, Nikki Pitkäsillan kirjassa mainittiin että karskit rosvot siviilissä tippa linssissä mutusteli niitä ja aina piti kotona niitä olla. Ite en oo linnasta jääny kaipaamaan mitään.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vankilan ruuista pahimmat narisijat olivat siviilissä puliukkoja. Sama oli Hämeessä naisilla. Joku pulinainen tuli taloon, ja muutaman viikon kulutttua kuntoutui. Jos oli ruuasta vähääkään sanomista, jo lähti lappu keittiölle.

Muistan Nikki Pitkäsillan kirjassa kohdan, missä hänen mies ja muita joi kahvia ja söi kaurakeksejä.

Itse en ole koskaan valittanut vankilan ruuista. En myöskään putkan ruuista, vaikka olivat mitä olivat.

Olin putsarina ja jaoin mitä aamulla ensiksi jaettiin kaikille. Laitoin vanhan ns. rosvopyttyläisen pöytäliinalle keitetyn kananmunan. Ukko tuli raivosta vapisten ja sanoi: Poika, älä ikinä laita eään kananmunaa tuohon, se pitää laittaa tähän. Niinpä niin! Näin joskus myöhemmin siviilissä tätä ukkoa. Silloin oli vielä pajatsot. Ukko oli päissään ja antoi neuvoja jollekin jasson pelaajalle. Annoin olla, mitäpä tuosta.

[Rundi]

Onko tänä elokuva nimeltään Kotia Päin?

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
On.

En muista, olenko itse katsonut, lukenut asiasta kyllä.
Taitaa olla kiven alla löytää leffaa kuin ehkä divareista?

[Rundi]

Oliko linnan ruuat koskaan kohillaa, voin kuvitella sen narinan ja kiroilun tulvan kun putsarit raahas pöntöt kerroksille. Olihan hänellä referenssiä mamman sapuskoista.
Tai toisaalta, pakkohan linnan sapuskan on oltava hyvää jos kerta toisensa jälkeen siltä menee syömään.
Muistaako C jotain keksejä jotka oli ainoota mitä kanttiinista sai, Nikki Pitkäsillan kirjassa mainittiin että karskit rosvot siviilissä tippa linssissä mutusteli niitä ja aina piti kotona niitä olla. Ite en oo linnasta jääny kaipaamaan mitään.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vankilan ruuista pahimmat narisijat olivat siviilissä puliukkoja. Sama oli Hämeessä naisilla. Joku pulinainen tuli taloon, ja muutaman viikon kulutttua kuntoutui. Jos oli ruuasta vähääkään sanomista, jo lähti lappu keittiölle.

Muistan Nikki Pitkäsillan kirjassa kohdan, missä hänen mies ja muita joi kahvia ja söi kaurakeksejä.

Itse en ole koskaan valittanut vankilan ruuista. En myöskään putkan ruuista, vaikka olivat mitä olivat.

Olin putsarina ja jaoin mitä aamulla ensiksi jaettiin kaikille. Laitoin vanhan ns. rosvopyttyläisen pöytäliinalle keitetyn kananmunan. Ukko tuli raivosta vapisten ja sanoi: Poika, älä ikinä laita eään kananmunaa tuohon, se pitää laittaa tähän. Niinpä niin! Näin joskus myöhemmin siviilissä tätä ukkoa. Silloin oli vielä pajatsot. Ukko oli päissään ja antoi neuvoja jollekin jasson pelaajalle. Annoin olla, mitäpä tuosta.

Niin tuttua kauraa nuo ruuasta valittajat.
Omana aikana näki ja koki monia, ja tiesi samaan aikaan, että kitisijöiden siviilisyöminen perustui ritsauksiin
ja kauppatoreilta dyykättyihin myymättömiin jämiin.
Nykyisinhän heillä on helppoa. Kun on leipäjonot ja muut herkut, voi sosiaalietuudet keskittää juomiseen.

[Clarence]

Tuossa takavuosina ajoin kuorma- ja jakeluautoa Helsingissä ja ympäristössä. Ympäristö tässä tapauksessa oli joskus niin laaja, että se käsitti koko Etelä- Suomen. Lähellä Helsinkiä oli paikka missä autot olivat, ja muita työntekijöitä. Aidattu alue, missä oli vaikka mitä. Olin ruokalassa syömässä kun huomasin vankilasta tutun miehen olevan samoissa tiloissa. Pesunkestävä huijari. Sellainen, kuka vankilan pihalla käveli jonkun kanssa kädet taskussa rinkiä ja hyväntuulisena juttelivat menneitä ja tulevia. Eri paikassa samainen mies oli tervehtinyt kaveriani auton etupenkiltä. Vasta hommattu morsian mukana, ja kuskinpuoleinen ikkuna auki. Siitä mies oli ensi töikseen laittanut sormen huulilleen, ettei kaveri edes vanhingossakaan lipsauta linnan hommista.

Mies huomasi minut syömässä ja tuli samaan pöytään. Mietin vaan, mistä ihmeestä nämä keksivät mitä ihmeellisimmät paikat, jossa voisi olla heille jotain. Suurella pihalla oli autonrenkaita ja ukko oli iskenyt silmänsä yksiin. Siinä jutellessa hän sanoi: Sinähän se myyt hänelle nuo pakettiauton renkaat. Vastasin, ettei minulla ole valtuuksia myydä niitä. Mies uskoi, ja oltuaan hetken hän lähti jonnekin muualle.
Muutkin täällä kirjoittavat varsinkin vankila taustaiset voisivat kertoa heille mieleen jääneistä persoonista, olipa nimimiehiä tai mitä vaan.

[Never]

70-luvun alussa Riksussa oli Elmeri niminen ek-vanki.En muista sukunimeä.Elmeri oli pohjoisesta kotoisin ja surmannut ainakin isänsä.Hän oli mennyt kirkonkylälle hakemaan maitotiliä ja kuinka ollakaan jäänyt sillä reissulla dokaamaan ja maitotili meni sen siliäntien hummailussa kirkonkylän valoissa,taisi käväistä lähikaupungissakin.Isä oli poikaansa torunut kai melkoisen voimakkaasti ja Elmeri siitä kimpaantuneena tappoi isänsä ja kuuleman mukaan oli irroittanut isänsä pään ja pannut pellon laitaan heinäseipään nokkaan että katsele nyt ukko tiluksiasi.Muistaako kukaan aikalainen Elmeriä? Sukunimeä? Oli oikein herrasmies linnassa,selli oli matoilla ja ryijyillä hienosti sisustettu.Oli kunnia-asia päästä ovelta ”ihailemaan” selliä ja Nessi sekä Santtu rivistöä,Santos-kahvi oli silloin kova sana.Tupakkaa Elmeri ei polttanut.Riksussa oli ek:ta suorittamassa Elmerin lisäksi Pasanen sekä Kivioja ,muistaakseni ei muita.

[Clarence]

70-luvun alussa Riksussa oli Elmeri niminen ek-vanki.En muista sukunimeä.Elmeri oli pohjoisesta kotoisin ja surmannut ainakin isänsä.Hän oli mennyt kirkonkylälle hakemaan maitotiliä ja kuinka ollakaan jäänyt sillä reissulla dokaamaan ja maitotili meni sen siliäntien hummailussa kirkonkylän valoissa,taisi käväistä lähikaupungissakin.Isä oli poikaansa torunut kai melkoisen voimakkaasti ja Elmeri siitä kimpaantuneena tappoi isänsä ja kuuleman mukaan oli irroittanut isänsä pään ja pannut pellon laitaan heinäseipään nokkaan että katsele nyt ukko tiluksiasi.Muistaako kukaan aikalainen Elmeriä? Sukunimeä? Oli oikein herrasmies linnassa,selli oli matoilla ja ryijyillä hienosti sisustettu.Oli kunnia-asia päästä ovelta ”ihailemaan” selliä ja Nessi sekä Santtu rivistöä,Santos-kahvi oli silloin kova sana.Tupakkaa Elmeri ei polttanut.Riksussa oli ek:ta suorittamassa Elmerin lisäksi Pasanen sekä Kivioja ,muistaakseni ei muita.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiviojalla oli vuosituomio, 15- vuotta kuritushuonetta. Teot tehdessään hän oli 17- vuotias. En ole nähnyt tätä miestä, mutta miten sopeutui vankilan oloihin? Saiko istua tuomionsa rauhassa, vai kokiko jotain? Toivoisin, että Never valottaisi asiaa.

Yksi mies kertoi, ollessaan -68 Sörkassa siellä oli Soson murhaaja. Vaikka ukkoa inhottiin, ei kukaan tehnyt hänelle mitään. Oliko enään sinun aikana? Kekkonen ei koskaan armahtanut ja keuhkosyöpään kuoli.

[Never]

Kivioja tosiaan sai vuosituomion,15 v.Jotenkin erehdyin että olisi ollut ek,hyvä Clarence että korjasit.Elmeristä vielä että hän oli poikamies,n 50 vuotias,siis vanhakin omasta mielestäni koska olin silloin parikymppinen.Elmeri lusi silloin pohjoispäässä missä itsekin olin.Kävi duunissa ”ompelimolla” jossa sekä tehtiin että korjattiin mm postisäkkejä.Työnjohtana oli mies nimeltään Muhonen,täysi mulkku,lempinimi olikin sitten mulkku-Muhonen.Olin siellä itsekin alkukakun ennenkuin siirryin keittiölle ja senjälkeen aamukokiksi ja putsariksi.Elmeriä kunnioitettiin kaikkien vankien taholta,hän oli aina siisti ja parta sileäksi ajeltu.Lusi omaa kakkuaan eikä koskaan osallistunut esim koronapeleihin kongillla jota saimme pelata tunnin pari kun
sellin ovet olivat auki iltaisin sen verran.Joskus harvoin hän pyysi jotain selliinsä jopa kahville,joka oli siis kunnia.Mitään homomeininkiä en hänessä havainnut vaikkka olikin poikamies.Silloin oli vielä kuritushuone ja vankeustuomiot.Kurituomiolla oli vähemmän vapauksia ja en ole varma oliko sekä päiväraha sekä kanttiinista osto-oikeuskin pienempi,jotenkin se vaikutti myös pakkosäästöihin.Muisti kadonnut siltä osin.Itse olin kuritushuonevanki.Punaraitapuku tuli tutuksi.

[L'amourha]

Tuliko teille vanhoille tutuksi sellainen pitkän linjan tappaja kuin Emil Arvid Teräsvuori?
Törmäsin nimeen kun tutkailin toista Teräsvuorta, tämä Emil tappoi veljensä 1931, vuokraemäntänsä 1947, ja saatuaan armahduksen elinkautisesta alkuvuodesta 1966, puukotti samana kesänä puistossa miestä, sekä seuraavana syksynä onnistui putkassa puukottamaan kolmea miestä.
Nämä viimeiset puukottelut Teräsvuori teki 70-vuotiaana ja sai niistä 1v 3kk ja menetti tietty myös eekoon ehdonalaisen.

[Never]

Ei ole ainakaan minulle tuttu nimi, niin paljon kuitenkin meikäläistä vanhempi .Varmaankin tainnut olla Kakolan asukkeja .Sinne asti ei onneksi tie vienyt.Clarencella voi olla tietoa.

[Never]

Clarencelle vielä että en tavannut tätä Soson neloismurhaajaa.Kilpiäinen taisi olla ,vasaralla tappoi pariskunnan ,heidän 18 vuotiaan tyttärensä ja jonkun alle 10 vuotiaan sukulaistytön.Ehti lusia20 vuotta eikä armahdettu,kuolema armahti.minun tietoni on ettei kuollut syöpään vaan munuaiset brakasi kovan lääkesyönnin seurauksena.Kuoli muuten Oulussa,ei Sörkassa.