annaanna kirjoitti: ↑To Heinä 29, 2021 6:18 pm
Marokon Kauhu kirjoitti: ↑Ti Heinä 27, 2021 4:10 pm
Tämä on nyt viimeinen kerta, kun tarvitsee tätä minfon ykköskulttuurimarxistin oksennusta katsoa.
Siirrän tupla-aan "vihamiehiin" toistaiseksi, niin ei mene mielenterveys noita muslimiraiskaajien puolusteluja lukiessa.
Tavoite saavutettu! Ehkä.
Enkä edes tiedä mitä on kulttuurimarxismi. Marxin tiedän saksalaiseksi ajattelijaksi, saman tasoiseksi kuin Hitler, joka myös jäi yhden kirjan ihmeeksi kuten Marx.
Satavuotta vanhoja eli muinaisia horinoita, joita kenenkään pidä sovittaa nykyaikaan
. Saksalaisia haaveilijoita.
Vanhin minfon natsipieru kokenut hysteerisen "hermoromahduksen" minun poissaollessani. Kirjoitan mitä kirjoitan, hän ei tule arvostelemaan, väittelemään, korjaaman, oikaisemaan, sössöttämään natsipaskaa, puolustelemaan oodineitten törttöilyjä tai yllyttämään äärioikeistolaiseen vallankumoukseen.
Ihan kiva kesä tämä 2021!!!
Marxin ja Hitlerin vertaaminen on ehkä hieman... totanoin. Kulttuurimarxismi on keksitty ei-mitään tarkoittava termi, jolla itseään oikeistolaisina pitävät selittävät mitä tahansa sillä hetkellä epämiellyttävää, useimmiten täysin ristiriidassa minkään Marxin sanoman tai ajaman asian kanssa. Siitä yksinkertaisesta systä, etteivät yhtään tiedä kuka Marx oli ja mitä hän mahdollisesti ajoi. Mutta ovat kuulleet, että joku neukku se varmaan oli ja kannatti tasa-arvoa. Marx oli ensimmäinen globalismia vastustanut ja sen ennustanut taloustieteilijä ja tohtori, ja ajoi mm. progressiivista verotusta ja kansallista pankkia. Kovin oli vaatimattomat toiveet silloin 1840-luvulla. Toivottiin, että porvaristo nousisi kapinaan vallitsevia yksinvaltiaita, kuninkaita ja keisareita vastaan.
Tästä kertaamaan=) :
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Marx
"Marx äänestettiin 2003 kotimaassaan Saksassa kaikkien aikojen kolmanneksi suurimmaksi saksalaiseksi ZDF–televisiokanavan äänestyksessä Unsere Besten (edelle pääsivät ainoastaan Konrad Adenauer ja Martti Luther)
Filosofiassaan Marxin voi nähdä Hegelin seuraajana. Hegelin filosofia perustuu dialektiikkaan, joka tarkoittaa, että maailma kehittyy kahden vastakkaisen voiman, teesin ja antiteesin, taistellessa. Hegel katsoi filosofisena idealistina, että todellisuus on pohjimmiltaan henkinen.
Oman filosofiansa Marx rakensi osin Hegelin dialektisen logiikan mukaan, mutta hylkäsi idealismin. Ontologiassaan Marx sen sijaan seurasi saksalaista filosofia Ludwig Feuerbachia siinä mielessä, että hän katsoi todellisuuden perustan olevan viime kädessä materiaalinen eli aineellinen. Varsinaista dialektiikkaa Marxin omissa teksteissä on vain vähän, mutta Friedrich Engelsin myötä dialektiikka omaksuttiin laajemmin marxilaiseen ajatteluun.
Marxin ja Engelsin mukaan filosofian peruskysymyksiin kuuluu kysymys hengen ja aineen välisestä suhteesta. Marx ja Engels ratkaisivat asian materialistisesti: aine on ensisijainen ja henki vain aineen korkein tuote.
Teoksessaan Pääoma Marx esitti teorian kapitalistisen yhteiskunnan yleisimmistä taloudellisista liikelaeista.
Marxin kehittämä lisäarvo-termi yksinkertaistaen merkitsee, että kapitalisti sijoittaa tuotantoon pääomaa, jolle hän haluaa lisäarvoa eli voittoa. Lisäarvoa hän hankkii tuottamalla tavaroita, joilla on käyttöarvoa, mutta ennen muuta vaihtoarvoa. Tuottaakseen pääomallaan tavaroita hän palkkaa työntekijöitä määrätyksi ajaksi, josta hän maksaa palkkaa. Palkka on aina pienempi kuin työläisen työaikanaan tekemän työn arvo. Todellisen tehdyn työn ja työläisen palkan arvojen välinen erotus on kapitalistin saamaa lisäarvoa. Pääoman kierron tuotantoprosessissa Marx kuvaa yksinkertaisena uusintamisena, jossa syntyy arvotuote, sekä laajennettuna ja kasautuvana uusintamisena, joka on tuotearvo. Nämä hän esittää seuraavasti:
Arvotuote: C'= C+v+m. Tässä C' = kokonaistuote, C = liikkuvaa pääomaa, v = palkka ja m = lisäarvo
Tuotearvo: C = c+v+m. Tässä C = kokonaistuote, c = pysyvää pääomaa, v = palkka ja m = lisäarvo
Työntekijän suorittaman työn arvo on siis suurempi kuin on työntekijän palkka. Tämän lisäarvon yrittäjä pitää itsellään. Lisäarvo sisältää sekä liikkuvan ja kiinteän pääoman käytön ja kulumisen uusintamisen, vähennyksen ja lisäyksen, sekä voiton. Näin Marxin mukaan työn arvo on yhtä kuin palkka+lisäarvo.
Vuoden 1848 vallankumous
Myös Engels saapui Pariisiin, ja miehet laativat lentolehtisen Kommunistisen puolueen vaatimukset Saksassa. Se julkaistiin pian myös Berliinissä, Trierissä ja Düsseldorfissa. Sen tarkoituksena oli rohkaista porvaristoa kapinoimaan, sillä Marx tiesi, että Saksan työväenluokka oli vielä melko pieni. Lehtisessä vaadittiin muun muassa progressiivista verotusta ja kansallista pankkia. Marxin ja Engelsin kuuluisin yhteinen työ, Kommunistisen puolueen manifesti kirjoitettiin Brysselissä Kommunistien liiton julistukseksi ja julkaistiin ”Euroopan hulluna vuonna” 1848. Teos kuuluu kaikkien aikojen luetuimpiin ihmiskunnan historiassa."
Eräässä teoksessa oleva oma uskontokritiikkini on selvästi saanut vaikutteita Marxilta, vaikka en alla olevaa ole koskaan lukenutkaan=)
"Marxilaisuuden mukaan uskonto on tiedostuskyvyn heikkoutta, joka ilmenee erityisessä muodossa eli tämän heikkouden hyväksymisenä ja laitostamisena.
Perinteiset marxilaiset ajattelijat arvostelivat 1700-luvun valistusajattelijoiden tavoin uskonnon samastamista tietämättömyyteen. Marxilaisuuden mukaan tietämättömyys voi olla tiedostuksen ensimmäinen vaihe: oman tietämättömyytensä havaitseminen saa ihmisen etsimään tietoa. Sen sijaan
uskonnon pääsisältönä on periaatteellinen irtisanoutuminen tiedostuksen syventämisestä, uskonnollinen usko, siis usko johonkin yliluonnolliseen, joka täysin poikkeaa tavanmukaisin keinoin tiedostettavasta ja lainmukaisuuksia noudattavasta arkitodellisuudesta. "
Tämä pätee myös murhajuttuja ratkottaessa