No parempi luonnehdinta tuolla nyt on kuin sinun linkkaamassasi rationalwikissä
Sitten asiaan eli hieman järjen sanaakin ainaisen propagandan sijaan.
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/ ... 660621246a
THL:stä vapaalla oleva asiantuntija väläytti ”koulujen uhraamista tieteen alttarille” – Selittää nyt, mitä heitto tarkoitti
Aktiivinen Twitterin käyttäjä, epidemioiden asiantuntija ja THL:stä virkavapaalla oleva Jussi Sane haluaisi tutkittavan, miten maskien käyttö tai käyttämättä jättäminen kouluissa vaikuttaa koronaviruksen leviämiseen.
Hän esitti asian Twitterissä provokatiivisin sanavalinnoin, ja kohuhan siitä nousi.
– Ainakin UK, muut Pohjoismaat, Viro, Hollanti (osin) lähtevät kouluvuoteen ilman maskeja. Vastuutonta, valistunutta? Suomessa eri tie, sama tietopohja. Voisko joitain kouluja uhrata tieteen alttarille verrokkeina ja aikuisten oikeasti selvittää mikä intervention teho on? Mutuilun sijaan, Sane tviittasi.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos osallistui keskusteluun todeten, ettei Sanen lausuma edusta laitoksen kantaa.
– Se nosti joillakin karvat pystyyn. Tarkoitin sillä ihan normaalia asiaa, eli tutkitaan interventiota, tässä tapauksessa maskia kouluissa. Eli toisissa kouluissa käytetään maskia, toisissa ei. Tämän pitäisi olla normaali käytäntö näyttöön perustuvassa kansanterveystieteessä.
Sanen mukaan verrokkitutkimuksella pystyttäisiin selvittämään maskien käytön tehoa väestötasolla arjen realismissa, eikä kokeellisesti laboratoriossa. Sanansa hän valikoi tahallisesti kärjekkäästi. Myöhemmin hän muun muassa kommentoi, että laittaisi omat lapsensa ilomielin verrokkiryhmään.
– Tietenkään tämä ei ketään asettaisi uhrina alttarille. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa kouluvuosi käynnistyy ilman maskeja. Kyse ei varmaankaan ole kovin vaarallisesta alttarista, jos muissa maissa tehdään tämä arvio. Hain sitä, että olisi aika tutkia tätä asiaa olettamatta, että tulos jo tiedetään. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia maskeista on onneksi muualla jo tehty ja tekeillä.
Korona jää kiertämään
Sane työskentelee tällä hetkellä muun muassa konsulttitehtävissä Maailman terveysjärjestö WHO:ssa.
– Tviittailen yksityishenkilönä muutenkin siitä sun tätä tästä koko koronamaailmasta.
– Myös WHO:lla on iso hanke, jossa pyritään selvittämään kaikkien eri rajoitustoimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta, jotta sitten, kun ehkä kahden vuoden päästä tulee Sars-korona kolmonen, niin tiedetään paremmin mikä lopulta toimii ja mikä ei. Ennen tätä pandemiaa oli tietty pelikirja ja tutkittua tietoa, mutta nyt käytettiin uusia keinoja, ja olisi aika huolestuttavaa, jos tällaisia tutkimuksia ei haluttaisi tehdä.
Sane ei halua ottaa enempää kantaa siihen, mitä THL asiaan totesi.
– Normaalia tieteellistä keskustelua ja arvokeskustelua pitää pystyä käymään. Jos sitä ei pystytä käymään, se ei oikein ole yhdenmukaista yhteiskuntamme perussopimuksen kanssa. Some tarjoaa alustan siihen, että ihmiset voivat vapaammin kertoa näkemyksistään.
– Yleisesti ehkä tätä asiaa voisi lähestyä niinkin, että on yksittäisiä asiantuntijoita, joilla voi olla eri arvioita tai käsityksiä kuin organisaatioilla, joissa he työskentelevät.
Rajoituksiin logiikkaa
Sane on todennut julkisuudessa, että hyvin tiukat rajoitukset eivät välttämättä johda parempaan lopputulokseen. Hän kertoo pitäneensä alusta asti selvänä, että nykyinen koronavirus jää kiertämään maailmalla muiden virusten joukkoon.
– Ilman muuta tarvitaan rajoituksia vähentääksemme sairaalakuormitusta, mutta on eroja siinä, miten ja missä laajuudessa niitä tehdään. Olen aina kannattanut kokonaisterveyden ja hyvinvoinnin näkökulmaa ja myös logiikkaa niihin rajoituksiin.
– Vaikkapa kouluissa, mitkä ovat ne hyödyt ja haitat. Kokonaisarviointi on se, mitä olen peräänkuuluttanut.
Sane ei kuitenkaan halua tarkemmin eritellä, mitä esimerkiksi Suomessa olisi pitänyt tehdä pandemian aikana toisin.
Kritiikkiä klikkijournalismille
Vaikka Sane on aktiivinen tviittaaja, hän kertoo sosiaalisen median olevan hankala paikka. Kohuja ja riitoja aiheutuu helposti.
– Twitteriä kohtaan itselläni on viha-rakkaussuhde.
Sane perää jälkiarviota viranomaisilta, tutkijoilta ja tiedeyhteisöltä siitä, mitä koronapandemiassa on tehty hyvin ja mitä ei. Osansa saa myös media.
– Mielestäni mediassa häiritsee muutama iso asia. Jokaisesta tviitistä ei ehkä kannattaisi tehdä uutista. Somessa leviää otsikoilla paljon pelkoa ja mielikuvia.
– Painottaisin, että vähemmän ja laadukkaampaa uutisointia, ja tämä ei liity vain koronaan. Klikeillä eletään ja mainostuloilla, mutta tämä kriisitilanne paljastaa klikkiuutisoinnin heikkouden: Uutisointi on pelkoa luovaa ja sensaatiohakuista, eikä rakentavaa ja rauhallista.
Koronaviruksen suhteen Sane keskittyisi nyt pitkän ajan strategiaan pandemioiden torjumiseksi ja globaaliin rokotusannosten reiluun jakoon. Suomessa rokotuskattavuuden noustessa nykyisen koronaviruksen aiheuttama terveysuhka on jo aivan erilainen kuin se oli vuosi sitten, hän sanoo.
– Rokotusten päätavoite on nimenomaan vähentää vakavia tautimuotoja ja kuolemia, missä se onnistuu erittäin hyvin. Rokotus ei estä infektioita niin hyvin, ja epäilen, että tulevaisuudessa vielä vähemmän. Se ei suoraan tarkoita, että se olisi kansanterveysongelma.
Iltalehti pyysi kommenttia myös THL:lta, mutta toistaiseksi laitokselta ei ole vastattu.
Itse oletin, että kyseessä olisi itäinen uusnassikka, joka Schweinhundista nikin nappasi, mutta kieltämättä sukakoiran etymologia on myös mielenkiintoinen. Tarkoittaahan venäjän suka narttukoiraa.