Tiedän.Mike Manner kirjoitti:Kainuulaiset liikkeessä pitävä voima on helkkarinmoinen sisu ja ihan uskomattomat mittasuhteet saava kateus![]()
Gustafssonin vammat
*nokittelut lautamiehiin*tm
Totuus on faktojen tunnustamista.
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
Mielestäni ei. Nuo nurkassa olevat verijäljet, jotka muistaakseni olivat vuoto- ja kosketusverta ja joista saatiin NG:n DNA-tunniste, ovat mielenkiintoinen ongelma, koska ne eivät oikein näytä sopivan syyttäjän eikä NG:n tarinaan.alpo kirjoitti:Katsokaapa Gustafssonin verijälkiä teltassa. http://murha.info/userfiles/image/etm%2057.jpg
Tämän jälkeen kysymys: olisiko todennäköistä, että Gustafssonin verijäljet olisivat syntyneet kyseisille paikoille teltan nurkkaan hänen hyökätessä telttailijoiden päälle?
Joo, siis sisäpinnalla kahdessa kohtaa ja ulkopinnalla kolmessa kohtaa.
No jos se sittenkin on ollut niin, että Gusse on loukannut itsensä jo aikaisemmin illalla ja häntä on hoivattu teltan sisällä ja nuo ulkopinnan verijäljet tulleet sitten, no jääköön sanomatta.
Melko erikoisissa kohtaa ne kuitenkin sijaitsevat, siihen nähden miten minä niiden kuvittelisin kuuluvan olleen, jos Gussen sanoja on uskominen.
No jos se sittenkin on ollut niin, että Gusse on loukannut itsensä jo aikaisemmin illalla ja häntä on hoivattu teltan sisällä ja nuo ulkopinnan verijäljet tulleet sitten, no jääköön sanomatta.
Melko erikoisissa kohtaa ne kuitenkin sijaitsevat, siihen nähden miten minä niiden kuvittelisin kuuluvan olleen, jos Gussen sanoja on uskominen.
Kannattaa ottaa huomioon, että miestä on joka tapauksessa kalautettu reippaasti kalloon silloin aamuyöstä. Siitä seuraa, että muistikuvat edellisen illan ja yön tapahtumista saattavat aivan luonnollisesti olla katkonaisia ja sekavia. Niihin puheisiin ei kannata luottaa, tai tehdä niiden pohjalta mitään lopullisia johtopäätöksiä. Ne muistelukset ovat epäluotettavia. Siis tästä johtuen "Gussen sanoja ei ole uskominen", sillä häntä oli isketty päähän vasemman korvan taakse.Hessu52 kirjoitti:Joo, siis sisäpinnalla kahdessa kohtaa ja ulkopinnalla kolmessa kohtaa.
No jos se sittenkin on ollut niin, että Gusse on loukannut itsensä jo aikaisemmin illalla ja häntä on hoivattu teltan sisällä ja nuo ulkopinnan verijäljet tulleet sitten, no jääköön sanomatta.
Melko erikoisissa kohtaa ne kuitenkin sijaitsevat, siihen nähden miten minä niiden kuvittelisin kuuluvan olleen, jos Gussen sanoja on uskominen.
http://www.terveysportti.fi/terveyskirj ... elaus=4379
Tuossa linkissä tietoa muistista. Vasemman korvan taakse tullut isku välttämättä aiheuta muistihäiriötä. Toki aivojen rakenteessa yksilöllisiäkin eroja, eli asia edelleen mutkikas..
Tuossa linkissä tietoa muistista. Vasemman korvan taakse tullut isku välttämättä aiheuta muistihäiriötä. Toki aivojen rakenteessa yksilöllisiäkin eroja, eli asia edelleen mutkikas..
Ihmeen paljo Espoon käräjäoikeus kuitenkin uskoi Gussen juttuihin, kahdesta kalapojasta, makuujärjestyksetä teltassa, vammoista, muistamattomuudesta, ym.
Et voi väittää Sariola, etteikö noilla jutuilla olisi ollut asiassa painoarvoa, mutta minusta tämä on sSuomen oikeushistoriassa erikoista, että syytettyä uskottiin enemmän, kuin joitakin hyvämaineiseksi todettuja todistajia.
Jopa tunnustuksensa, jonka Gusse muutti leikinlaskuksi, hävisi arvostettu poliisimies, eli olihan outoa, kun poliisimiehen sentään ammattilaisena luulisi tietävän väärän valan seuraukset, mutta sellaisesta häntä ei kuitenkaan syytetty, vaan lausuntojätettiin "halveksuen omaan arvoonsa"
Kyllä tulee väistämättä mieleen, ettei totuutta haluttukaan julki, vaan haluttiin pitää asiat salassa, miksi, sekin on kovin outoa.
Espoon käräjäoikeus vapautti Nils Gustafsonin kaikista Bodomin murhasyytteistä, koska näytti vahvasti siltä, että niemellä oli tuolloin ulkopuolinen tekijä.
Et voi väittää Sariola, etteikö noilla jutuilla olisi ollut asiassa painoarvoa, mutta minusta tämä on sSuomen oikeushistoriassa erikoista, että syytettyä uskottiin enemmän, kuin joitakin hyvämaineiseksi todettuja todistajia.
Jopa tunnustuksensa, jonka Gusse muutti leikinlaskuksi, hävisi arvostettu poliisimies, eli olihan outoa, kun poliisimiehen sentään ammattilaisena luulisi tietävän väärän valan seuraukset, mutta sellaisesta häntä ei kuitenkaan syytetty, vaan lausuntojätettiin "halveksuen omaan arvoonsa"
Kyllä tulee väistämättä mieleen, ettei totuutta haluttukaan julki, vaan haluttiin pitää asiat salassa, miksi, sekin on kovin outoa.
Espoon käräjäoikeus vapautti Nils Gustafsonin kaikista Bodomin murhasyytteistä, koska näytti vahvasti siltä, että niemellä oli tuolloin ulkopuolinen tekijä.
-
Merivuokko
- Jane Marple
- Viestit: 1004
- Liittynyt: La Heinä 07, 2007 7:26 pm
Murhassa kun pitää olla varma näyttö tekijästä ja sitä ei ollut, silloin mies on syytön ja sillä sipuli.Hessu52 kirjoitti:Ihmeen paljo Espoon käräjäoikeus kuitenkin uskoi Gussen juttuihin, kahdesta kalapojasta, makuujärjestyksetä teltassa, vammoista, muistamattomuudesta, ym.
Et voi väittää Sariola, etteikö noilla jutuilla olisi ollut asiassa painoarvoa, mutta minusta tämä on sSuomen oikeushistoriassa erikoista, että syytettyä uskottiin enemmän, kuin joitakin hyvämaineiseksi todettuja todistajia.
Jopa tunnustuksensa, jonka Gusse muutti leikinlaskuksi, hävisi arvostettu poliisimies, eli olihan outoa, kun poliisimiehen sentään ammattilaisena luulisi tietävän väärän valan seuraukset, mutta sellaisesta häntä ei kuitenkaan syytetty, vaan lausuntojätettiin "halveksuen omaan arvoonsa"
Kyllä tulee väistämättä mieleen, ettei totuutta haluttukaan julki, vaan haluttiin pitää asiat salassa, miksi, sekin on kovin outoa.
Espoon käräjäoikeus vapautti Nils Gustafsonin kaikista Bodomin murhasyytteistä, koska näytti vahvasti siltä, että niemellä oli tuolloin ulkopuolinen tekijä.
Ulkopuolinen liikkui alueella, se on varma asia, mutta oliko tämä tekijä?
Itse en usko, että itse varsinanen tekijä, mutta kuvioissa jotenkin mukana oleva.
Homma räjähtänyt käsiin, mikä sen nimike sitten on ollutkin.
Aivoruhjetta eli aivovammaa ei tule sekoittaa kallon murtumaan. Aivovamman voi saada, vaikka kallo pysyisi ehjänä eikä siihen välttämättä liity edes verenvuotoa (aivoissa).Hessu52 kirjoitti: Kukaan ei ole pystynyt todistamaan sitä, etteikö Gusse olisi ollut toimintakykyinen murhayönä, ei edes kaikkitietävä Tenovuo.
Aivoruhjeesta ei ole sen enempää todisteita, kuin näyttöäkään ja painotan vielä sitä, että keskivaikeasta aivoruhjeesta jää aina, siis aina jotain jälkiä, sen on nykylääketiede todistanut, vaikka Espoon käräjäoikeus ei siihen uskonutkaan, vaan vapautti Gustaffsonin, kun näytti vahvasti siltä, että niemellä oli ulkopuolinen tekijä.
Aivoruhje ei parane niin, etteikö siitä jäisi arpeutumia, jotka sitten nykyaikaisin välinein pystytään todentamaan.
Aivovammat luokitellaan viiteen vaikeusasteeseen, joiden diagnosointiin käytetään pääasiassa GCS-pisteitä, PTA:ta ja tietokonekerros- tai magneettikuvausta. GCS-pisteillä tarkoitetaan potilaan tajunnan tilan arviointia (silmien avaaminen, puhe- ja liikevaste) ja PTA:lla muistiaukon kestoa.
Jos oletamme NG:n avanneen silmänsä kuullessaan puhetta (3 pistettä 4:stä), reagoineen kipuun (5 pistettä 6:sta) ja vastanneen "örähtämällä" (2 pistettä 5:stä), niin tutkivan lääkärin antamat GCS-pisteet olisivat 10, mikä kuuluu kategoriaan keskivaikea aivovamma (pisteet 9-12). Muistikatkon (PTA:n) pituus 4 päivää johtaisi myös keskivaikean aivovamman luokitukseen (1-7vrk).
40%:lla keskivaikean aivovamman potilaista on normaali CT-löydös (tietokonekerroskuvaus) ja 25-50%:lla normaali magneettikuvauksen löydös kuukauden kuluttua vammojen syntymisestä.
NG:n oireista ainakin päänsärky, sekavuus ja huono tasapaino sopivat myös keskivaikean aivovamman oireisiin. Hän saattoi toki näyttelemällä huijata häntä tutkivia lääkäreitä, mutta silloin hänellä olisi todennäköisesti ollut etukäteistietoa aivovammapotilaan oireista ja diagnosoinnista. Mahtoiko hänen tuttavapiiriinsä kuulua joku aiemmin aivovamman saanut (josta saattoi ottaa mallia)?
Lähteenä mm.: http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kayp ... s=hoi18020
Minun arvioni mukaan käräjäoikeus ei uskonut noihin kohtiin 1-3. NG saattoi muistaa väärin, tai muistiaines oli sekoittunut, tai NG:llä oli väärä käsitys noista asioista. Sensijaan kohta 4, muistamattomuus, oli lääkäreiden toteama ja siihen käräjäoikeuskin uskoi. Mitä NG kertoi kahdesta kalapojasta, makuujärjestyksestä ja omista vammoistaan, on sellaista tietoa, jota on kohteliaasti kuunneltu, mutta jonka paikkansapitävyys on hämärän peitossa. Sitäpaitsi ne eivät ratkaise tätä juttua suuntaan eikä toiseen. Mies joka on saanut tällin päähänsä, ei ole luotettava muistelija, ja saattaa hyvinkin muistaa tai uskoa väärin. Tämän käräjäoikeus totesi kautta rantain. Vaikka huomattaisiin, että NG on kertonut totuudenvastaisesti aivan tahallaan, eikä sekään ratkaisisi tätä juttua millään tavalla. Syytetty voi melko vapaasti valehdellakin. Syyttäjän on silti osoitettava "totuus" käräjäoikeudelle. Syytetyn ei tarvitse todistaa syyttömyyttään. Todisteluvelvollisuus on syyttäjällä ja käräjäoikeudella.Hessu52 kirjoitti:Ihmeen paljo Espoon käräjäoikeus kuitenkin uskoi Gussen juttuihin, 1)kahdesta kalapojasta, 2)makuujärjestyksetä teltassa, 3)vammoista, 4)muistamattomuudesta, ym. .......
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3630
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 11:12 am
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Lupu, olipa siinä kerrankin selkeästi esitetty asia mistä täällä versioita riittänyt. Tänks.
Mutta ilmeisestä perehtyneisyydestäsi huolimatta vapise:
Kunhan Nilsin Vammatieteiden Lisenssi Awa, ( itseoppinut ) selkiää darrastaan hän todennäköisesti muuttaa, ei vain pöydällään olevan veden viiniksi, vaan myös tuon kertomasi päälaelleen.
No, mitäpä siitä. Hyvin oli esitetty.
Mutta ilmeisestä perehtyneisyydestäsi huolimatta vapise:
Kunhan Nilsin Vammatieteiden Lisenssi Awa, ( itseoppinut ) selkiää darrastaan hän todennäköisesti muuttaa, ei vain pöydällään olevan veden viiniksi, vaan myös tuon kertomasi päälaelleen.
No, mitäpä siitä. Hyvin oli esitetty.
Taisit Lupu ottaa vähän erivapauksia Glasgowin kooma-asteikon tulkinnassa. Kolmas pisteytettävä alue mittaa liikevastetta, ei kipua. Lisäksi kaikki (silmien kiinni pitäminen ja avaaminen vasta käskystä, turvonneen leuan vuoksi epäselvä puhe sekä käskyjen noudattaminen/noudattamatta jättäminen) ovat aivan tahdonalaisia/tilannesidonnaisia toimintoja eivätkä todellakaan kerro varsinkaan retrospektiivisesti tarkasteltuna yhtään mitään.
Kaikki muu tässä ketjussa on tainnut jo ollakin.
Kertauksen vuoksi sitten se hyvä neurologinen tapa, että jos anamneesin, oireiden ja diagnoosin välillä on epäsuhtaa, diagnosoidaan vakavimman oireen mukaan. NG:n tapauksessa se on ilmeisimmin ollut subjektiivinen muistiaukko.
Kaikki muu tässä ketjussa on tainnut jo ollakin.
Kertauksen vuoksi sitten se hyvä neurologinen tapa, että jos anamneesin, oireiden ja diagnoosin välillä on epäsuhtaa, diagnosoidaan vakavimman oireen mukaan. NG:n tapauksessa se on ilmeisimmin ollut subjektiivinen muistiaukko.
Oikeuden päätöksessä lukeepi, jotta:
Johtopäätösten tekeminen vanhojen potilasasiakirjojen perusteella Gustafssonin tajunnatasosta ja toimintakyvystä sekä hänellä mahdollisesti olleesta aivovammasta ja muistiaukosta sisältää lukuisia epävarmuustekijöitä, mikä on käynyt ilmi kaikkien kuultujen lääketieteellistä asiantuntemusta omaavien todistajen kertomuksista.. Potilasasiakirjojen merkinnat ovat osin suppeita ja osin tulkinnanvaraisia, ja merkintöjen oikeellisuuttakin on epäilty, eikä alkuperäisiä vuonna 1960 otettuja rtgkuvia enää ole tallella.
lähde: Espoon käräjäoikeus, tuomio N.0 OS/2193 s. 25
Johtopäätösten tekeminen vanhojen potilasasiakirjojen perusteella Gustafssonin tajunnatasosta ja toimintakyvystä sekä hänellä mahdollisesti olleesta aivovammasta ja muistiaukosta sisältää lukuisia epävarmuustekijöitä, mikä on käynyt ilmi kaikkien kuultujen lääketieteellistä asiantuntemusta omaavien todistajen kertomuksista.. Potilasasiakirjojen merkinnat ovat osin suppeita ja osin tulkinnanvaraisia, ja merkintöjen oikeellisuuttakin on epäilty, eikä alkuperäisiä vuonna 1960 otettuja rtgkuvia enää ole tallella.
lähde: Espoon käräjäoikeus, tuomio N.0 OS/2193 s. 25