Kuntayhtymä Etevalla on ollut huomattavia vaikeuksia saattaa väärinkäytöksistä epäillyt ex-johtajansa rikosvastuuseen. Tarkastuslautakunnan jäsenet kertovat painostuksesta ja mustamaalaamisesta.
Edullisesta autokaupasta keväällä 2020 alkanut selvitysprosessi johti poliisitutkinnan myötä huomattavasti suurempiin rikosepäilyihin.
Vammaispalveluja Etelä-Suomessa tuottavan kuntayhtymän hallitus hylkäsi tarkastuslautakunnan alkuperäisen esityksen tutkintapyynnön tekemisestä poliisille.
Sittemmin Etevan johto ei noudattanut juristin neuvoa hakea entisen johtajan omaisuutta vakuustakavarikkoon jopa satojen tuhansien eurojen vahingonkorvausten turvaamiseksi.
Eteva ei myöskään vaatinut epäillyille rangaistusta tai esittänyt esitutkinnassa vahingonkorvausvaatimusta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b ... ebf5a654c9
Epäily satojen tuhansien korruptiorikoksista: päättäjät eivät vaatineet rangaistusta tai korvauksia
Valvoja: Moderaattorit
-
PablonEssobar
- Armas Tammelin
- Viestit: 72
- Liittynyt: Pe Huhti 17, 2020 12:34 pm
-
PablonEssobar
- Armas Tammelin
- Viestit: 72
- Liittynyt: Pe Huhti 17, 2020 12:34 pm
Re: Epäily satojen tuhansien korruptiorikoksista: päättäjät eivät vaatineet rangaistusta tai korvauksia
Kuntayhtymä Eteva ei vaatinut rangaistusta eikä esittänyt vahingonkorvausvaatimusta kolmea entistä johtohenkilöään kohtaan esitutkinnassa, jonka päättymisestä Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti torstaina 24. helmikuuta. Toimitusjohtajan mukaan veronmaksajien kärsimiin vahinkoihin ja niiden korvaamiseen otetaan kantaa vasta, jos syyttäjä päättää nostaa syytteitä.
Eteva on eteläsuomalaisten kuntien omistama vammaispalveluja tuottava kuntayhtymä. Sillä on 1300 työntekijää ja yli 60 miljoonan euron vuosibudjetti.
Iltalehden tietojen mukaan Etevassa on sisäisesti arvioitu entisten johtajien aiheuttaneen useiden satojen tuhansien eurojen vahingot muun muassa lainvastaisesti maksetuilla vastikkeettomilla palkoilla, laittomilla palkkioilla, hankinnoilla ja autokaupoilla. Näitä laskelmia ei kuitenkaan ole esitetty poliisille edes alustavana vahingonkorvausvaatimuksena.
Painostusta selvittäjiä kohtaan
Useat Etevan tarkastuslautakunnan jäsenet kertovat Iltalehdelle joutuneensa mustamaalauksen ja painostuksen kohteeksi pyrkiessään keväästä 2020 alkaen selvittämään Etevan entisen kokoomuslaisen johtokaksikon väärinkäytösepäilyjä.
Esimerkiksi osa Etevan hallituksen yhtymähallituksen jäsenistä ja virkajohdosta on moittinut tarkastuslautakunnan jäseniä asian selvittämisestä. Lautakunnan jäsenten selkien takana on myös levitetty väitteitä poliittisista motiiveista selvityksen taustalla.
Mustamaalauksen kohteeksi kertoo joutuneensa muun muassa tarkastuslautakunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Pasi Laine Hämeenlinnasta. Kokoomus siirsi hänet sivuun lautakunnan johdosta kauden vaihtuessa viime vuoden lopussa. Mustamaalaamisesta Iltalehdelle kertoo nimellään myös tarkastuslautakunnan entinen varapuheenjohtaja Aija Lavikainen (sd) Mäntsälästä.
Rikoksesta epäillyt entinen toimitusjohtaja ja entinen hallituksen puheenjohtaja syyttivät vuosi sitten julkisuudessa tarkastuslautakunnan selvityksiä poliittiseksi ajojahdiksi. Nyt valmistuneessa esitutkinnassa poliisi on kuitenkin löytänyt syytä epäillä huomattavasti aiemmin tiedossa olleita merkittävämpiä virkarikoksia.
Entistä toimitusjohtajaa epäillään neljästä rikoksesta
Poliisi epäilee Etevan entistä toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetojaa (kok) petoksesta, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä kahdesta perusmuotoisesta virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Törkeässä rikosepäilyssä on kyse siitä, että Harjuhahto-Madetojan epäillään maksaneen neljälle virkamiehelle lainvastaisesti erokorvauksia sekä hyväksyneen, päättäneen tai osallistuneen päätöksiin maksaa virka- tai työsuhteisille henkilöille 2-6 kuukauden vastikkeettomat palkat sekä tehneen tai hyväksyneen lainvastaisia hankintoja.
Ensimmäisessä perusmuotoisessa virkarikosepäilyssä Harjuhahto-Madetojan epäillään valmistelleen esteellisenä autokauppaa, jossa hän osti työsuhdeautonsa itselleen alihintaan. Iltalehti uutisoi asiasta tammikuussa 2021. Toisessa on kyse siitä, että hänen epäillään ilmoittaneen palkanmaksuaan varten pidemmästä työnajasta kuin työnantajan kanssa oli sovittu. Epäilty petos puolestaan koskee sitä, että Harjuhahto-Madetojan epäillään erehdyttäneen Etevaa maksamaan asiakirjoista ja tiedoista, joiden omistusoikeus on ollut kuntayhtymällä. Harjuhahto-Madetoja toimi perustamansa yrityksen kautta Etevan konsulttina toimitusjohtajan tehtävänsä jätettyään. Hän on kertonut konsultoinnin tarkoituksena olleen tukea seuraajansa Marika Metsähonkalan työtä.
Etevan tuolloisena tavoitteena oli, että Eteva olisi sulautettu Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (Hus). Harjuhahto-Madetoja toimi samanaikaisesti myös kokoomuksen edustajana Husin hallituksessa. Hän laskutti Etevaa työstään arvonlisäveroineen 186 euroa tunnilta muun muassa “taustamateriaalien kokoamisesta”, “tietojen siirrosta” ja “HUS–Eteva-yhteistyöstä”. Kaikkinensa hän laskutti Etevaa reilun 10 000 euron edestä vuonna 2020. Husin hallitus päätti joulukuussa 2020, ettei yhdistymisselvitystä jatketa.
Entistä puheenjohtajaa epäillään
Etevan hallituksen entistä puheenjohtajaa Annika Warras-Stjernvallia (kok) epäillään kahdesta perusmuotoisesta virka-aseman väärinkäyttämisestä. Ensimmäinen rikosepäily koskee työsuhdeauton myyntiä Harjuhahto-Madetojalle. Toinen rikosepäily liittyy toimivallan ylittämiseen palveluhankinta-asiassa, jossa hänen epäillään tehneen hankintasopimuksen vastoin hankintalakia ja kuntayhtymän hankintaohjetta.
Viime vuoden tammikuussa Warras-Stjernvall syytti Iltalehdessä ja Mäntsälän Uutisissa tarkastuslautakuntaa ”poliittisesta ajojahdista” ja piti tutkintapyyntöä aiheettomana. Harjuhahto-Madetoja ja Warras-Stjernvall kertoivat Iltalehdelle kiistävänsä kaikki rikosepäilyt.
– Olen yhä samaa mieltä, että kyse on ajojahdista, asia on edennyt tavalla, joka ei ole kunniaksi ainakaan Etevalle, Warras-Stjernvall viestittää Iltalehdelle sähköpostitse.
Harjuhahto-Madetoja korostaa, että kyseessä on vasta rikosepäily, joka tosin on edennyt syyteharkintaan asti.
– Kyse on esitutkinnan valmistumisesta, jossa tutkinnanjohtajankin mukaan kynnys tutkia on matala eli on syytä epäillä, hän viestittää Iltalehdelle.
Palkkaa ilman työvelvoitetta
Poliisi ei tiedota epäillyn taloudellisen vahingon määrästä eikä Eteva ole esittänyt siitä omaa arviota. Iltalehden tietojen mukaan kyse olisi useista sadoista tuhansista euroista. Vuosi sitten Iltalehden tietojen mukaan epäilyt koskivat kymmenien tai enintään noin sadan tuhannen euron vahinkoja.
Rikostutkinnan aikana arviot ovat kasvaneet uusien epäilyjen myötä. Lisäksi tutkinnassa on noussut esiin kokonaan uusi, kolmanteen henkilöön liittyvä rikosepäily. Siinä erästä Etevan entistä tulosaluejohtajaa epäillään virka-aseman väärinkäyttämisestä. Rikosepäily koskee päätöstä, jolla kuntayhtymä työllisti henkilön kuuden kuukauden määräaikaiseen työsuhteeseen kokonaan ilman
Tutkintapyyntö pyrittiin estämään
Useat Iltalehdelle puhuneet tarkastuslautakunnan jäsenet epäilevät yhtymän johdossa pelatun likaista peliä, jossa entistä johtokaksikkoa on pyritty suojelemaan rikostutkinnalta poliittisilla suhteilla. Tarkastuslautakunta sai keväällä 2020 tilintarkastajalta tiedon epäilyttävästä autokaupasta.
– Käynnistimme tiedon johdosta selvityksen ja selvityksen perusteella esitimme hallitukselle tutkintapyynnön tekemistä poliisille, kertoo tuolloinen lautakunnan puheenjohtaja Pasi Laine (kok).
Hallitus ei suostunut viemään tutkintapyyntöä eteenpäin.
– Tämän jälkeen tilasimme BDO:lta ulkopuolisen selvityksen. Selvitys vahvisti väärinkäytösepäilyksiä, minkä jälkeen hallitus esitti yhtymäkokoukselle tutkintapyynnön tekemistä, Laine kertaa.
Veronmaksajille aiheutuneista vahingoista Laine ohjaa kääntymään Etevan nykyisen toimitusjohtajan Sampo Salon puoleen, mutta kertoo käsityksenään arvioidun vahingon olevan “kuusinumeroinen summa”.
Eteva ei vaatinut rangaistusta
Laineelle, kuten muillekin Iltalehden haastattelemille entisen tai nykyisen tarkastuslautakunnan jäsenille tulee yllätyksenä tieto, että Etevan johto ei ole vaatinut rangaistusta rikoksesta epäillyille. Eteva ei myöskään esittänyt vahingonkorvausvaatimusta poliisin sitä tiedustellessa.
Tarkastuslautakunnan nykyinen puheenjohtaja Johanna Sipola (kok) sanoo, ettei tunne asiaa lainkaan.
– Meitä ei ole vielä lainkaan perehdytetty tähän asiaan, hän sanoo.
Sipola kuitenkin lupaa, että tarkastuslautakunta käsittelee asiaa tulevissa kokouksissaan.
Iltalehden haastattelemat asian käsittelyyn osallistuneet tai sitä läheltä seuranneet lähteet kertovat, että Etevassa tehtyjen alustavien laskelmien mukaan välittömiksi vahingoiksi oli jo viime vuonna arvioitu noin 300 000 euroa. Selvitys- ja korkokulujen kera alustava arvio vahingoista nousi jopa puoleen miljoonaan euroon.
Edellisen tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Aija Lavikainen kertoo yhtäpitävästi Laineen ja muiden Iltalehden haastattelemien asiaa tuntevien henkilöiden tavoin, että Etevan virkajohdon kanssa oli sovittu, että vahingonkorvausvaatimus lasketaan ja esitetään poliisille vuoden 2021 aikana. Näin ei ole tehty.
Entinen toimitusjohtaja Marika Metsähonkala ei halua kommentoida asiaa. Nykyinen toimitusjohtaja Sampo Salo kertoo, että vahingonkorvausta ja rangaistusvaatimusta arvioidaan Etevassa vasta, jos syyttäjä päättää nostaa syytteen. Salon mukaan tämä on yhtymähallituksen päätös. Hän ei suostu kertomaan, milloin ja kenen valmistelemana ja esittelemänä päätös on tehty. Asiaa koskevat pöytäkirjat ovat Salon mukaan salaisia.
Tarkastuslautakunnan jäsenet kertovat, että jo aiemmin Etevan käyttämä juristi oli suositellut rikosepäiltyjen omaisuuden hakemista vakuustakavarikkoon vahingonkorvausten turvaamiseksi. Tätäkään Etevan johto ei tehnyt. Useat tarkastuslautakunnan jäsenet ovat tyytymättömiä siihen, miten asiaa on Etevan johdossa hoidettu.
– Nämä epäillyt ovat sellaisia henkilöitä, että he lobbaavat ihan huolella, sanoo tarkastuslautakunnan entinen jäsen Juha Nyberg (kok).
Aija Lavikainen sanoo, että ei ole ”näiden seitsemän vuosikymmenen aikana” nähnyt yhtä härskiä peliä.
– Minä en voi sitä hyväksyä, että kun kyse on vammaisille tarkoitetuista rahoista, niin nämä hyväosaiset sitten panevat niitä omaan taskuun, Lavikainen sanoo.
Eteva on eteläsuomalaisten kuntien omistama vammaispalveluja tuottava kuntayhtymä. Sillä on 1300 työntekijää ja yli 60 miljoonan euron vuosibudjetti.
Iltalehden tietojen mukaan Etevassa on sisäisesti arvioitu entisten johtajien aiheuttaneen useiden satojen tuhansien eurojen vahingot muun muassa lainvastaisesti maksetuilla vastikkeettomilla palkoilla, laittomilla palkkioilla, hankinnoilla ja autokaupoilla. Näitä laskelmia ei kuitenkaan ole esitetty poliisille edes alustavana vahingonkorvausvaatimuksena.
Painostusta selvittäjiä kohtaan
Useat Etevan tarkastuslautakunnan jäsenet kertovat Iltalehdelle joutuneensa mustamaalauksen ja painostuksen kohteeksi pyrkiessään keväästä 2020 alkaen selvittämään Etevan entisen kokoomuslaisen johtokaksikon väärinkäytösepäilyjä.
Esimerkiksi osa Etevan hallituksen yhtymähallituksen jäsenistä ja virkajohdosta on moittinut tarkastuslautakunnan jäseniä asian selvittämisestä. Lautakunnan jäsenten selkien takana on myös levitetty väitteitä poliittisista motiiveista selvityksen taustalla.
Mustamaalauksen kohteeksi kertoo joutuneensa muun muassa tarkastuslautakunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Pasi Laine Hämeenlinnasta. Kokoomus siirsi hänet sivuun lautakunnan johdosta kauden vaihtuessa viime vuoden lopussa. Mustamaalaamisesta Iltalehdelle kertoo nimellään myös tarkastuslautakunnan entinen varapuheenjohtaja Aija Lavikainen (sd) Mäntsälästä.
Rikoksesta epäillyt entinen toimitusjohtaja ja entinen hallituksen puheenjohtaja syyttivät vuosi sitten julkisuudessa tarkastuslautakunnan selvityksiä poliittiseksi ajojahdiksi. Nyt valmistuneessa esitutkinnassa poliisi on kuitenkin löytänyt syytä epäillä huomattavasti aiemmin tiedossa olleita merkittävämpiä virkarikoksia.
Entistä toimitusjohtajaa epäillään neljästä rikoksesta
Poliisi epäilee Etevan entistä toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetojaa (kok) petoksesta, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä kahdesta perusmuotoisesta virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Törkeässä rikosepäilyssä on kyse siitä, että Harjuhahto-Madetojan epäillään maksaneen neljälle virkamiehelle lainvastaisesti erokorvauksia sekä hyväksyneen, päättäneen tai osallistuneen päätöksiin maksaa virka- tai työsuhteisille henkilöille 2-6 kuukauden vastikkeettomat palkat sekä tehneen tai hyväksyneen lainvastaisia hankintoja.
Ensimmäisessä perusmuotoisessa virkarikosepäilyssä Harjuhahto-Madetojan epäillään valmistelleen esteellisenä autokauppaa, jossa hän osti työsuhdeautonsa itselleen alihintaan. Iltalehti uutisoi asiasta tammikuussa 2021. Toisessa on kyse siitä, että hänen epäillään ilmoittaneen palkanmaksuaan varten pidemmästä työnajasta kuin työnantajan kanssa oli sovittu. Epäilty petos puolestaan koskee sitä, että Harjuhahto-Madetojan epäillään erehdyttäneen Etevaa maksamaan asiakirjoista ja tiedoista, joiden omistusoikeus on ollut kuntayhtymällä. Harjuhahto-Madetoja toimi perustamansa yrityksen kautta Etevan konsulttina toimitusjohtajan tehtävänsä jätettyään. Hän on kertonut konsultoinnin tarkoituksena olleen tukea seuraajansa Marika Metsähonkalan työtä.
Etevan tuolloisena tavoitteena oli, että Eteva olisi sulautettu Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (Hus). Harjuhahto-Madetoja toimi samanaikaisesti myös kokoomuksen edustajana Husin hallituksessa. Hän laskutti Etevaa työstään arvonlisäveroineen 186 euroa tunnilta muun muassa “taustamateriaalien kokoamisesta”, “tietojen siirrosta” ja “HUS–Eteva-yhteistyöstä”. Kaikkinensa hän laskutti Etevaa reilun 10 000 euron edestä vuonna 2020. Husin hallitus päätti joulukuussa 2020, ettei yhdistymisselvitystä jatketa.
Entistä puheenjohtajaa epäillään
Etevan hallituksen entistä puheenjohtajaa Annika Warras-Stjernvallia (kok) epäillään kahdesta perusmuotoisesta virka-aseman väärinkäyttämisestä. Ensimmäinen rikosepäily koskee työsuhdeauton myyntiä Harjuhahto-Madetojalle. Toinen rikosepäily liittyy toimivallan ylittämiseen palveluhankinta-asiassa, jossa hänen epäillään tehneen hankintasopimuksen vastoin hankintalakia ja kuntayhtymän hankintaohjetta.
Viime vuoden tammikuussa Warras-Stjernvall syytti Iltalehdessä ja Mäntsälän Uutisissa tarkastuslautakuntaa ”poliittisesta ajojahdista” ja piti tutkintapyyntöä aiheettomana. Harjuhahto-Madetoja ja Warras-Stjernvall kertoivat Iltalehdelle kiistävänsä kaikki rikosepäilyt.
– Olen yhä samaa mieltä, että kyse on ajojahdista, asia on edennyt tavalla, joka ei ole kunniaksi ainakaan Etevalle, Warras-Stjernvall viestittää Iltalehdelle sähköpostitse.
Harjuhahto-Madetoja korostaa, että kyseessä on vasta rikosepäily, joka tosin on edennyt syyteharkintaan asti.
– Kyse on esitutkinnan valmistumisesta, jossa tutkinnanjohtajankin mukaan kynnys tutkia on matala eli on syytä epäillä, hän viestittää Iltalehdelle.
Palkkaa ilman työvelvoitetta
Poliisi ei tiedota epäillyn taloudellisen vahingon määrästä eikä Eteva ole esittänyt siitä omaa arviota. Iltalehden tietojen mukaan kyse olisi useista sadoista tuhansista euroista. Vuosi sitten Iltalehden tietojen mukaan epäilyt koskivat kymmenien tai enintään noin sadan tuhannen euron vahinkoja.
Rikostutkinnan aikana arviot ovat kasvaneet uusien epäilyjen myötä. Lisäksi tutkinnassa on noussut esiin kokonaan uusi, kolmanteen henkilöön liittyvä rikosepäily. Siinä erästä Etevan entistä tulosaluejohtajaa epäillään virka-aseman väärinkäyttämisestä. Rikosepäily koskee päätöstä, jolla kuntayhtymä työllisti henkilön kuuden kuukauden määräaikaiseen työsuhteeseen kokonaan ilman
Tutkintapyyntö pyrittiin estämään
Useat Iltalehdelle puhuneet tarkastuslautakunnan jäsenet epäilevät yhtymän johdossa pelatun likaista peliä, jossa entistä johtokaksikkoa on pyritty suojelemaan rikostutkinnalta poliittisilla suhteilla. Tarkastuslautakunta sai keväällä 2020 tilintarkastajalta tiedon epäilyttävästä autokaupasta.
– Käynnistimme tiedon johdosta selvityksen ja selvityksen perusteella esitimme hallitukselle tutkintapyynnön tekemistä poliisille, kertoo tuolloinen lautakunnan puheenjohtaja Pasi Laine (kok).
Hallitus ei suostunut viemään tutkintapyyntöä eteenpäin.
– Tämän jälkeen tilasimme BDO:lta ulkopuolisen selvityksen. Selvitys vahvisti väärinkäytösepäilyksiä, minkä jälkeen hallitus esitti yhtymäkokoukselle tutkintapyynnön tekemistä, Laine kertaa.
Veronmaksajille aiheutuneista vahingoista Laine ohjaa kääntymään Etevan nykyisen toimitusjohtajan Sampo Salon puoleen, mutta kertoo käsityksenään arvioidun vahingon olevan “kuusinumeroinen summa”.
Eteva ei vaatinut rangaistusta
Laineelle, kuten muillekin Iltalehden haastattelemille entisen tai nykyisen tarkastuslautakunnan jäsenille tulee yllätyksenä tieto, että Etevan johto ei ole vaatinut rangaistusta rikoksesta epäillyille. Eteva ei myöskään esittänyt vahingonkorvausvaatimusta poliisin sitä tiedustellessa.
Tarkastuslautakunnan nykyinen puheenjohtaja Johanna Sipola (kok) sanoo, ettei tunne asiaa lainkaan.
– Meitä ei ole vielä lainkaan perehdytetty tähän asiaan, hän sanoo.
Sipola kuitenkin lupaa, että tarkastuslautakunta käsittelee asiaa tulevissa kokouksissaan.
Iltalehden haastattelemat asian käsittelyyn osallistuneet tai sitä läheltä seuranneet lähteet kertovat, että Etevassa tehtyjen alustavien laskelmien mukaan välittömiksi vahingoiksi oli jo viime vuonna arvioitu noin 300 000 euroa. Selvitys- ja korkokulujen kera alustava arvio vahingoista nousi jopa puoleen miljoonaan euroon.
Edellisen tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Aija Lavikainen kertoo yhtäpitävästi Laineen ja muiden Iltalehden haastattelemien asiaa tuntevien henkilöiden tavoin, että Etevan virkajohdon kanssa oli sovittu, että vahingonkorvausvaatimus lasketaan ja esitetään poliisille vuoden 2021 aikana. Näin ei ole tehty.
Entinen toimitusjohtaja Marika Metsähonkala ei halua kommentoida asiaa. Nykyinen toimitusjohtaja Sampo Salo kertoo, että vahingonkorvausta ja rangaistusvaatimusta arvioidaan Etevassa vasta, jos syyttäjä päättää nostaa syytteen. Salon mukaan tämä on yhtymähallituksen päätös. Hän ei suostu kertomaan, milloin ja kenen valmistelemana ja esittelemänä päätös on tehty. Asiaa koskevat pöytäkirjat ovat Salon mukaan salaisia.
Tarkastuslautakunnan jäsenet kertovat, että jo aiemmin Etevan käyttämä juristi oli suositellut rikosepäiltyjen omaisuuden hakemista vakuustakavarikkoon vahingonkorvausten turvaamiseksi. Tätäkään Etevan johto ei tehnyt. Useat tarkastuslautakunnan jäsenet ovat tyytymättömiä siihen, miten asiaa on Etevan johdossa hoidettu.
– Nämä epäillyt ovat sellaisia henkilöitä, että he lobbaavat ihan huolella, sanoo tarkastuslautakunnan entinen jäsen Juha Nyberg (kok).
Aija Lavikainen sanoo, että ei ole ”näiden seitsemän vuosikymmenen aikana” nähnyt yhtä härskiä peliä.
– Minä en voi sitä hyväksyä, että kun kyse on vammaisille tarkoitetuista rahoista, niin nämä hyväosaiset sitten panevat niitä omaan taskuun, Lavikainen sanoo.