Aika suoraan sanottu faktat Suomen pääsanomalehdeltä tämän päivän Pääkirjoituksessa.
Viimeisetkin pidäkkeet ja kaunistelut ovat poissa. Asiat sanotaan ryssistä täsmälleen niin kuin ne ovat:
ryssien armeija osoittautui ryösteleväksi roskasakiksi, joka raiskaa ja surmaa siviileitä järjestelmällisesti ja huvikseen.
- HS - Venäjän armeija osoittautui ryösteleväksi roskasakiksi.JPG (105.97 KiB) Katsottu 1294 kertaa
Venäjällä vietetään tänään maanantaina voitonpäivää. Juhlallisuuksia seurataan tänä vuonna tavallista tarkemmin myös lännessä, jossa kiinnostaa, miten Venäjän johto kytkee Ukrainan sodan vuoden tärkeimpään pyhäpäiväänsä.
Venäjän helmikuussa aloittama suurhyökkäys Ukrainaan ei ole selvästikään sujunut Venäjän johdon suunnitelmien mukaan. Ukrainalaiset ryhtyivät sankarilliseen puolustustaisteluun, minkä vuoksi Venäjä on kärsinyt mittavia tappioita ja edennyt vaivalloisesti.
Tämä on ollut nöyryytys Venäjän johtajalle Vladimir Putinille. Lännessä on arveltu hänen halunneen yhdistää ”oman” voittonsa suureen voittoon toisessa maailmansodassa, jota voitonpäivänä muistetaan. Kun mitään selvää voittoa ei ole maanantaina esittää, Putinin on arveltu voivan julistaa jopa sodan Ukrainaa vastaan. Nythän Venäjä väittää, että käynnissä on vain ”sotilaallisen erikoisoperaatio”, jonka kutsumisesta sodaksi voi Venäjällä saada vankeutta.
Toisaalta Putin voi esittää ”erikoisoperaatiostaan” haluamansa kuvan, sillä Venäjä on sulkenut riippumattomat viestimet ja tehnyt totuuden kertomisesta laitonta. Lännessä johtajat joutuvat kantamaan epäonnistumisista poliittisen vastuun, Venäjällä eivät. Putin on pitänyt hyökkäyksen ääneen lausutut tavoitteet maltillisina. Johtaja päättää, minkä julistaa voitoksi.
Voitonpäivää juhlitaan Venäjällä 9. toukokuuta, sillä natsi-Saksan antautuessa 8. toukokuuta 1945 Moskovassa oli vuorokausi jo vaihtunut. Saksan antautuminen päätti toisen maailmansodan Euroopassa.
Hyökättyään Neuvostoliittoon kesällä 1941 Saksa eteni nopeasti ja pystytti laajoille alueille julman miehityshallinnon. Sota kosketti käytännössä kaikkia venäläisiä perheitä, joten siinä saavutettu voitto on ollut venäläisille aina suuri ylpeyden aihe.
Voitonpäivän merkitys kasvoi neuvostojohtaja Leonid Brežnevin vuonna 1966 alkaneella kaudella. Johto ymmärsi, ettei kauan lupailtua kommunismia saavutettaisi eikä mitään suurta tulevaisuutta olisi, joten katse piti kääntää menneeseen.
Kaikki viholliset alettiin leimata natseiksi.
Noustuaan vuosituhannen vaihteessa valtaan Putin alkoi korostaa toisessa maailmansodassa saavutetun voiton merkitystä entisestään. Putinin aikana siitä tuli kansallisen identiteetin keskeisin osa, kansakunnan yhdistäjä, todiste Venäjän suuruudesta ja Putinin järjestelmän ideologian ydin.
Kun voitosta tuli suuruuden lähde, kaikesta sen puhtautta himmentävästä piti vaieta. Länsiliittoutuneiden tärkeästä avusta ei puhuttu, saati Saksan kanssa 1939 solmitusta Molotov–Ribbentrop-sopimuksesta. Neuvostosotilaiden raakuudet olivat tabu. Neuvostomiehityksen karuudesta muistuttaneet Baltian maat leimattiin fasisteiksi. Stalinin hirmutekoja tutkineet venäläiset järjestöt suljettiin.
Kärsimysten muistelun paikan otti sodan kultti. Kaikki viholliset alettiin leimata natseiksi. Viime viikolla propaganda alkoi jo selittää, ettei antisemitismi ole välttämätön osa natsismia.
Putin tuhri voitonpäivän.
Lännessä Venäjän juhlinta tuntui ennenkin vieraalta, mutta siihen suhtauduttiin kunnioittavasti. Putinin hyökkäys Ukrainaan muutti tämän. Venäjän armeija osoittautui ryösteleväksi roskasakiksi, joka raiskaa ja surmaa siviileitä järjestelmällisesti ja huvikseen. Venäjän sotilastiedustelusta puolestaan on vaikea puhua nauramatta. Venäjän sotilasparaatit herättävät nyt enemmän halveksuntaa kuin pelkoa.
Samalla Putin havahdutti eurooppalaiset muistamaan omaa juhlapäiväänsä. Lännessä 9. toukokuuta on Eurooppa-päivä, jolloin on uneliaasti juhlittu Euroopan yhtenäisyyttä. Hyökkäämällä Ukrainaan Putin sai EU:n muistamaan oman voimansa.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 99086.html
