Lainasin tänään kirjastosta tänä vuonna painetun Jari Salosen kirjoittaman kirjan "Syytön jos sitäkään - Mikko Paateron tie passitoimiston apulaisesta poliisiylijohtajaksi". Alueemme kirjastoista kirjaa oli saatavana kolme kappaletta, kun eilen tein kirjasta varauksen, joten suuria intohimoja ei kirjan lainaaminen näytä herättävän. Mainostoimittajana ennen kirjailijanuraansa työskennellyt Jari Salonen kehuu kirjan sisäkannessa kuuluvansa maamme rikoskirjailijoiden kärkinimiin. No, minulle hän sattuu olemaan uusi tuttavuus, jollemme sitten ole törmänneet täällä murhainfossa.
Lainaamassani kirjassa on Ulvilan surmasta kertova luku, kuten on Mikko Paateron itsensä kirjoittamassa tätä nykyistä edeltävässä kirjassa nimeltään "Sisäinen turvallisuus horjuu". Siinä kirjassa Ulvilan surmasta kertova luku oli nimetty "Tapaus Auerta käsiteltiin kymmenen vuotta". Sen verran tekstissä on kehitystä tapahtunut, että Auerin sukunimi on tässä uudessa kirjassa taivutettu oikein. Pieni muutos näkyy tapahtuneen myös siinä, mitä Paatero ajattelee Ulvilan selvittämättömästä murhatapauksesta. Vuonna 2016 Paatero totesi kirjassaan:
Kaiken lisäksi oikeudessa tarvitaan täysnäyttö. Jos sitä ei ole, juttu tuomitaan syytetyn eduksi eli keskusteltavaa riittää. Tässä asiassa mielestäni on kuitenkin syytä laittaa kirjan kannet kiinni ja sillä selvä.
Vuonna 2022 Paatero toteaa tapauksesta seuraavaa:
Murha ei vanhene koskaan, joten on mahdollista, että juttu aukaistaan vielä joskus uudelleen. Jos niin käy, todisteiden täytyy olla suhteellisen varmoja, muuten edessä on samaa soutamista ja huopaamista kuin aiemminkin.
Harmi, että Paateron tiedot Ulvilan murhasta näyttävät perustuvan pitkälti "Pohjolan Poliisi Kertoo 2011"-kirjan Ulvilan murhasta kertovaan juttuun, jossa on lukuisa joukko virheellisyyksiä ja vääriä päätelmiä. Olisi ollut toivottavaa, että entinen poliisiylijohtaja olisi vaivautunut edes hieman perehtymään paremmin Ulvilan murhatapauksen tutkintaan eikä olisi sortunut toistamaan kesäkuussa 2008 jutulle määrätyn uuden tutkinnanjohtajan tekemiä virheitä. Niistä virheistä on niin Annelin kuin hänen entisen miesystävänsä perheet kärsineet suuresti näihin päiviin saakka.
Pyydän anteeksi kaikilta työnsä tunnollisesti ja ammattitaitoisesti hoitavilta poliiseilta sitä, että joudun poliisia aiheesta kritisoimaan Ulvilan murhatapauksen heikosta hoitamisesta. Toivon, että uusin tutkinnanjohtaja vielä jonain päivänä hankkii sulan hattuunsa selvittämällä tutkijoidensa kanssa Ulvilan murhatapauksen. Tiedän, että tapaus on selvitettävissä, jos on rohkeutta lähteä sitä selvittämään.