pieninainen kirjoitti: La Joulu 17, 2022 4:13 pm
Tää on hieman vaikeaa ja vähän traumaattistakin, ja olo on aika lamaantunut ja ajatukset sekavia kun paljastui näin pahaksi tän ihmisen toiminta.
Täällä mainitaan mm se kun en osaa sanoa as kuvasta erityisemmin muuta ihan tuttua kun korviksen jne,
mutta kun on ns sulkenut pois mielestään pakottamalla ihmisen, on vaikea sanoa äkkiseltään mitään.
esimerkiksi siitä kuvasta jossa henkilö on vanhempi kun mitä oli kun itse nähnyt viimeksi.
Mulla on muistin perukoilla hämärä kuva Mikasta ns alle 21v, ja itse olin alussa vielä alaikänen kun tutustuttiin. Silloin oli mm pitkät hiukset, (ainakin mun mielikuvassa) ja oli laihempi ainakin kasvoista kun as kuvassa.
Vaikka vielä -96 näin kyseisen henkilön en ole painanut mieleen minkä näköinen ees sillon oli,
Ystävältäni kysyin tuosta as kuvasta, niin samalta näyttää kyllä kun olander joka paukahti yllättäen yöllä ovelle -95/96.
Silloin aikoinaan en edes kertonut ystäville tai muillekaan mitään noista riepotteluista jne. Itseasiassa vasta nyt kerroin asiasta.
Itse pääsin ns helpolla fyysisesti ajatellen, henkinen puoli oli pahempi mulle.
Tässä ns lamaantuu lisää senkin takia että nyt tämä uusin julkisuuteen tullut kuva on niin tutun näköinen että varmasti on jossain tullut vastaan tuonkin ikäisenä.
Tällä hetkellä kaikki on sekaisin päässä. Ja periaatteessa tunteina päällimmäisenä itseviha, syyllistäminen jne kun en aikoinaan kertonut asiasta. Aikanaan myös syytin itseäni tapahtuneista.
Mennään siihen mikä Mikassa viehätti ehkäpä, itse alaikäisenä tyttönä varmaankin se aluksi kun oli ihan söpö "pahapoika", en osaa sanoa miksi ns pahapoika viehätti.
Osasi olla todella huomaavainen ja kultainen, ja 95% ajasta olikin nuorelle tytölle ihanaa aikaa. Ne loput 5% ei niin ihanaa, mutta alkuun niitä niin pyydeltiin anteeksi jne.
On todella vaikea varmasti ymmärtää miksi jotkut jäävät paskaan ja väkivaltaiseenkin suhteeseen. Jos ja kun olet rakastunut, niin aluksi ajattelee et kyllä tää tästä ja se loppuu . Sitten sä jäätkin siihen tilanteeseen ja suhteeseen henkisesti jumiin eikä välttämättä uskalla erota. Pelkää esim just sitä et mitä sit käy jos jätän ton.
Tää tiesi missä asun, tunsi mun perhettä ja kaverit, ns samassa kaveripiirissä oltiin, et en ois ees oikeastaan päässyt karkuun ellen ois pistänyt välejä poikki lähes koko kaveripiiriin. (Ja näin sit lopulta jouduin tekemään suurimmaksi osaksi. Vaikka oli väkivaltaa, silti ne tunteet oli niin suuret että en halunnut edes "erota" aluksi.)
Asia ois ollut eri, jos oisin kertonut tapahtuneista sillon. Olisin voinut "erota" vaan helposti, ja pysyä ns kavereiden kanssa. Jälkeenpäin ymmärrän vasta että mun lähimmät oisi uskoneet mua ja pysyneet mun rinnalla ja tukena. ja nämä "erota" on heittomerkeillä osittain siksi, että vaikka tapailtiin pitkällä aika välillä, niin ei sentään kuitenkaan koko aika, vaan oli välejäkin tapailuissa, ja aina kun tämä osui kohdalle mä tyhmänä lähdin mukaan.
Tää henkilö vaan sattui ainakin nuorena olemaan niin hyvä manipuloimaan ja puhumaan itsensä tärkeäksi. Ja sai uskomaan että välittää ja kaikkea. Ja että osittain itse aiheutin hänen kiukkupuuskia.
Paskaa tässä on se että vaikka oon ns pakoillut kohta jo melkein 30v, silti oon usein miettinyt mitä mahtaa kuulua ja missä menee jne, koska suljin paskan pois mielestä ja oli oikeesti myös paljon hyvää noissa ajoissa.
Se on varmaa että mikäli ei tuomita ja saada linnaan pitkäksi aikaa, ja näkee nämä niin osaa kyllä yhdistää muhun. Ja myös kyllä löytää halutessaan. Ja koska tässä nyt oon paljastanut kuka olen (Mikalle ja samalla osalle tutuista) voin jo sanoa tän että sitä en tiedä yhtään kuinka pahaksi asiat ois menneet mutta Mikan äidin ansiosta mä pääsin tästä pois kun olin pahin aika. On vittumaista lukea edes mitään negatiivista hänestä. Ei tosiaan ollut mikään äidistä johtuvaa . Ainakaan mun mielestä ja mun aikana.
Mikäli tämä Mikan äiti lukee tätä, niin haluan sanoa sulle ison kiitoksen.
Kyllä meni sekavaksi, ja järjettömäksi romaaniksi koko kirjoitus. Tyhmältä tuntuu kirjottaa näitä, mutta nyt mä voin jo "puhua" tästä kaikesta mitä oon pitänyt sisällä ja "salannut vuosikymmeniä". Ihana päästä purkamaan tätä. Nyt kun luen tätä just julkasua ennen, niin ohhoh kun on sekava. Tätä oon aloittanut kirjailemaan jo monta tuntia sitten, ja jatkuvasti muokkailen ja poistelen osia. Hämmentävää ja varmaan kadun vielä tuota lähetä nappulan painamista.. tai kadun jo ja hävettää/nolottaa.
(ursan teksti on todella osuva tossa edellä, aika paljon sitä just mitä ajattelen itsekin)
Naiset tuntuu olevan idiootteja, kun oikeasti kiltti ja hyväsydäminen mies dumpataan koska ”ei ole kipinää” mutta sitten mennään yhteen hakkaaajan ja uhkailijan kanssa, koska vaara saa pillun märäksi. Ja miehetkö on niitä, jotka ajattelee alapäällään? Kyllä se on naiset ja sen näkee tästäkin jutusta.