Hyvinkää 21.12.2022: 91-vuotias mies surmasi vaimonsa - kuoli itse huhtikuussa 2023

[Riippakivi]

"Poliisin mukaan epäilty henkirikos on tapahtunut yksityisasunnossa Hyvinkäällä keskiviikkona 21. joulukuuta. Itä-Uudenmaan poliisi ei ole vielä kertonut, eikä ehkä kerrokaan ihan heti, mistä tapauksessa on kyse.

– Poliisi on tavoittanut tekoon epäillyn henkilön ja hänet on tänään 23.12. vangittu..."

Tartun tuohon sanaan tavoittanut. Olisiko tekijä lähtenyt pakoon tilalta?

Joka tapauksessa toivon, että vaimovainaa tulee kummittelemaan hänelle joka yö, missä putkan pahnoilla tekijä sitten onkin.

https://www.uutissuomalainen.fi/uutissu ... en/5615025

[Marjatta]

Muutama asia tuli mieleen näin urani hoitajana tehneenä. Monen käsitys vanhustenhuollosta perustuu täysin lööppeihin ja omaan mutuiluun, millä ei ole juurikaan tekemistä arkisen ahertamisen ja totuuden kanssa.

Ensinnäkin, vanhainkodit mielellään ottavat kyllä asukkaita. Ei ole kysymys siitä, etteikö vanhainkotiin pääsisi. Kyllä sinne pääsee jos vain haluaa. Olen urallani törmännyt useampaan perheeseen ja sitäkin useampaan omaishoitajaan, jotka ajattelevat että se onni ja autuus on se kotona asuminen. Mitä pidempään siellä sinnitellään niin sen parempi. Jätetään kokonaan hakematta paikkaa ja kieltäydytään, kun paikkaa tarjotaan. No kyllä tässä vielä pärjäillään ja kaikkihan on aivan ok. Todellisuudessa sen näkee jo sokeakin, että ei todellakaan pärjäillä eikä ole ok. Mitään kruunua ei siitä saa, että omaishoitaja siellä sinnittelee muistisairaan kanssa, joka mahdollisesti sytyttelee nuotioita olohuoneeseen, kun on vähän vilakkaa. Siitäkään ei kukaan palkitse, että pappa tippuu yöllä sängystä toistuvasti ja hälytellään työelämässä olevia lapsia keskellä yötä tämän tästä nostamaan lähes liikuntakyvytöntä isäntää takaisin petiin.

Hankalaa on kuitenkin pakottaa ketään muuttamaan laitokseen jos näennäisesti on asiat kunnossa ja niiden esitetään olevan aivan ok vaikka koko suku on aivan loppu ollut jo monta vuotta.

Toisekseen, en ole törmännyt kovin moneen "täysin klaariin" yli yhdeksänkymppiseen työelämäni aikana. Omaiset usein kuvittelevat läheisensä parempikuntoiseksi monellakin tasolla, kuin nämä todellisuudessa ovat. Olen urani aikana todistanut kuinka tutkitusti aivan muistisairaat kykenevät jallittamaan, jopa aloittelevia sotealan opiskelijoita sen muutaman päivän aivan mennen tullen. Nopealla kohtaamisella voisi kuvitella, että jutustelee aivan herttaisen ja fiksun ihmisen kanssa, mutta kun tarkasteleekin samaa ihmistä useamman päivän monta tuntia päivässä niin kyllä se totuus sieltä valkenee.

Kuuntelen päivät työkseni ihmisiä, jotka varmasti huijaisivat useampia helpostikin. Kuitenkin he kuvittelevat omien vanhempiensa yhä olevan elossa, siitä huolimatta että näillä todellista ikää olisi oikeasti lähemmäs 130 vuotta. Viimeksi tänään kuuntelin, kuinka ikkunan toisella puolella oli ihan varmasti hevosia suuri määrä tottakai ja tästä lähdetään kaikki seuraavaksi ratsastamaan.

Olen ottanut työurani aikana vastaan niin huonokuntoisia ja niin sekavia vanhuksia, että todella ihmettelen miksi ei ole aiemmin sanottu että ei vaan pärjätä. Osa toki tuleekin huoli-ilmoitusten takia, eikä kaikilla ole omaisia. Silloin matka käy yleensä terveyskeskuksen vuodeosaston kautta vanhainkotiin, jolloin tulevat nopeastikin. Kyllä se vanhainkodissakin henkilökuntaa aina hämmästyttää minkälaista väkeä kotona yhä asuu. Mutta me hoitajat emme voi sille mitään.

Kyllä se vanhainkoti vaan olisi monelle parempi paikka vaikka kotona on tietysti ihmisen hyvä olla. Jossain kohtaa se kotona olo saattaa vain muuttua vaaralliseksi sekä itselle, että kanssaeläjille. Muistisairaus esimerkiksi tuo usein mukanaan valtavan nipun erilaisia käytöshäiriöitä. Yleensä pahimmat näistä ovat vielä täysin immuuneja millekkään kohtuulliselle lääkitykselle.

Sitten puhutaan siitä, että vanhuksia lähinnä säilytetään vanhainkodissa. Voin sanoa, että ihminen jonka joka solu on jo luovuttamassa ei kaipaa elämäänsä sirkushuveja, eikä loppuvaiheessa leipääkään vaikka ateriahuolto pelaakin (ainakin meillä) hyvin. Vanhat ihmiset on varustettu useimmiten vanhojen ihmisten voimilla. Voi olla, että sen päivällisen yli istuminen on jo aivan täyttä tuskaa. Useimmat toivovat, että saisivat vain olla ja vetävät torkkuja tämän tästä. Omaisilla on se suurin halu ja tahtotila sille jatkuvalle toiminnalle.

[Rauhaa&Rakkautta]

Tässä ei ole kyseessä omaishoitajat, vaan kotihoidon piirissä olleet henkilöt. Heille on aivan saletisti tehty kartoitus kunnan toimesta mitä tarvitaan ja pitäisikö asukkaat siirtää muiden asumispalveluiden piiriin. Kuten joku sanoi, niin tässä voi olla taustalla ties kuinka monta vuosikymmentä kestänyt lähisuhdeväkivalta, joko fyysinen,henkinen, tai molemmat.

[Marjatta]

Niin, sitä voi miettiä, että koska sote ala todistetusti on hyvin tuulinen ja tuulisemmaksi käy, niin onko mahdollisesti alati vaihtuvalla koho henkilökunnalla mahdollisuutta realistisesti arvioida hoidettavan kuntoa? Tarkoitan, että koska muistisairaat todella voivat olla hyvinkin skarppeja sen hetken aikaa niin jos hoitaja on usein eri niin miten mahtaa olla sen saadun kokonaiskuvan laita koko tilanteesta.

Olen aikoinani järjestänyt oman vaarini huoli-ilmoituksen kautta vanhainkotiin, kun kerta kaikkiaan tilanne oli aivan mahdoton jopa kohon täysillä avuilla, mutta mitään ei tapahtunut. Sitäkin tapahtuu. Ja kaikilla ei tosiaan ole omaisia tekemässä huoli-ilmoituksia. Saatikka syrjäseudulla naapureitakaan huolehtimassa.

Edit. Lähinnä aiempi viestini koski muuallakin nähtyjä spekulaatioita vanhuksista ja vanhustenhuollosta tämän uutisen tiimoilta ja oli mahdollisesti vähän off topic jargonia.

[canis lupus]

Joka tapauksessa toivon, että vaimovainaa tulee kummittelemaan hänelle joka yö, missä putkan pahnoilla tekijä sitten onkin.

Niissä todennäköisimmissä tapahtumaskenaarioissani tämä on julmin rangaistus kohdattavaksi papalle.

[Riippakivi]

Kiitos Marjatta kirjoituksestasi. Minuakin eräs vanha omaishoitajana toiminut mies ojensi, että laitokseen päästään, ei jouduta.

[Rauhaa&Rakkautta]

Kiitos Marjatta kirjoituksestasi. Minuakin eräs vanha omaishoitajana toiminut mies ojensi, että laitokseen päästään, ei jouduta.

Nyt tuo ukko joutui laitokseen.

[damfin]

Johan nyt on taas murheet joillain... yhdessä ketjussa vaahdotaan sivu tolkulla sitä että miksi uhrin kuvaa ja nimeä ei kerrota julkisuuteen, ja täällä sitten itketään että miksi murhasta epäillyn / uhrin kotipihalla on käyty kuvaamassa

Avustettua eutanasiaa olisin itsekin epäillyt, mutta jos tekotapaa kuvaillaan julmaksi ja raa'aksi niin se kyllä muuttaa asian.
Ehkä ukko on sitten vaan tosiaan kyllästynyt rouvan hoitamiseen tai rouvan kanssa elämiseen, toisaalta alzheimer voi aiheuttaa väkivaltaisuutta ja äkkipikaisuutta eli sekin on voinut aiheuttaa teon.

[Rauhaa&Rakkautta]

Ehkä ukko on sitten vaan tosiaan kyllästynyt rouvan hoitamiseen tai rouvan kanssa elämiseen, toisaalta alzheimer voi aiheuttaa väkivaltaisuutta ja äkkipikaisuutta eli sekin on voinut aiheuttaa teon.

Tai sitten kyseessä on ollut aina väkivaltainen kusipää.

[meksi]

No nyt itsekkin pyöräytän eutanasian poissa pelistä. Damfin kerkesi jo toteamaan, eli joo, muistisairaudet voi saada hyvinkin aggressiiviseksi ja milteinpä aivan syyttä.

Itselläni vuosia vuosia sitten taustaa vanhustenhoidosta, yksi asukas ensin itkua tuhersi yksinään, mennessä kysymään mikäs on, niin läsähti nyrkki naamaan. Ja näitä tapauksia riittää.

[Fia]

Kotihoidon asiakkuus ei tarkota sitä etteikö asiakas voisi olla myös omaishoitaja. Kotihoidossa on paljon asiakkaita, joiden luona käydään vaan kahden viikon välein viemässä vaan kahden viikon lääkkeet ja mittaamassa verenpaine. Ja se käynti saattaa kestää sen 15 minuuttia.

Tai esim. kerran viikossa suihkuapu. Jos asiakas ilmottaa jo heti kättelyssä, että ei lähde suihkuun, niin ei kotihoitaja yleensä siinä lähde väittelemään.

[lammas1]

Muutama asia tuli mieleen näin urani hoitajana tehneenä. Monen käsitys vanhustenhuollosta perustuu täysin lööppeihin ja omaan mutuiluun, millä ei ole juurikaan tekemistä arkisen ahertamisen ja totuuden kanssa.

Ensinnäkin, vanhainkodit mielellään ottavat kyllä asukkaita. Ei ole kysymys siitä, etteikö vanhainkotiin pääsisi. Kyllä sinne pääsee jos vain haluaa. Olen urallani törmännyt useampaan perheeseen ja sitäkin useampaan omaishoitajaan, jotka ajattelevat että se onni ja autuus on se kotona asuminen. Mitä pidempään siellä sinnitellään niin sen parempi. Jätetään kokonaan hakematta paikkaa ja kieltäydytään, kun paikkaa tarjotaan. No kyllä tässä vielä pärjäillään ja kaikkihan on aivan ok. Todellisuudessa sen näkee jo sokeakin, että ei todellakaan pärjäillä eikä ole ok. Mitään kruunua ei siitä saa, että omaishoitaja siellä sinnittelee muistisairaan kanssa, joka mahdollisesti sytyttelee nuotioita olohuoneeseen, kun on vähän vilakkaa. Siitäkään ei kukaan palkitse, että pappa tippuu yöllä sängystä toistuvasti ja hälytellään työelämässä olevia lapsia keskellä yötä tämän tästä nostamaan lähes liikuntakyvytöntä isäntää takaisin petiin.

Hankalaa on kuitenkin pakottaa ketään muuttamaan laitokseen jos näennäisesti on asiat kunnossa ja niiden esitetään olevan aivan ok vaikka koko suku on aivan loppu ollut jo monta vuotta.

Toisekseen, en ole törmännyt kovin moneen "täysin klaariin" yli yhdeksänkymppiseen työelämäni aikana. Omaiset usein kuvittelevat läheisensä parempikuntoiseksi monellakin tasolla, kuin nämä todellisuudessa ovat. Olen urani aikana todistanut kuinka tutkitusti aivan muistisairaat kykenevät jallittamaan, jopa aloittelevia sotealan opiskelijoita sen muutaman päivän aivan mennen tullen. Nopealla kohtaamisella voisi kuvitella, että jutustelee aivan herttaisen ja fiksun ihmisen kanssa, mutta kun tarkasteleekin samaa ihmistä useamman päivän monta tuntia päivässä niin kyllä se totuus sieltä valkenee.

Kuuntelen päivät työkseni ihmisiä, jotka varmasti huijaisivat useampia helpostikin. Kuitenkin he kuvittelevat omien vanhempiensa yhä olevan elossa, siitä huolimatta että näillä todellista ikää olisi oikeasti lähemmäs 130 vuotta. Viimeksi tänään kuuntelin, kuinka ikkunan toisella puolella oli ihan varmasti hevosia suuri määrä tottakai ja tästä lähdetään kaikki seuraavaksi ratsastamaan.

Olen ottanut työurani aikana vastaan niin huonokuntoisia ja niin sekavia vanhuksia, että todella ihmettelen miksi ei ole aiemmin sanottu että ei vaan pärjätä. Osa toki tuleekin huoli-ilmoitusten takia, eikä kaikilla ole omaisia. Silloin matka käy yleensä terveyskeskuksen vuodeosaston kautta vanhainkotiin, jolloin tulevat nopeastikin. Kyllä se vanhainkodissakin henkilökuntaa aina hämmästyttää minkälaista väkeä kotona yhä asuu. Mutta me hoitajat emme voi sille mitään.

Kyllä se vanhainkoti vaan olisi monelle parempi paikka vaikka kotona on tietysti ihmisen hyvä olla. Jossain kohtaa se kotona olo saattaa vain muuttua vaaralliseksi sekä itselle, että kanssaeläjille. Muistisairaus esimerkiksi tuo usein mukanaan valtavan nipun erilaisia käytöshäiriöitä. Yleensä pahimmat näistä ovat vielä täysin immuuneja millekkään kohtuulliselle lääkitykselle.

Sitten puhutaan siitä, että vanhuksia lähinnä säilytetään vanhainkodissa. Voin sanoa, että ihminen jonka joka solu on jo luovuttamassa ei kaipaa elämäänsä sirkushuveja, eikä loppuvaiheessa leipääkään vaikka ateriahuolto pelaakin (ainakin meillä) hyvin. Vanhat ihmiset on varustettu useimmiten vanhojen ihmisten voimilla. Voi olla, että sen päivällisen yli istuminen on jo aivan täyttä tuskaa. Useimmat toivovat, että saisivat vain olla ja vetävät torkkuja tämän tästä. Omaisilla on se suurin halu ja tahtotila sille jatkuvalle toiminnalle.

Hyvin kirjoitettu. Yksi asia pisti silmääni. Se, ettei hoitajana ole törmännyt täysin klaariin ysikymppiseen. Tämä varmasti totta mutta esim omassa suvussa todellakin on ysikymppisiä jotka eivät käytä kotihoidon tai kotisairaanhoidon palveluita koska eivät tarvitse. Järki pelaa ja palvelut ostetaan yksityiseltä, siivous ja kaupasta tuodaan ostokset kotiin. Omaisena voin sanoa ettei he tarvitse laitospaikkaa oikeasti. Eikä sitä ole tarjottu.
Mutta siis, tämä on jo toinen vanhus pariskunta jonka toinen puolisko kuollut ja joka on kotihoidon asiakas.
Mikä on siis näissä kahdessa tapauksessa ja ehkä tulevissa tapauksissa kotihoidon vastuu?

[segregation forever]

Eli kyseessä ei olekkaan murhaaja, vaan viaton yhteiskunnan heitteillä jättämä uhri. Koska eihän 91-vuotias voi olla murhaaja, eikä ollut vaimoaan tai lapsiaan kohtaan väkivaltainen ties kuinka kauan.

[kesaesa]

Paikkoja ei ole niin että sinne vanhainkotiin voisi vaan mennä. Lisäksi pistetytykset ja kriteerit, joiden perusteella sinne pääsee vain harvat.
Omaishoitajat ovat todella lujilla, mutta ei tässä tapauksessa sen taaksekaan voi mennä, mikälin murhaa tosiaan aletaan tutkia. Dementia tai muut ikään liittyvät syyt ovat myös mahdollisia, mutta pitää nyt odotella mitä poliisi tiedottaa mahdollisista syistä tai motiiveista.
Täällä myös epäiltiin, että tuossa iässä ei voi olla omaishoitaja, mutta iäkäs omaishoitaja on valitettavan yleinen nykyisin. Kaikin puolin poikkeuksellinen tapaus, mutta on näitä silti joitain omiin tietoihin työurani aikana tullut, tällaisista vaan ei samalla tavalla uutisoida kuin muista henkirikoksista. Ja hyvin usein päästävät myös itsensä päiviltään teon päätteeksi. Myös hoitajat ovat toisinaan olleet vaarassa aggressiivisten asiakkaiden kanssa, mutta hyvin usein korkea ikä ja fyysinen heikkeneminen ovat pienentäneet riskiä pahemmille vahingoille.

Päässä on napsahtanut syystä tai toisesta. Harhat, muistisairaus, väsyminen ja mustasukkaisuus ovat todennäköisimpiä syitä. Tämän ikäiset kuuluvat todennäköisesti palveluiden piiriin ainakin jossain määrin, joten varmasti heille on palveluntarvetta jo jossain kohtaa arvioitu.

Muutama asia tuli mieleen näin urani hoitajana tehneenä. --- Ensinnäkin, vanhainkodit mielellään ottavat kyllä asukkaita. Ei ole kysymys siitä, etteikö vanhainkotiin pääsisi. Kyllä sinne pääsee jos vain haluaa. Olen urallani törmännyt useampaan perheeseen ja sitäkin useampaan omaishoitajaan, jotka ajattelevat että se onni ja autuus on se kotona asuminen. Mitä pidempään siellä sinnitellään niin sen parempi. Jätetään kokonaan hakematta paikkaa ja kieltäydytään, kun paikkaa tarjotaan. No kyllä tässä vielä pärjäillään ja kaikkihan on aivan ok. Todellisuudessa sen näkee jo sokeakin, että ei todellakaan pärjäillä eikä ole ok. Mitään kruunua ei siitä saa, että omaishoitaja siellä sinnittelee muistisairaan kanssa, joka mahdollisesti sytyttelee nuotioita olohuoneeseen, kun on vähän vilakkaa. Siitäkään ei kukaan palkitse, että pappa tippuu yöllä sängystä toistuvasti ja hälytellään työelämässä olevia lapsia keskellä yötä tämän tästä nostamaan lähes liikuntakyvytöntä isäntää takaisin petiin.

[Arko]

Muutama asia tuli mieleen näin urani hoitajana tehneenä. Monen käsitys vanhustenhuollosta perustuu täysin lööppeihin ja omaan mutuiluun, millä ei ole juurikaan tekemistä arkisen ahertamisen ja totuuden kanssa.

Ensinnäkin, vanhainkodit mielellään ottavat kyllä asukkaita. Ei ole kysymys siitä, etteikö vanhainkotiin pääsisi. Kyllä sinne pääsee jos vain haluaa. Olen urallani törmännyt useampaan perheeseen ja sitäkin useampaan omaishoitajaan, jotka ajattelevat että se onni ja autuus on se kotona asuminen. Mitä pidempään siellä sinnitellään niin sen parempi. Jätetään kokonaan hakematta paikkaa ja kieltäydytään, kun paikkaa tarjotaan. No kyllä tässä vielä pärjäillään ja kaikkihan on aivan ok. Todellisuudessa sen näkee jo sokeakin, että ei todellakaan pärjäillä eikä ole ok. Mitään kruunua ei siitä saa, että omaishoitaja siellä sinnittelee muistisairaan kanssa, joka mahdollisesti sytyttelee nuotioita olohuoneeseen, kun on vähän vilakkaa. Siitäkään ei kukaan palkitse, että pappa tippuu yöllä sängystä toistuvasti ja hälytellään työelämässä olevia lapsia keskellä yötä tämän tästä nostamaan lähes liikuntakyvytöntä isäntää takaisin petiin.

Hankalaa on kuitenkin pakottaa ketään muuttamaan laitokseen jos näennäisesti on asiat kunnossa ja niiden esitetään olevan aivan ok vaikka koko suku on aivan loppu ollut jo monta vuotta.

Toisekseen, en ole törmännyt kovin moneen "täysin klaariin" yli yhdeksänkymppiseen työelämäni aikana. Omaiset usein kuvittelevat läheisensä parempikuntoiseksi monellakin tasolla, kuin nämä todellisuudessa ovat. Olen urani aikana todistanut kuinka tutkitusti aivan muistisairaat kykenevät jallittamaan, jopa aloittelevia sotealan opiskelijoita sen muutaman päivän aivan mennen tullen. Nopealla kohtaamisella voisi kuvitella, että jutustelee aivan herttaisen ja fiksun ihmisen kanssa, mutta kun tarkasteleekin samaa ihmistä useamman päivän monta tuntia päivässä niin kyllä se totuus sieltä valkenee.

Kuuntelen päivät työkseni ihmisiä, jotka varmasti huijaisivat useampia helpostikin. Kuitenkin he kuvittelevat omien vanhempiensa yhä olevan elossa, siitä huolimatta että näillä todellista ikää olisi oikeasti lähemmäs 130 vuotta. Viimeksi tänään kuuntelin, kuinka ikkunan toisella puolella oli ihan varmasti hevosia suuri määrä tottakai ja tästä lähdetään kaikki seuraavaksi ratsastamaan.

Olen ottanut työurani aikana vastaan niin huonokuntoisia ja niin sekavia vanhuksia, että todella ihmettelen miksi ei ole aiemmin sanottu että ei vaan pärjätä. Osa toki tuleekin huoli-ilmoitusten takia, eikä kaikilla ole omaisia. Silloin matka käy yleensä terveyskeskuksen vuodeosaston kautta vanhainkotiin, jolloin tulevat nopeastikin. Kyllä se vanhainkodissakin henkilökuntaa aina hämmästyttää minkälaista väkeä kotona yhä asuu. Mutta me hoitajat emme voi sille mitään.

Kyllä se vanhainkoti vaan olisi monelle parempi paikka vaikka kotona on tietysti ihmisen hyvä olla. Jossain kohtaa se kotona olo saattaa vain muuttua vaaralliseksi sekä itselle, että kanssaeläjille. Muistisairaus esimerkiksi tuo usein mukanaan valtavan nipun erilaisia käytöshäiriöitä. Yleensä pahimmat näistä ovat vielä täysin immuuneja millekkään kohtuulliselle lääkitykselle.

Sitten puhutaan siitä, että vanhuksia lähinnä säilytetään vanhainkodissa. Voin sanoa, että ihminen jonka joka solu on jo luovuttamassa ei kaipaa elämäänsä sirkushuveja, eikä loppuvaiheessa leipääkään vaikka ateriahuolto pelaakin (ainakin meillä) hyvin. Vanhat ihmiset on varustettu useimmiten vanhojen ihmisten voimilla. Voi olla, että sen päivällisen yli istuminen on jo aivan täyttä tuskaa. Useimmat toivovat, että saisivat vain olla ja vetävät torkkuja tämän tästä. Omaisilla on se suurin halu ja tahtotila sille jatkuvalle toiminnalle.

Hyvin kirjoitettu. Yksi asia pisti silmääni. Se, ettei hoitajana ole törmännyt täysin klaariin ysikymppiseen. Tämä varmasti totta mutta esim omassa suvussa todellakin on ysikymppisiä jotka eivät käytä kotihoidon tai kotisairaanhoidon palveluita koska eivät tarvitse. Järki pelaa ja palvelut ostetaan yksityiseltä, siivous ja kaupasta tuodaan ostokset kotiin. Omaisena voin sanoa ettei he tarvitse laitospaikkaa oikeasti. Eikä sitä ole tarjottu.
Mutta siis, tämä on jo toinen vanhus pariskunta jonka toinen puolisko kuollut ja joka on kotihoidon asiakas.
Mikä on siis näissä kahdessa tapauksessa ja ehkä tulevissa tapauksissa kotihoidon vastuu?

Sori lainaustornista, mutta älä nyt viitti. 40 vuotta töitä tehneenä kolmen tonnin palkalla on eläke alle kaksi tonnia. Niin silloin saa olla idiootti jos käyttää ne kotisiivoukseen ja ruuan ovelletuontiin ja näihin sun yksityisiin palveluihin. Tai ehkä kannattais hommata edunvalvoja.
Ja toisekseen Marjatta, kunnalliseen vanhainkotiin pääsee Joo jos on todella paha tilanne, mutta kyllä ainakin tällaisessa keskisuuressa kaupungissa sitä vanhainkotipaikkaa saa aika pitkään odotella siellä vuodeosastolla.