Koulujen henkilökuntaan kohdistuva väkivalta ja YLE:n Koulukone-keskustelua

[Likeavirgin]

https://yle.fi/a/74-20018233
Ja siitä alueesi koulujen neekeripitoisuus. Kannattaa piakkoin tutkia, voi hävitä.

Surullista katsoa miten maa paskottu jokusessa vuodessa etelän osalta.

Tuolta löytyy kiinnostavia tietoja. Kaikista seitsemästä alueesta, joissa on eniten S2 koululaisia Helsingissä, työllisyysaste on 53 - 59 % kuudessa ja yhdessä tasan 60. Mamujen asuttamilla alueilla on alhainen työllisyysaste.

Onko se yllätys, että huonoilla asuinalueilla on myös heikko työllisyys?

[URSA]

Vähän OT mutta mielestäni luvuista näkee, että työntekijöiden kohtaama ongelma liittyy hyvin todennäköisesti maahanmuuttoon.

Päivitetty: 17.2.2023 11:49
Li Andersson: ”Todella surulllista, että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista”

Yle on julkaissut ”koulukoneen”, joka tehtiin Ylen mukaan siksi, jotta se voi näyttää ja konkretisoida suomalaisten peruskoulujen eriytymistä ja seikkoja, jotka vaikuttavat lasten oppimiseen.

”Ylen tekemästä koulukoneesta voit katsoa oman koulusi päättötodistuksen keskiarvon, alueen palkkatulojen mediaanin, korkeakoulutettujen osuuden, työllisyysasteen ja S2-oppilaiden määrän”, jutussa kerrotaan.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) pitää hanketta epäonnistuneena. Hän ottaa asiaan kantaa harvinaisen vahvasti.

– Todella surulllista, että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista. Segregaatiosta pitää puhua ja vaikuttavimmat keinot sen ehkäisyyn pitää käyttää, ilman että aletaan tekemään julkisia rankinglistoja peruskouluista perustuen mm S2-oppilaiden määrään, ministeri kirjoittaa Twitter-tilillään.

Anderssonin mukaan jokaisella taholla on vastuu siitä, miten tietoja käyttää.

– Tällainen ”koulukone” lisää segregaatiota ja eriarvoisuutta ja leimaa vielä vieraskielisiä oppilaita nostamalla erikseen esille S2-oppilaiden osuuden. Ei näin, Yle.

YLE kertoo, kuinka koulukone paljastaa, että kouluja, joissa S2-oppilaita on enemmän kuin kolmannes, on noin 80. Noin 40 prosentissa Suomen peruskouluista ei ole yhtään S2-oppilasta.

https://demokraatti.fi/li-andersson-tod ... tallaista/

[ipr]

"Siinä missä kaikissa kouluissa ei oltu koettu lainkaan aseella uhkaamista, eräässä koulussa taas sitä oli kokenut 8,6 prosenttia vastaajista."

Onko oikeasti vaikeaselkoinen lause vai onko aumarimuorin ymmärrys viallinen?

Kyllä tuo on täysin selvä lause. On olemassa kouluja, joissa ei ole koettu lainkaan aseella uhkaamista. On olemassa myös koulu, jossa sitä on kokenut 8,6 prosenttia vastaajista.

Vika on nykytoimittajille kovin yleisessä epämääräisessä uutisoinnissa ja lauseiden muodostuksessa. Täysin selvä lause olisi ollut: "Siinä missä muissa kouluissa ei oltu koettu lainkaan aseella uhkaamista, yhdessä koulussa sitä oli kokenut 8,6 prosenttia vastaajista." Lauseessa siis puhutaan aseella uhkaamisesta kouluissa, kun taas ketjun otsikossa puhutaan väkivallasta ja uhkaamisesta kouluissa yleensä, joita jutun mukaan yhdessä koulussa on kokenut 95% työntekijöistä.

Niin, on tämäkin selvä lause, mutta jos ymmärsit tuosta HS:n jutusta näin niin ymmärsit väärin, koska tässä viesti on muuttunut. Samoin kuin HS:n jutussa, tässä todetaan, että on olemassa yksi koulu, jossa aseella uhkaamista oli kokenut 8,6 prosenttia vastaajista. Lisäksi tässä väitetään, että yhdessäkään toisessa koulussa ei olisi koettu lainkaan aseella uhkaamista, kun ekspilisiittisesti todetaan, että muissa kouluissa sitä ei oltu koettu. Näin siis tuskin oli, että aseella uhkaamista olisi koettu vain tuossa yhdessä koulussa. Rivien välistä HS:n toimittajan sanavalinnoista voi päätellä, että tuo koulu, jossa aseella uhkaamista oli kokenut 8,6 % vastaajista, oli koulu, jossa sitä oli koettu eniten, kun se oli siihen nostettu vastakohtaiseksi esimerkiksi kouluille, joissa aseella uhkaamista ei oltu koettu. Näitä kouluja, joissa aseella uhkaamista ei oltu koettu, on olemassa jonkinlainen joukko, hyvin mahdollisesti aivan valtaosa kaikista kouluista, ja loput koulut sijoittunevat tuohon 0-8,6 prosentin väliin. Tuskin siis kuitenkaan niin, että kaikissa muissa kouluissa prosentti olisi ollut pyöreä nolla, vaikka senkin vaihtoehdon toimittajan lauseenmuotoilu periaatteessa mahdollistaa, mutta olisi ollut siinä tapauksessa toimittajalta outo valinta ilmaista asia noin.

Muuten, se, jos aseella uhkaamista oli kokenut 8,6 % vastaajista tarkoittanee sitä, että sitä oli kokenut kolme vastaajaa 35:stä. Toinen vaihtoehto olisi kuusi vastaajaa 70:stä (tai yhdeksän 105:stä), mutta liekö missään koulussa noin paljon johonkin kyselyyn vastannutta henkilökuntaa? Ehkä jossain todella isossa koulussa voi olla. Tuo kolme nyt ei ole vielä sillä tavalla kovin suuri määrä, että kyse voi hyvin olla yhdestä tilanteesta, jossa on ollut kerralla kolme henkilökuntaan kuuluvaa läsnä.

[John Kimble]

https://yle.fi/a/74-20018233
Ja siitä alueesi koulujen neekeripitoisuus. Kannattaa piakkoin tutkia, voi hävitä.

Surullista katsoa miten maa paskottu jokusessa vuodessa etelän osalta.

Tuolta löytyy kiinnostavia tietoja. Kaikista seitsemästä alueesta, joissa on eniten S2 koululaisia Helsingissä, työllisyysaste on 53 - 59 % kuudessa ja yhdessä tasan 60. Mamujen asuttamilla alueilla on alhainen työllisyysaste.

Onko se yllätys, että huonoilla asuinalueilla on myös heikko työllisyys?

Minkä takia nuo asuinalueet ovat mielestäsi huonoja?

[ipr]

Ja mitä tulee Lin itkuun niin Ylen juttu oli ihan hyvä siltä osin, että on mielenkiintoista tietoa, paljonko eri kouluissa on S2-oppilaita ja myös nuo koulujen päättöarvosanojen keskiarvot ovat ihan kiinnostavaa tietoa. Sen sijaan sen postinumeroalueen tulotaso ja korkeakoulutettujen määrä, jolla koulu sattuu sijaitsemaan ovat parhaimmillaankin vain suuntaa-antavaa tietoa. Koulujen oppilaaksiottoalueet kun eivät seuraile postinumeroalueiden rajoja. Monessa koulussa (varsinkin yläasteilla) oppilaita tulee useilta eri postinumeroalueilta, eli voi tulla alle puoletkin oppilaista juuri siltä alueelta, jolla koulu sijaitsee, ja toisaalta monilla postinumeroalueilla on useita kouluja. Tuolla tavalla esitettynä tuo on hiukan harhaanjohtavaakin, kun tuosta tulee nyt helposti vaikutelma, että luvut kuvaisivat koulujen oppilaaksiottoalueiden tilannetta. On myös paljon postinumeroalueita, jotka ulottuvat ainakin kahden kunnan alueelle, ja väestörakenne voi olla näillä alueilla aivan erilainen, vaikka postinumero on sama. Oppilaat menevät kuitenkin pääsääntöisesti johonkin oman kunnan kouluun. Tuo hieman puolivillainen toteutus paljastuu siitäkin, että postinumeroalueiden oikeita nimiä ei ole viitsitty selvittää, vaan jokaiselle postinumeroalueelle on lätkäisty sen kunnan nimi, jonka alueella kyseisellä postinumeroalueella sijaitseva koulu on.

[John Kimble]

Vähän OT mutta mielestäni luvuista näkee, että työntekijöiden kohtaama ongelma liittyy hyvin todennäköisesti maahanmuuttoon.

Päivitetty: 17.2.2023 11:49
Li Andersson: ”Todella surulllista, että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista”

Yle on julkaissut ”koulukoneen”, joka tehtiin Ylen mukaan siksi, jotta se voi näyttää ja konkretisoida suomalaisten peruskoulujen eriytymistä ja seikkoja, jotka vaikuttavat lasten oppimiseen.

”Ylen tekemästä koulukoneesta voit katsoa oman koulusi päättötodistuksen keskiarvon, alueen palkkatulojen mediaanin, korkeakoulutettujen osuuden, työllisyysasteen ja S2-oppilaiden määrän”, jutussa kerrotaan.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) pitää hanketta epäonnistuneena. Hän ottaa asiaan kantaa harvinaisen vahvasti.

– Todella surulllista, että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista. Segregaatiosta pitää puhua ja vaikuttavimmat keinot sen ehkäisyyn pitää käyttää, ilman että aletaan tekemään julkisia rankinglistoja peruskouluista perustuen mm S2-oppilaiden määrään, ministeri kirjoittaa Twitter-tilillään.

Anderssonin mukaan jokaisella taholla on vastuu siitä, miten tietoja käyttää.

– Tällainen ”koulukone” lisää segregaatiota ja eriarvoisuutta ja leimaa vielä vieraskielisiä oppilaita nostamalla erikseen esille S2-oppilaiden osuuden. Ei näin, Yle.

YLE kertoo, kuinka koulukone paljastaa, että kouluja, joissa S2-oppilaita on enemmän kuin kolmannes, on noin 80. Noin 40 prosentissa Suomen peruskouluista ei ole yhtään S2-oppilasta.

https://demokraatti.fi/li-andersson-tod ... tallaista/

Aivan turhaan Li Andersson ja Etlan Hanna Virtanen itkevät julkisesti saatavilla olevan datan kokoamisesta. Nuo ongelmakoulut ovat kyllä varmasti tiedossa siellä asuinaluieilla ja tämä vain vahvistaa asiaa. Esim. Oulussa on nuo pari ongelmakoulua, joissa on paljon turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten jälkeläisiä, ovat olleet negatiivissa otsikoissa jo aiemmin ilman tätä Ylen juttuakin. Toisaalta Oulun kansainvälinen koulu ei kuulu em. joukkoon vaikka vieraskielisten osuus on 40%, koska he ovat luultavammin ns. hyötymaahanmuuttajien lapsia. Jos mikä niin tällainen em. kommunistien ajama sensuuri, missä ihan ministeri yrittää hiljentää mediaa, pitää saada Suomessa loppumaan.

[ipr]

Tuolla tavalla esitettynä tuo on hiukan harhaanjohtavaakin, kun tuosta tulee nyt helposti vaikutelma, että luvut kuvaisivat koulujen oppilaaksiottoalueiden tilannetta.

Ja juuri näin on näemmä tapahtunut ainakin persumedia Suomen Uutisten toimituksessa, että on virheellisesti ymmärretty Ylen koulukoneesta löytyvien postinumeroalueiden ansiotulojen mediaanin kuvaavan oppilaaksiottoalueiden palkkatulojen mediaania.

Suomen Uutiset: Ylen koulukone herätti tulikuuman keskustelun koulujen tilasta – Opetushallitus vaatii muiden ohella sensuroimaan kiusalliset tiedot, mutta mikä olikaan viraston pääjohtajan tausta?

Ylen hakukoneesta näkee kaikkien Suomen peruskoulujen päättötodistuksen keskiarvon, oppilaaksiottoalueen palkkatulojen mediaanin, korkeakoulutettujen osuuden, työllisyysasteen ja S2-oppilaiden määrän

Boldaus oma.

Toki useimmissa tapauksissa valtaosa oppilaista tullee samalta postinumeroalueelta, jolla koulu sijaitsee.

[Knobster]

"Siinä missä kaikissa kouluissa ei oltu koettu lainkaan aseella uhkaamista, eräässä koulussa taas sitä oli kokenut 8,6 prosenttia vastaajista."

Onko oikeasti vaikeaselkoinen lause vai onko aumarimuorin ymmärrys viallinen?

Kyllä tuo on täysin selvä lause. On olemassa kouluja, joissa ei ole koettu lainkaan aseella uhkaamista. On olemassa myös koulu, jossa sitä on kokenut 8,6 prosenttia vastaajista.

Vika on nykytoimittajille kovin yleisessä epämääräisessä uutisoinnissa ja lauseiden muodostuksessa. Täysin selvä lause olisi ollut: "Siinä missä muissa kouluissa ei oltu koettu lainkaan aseella uhkaamista, yhdessä koulussa sitä oli kokenut 8,6 prosenttia vastaajista." Lauseessa siis puhutaan aseella uhkaamisesta kouluissa, kun taas ketjun otsikossa puhutaan väkivallasta ja uhkaamisesta kouluissa yleensä, joita jutun mukaan yhdessä koulussa on kokenut 95% työntekijöistä.

Niin, on tämäkin selvä lause, mutta jos ymmärsit tuosta HS:n jutusta näin niin ymmärsit väärin, koska tässä viesti on muuttunut. Samoin kuin HS:n jutussa, tässä todetaan, että on olemassa yksi koulu, jossa aseella uhkaamista oli kokenut 8,6 prosenttia vastaajista. Lisäksi tässä väitetään, että yhdessäkään toisessa koulussa ei olisi koettu lainkaan aseella uhkaamista, kun ekspilisiittisesti todetaan, että muissa kouluissa sitä ei oltu koettu. Näin siis tuskin oli, että aseella uhkaamista olisi koettu vain tuossa yhdessä koulussa. Rivien välistä HS:n toimittajan sanavalinnoista voi päätellä, että tuo koulu, jossa aseella uhkaamista oli kokenut 8,6 % vastaajista, oli koulu, jossa sitä oli koettu eniten, kun se oli siihen nostettu vastakohtaiseksi esimerkiksi kouluille, joissa aseella uhkaamista ei oltu koettu. Näitä kouluja, joissa aseella uhkaamista ei oltu koettu, on olemassa jonkinlainen joukko, hyvin mahdollisesti aivan valtaosa kaikista kouluista, ja loput koulut sijoittunevat tuohon 0-8,6 prosentin väliin. Tuskin siis kuitenkaan niin, että kaikissa muissa kouluissa prosentti olisi ollut pyöreä nolla, vaikka senkin vaihtoehdon toimittajan lauseenmuotoilu periaatteessa mahdollistaa, mutta olisi ollut siinä tapauksessa toimittajalta outo valinta ilmaista asia noin.

Muuten, se, jos aseella uhkaamista oli kokenut 8,6 % vastaajista tarkoittanee sitä, että sitä oli kokenut kolme vastaajaa 35:stä. Toinen vaihtoehto olisi kuusi vastaajaa 70:stä (tai yhdeksän 105:stä), mutta liekö missään koulussa noin paljon johonkin kyselyyn vastannutta henkilökuntaa? Ehkä jossain todella isossa koulussa voi olla. Tuo kolme nyt ei ole vielä sillä tavalla kovin suuri määrä, että kyse voi hyvin olla yhdestä tilanteesta, jossa on ollut kerralla kolme henkilökuntaan kuuluvaa läsnä.

Kiitos kun väänsit rautalangasta. Joillekkin ei mene varmasti tuo ymmärrykseen ja ei yllätä yhtään että persumediat ovat näiden asioiden kanssa pihalla.

[palokirves]

Otin summamutikassa jonkun koulun, jonka arvelin sisältävät vähän S2 kakaroita ja paljon valkoroskan jälkeläisiä.

Alavuden yläkoulu, Luokat 7–9
63300 Alavus

S2-oppilaiden osuus
4 / 312

Koulun päättäneiden keskiarvo
7,8

Alueen mediaanitulo, netto/kk
1741 €

Alueella korkea­koulutettuja
15 %

Alueen työllisyysaste
57 %

Vertailun vuoksi Ressun peruskoulu Helsinki

Koulun päättäneiden keskiarvo
8,53

S2-oppilaiden osuus
246 / 636

Alueen mediaanitulo, netto/kk
2276 €

Alueella korkea­koulutettuja
45 %

Alueen työllisyysaste
66 %

[damfin]

Otin summamutikassa jonkun koulun, jonka arvelin sisältävät vähän S2 kakaroita ja paljon valkoroskan jälkeläisiä.

Vertailun vuoksi Ressun peruskoulu Helsinki

Koulun päättäneiden keskiarvo
8,53

S2-oppilaiden osuus
246 / 636

Niin, se S2 lukema ei tosiaan kerro sitä että mistäpäin maailmaa suomenkieltä opiskelevat ovat tulleet, joissain tapauksissa koulun nimi ja sijainti saattaa kertoa jotain siitäkin, tässä muutama esimerkki tuolta Helsingistä...

Helsingin saksalainen koulu
keskiarvo 9,21
S2 osuus 14%

Englantilainen koulu
keskiarvo 8,64
S2 osuus 24%

Suomalais-venäläinen koulu
keskiarvo 8,29
S2 osuus 40%

Sivuhuomiona tuosta on havaittavissa se että vaikka venäläiset tuntuvat keskimääräistä tyhmempää kansaa olevankin, niin nähtävästi se vähänkään älyllisempi venäjänkielinen osuus ymmärtää muuttaa pois venäjältä.

[MrSamba]

Otin summamutikassa jonkun koulun, jonka arvelin sisältävät vähän S2 kakaroita ja paljon valkoroskan jälkeläisiä.

Vertailun vuoksi Ressun peruskoulu Helsinki

Koulun päättäneiden keskiarvo
8,53

S2-oppilaiden osuus
246 / 636

Niin, se S2 lukema ei tosiaan kerro sitä että mistäpäin maailmaa suomenkieltä opiskelevat ovat tulleet, joissain tapauksissa koulun nimi ja sijainti saattaa kertoa jotain siitäkin, tässä muutama esimerkki tuolta Helsingistä...

Helsingin saksalainen koulu
keskiarvo 9,21
S2 osuus 14%

Englantilainen koulu
keskiarvo 8,64
S2 osuus 24%

Suomalais-venäläinen koulu
keskiarvo 8,29
S2 osuus 40%

Sivuhuomiona tuosta on havaittavissa se että vaikka venäläiset tuntuvat keskimääräistä tyhmempää kansaa olevankin, niin nähtävästi se vähänkään älyllisempi venäjänkielinen osuus ymmärtää muuttaa pois venäjältä.

Mihinköhän perustat tuon, että venäläiset olisivat tyhmää kansaa...? Epäilen keskimääräisen ÄO:n olevan aika paljon korkeampi kuin esim jenkeillä. Hyvin ahkeria ihmisiä suurin osa. Virolaiset ovat sitten jo vähän eri asia, vaikka ihan mukavia ihmisiä toki sieltäkin on Suomeen tullut...

Mutta eihän näitä S2 oppilaita voi todellakaan laittaa kaikkia samaan kategoriaan. Jos lapset on länsimaista tai tietystä Aasian maista, niin ovat todennäköisesti ihan normitasolla. Näissä pitäisi erotella ihan avoimesti kehitysmaasekoilijat, joilla on tutkitusti alhaisempi ÄO. Eivät opi lukemaan ja kirjoittamaan omissakaan maissaan, ja ovat selvästi muita väkivaltaisempia.

Seuraavaksi joku voisi tutkia sitä, mihin kouluihin päättäjät ovat laittaneet omat lapsensa. Epäilen, ettei yksikään opiskele näissä eläintarhakouluissa, vaan jossakin 0 %:n S2-opiskelijoiden skolassa tai eliittialueiden omissa kuplakouluissaan. Helppo on huudella korkeiden aitojen takaa, että monikulttuurisuus on rikkaus.

Maahanmuuttajien haalimiseen Suomeen on tasan kaksi motiivia:
- Vasemmisto: haalivat itselleen äänestäjiä näistä ikuisista etuusriippuvaisista
- Oikeisto: haalivat asiakkaita omiin kotoutumisbisneksiinsä

Veronmaksajat maksavat ja lapset kärsivät seuraukset. Käsittämätöntä touhua.

[damfin]

Mihinköhän perustat tuon, että venäläiset olisivat tyhmää kansaa...?

En minäkään aiemmin pitänyt venäläisiä mitenkään tavanomaista tyhmempänä kansana, mutta tuo hyökkäys Ukrainaan ja se kuinka paljon kannatusta sille venäjältä löytyy ihan siitä syystä että suurelle osaa kansasta oikeasti uppoaa hallituksen suoltama propaganda on kyllä saanut uskomaan että venäläiset sittenkin ovat juuri niin typerää kansaa kuin minä heidät on sketseissä esitettykin.
Lisäksi venäläisten sotilaiden toiminta on ollut omiaan vahvistamaan tuota mielikuvaa.

Ja tuo "aivovuoto" venäjältä on ihan tunnustettu tosiasia, tuon koulumenestyksenkin perusteella vaikuttaa siltä että juuri se keskimääräistä älykkäämpi osa kansasta muuttaa pois venäjältä.

[URSA]

Kaipa Venäjältä on pakostakin löytynyt miljoona fiksua ennen pois muuttoa, jos väkiluku on 143 miljoonaa. Nykyään on turha väittää muuta, kun joka päivä tulee rintamalta uusia videoita Darwin-palkinto gaalaan.

Samaan aikaan vieraskielisten määrän kasvun kanssa samoilla alueilla ilmenee vakavia ongelmia kouluissa.

Tästähän tuli rähinä. Silakat itkee kun totuus paljastui.

Tutkijat: Keskustelu Ylen koulu­koneesta on tervetullutta, mutta myös rasistista

Ministerit Petri Honkonen ja Li Andersson ovat kritisoineet Yleä koulutietojen julkaisusta hakukoneen muodossa.

16:07

YLEN julkaisemasta hakukoneesta, josta käy ilmi niin sanottujen S2-oppilaiden määrä eri peruskouluissa, on noussut iso poliittinen haloo.

Sekä opetusministeri Li Andersson (vas) että tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) arvostelivat perjantaina Ylen Koulukonetta. Honkonen epäili Twitterissä julkaisun eettisyyttä, ja Anderssonin mukaan kone leimasi vieraskielisiä oppilaita ja lisäsi eri­arvoisuutta.

Tutkijat pitävät hakukoneesta seurannutta keskustelua tervetulleena, mutta myös rasistisena.

S2-opetuksessa oppilaat opiskelevat suomea toisena kielenään.

YLIOPISTOTUTKIJA Emilia Palonen sanoo, että ministerien tapa moittia Yleä uutisoinnista ei ole lähtökohtaisesti hyvä asia. Palonen tutkii politiikkaa ja lähi­demokratiaa Helsingin yliopistossa valtio-opin laitoksella.

”Ministerit ojentamassa Yleä ei tietenkään ole hyvä asia”, hän sanoo.

Palonen kertoo silti olevansa tutkijana ilahtunut Ylen koulukoneen ympärillä käydystä keskustelusta.

”Tässä kuitenkin keskustellaan asiasta eikä arvoista. On parempi keskustella politiikasta ja politiikan kertomisen tavoista kuin se, että puhuisimme jonkun poliitikon Whatsappin käytöstä. Olen iloinen siitä, että poliitikot puhuvat tästä vaalikeväänä.”

PALONEN muistuttaa, että Ylellä on velvollisuus jakaa tietoa.

”Ja totta kai myös ministerien pitää keskustella omasta toimialastaan. Sehän on heidän tehtävänsä. Suomi kaipaa koko ajan poliittista keskustelua. Tämä keskustelu kertoo samalla siitä, että Yle ei ole hallituksen kontrollissa kuten tahot Suomessa väittävät.”

Palosen mukaan koulukoneesta virinnyt laaja keskustelu kielii siitä, että koulujen eriytymisestä äidinkieleen pohjautuen ei ole aiemmin pääkaupunkiseudulla ollut tapana keskustella: ”Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin tietoa päätöksenteon tueksi.”

Hän muistuttaa, että kysymys on monitahoinen.

”Myös tutkimustieto yksinkertaistaa ilmiötä, ja tutkimus on osin vanhentunutta”, Palonen sanoo.

Yksi koulukeskustelun stereotypioista on hänen mukaansa se, että painotetulle luokalle lapsiaan haluavat ovat keskiluokkaisia ja yhteiskunnan moninaisuutta vastustavia eriytymisen syntipukkeja.

Palosen arvion mukaan ministerit ovat paheksuneet koulukonetta ennen muuta siksi, että hakukoneen yksioikoiset tiedot voivat leimata tiettyjä alueita ja niillä asuvia ihmisiä. Myös tutkija pitää koulukonetta turhan yksinkertaistettuna tapana esittää koulujen eriytymisen monimutkaista ilmiötä.

”Sillä tiedolla, mitä koulukoneesta saa, ei voi tehdä päätelmiä asian keskeisistä ongelmakohdista eikä tällaisen tiedon pitäisi riittää poliitikoillekaan. Jos syntyy stereotypioita, käy kuten Ruotsissa, jossa tietyille alueille ei haluta muuttaa”, Palonen sanoo.

TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Virtanen pitää koulukoneen julkaisemista Yleltä virheenä. ”Sitä ei olisi pitänyt julkaista”, hän sanoo.

Virtanen vastaa koulutusaiheista tutkimuslaitos Etlassa eli Elinkeino­elämän tutkimus­laitoksessa.

”On hienoa, että tätä tietoa on kerätty Opetushallituksessa ja sitä jaetaan, mutta ongelma Ylen julkaisemassa koulukoneessa on yksittäisten koulujen nimeäminen”, Virtanen sanoo.

Hänen mukaansa median kuuluu uutisoida koulujen eriytymisestä, mutta toisella tavalla eikä esittelemällä pelkkää dataa.

”Asiasta kirjoittaminen ei olisi millään tavalla vaatinut koulujen nimeämistä. Yle olisi voinut esitellä asiaa yleisemmin eikä kertoa yksittäisen koulun oppilaiden menestymistä tai paljastamalla vanhempien tulotasoa.”

VIRTASEN mukaan tietojen julkaisu yksittäisten koulujen tasolla vaikuttaa lapsiin erityisesti silloin, kun koulu on pieni ja tiedot yksilöityvät tarkemmin.

”Tällaisena Ylen koulukone leimaa tiettyjä kouluja käyvät lapset”, hän sanoo.

”Ja nämä lapset ovat pieniä eivätkä voi itse vaikuttaa asiaansa.”

Tutkimuspäällikön mielestä Ylen koulukone vain lisää koulujen eriytymistä, sillä julkaistu tieto vaikuttaa vanhempien valintoihin.

”Ja näitä valintoja tekevät hyväosaiset”, Virtanen sanoo.

Hän myös huomauttaa, että koulukoneesta virinnyt keskustelu on hyvin rasistista ja sen julkaisun ”surullinen seuraus”.

”Tällä tavalla rasismia kohdennetaan tiettyihin kouluihin ja näiden koulujen lapsiin.”

YLEN vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen ihmettelee koulukoneesta noussutta keskustelua.

”Meidän tehtävämme on tuottaa yhteiskuntaan uutta ja merkityksellistä tietoa, ja S2-oppilaiden määrä sekä heidän sijoittumisensa eri puolille maata on silkkaa faktaa. Sen kertominen on tärkeää ja kiinnostavaa”, Jokinen sanoo julkaisun perusteluksi.

Hän kertoo, että Ylellä käytiin tietojen julkaisusta etukäteen perusteellinen keskustelu.

”Oli selvää, että maahanmuuttoa läheltä liippaava aihe tulee herättämään voimakasta keskustelua, mutta sehän ei tietenkään saa mediaa pelottaa”, Jokinen sanoo.

MINISTERIEN lisäksi Koulukonetta ovat Twitterissä arvostelleet Opetushallitus, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinensekä Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar.

Kritiikistä Jokinen on hämmästynyt.

”On tosi kummallista, että selkeiden faktojen julkaiseminen olisi ikävää tai jotain, mitä kritisoida. Faktojen perusteella tehdään johtopäätöksiä, ja toivottavasti päätöksentekijät tekevät niiden perusteella myös päätöksiä”, hän sanoo.

Koulukonetta on arvosteltu leimaavana. Jokinen pitää väitettä käsittämättömänä.

”Jos jokin Meilahden koulu on kolmantena listalla, leimaako se Meilahtea? Tuntuu kummalliselta, että jokin kylmä fakta olisi leimaava. Tämä kertoo enemmän arvostelijoiden mielipiteistä”, hän sanoo ja muistuttaa, miten koulukoneesta käyvät ilmi S2-oppilaiden määrän lisäksi koulun alueen korkeakoulutettujen taso, työllisyysaste sekä asukkaiden keskitulo.

Jokinen pitää tietoja ”erittäin mielenkiintoisina”.

”Minusta keskustelun asenteellisuus on hämmästyttävää: eli se, miten erilaisista taustoista tulevat pidetään jotenkin negatiivisena asiana. En itse sitä suinkaan näe sellaisena. Tämä on ilmiö, jota on syytä tarkastella, ja ilmiössä on erilaisia puolia.”

https://www.hs.fi/politiikka/art-200000 ... t=promobox

Kielestä puheen ollen, Latviassa kiristetään oleskeluluvan sääntöjä ja pidetään kielikokeita ainakin venäläisille. Miksi pitäisi oleskella pitkiä aikoja maassa, jonka kieltä ei osaa vuosien maassa asumisen jälkeen?

Tästä eteenpäin päivitetyn otsikon voimin
-NILS-

[***Jallu]

Mihinköhän perustat tuon, että venäläiset olisivat tyhmää kansaa...? Epäilen keskimääräisen ÄO:n olevan aika paljon korkeampi kuin esim jenkeillä. Hyvin ahkeria ihmisiä suurin osa.

Ahkeruus ei ole synonyymi älykkyydelle. Ahneudelle se voi olla.

Yhdysvaltain keskimääräistä ÄO:ta pudottaa neekeriväestö, jota on vähän yli 10% väestöstä.


Suomessa keskimääräinen ÄO on 101. Yhdysvalloissa siellä 97 tietämissä. Venäjällä 96.

Joten huolimatta neekeriväestöstä USA:n keskimääräinen ÄO on korkeampi, kuin ali-ihmisillä. Toisin kuin väitit.

[***Jallu]

Ongelma on mahdoton ratkaistavaksi. Suomi saa mitä Suomi tilasi.

Kun luokan luokan oppilaiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on 101 ja sinne laitetaan vaikka viisi oppilasta joiden keskimääräinen ÄO on alle 70 ja heidän suomenkielen osaaminen heikko, niin ei ihme, että ongelmia syntyy. Alle 70 porukka tietenkin turhautuu, kun ei pysy mukana ja alkaa häiriköidä ym.

Ongelma ei ratkea myöskään sijoittamalla tuota alle 70 porukaa omiin luokiinsa, koska se sitten lisää eristäytyneisyyttä ja syrjäytymistä.