Ross Sullivan kirjoitti: ↑Ti Maalis 28, 2023 7:35 pm
LexVeritas kirjoitti: ↑Ti Maalis 28, 2023 12:32 pm
Ross Sullivan kirjoitti: ↑Ti Maalis 28, 2023 12:04 pm
Kummallista, minusta se ole lainkaan harhaanjohtava.
Noin 13,5% tapauksista ainoastaan aiemmin tuntematon tekijä. Toisin sanoen, ainoastaan noin 1 kerran 10 aiemmin tuntematon henkilö tekijänä. Semanttinen saivartelu tietysti todella olennaista - jopa välttämätöntä. Voi todeta, että erittäin usein tekijällä ja uhrilla on suomalaisessa henkirikoksessa "sidos"/kontaktipinta.
Jos tilastoja miettii, niin olennaisin kysymyshän on: kuinka monta ryöstömurhaa ihmisen kotiin tunkeutuen löytyy Suomen rikoshistoriasta?
Kun nyt toteat, että
erittäin usein tekijällä ja uhrilla on suomalaisessa henkirikoksessa "sidos"/kontaktipinta.
... niin mielestäni se ei ole merkitykseltään ollenkaan sama kuin aiemmin "tilastollisena tosiasiana" esittämäsi väite
Suomessa henkirikoksen uhrin ja tekijän välillä lähes poikkeuksetta on jokin sidos/"kontaktipinta".
...joka siis oli vähintäänkin harhaanjohtava. Sanoisin jopa saivartelematta, että se oli asioista tietämättömän suoltamaa skeidaa.
Jos tilastoja miettii, niin olennaisin kysymyshän on: kuinka monta ryöstömurhaa ihmisen kotiin tunkeutuen löytyy Suomen rikoshistoriasta?
Monta.
Olennainen seikka tässä on, että Kirkkonummen kolmoissurmassa luultavimmin murtauduttiin, varastettiin omaisuutta ja murhattiin silpomalla.
Kirkkonummea lähin murtovarkauden yhteydessä tehty silpomismurhatapaus on Espoon Muuralasta vuodelta 1987. Sen tekijä oli vuonna 1990 edelleen vapaana.
MIelestäni 9/10 tapauksesta tarkoittaa suhdelukuna sitä, että erittäin usein jopa lähes poikkeuksetta. Ei lainkaan harhaanjohtavaa. Lisäksi pointtina siis, että oletusarvoisesti tekijällä ja uhrilla on jokin sidos. Näin on myös Kirkkonummen tapauksessa. Sen takiahan täällä keskustellaan, että tätäkään asiaa ei varmuudella tiedetä.
Voisitko esittää joitakin perusteluja sille, että kyseessä olisi tekijä, jolla ei olisi "sidosta" uhriin/uhreihin? Jokainen varmasti ymmärtää, että tämä on teoriassa mahdollista.
Jos niitä on "Monta.", niin luettelisitko näitä tapauksia viime vuosikymmeniltä, kiitos?
Vuosien 2013-2019 välillä miehiin kohdistuneissa henkirikoksissa tekijä oli asiallisena pidettämän lähteen mukaisesti 16 prosentissa tapauksista uhrille tuntematon. Naisen ollessa uhri, tekijä oli tuntematon 11 prosentissa tapauksissa.
Näihin prosenttilukuihin ei ole laskettu mukaan selvittämättömäksi jääneitä tai vielä silloin selvityksessä olevia henkirikoksia. Oletus on, että tuntemattoman tekijän tekemien henkirikosten määrä noilta vuosilta tulee muodostumaan suuremmaksi kuin annetut 16% ja 11 %.
16% # 9/10.
ts.
16 % > 9/10
myöskään 11% ei ole yhtä kuin 9/10
En näe tarpeelliseksi edes väitellä tästä, koska on ilmiselvää, että kun miltei viidesosa tai edes kymmenesosa uhreista on näytetty tuntemattoman tappamaksi, niin nikki Ross Sullivanin väite "tilastollisesta tosiseikasta"
Suomessa henkirikoksen uhrin ja tekijän välillä lähes poikkeuksetta on jokin sidos/"kontaktipinta".
...on tilastollisin tosiseikoin perustellen tosiasiassa skeidaa.
Olen maininnut harvakseltaan mielenkiintoisimpia tapauksia rikoshistoriasta, joissa uhreille tuntematon on tunkeutunut taloon sisään, varastanut omaisuutta ja tappanut asukkaat. (esim. Nekala, Soson rautatieseisake, ehkä Aleksis Kiven broidi vaimoineen).
Edelleen odottelen esimerkkitapauksia, joissa uhreille tuttu (esim. perheenjäsen) on tunkeutunut taloon sisään, varastanut omaisuutta ja tappanut asukkaat.
Väitän nimittäin, että tunkeutuminen taloon sisälle, omaisuuden varastaminen ja asukkaiden tappaminen, on rikoskokonaisuutena uhreille tutun tekemänä harvinaisempi kuin heille tuntemattoman tekemänä.
Mikäli tunnette rikoshistoriasta yhdenkin tapauksen, jossa uhreille todistetusti tuttu tekijä on tunkeutunut taloon sisään, varastanut omaisuutta ja murhannut asukkaat niin, ettei ole jäänyt kiinni teostaan, niin siitä saa erikois-ekstro-merkin.