Enemmän täällä: ess.fiKammottava löytö Kymenvirrasta, pengottu asunto uhkauslappuineen, häviäminen kaupan pihasta – Päijät-Hämeessä on useita henkilöitä kadonnut oudolla tavalla
Päijät-Hämeessä ilmoitetaan joka vuosi 30–50 henkilöä kadonneiksi. Monet löytyvät nopeasti, osa ei koskaan. Jälkimmäisten kohtalo on voinut olla synkkä.
Kadonneiden henkilöiden etsiminen on Hämeen poliisilaitokselle arkea. Etsitty useimmiten löytyy, mutta osa jää kateisiin vuosiksi tai todennäköisesti lopullisesti. Ilmeisen pysyviin katoamisiin liittyy joskus vahva rikosepäily.
Rikosta osataan epäillä, jos kadonneella tiedetään olleen yhteyksiä niinsanotusti vääriin henkilöihin tai katoamiseen liittyy poikkeavia piirteitä. Välttämättä sellaista yhteyttä ei ole heti tiedossa, jolloin rikoksen mahdollisuus nousee esiin vasta myöhemmin.
Katoamisista tulee usein vihjeitä viranomaisille vielä vuosia sen jälkeen, kun asia on poliisilla siirtynyt jo pois aktiivisesta tutkinnasta.
Yksi Päijät-Hämeen tunnetuimmista katoamisista ajoittuu marraskuulle 1993, jolloin Heinolassa pikkujoulua viettänyt 33-vuotias metallimies Jyrki Korkiakoski katosi jäljettömiin poistuttuaan hotelli Kumpelista.
Noin yhdeksän vuotta sitten Heinolan Kymenvirrasta löytyi kenkä ja jalkaterä, joka osoittautui kuuluneen Korkiakoskelle. Ruumista ei ole edelleenkään löydetty. Poliisin mukaan Heinolassa tiedettiin asiasta enemmän kuin siitä uskallettiin kertoa.
Mysteeripuolelle jäi myös marraskuussa 1989 kotoaan Lahden Asemantaustasta kadonneen Vilho Hauhian kohtalo. Hauhia oli tekemisissä alamaailman kanssa ja pelkäsi turvallisuutensa puolesta. Kadonneen jäljiltä jäi sotkettu asunto.
Vilho Hauhian tapaukseen liittyi poliisin löytämä paperi, jossa oli teksti "Ainahan on maksettava, eikös juu". Hauhian epäillään kuolleen, mutta näyttö henkirikoksesta ei aikanaan riittänyt edes syytteiden nostamiseen.
Joskus käy niin, että kadonnut uhri löytyy, mutta tekijä jää kateisiin. Näin kävi lahtelaisen Pauliina Virtasen kohdalla. Virtanen katosi elokuussa 2008 ja löytyi menehtyneenä puolitoista kuukautta myöhemmin. Tätäkin juttua tutkittiin henkirikoksena, mutta syyllistä ei ole tavoitettu.
Selvittämättömiä katoamisia on ollut muitakin. Maaliskuussa 1994 lahtelainen omaisuutensa menettänyt liikemies Tarmo Matilainen poistui pistooleineen kotoaan koskaan enää palaamatta. Miehen käyttämä auto löytyi Lahden Teivaalasta. Poliisi ei pidä tapausta henkirikoksena.
Samoihin aikoihin katosi myös lahtelainen Kauko Virtanen, joka asunnottomana oli yöpynyt ulkosalla ja roska-astioissa. Niin ikään lahtelainen Veikko Härmä puolestaan hävisi pyörätuoleineen syksyllä 1999.
Noin 20 vuotta sitten katosi Päijät-Hämeen keskussairaalan potilas, joka oli muiden potilastovereidensa kanssa asioinut silloisessa Saarikunnaksen kaupassa. Mies erkaantui muusta seurueesta, lähti metsään ja jäi sille tielleen.
Rikosta osataan epäillä, jos kadonneella tiedetään olleen yhteyksiä niinsanotusti vääriin henkilöihin tai katoamiseen liittyy poikkeavia piirteitä.
Lisäksi päijäthämäläisiä on kadonnut Tukholman ja Tallinnan laivoilla, joissa vuosien saatossa on hävinnyt yhteensä useita kymmeniä muitakin suomalaisia.
Päijät-Hämeessä ilmoitettiin viime vuonna kadonneiksi 32 ihmistä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana huippuvuosi oli 2014, jolloin kateissa oli 51 henkilöä.
Koulukodeista karanneet eli niinsanotut "hatkalapset" ovat tyypillisiä kadonneita. Tosin näitä nuoria ei pidetä kadonneina siinä tapauksessa, jos heihin saadaan yhteys, mutta he eivät kerro olinpaikkaansa.
– Näitä tapauksia tulee paljon, ihan päivittäin. Muut viranomaiset ovat yhteydessä poliisiin ja pyytävät virka-apua, kertoo komisario Markus Purtanen Hämeen poliisilaitokselta.
Sosiaaliviranomaiset onnistuvat myös itse jäljittämään koulukotikarkureita ja osa hatkat ottaneista palaa Purtasen mukaan takaisin lähtöpaikkaansa omasta aloitteestaan.
Toinen suuri kadonneiden ryhmä Päijät-Hämeessä niin kuin muuallakin ovat muistisairaat vanhukset, jotka saattavat lähteä liikkeelle kodeistaan tai hoitolaitoksesta. Katoamisen syynä voi myös olla ihmisen kokema henkilökohtainen kriisi tai mielenterveyden järkkyminen.
Hämeen poliisilaitoksen rikoskomisario Hannu Liimatainen kertoo poliisin harkitsevan tapauskohtaisesti, kuinka paljon aikaa ja voimia kadonneen etsimiseen käytetään.
– Jos meillä on tieto, että kadonnut voi olla hengen tai terveyden menettämisen vaarassa, käytetään resursseja voimallisemmin.
Henkilön katoaminen selviää poliisin mukaan parhaiten, kun etsinnät saadaan nopeasti alkuun. Onnistumisen mahdollisuus pienenee, jos katoamisilmoituksessa on viivytelty tai etsinnät on aloitettava yötä vasten.
Ensitietoihin ei yleensä liity suurta dramatiikkaa. Ihminen on vain hävinnyt arjen askareistaan tai ollessaan matkalla jonnekin. On kadottu esimerkiksi ravintolan läheltä, kaverin luota, lenkkipolulta, kalareissulla tai marjastusmatkalla.
Poliisi käy ensin tiheällä kammalla läpi kadonneen lähipiirin ja tapauksesta riippuen myös koulut tai hoitolaitokset.
...
Sosiaalisesta mediasta on komisario Markus Purtasen mukaan saatu tehokas apuväline kadonneen jäljittämiseen.
...
Päijät-Hämeessä Vapepa saa poliisilta avunpyynnön kymmenkunta kertaa vuodessa.
Droneista eli miehittämättömistä lennokeista on kadonneen jäljityksestä hyötyä, mutta tekniikka ei korvaa ihmistä.
– Jatkossakin tulee olemaan etsintöjä, joissa tarvitaan kymmeniä ihmisiä haravoimaan maastoa, sanoo Päijät-Hämeen Vapepan valmiuspäällikkö Tommi Mattila.
Päijät-Hämeen Vapepa saa Mattilan mukaan kahdessa tunnissa noin 20 henkilön ryhmän kokoon etsintätöitä varten. Poliisille kuuluu päätösvalta, mistä ja kuinka laajalta alueelta kadonnutta haetaan. Aikaa ei välttämättä ole paljon, jos ilmat ovat huonot tai pakkanen on kova.
Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä todennäköisemmäksi käy pahin vaihtoehto eli kadonneen löytyminen menehtyneenä. Viime syyskuusta lähtien koko maassa on löydetty kuolleina ainakin toistakymmentä henkilöä. Rikosepäily liittyy vain muutamaan tapaukseen.
Kuolema ei ole silti ainoa vaihtoehto. Kadonneissa on yksinäisiä eläjiä, joilla on ollut mahdollisuus muuttaa ulkomaille eivätkä he ole halunneet kertoa asiasta kenellekään. Jos heidät tavoitetaan, he saattavat pyytää poliisia olemaan paljastamatta olinpaikkaa.
Kunnioitetaanko tätä pyyntöä?
– Totta kai kunnioitetaan. Se on jokaisen oma valinta, jos haluaa jonnekin muuttaa, huomauttaa rikoskomisario Hannu Liimatainen Hämeen poliisilaitokselta.
Viime vuonna koko maassa ilmoitettiin kadonneiksi 845 henkilöä. Heidän määränsä on ollut vähenemään päin, sillä vielä vuonna 2013 katosi 1526 henkilöä.
30.5.2022 6:00, päivitetty 30.5. 21:28
Aivan uusi tieto - siis ainakin minulle. Kuin myös...Noin 20 vuotta sitten katosi Päijät-Hämeen keskussairaalan potilas
Lisäsin tapauksiin murha.infon linkit jos ja kun sellainen löytyi....lahtelainen Kauko Virtanen