Juutalaisuudesta tuli jokin aika sitten hyvä dokumenttisarja televisiosta. Löytynee Yle Areenasta. Siinä oli käyty kaikki ne käänteet läpi joiden kautta juutalaisista tehtiin syntipukkeja maassa jos toisessakin. Erityisen mielenkiintoista mielestäni oli että sitten kun juutalaiset oli onnistuttu hävittämään jostain maasta tyystin, niin kumminkin haluttiin rääkätä ja tappaa ihmisiä, ja kohteeksi tulivat naiset. Tämän takia perinteisen "noidan" varustukseen katsotaan kuuluvan suippokärkinen lakki, koska aiemmin juutalaiset oli pakotettu käyttämään sellaista...! Juutalaisia ei näet alunperin pystynyt erottamaan muista uskontokunnista ulkonäön perusteella millään tavalla, mikä sitten kävi erinäisiä tahoja sikäli vituttamaan, että keksittiin nämä kaikki kotkotukset joiden avulla erottelu mahdollistui.aumari kirjoitti: ↑Pe Kesä 30, 2023 12:02 am Olen juutalaisista samaa mieltä kuin muistakin uskontosuunnista, eli ei perustu muuhun kuin ihmisten keksintöihin. Miten muuten niitä olisi niin olisi niin paljon.
Millä oikeudella uskovaiset omivat itselleen kaikki hyvät ominaisuudet, kuten anteeksianto, armollisuus, empatia, rehellisyys jne.jne.? Ja jos ei ole uskossa, niin on syntinen. Minä taas uskon, että se Jumalaksi sanottu ilmiö löytyy jokaisesta ihmisestä. Kun ihminen tulee uskoon, niin ei se johdu mistään muusta kuin ihmisen oman psyykkisen heräämisen kautta, siitä että aidosti uskoon tuleva oppii rakastamaan itseään ja luottamaan itseensä. Uskontosuuntien taustalla on aina tarkoitus hallita ihmisiä, hyötyä ihmisistä ja tuntea ylemmyyttä syntisten rinnalla. Ja se synnin määritelmäkin vaihtelee suuntautmisissa.
Kuka keksi, että juutalaisia varten on oma luvattu maa? Se siis oli kirjoitettu joskus johonkin. Tuomitsen holokaustin, mutta mikä siihen johti? Oliko syynä juutalaisten kiinnostus yrittäjyyteen? Juutalaiset ovat aina olleet kauppiaita ja rahantekijöitä. Haluttiinko torpata heidän maailman valloituksensa? Hitlerin mielestä kyse oli rodusta, mutta mistä sen oikeasti tietää kun kyseessä oli mielisairas.
Nämä ovat ihan minun omia tönkösti esitettyjä ajatuksia, jotka eivät perustu mihinkään ismiin, vaan omiin päätelmiin pitkän vaiheikkaan elämäni aikana.
Itse en arvosta erikoisemmin mitään aavikkouskontoa (juutalaisuus, kristinusko, islam) koska ne ovat misogyynisiä.
En tiedä liioittelenko jos sanon että kaikkien uskontojen keskeinen ongelma on dualismi. Tai ei välttämättä pelkästään dualismi, vaan se että kun joku riemuidiootti alkaa laatimaan omasta mielestään vastakohtia esittelevää listaa, ja hän luettelee että valkoinen - musta, päivä - yö, aurinko - kuu, kuuma - kylmä, hyvä - paha, niin kas kummaa se sitten jatkuu mies - nainen, ja nainen saa siellä edustaa sitä kaikkea pahana pidettyä mikä on aina vastakohtapareissa se perään laitettu "inha" vastakohta.
Kuitenkin kaikissa olennoissa on kaikkea. Naisessa on miestä ja miehessä naista. Sää voi olla liian kuuma tai kylmä, sekä pimeydessä että valossa on omat ongelmansa jne. Pitäisi ymmärtää että vastakohtaparien puolikkaat eivät välttämättä liity millään tavalla muiden vastakohtaparien puolikkaisiin.
Näkisin että ainakin Suomessa uskoontulo on nykyään eräänlaista "rakastumista". Kohteena vain sattuu olemaan jotain näkymätöntä/olematonta, kun ihastuksen kohteena on Jeesus. Minulle tällainen ei sovellu, koska miellän tuon vain itsepetokseksi. Onhan se tietysti hienoa kun löytää mielenrauhan, jos vaihtoehtona on masennus tai ahdistus, jotka kummatkin ovat itselleni tuttuja. Mutta omat ratkaisuni mieluummin pohjaisin johonkin vähän konkreettisempaan kuin uskoon - vaikka minulla onkin oma uskoni, kaiketi sinne itämaiseen kategoriaan menevä. Tässäkin tosin sai taannoin pettyä syvästi Dalai Laman typerän käytöksen vuoksi. Mutta minä en seuraa mitään laamaa, enkä yhtään ketään mitään.