Antti Hanhivaaran katoaminen Ivalossa v. 2006

[Rouva Fisher]

Tätä sivua ja ketjua useiden vuosien ajan seuranneena ajattelin hieman kertoa omaa kantaani näihin asioihin.

Todettakoon heti alkuun että en ole millään tavoin tietoinen siitä mitä Antille on todella tapahtunut.
Kaikki katoamiseen liittyvät tietoni perustuvat omiin tietoihini, median uutisointiin ja Ivalon kylän kuulopuheisiin.

Asuin tuohon aikaan Ivalossa.
Kohtasin Antin ja hänen kaveripiirinsä useita kertoja, aivan kuten kohtasin useimmat muutkin kyläläiset.
En kuulunut tai kuulu samaan kaveripiiriin. Pikkukylän ongelma, kaikki asukkaat tulevat jossain vaiheessa kasvoiltaan ja nimeltään tutuiksi vaikka heitä ei henkilökohtaisesti tuntisikaan.

Tiedän kaikki tälläkin palstalla mainitut henkilöt jotka jollain tavoin asiaan liittyvät.
Sahtijengi, sillä nimellä heitä vieläkin taidetaan kutsua.

Surullisinta oli että katoamisen jälkeen kaveripiiri jatkoi elämäänsä aivan kuten ennenkin.
Ikään kuin kukaan ei olisi edes huomannut että yksi on joukosta poissa. Kyläläiset eivät kuitenkaan unohda, ja epäilyksen varjo on siitä lähtien ollut Antin kavereiden yllä. Tämän olen aivan konkreettisesti huomannut. Sahtijengi ei ollut "kylän halutuin kaveriporukka" ja tapahtuman jälkeen se oli sitä vielä vähemmän.

Kuiskauksia, huhuja ja tyhjeneviä pöytiä heidän vieressään. Siellä ei päde syyttömyysolettama vaan tuomio on langetettu yhteisön toimesta.
Ydinporukka on pysynyt aika lailla samanlaisena kuin mitä se oli vuonna 2006. Useamman on elämä vienyt pois Ivalosta mutta keskenään ovat edelleen kavereita.

Palatkaamme alkuvuoteen 2006.
Tapasin herttaisimman koskaan kohtaamani pojan jonka kanssa aloimme seurustelemaan.
Tuo poika oli karigasniemeläinen Oula.

Oula oli niin kovin herkkä, tunteellinen ja täynnä pohjatonta surua. Kirjoitimme toisillemme runoja, puhuimme lapsista ja perheen perustamisesta.
Puhuimme hänen perheelleen tapahtuneesta ja sain luettavakseni tapauksen esitutkintapöytäkirjan. Kävimme heidän haudoillaan jossa Oula itki olkaani vasten hiljaa lumisateessa.

Hän oli yrittänyt paeta todellisuutta päihteiden avulla, jäänyt siitä kiinni ja kärsinyt tuomionsa. Mitään muita huumausaineita en tiedä hänen käyttäneen. Alkoholia pelkästään. Hän kunnioitti pyyntöäni jättää polttelu niihin tilanteisiin kun en ollut läsnä.

Ymmärsin jossain kohtaa että Oula on pohjimmiltaan liian rikkinäinen tähän elämään. Vaikka häntä miten paljon rakastin, se ei vain ollut riittävää.

Päädyimme eroamaan minun aloitteestani. Tämä sai Oulan kadottamaan viimeisenkin langan jolla pysyä elämässä kiinni. Perhe ja lapset joista hän kovin haaveili vietiin häneltä ennen kuin niitä ehti ollakaan. Pysyimme kuitenkin ystävinä, pidimme yhteyttä ja tapasimme usein eromme jälkeenkin.

Viimeisen kerran tapasimme marraskuussa 2006 jolloin Antti oli jo kadonnut. Oula oli tästä niin kovin huolissaan koska Antti oli katoamisiltana hänen luonaan vieraillut. Oula ei ollut tämän kyseisen sahtijengin kaveri tai kuulunut siihen. Sinä aikana mitä hänet tunsin hän ei koskaan ennen katoamista sanallakaan ollut maininnut ketään sahtijengin jäsentä.

Oletettavasti Antti ja kumppanit ovat hänen luokseen Karigasniemelle päätyneet kaverin kaverin kautta. Sitä kuka tämä kaverin kaveri mahdollisesti oli, en osaa edes arvata.

Samana iltana kun tapasin Oulan viimeistä kertaa, sattui onnettomuus jossa olimme osallisena. Hän syyllisti itseään ja pyysi tapahtunutta anteeksi useita kertoja sekä silloin että myöhemmin. Uutenavuotena 2006-2007 Oula oli sitten päätynyt tekemään lopullisen ratkaisunsa.

Olin tuolloin löytänyt juuri uuden poikaystävän josta hän oli saanut tietää. Kaikki nämä vuodet olen pitänyt itseäni osasyyllisenä hänen ratkaisuunsa, yhdistettynä aiempiin tapahtumiin joista suurimpana hänen perheensä tragedia.

Luettuani läpi nämä vajaat 400 sivua mitä Antti Hanhivaaran tapauksesta on kirjoitettu, halusin oikaista Oulan osuuden tapahtumiin.
Uskon täysin Oulan kertoman siitä että Antti on Oulan asunnosta poistunut täysissä sielun ja ruumiin voimissa, ja Oulan osuus tapahtumiin on vain ikävä yhteensattuma.

Oula oli kiltti, ystävällinen ja tavattoman herkkä ihminen. Hän väisti kaikkia konflikteja viimeiseen asti. Oula pelkäsi pimeää ja yksinäisyyttä. En kuullut koskaan hänen edes korottavan ääntään.
En pysty mitenkään uskomaan että tuntemani ihminen olisi millään tapaa ollut osallisena Antin katoamiseen, se on vain mahdotonta.

Ennemmin kääntäisin katseeni Karigasniemeltä lähtemisen jälkeisiin tapahtumiin joista vastaus todennäköisimmin löytyy.

[leijona7]

anttipohjassa.jpganttipohjassa2.png

Raivostuttavaa. Ei vissiin Elinan ilmoitus poliisille johtanut mihinkään?
Ajoittain lueskellut tätä ketjua, on kyllä surkea tapaus. Voi kun saataisiin ratkaisu, niin kuin Ilpo Härmäläisen (menikö sukunimi oikein?) tapauksessa.

Minulle ei mikään tutun tutun tuttu sano et antti on kuollut.
Pitäisikö tämän "tiedon" perusteella poliisin ruveta tutkimaan henkirikoksena? Miksi?
Kysyn ihan mielenkiinnosta miksi ihmiset uskoo kaikkiin juoruihin ja olettaavat poliisin käyttävän resusseja tapaukseen josta ei ole mitään näyttöä.

Hivenen outo mielipide. Virkavallan ei pidä tuon perusteella tutkia tapausta henkirikoksena. Kyllä ne vuoden 2006 tapahtumat antavat aiheen siihen. Mielestäni kaikki palaset pitää ottaa vakavasti, jos ne auttaisivat edes vähän kokonaiskuvan rakentamisessa.

elinaraimo.jpg (129.75 KiB) Katsottu 3123 kertaa

elinaraimo2.jpg (114.88 KiB) Katsottu 3123 kertaa

[leijona7]

tsvendnro.jpg (108.31 KiB) Katsottu 3100 kertaa

Timon nro, jos joku haluaa kysäistä jotain. Vaikka Janin nroa ja nykyistä nimeä.

[ira]

anttipohjassa.jpganttipohjassa2.png

Raivostuttavaa. Ei vissiin Elinan ilmoitus poliisille johtanut mihinkään?
Ajoittain lueskellut tätä ketjua, on kyllä surkea tapaus. Voi kun saataisiin ratkaisu, niin kuin Ilpo Härmäläisen (menikö sukunimi oikein?) tapauksessa.

Minulle ei mikään tutun tutun tuttu sano et antti on kuollut.
Pitäisikö tämän "tiedon" perusteella poliisin ruveta tutkimaan henkirikoksena? Miksi?
Kysyn ihan mielenkiinnosta miksi ihmiset uskoo kaikkiin juoruihin ja olettaavat poliisin käyttävän resusseja tapaukseen josta ei ole mitään näyttöä.

Itse en ymmärrä, miksi poliisi ei ole tutkinut asiaa henkirikoksena, tai miksei KRP ole tapausta huolinut (käsittääkseni, en tosiaan ole koko ketjua lukenut).
Kuten leijona7 sanoi, ei juorujen takia, vaan tapauksessa on alusta alkaen ollut jotain epäilyttävää. Miksi ei tartuttaisi jokaiseen vihjeeseen, kun vieläkään ei tiedetä mitä tapahtui?

[0uts1der]

Eihän tuota voi käsittää muuten kuin epäillä, että poliisilla on jokin syy ettei haluttu selvittää.

[leijona7]

Eihän tuota voi käsittää muuten kuin epäillä, että poliisilla on jokin syy ettei haluttu selvittää.

Inkedkyrö.jpg (53.83 KiB) Katsottu 2853 kertaa

Jutustelun eräs kohta liittyen Lapin poliisiin ja Antin juttuun.

Mäkelällä ja kumppaneilla on ja oli oma lusikkansa tuossa sopassa. Hieman epäilyttävää myös, että tällä "poliisin veljentyttärellä" kuka myös kommentoinut julkisesti on viimeisimmän Lapin huumejutun tuomion saaneita kavereina. Taitaisi olla isompi juttu, kuin moni edes ajattelee, jos kaikki tulisi ilmi tässä Antin jutussa.

[Kaarma]

Tätä sivua ja ketjua useiden vuosien ajan seuranneena ajattelin hieman kertoa omaa kantaani näihin asioihin.

Todettakoon heti alkuun että en ole millään tavoin tietoinen siitä mitä Antille on todella tapahtunut.
Kaikki katoamiseen liittyvät tietoni perustuvat omiin tietoihini, median uutisointiin ja Ivalon kylän kuulopuheisiin.

Asuin tuohon aikaan Ivalossa.
Kohtasin Antin ja hänen kaveripiirinsä useita kertoja, aivan kuten kohtasin useimmat muutkin kyläläiset.
En kuulunut tai kuulu samaan kaveripiiriin. Pikkukylän ongelma, kaikki asukkaat tulevat jossain vaiheessa kasvoiltaan ja nimeltään tutuiksi vaikka heitä ei henkilökohtaisesti tuntisikaan.

Tiedän kaikki tälläkin palstalla mainitut henkilöt jotka jollain tavoin asiaan liittyvät.
Sahtijengi, sillä nimellä heitä vieläkin taidetaan kutsua.

Surullisinta oli että katoamisen jälkeen kaveripiiri jatkoi elämäänsä aivan kuten ennenkin.
Ikään kuin kukaan ei olisi edes huomannut että yksi on joukosta poissa. Kyläläiset eivät kuitenkaan unohda, ja epäilyksen varjo on siitä lähtien ollut Antin kavereiden yllä. Tämän olen aivan konkreettisesti huomannut. Sahtijengi ei ollut "kylän halutuin kaveriporukka" ja tapahtuman jälkeen se oli sitä vielä vähemmän.

Kuiskauksia, huhuja ja tyhjeneviä pöytiä heidän vieressään. Siellä ei päde syyttömyysolettama vaan tuomio on langetettu yhteisön toimesta.
Ydinporukka on pysynyt aika lailla samanlaisena kuin mitä se oli vuonna 2006. Useamman on elämä vienyt pois Ivalosta mutta keskenään ovat edelleen kavereita.

Palatkaamme alkuvuoteen 2006.
Tapasin herttaisimman koskaan kohtaamani pojan jonka kanssa aloimme seurustelemaan.
Tuo poika oli karigasniemeläinen Oula.

Oula oli niin kovin herkkä, tunteellinen ja täynnä pohjatonta surua. Kirjoitimme toisillemme runoja, puhuimme lapsista ja perheen perustamisesta.
Puhuimme hänen perheelleen tapahtuneesta ja sain luettavakseni tapauksen esitutkintapöytäkirjan. Kävimme heidän haudoillaan jossa Oula itki olkaani vasten hiljaa lumisateessa.

Hän oli yrittänyt paeta todellisuutta päihteiden avulla, jäänyt siitä kiinni ja kärsinyt tuomionsa. Mitään muita huumausaineita en tiedä hänen käyttäneen. Alkoholia pelkästään. Hän kunnioitti pyyntöäni jättää polttelu niihin tilanteisiin kun en ollut läsnä.

Ymmärsin jossain kohtaa että Oula on pohjimmiltaan liian rikkinäinen tähän elämään. Vaikka häntä miten paljon rakastin, se ei vain ollut riittävää.

Päädyimme eroamaan minun aloitteestani. Tämä sai Oulan kadottamaan viimeisenkin langan jolla pysyä elämässä kiinni. Perhe ja lapset joista hän kovin haaveili vietiin häneltä ennen kuin niitä ehti ollakaan. Pysyimme kuitenkin ystävinä, pidimme yhteyttä ja tapasimme usein eromme jälkeenkin.

Viimeisen kerran tapasimme marraskuussa 2006 jolloin Antti oli jo kadonnut. Oula oli tästä niin kovin huolissaan koska Antti oli katoamisiltana hänen luonaan vieraillut. Oula ei ollut tämän kyseisen sahtijengin kaveri tai kuulunut siihen. Sinä aikana mitä hänet tunsin hän ei koskaan ennen katoamista sanallakaan ollut maininnut ketään sahtijengin jäsentä.

Oletettavasti Antti ja kumppanit ovat hänen luokseen Karigasniemelle päätyneet kaverin kaverin kautta. Sitä kuka tämä kaverin kaveri mahdollisesti oli, en osaa edes arvata.

Samana iltana kun tapasin Oulan viimeistä kertaa, sattui onnettomuus jossa olimme osallisena. Hän syyllisti itseään ja pyysi tapahtunutta anteeksi useita kertoja sekä silloin että myöhemmin. Uutenavuotena 2006-2007 Oula oli sitten päätynyt tekemään lopullisen ratkaisunsa.

Olin tuolloin löytänyt juuri uuden poikaystävän josta hän oli saanut tietää. Kaikki nämä vuodet olen pitänyt itseäni osasyyllisenä hänen ratkaisuunsa, yhdistettynä aiempiin tapahtumiin joista suurimpana hänen perheensä tragedia.

Luettuani läpi nämä vajaat 400 sivua mitä Antti Hanhivaaran tapauksesta on kirjoitettu, halusin oikaista Oulan osuuden tapahtumiin.
Uskon täysin Oulan kertoman siitä että Antti on Oulan asunnosta poistunut täysissä sielun ja ruumiin voimissa, ja Oulan osuus tapahtumiin on vain ikävä yhteensattuma.

Oula oli kiltti, ystävällinen ja tavattoman herkkä ihminen. Hän väisti kaikkia konflikteja viimeiseen asti. Oula pelkäsi pimeää ja yksinäisyyttä. En kuullut koskaan hänen edes korottavan ääntään.
En pysty mitenkään uskomaan että tuntemani ihminen olisi millään tapaa ollut osallisena Antin katoamiseen, se on vain mahdotonta.

Ennemmin kääntäisin katseeni Karigasniemeltä lähtemisen jälkeisiin tapahtumiin joista vastaus todennäköisimmin löytyy.

Kiitos kun tulit kertomaan Oulan puolesta asiat, jotka ovat hänen sydämensä päälle jääneet.
Tiedäthän, että Oula ei näe sinun olevan syyllinen tapahtumiin, jotka Oulan veivät tästä maailmasta.
Olet itsekin ilmeisen herkkä.se tuo maailmaan kauneutta ja oikeutta niille, ketkä eivät sitä muuten saa.

[LokakuunLapsi]

Tätä sivua ja ketjua useiden vuosien ajan seuranneena ajattelin hieman kertoa omaa kantaani näihin asioihin.

Todettakoon heti alkuun että en ole millään tavoin tietoinen siitä mitä Antille on todella tapahtunut.
Kaikki katoamiseen liittyvät tietoni perustuvat omiin tietoihini, median uutisointiin ja Ivalon kylän kuulopuheisiin.

Asuin tuohon aikaan Ivalossa.
Kohtasin Antin ja hänen kaveripiirinsä useita kertoja, aivan kuten kohtasin useimmat muutkin kyläläiset.
En kuulunut tai kuulu samaan kaveripiiriin. Pikkukylän ongelma, kaikki asukkaat tulevat jossain vaiheessa kasvoiltaan ja nimeltään tutuiksi vaikka heitä ei henkilökohtaisesti tuntisikaan.

Tiedän kaikki tälläkin palstalla mainitut henkilöt jotka jollain tavoin asiaan liittyvät.
Sahtijengi, sillä nimellä heitä vieläkin taidetaan kutsua.

Surullisinta oli että katoamisen jälkeen kaveripiiri jatkoi elämäänsä aivan kuten ennenkin.
Ikään kuin kukaan ei olisi edes huomannut että yksi on joukosta poissa. Kyläläiset eivät kuitenkaan unohda, ja epäilyksen varjo on siitä lähtien ollut Antin kavereiden yllä. Tämän olen aivan konkreettisesti huomannut. Sahtijengi ei ollut "kylän halutuin kaveriporukka" ja tapahtuman jälkeen se oli sitä vielä vähemmän.

Kuiskauksia, huhuja ja tyhjeneviä pöytiä heidän vieressään. Siellä ei päde syyttömyysolettama vaan tuomio on langetettu yhteisön toimesta.
Ydinporukka on pysynyt aika lailla samanlaisena kuin mitä se oli vuonna 2006. Useamman on elämä vienyt pois Ivalosta mutta keskenään ovat edelleen kavereita.

Palatkaamme alkuvuoteen 2006.
Tapasin herttaisimman koskaan kohtaamani pojan jonka kanssa aloimme seurustelemaan.
Tuo poika oli karigasniemeläinen Oula.

Oula oli niin kovin herkkä, tunteellinen ja täynnä pohjatonta surua. Kirjoitimme toisillemme runoja, puhuimme lapsista ja perheen perustamisesta.
Puhuimme hänen perheelleen tapahtuneesta ja sain luettavakseni tapauksen esitutkintapöytäkirjan. Kävimme heidän haudoillaan jossa Oula itki olkaani vasten hiljaa lumisateessa.

Hän oli yrittänyt paeta todellisuutta päihteiden avulla, jäänyt siitä kiinni ja kärsinyt tuomionsa. Mitään muita huumausaineita en tiedä hänen käyttäneen. Alkoholia pelkästään. Hän kunnioitti pyyntöäni jättää polttelu niihin tilanteisiin kun en ollut läsnä.

Ymmärsin jossain kohtaa että Oula on pohjimmiltaan liian rikkinäinen tähän elämään. Vaikka häntä miten paljon rakastin, se ei vain ollut riittävää.

Päädyimme eroamaan minun aloitteestani. Tämä sai Oulan kadottamaan viimeisenkin langan jolla pysyä elämässä kiinni. Perhe ja lapset joista hän kovin haaveili vietiin häneltä ennen kuin niitä ehti ollakaan. Pysyimme kuitenkin ystävinä, pidimme yhteyttä ja tapasimme usein eromme jälkeenkin.

Viimeisen kerran tapasimme marraskuussa 2006 jolloin Antti oli jo kadonnut. Oula oli tästä niin kovin huolissaan koska Antti oli katoamisiltana hänen luonaan vieraillut. Oula ei ollut tämän kyseisen sahtijengin kaveri tai kuulunut siihen. Sinä aikana mitä hänet tunsin hän ei koskaan ennen katoamista sanallakaan ollut maininnut ketään sahtijengin jäsentä.

Oletettavasti Antti ja kumppanit ovat hänen luokseen Karigasniemelle päätyneet kaverin kaverin kautta. Sitä kuka tämä kaverin kaveri mahdollisesti oli, en osaa edes arvata.

Samana iltana kun tapasin Oulan viimeistä kertaa, sattui onnettomuus jossa olimme osallisena. Hän syyllisti itseään ja pyysi tapahtunutta anteeksi useita kertoja sekä silloin että myöhemmin. Uutenavuotena 2006-2007 Oula oli sitten päätynyt tekemään lopullisen ratkaisunsa.

Olin tuolloin löytänyt juuri uuden poikaystävän josta hän oli saanut tietää. Kaikki nämä vuodet olen pitänyt itseäni osasyyllisenä hänen ratkaisuunsa, yhdistettynä aiempiin tapahtumiin joista suurimpana hänen perheensä tragedia.

Luettuani läpi nämä vajaat 400 sivua mitä Antti Hanhivaaran tapauksesta on kirjoitettu, halusin oikaista Oulan osuuden tapahtumiin.
Uskon täysin Oulan kertoman siitä että Antti on Oulan asunnosta poistunut täysissä sielun ja ruumiin voimissa, ja Oulan osuus tapahtumiin on vain ikävä yhteensattuma.

Oula oli kiltti, ystävällinen ja tavattoman herkkä ihminen. Hän väisti kaikkia konflikteja viimeiseen asti. Oula pelkäsi pimeää ja yksinäisyyttä. En kuullut koskaan hänen edes korottavan ääntään.
En pysty mitenkään uskomaan että tuntemani ihminen olisi millään tapaa ollut osallisena Antin katoamiseen, se on vain mahdotonta.

Ennemmin kääntäisin katseeni Karigasniemeltä lähtemisen jälkeisiin tapahtumiin joista vastaus todennäköisimmin löytyy.

Tervetuloa forumille Rouva Fisher, ja kiitos kun raotit hieman ovea menneisyyteen ja kerroit jo ajasta ikuisuuteen poistuneen ihmisen persoonallisuudesta.
Kauniisti kerroitkin ja maalasit eteemme kuvan selvästi herkän ja vahvasti tunteneen ihmisen sielunmaisemasta.
Minulla ei ole mitään syytä epäillä kirjoituksesi todenmukaisuutta tai paikkansapitävyyttä.

Ymmärrän itsekin läheisiäni itsemurhalle menettäneenä, miten tuo tunne "osasyyllisyydestä" itselle tärkeän ihmisen omaan ratkaisuun lähteä kalvaa, vaikka sille ei olisi perusteita ja järjellä myös ymmärtää, ettei siihen ole kukaan syyllinen.

Järki ja tunne on vaan siitä inhottavia, että kun tunteet ovat vahvimmillaan, ei se kuuluisa "järjen ääni" oikein siinä taistelussa pääse voitolle. Se korostuu erityisherkillä ihmisillä, jotka tuntevat ja kokevat asiat hyvin voimakkaasti.

Kaikkea hyvää sinulle. Jos haluat/jaksat, niin kirjoituksiasi aikalaisena ja paikkakunnan (ihmiset ja meiningin) tunteneena olisi mielenkiintoista lukea lisääkin.

[Still love]

Rva Fisheriltä tärkeä tieto, että Antti on poistunut Karigasniemeltä elossa. Siitä on ollut tietoa aiemmin, mutta en ole pitänyt aukottoman uskottavana. Uskon että Oula on puhunut totta, enkä Rva F. puhumisia kyseenalaista myöskään.
Oulasta (en tuntenut) tuli vahva intuitio juuri tuollaisena kuin Rva F. häntä kuvaili.

Kaksi edellistä kiteytti hyvin sen, mitä olisi voinut itsekin sanoa. Itsemurha on aina ihmisen oma valinta, kukaan ei voi elää toisen puolesta tai saada toista elämään. Mielestäni Rva F. teki paljon ja yritti kaikkensa itsemurhan estääkseen. Syyllisyys seuraa tästäkin huolimatta läheisiä väistämättä, se kuuluu tapahtuman läpikäymiseen... olisiko voinut sen kuitenkin jotenkin estää tai tehdä jotain enemmän, tai toisin jne. Helpommin sanottu kuin tehty (kokenut), mutta on tärkeää tietoisesti miettiä, jotta voi käsitellä tämän, ja vapautua syyllisyyden taakasta- teit parhaasi siinä tilanteessa, kaiken minkä silloin taisit ja mihin siinä ajassa pystyit.

Antista on kovin vähän kuvia ketjussa, alla yksi, joka kuvakaappaus hänen siskon Facebookista.

Antti

IMG_20230719_121854.jpg (188.2 KiB) Katsottu 2487 kertaa

[Kaarma]

Kukas Raimo Kiviniemi on? ihan vaan mielenkiinnosta googlasin ja sieltä tuli sorankuljetushommat Lapualta, kaikki tiet vievät sinne!

[leijona7]

Kukas Raimo Kiviniemi on? ihan vaan mielenkiinnosta googlasin ja sieltä tuli sorankuljetushommat Lapualta, kaikki tiet vievät sinne!

Kyllähän tähän juttuun voisi yhdistää moniakin nimiä... Svendsenit, Kiviniemet, Mäkelät, Kyröt, Nuorgam, Länsmannit, Saijetsit, Myllykangas, Mustoset, Partti ja Lantot. Siinä nyt muutama nimi. Ja tietenkin vellihousu Väihkönen, joka omien sanojen mukaan tietää Antin viimeisen lepopaikan.

[0uts1der]

Onko tietoa kuka on kuvannut Inarinjärvi 2012 veneilyvideon?
Jotenkin arvelen, että kuvaaja on ladannutkin videon Youtubeen Jani Svendsenin nimellä, ja videolla on tietty tarkoitus. Eikö videolla ole Svendsenin veljekset, joku Kiviniemi ja joku Helppi?

[Minnie]

Luin juuri is juttua Anita Höglundin katoamisesta. Jännästi sekin juttu oli vaihtunut katoamisesta henkirikostutkinnaksi. En ymmärrä perusteita edelleenkään miksei Antin tapausta tutkita muutoin kuin katoamisena. Ei tuossakaan Anitan jutussa kovin kummoinen perustelu ollut vaihtaa katoamista henkirikokseen ainakaan isn mukaan

[viivahattu]

Luin juuri is juttua Anita Höglundin katoamisesta. Jännästi sekin juttu oli vaihtunut katoamisesta henkirikostutkinnaksi. En ymmärrä perusteita edelleenkään miksei Antin tapausta tutkita muutoin kuin katoamisena. Ei tuossakaan Anitan jutussa kovin kummoinen perustelu ollut vaihtaa katoamista henkirikokseen ainakaan isn mukaan

Varsinkin, kun Anita Höglundin tapauksessa on sentään mahdollista (ei todennäköistä, mutta mahdollista) että Höglund on palannut vähin äänin Venäjälle. Maa oli siihen aikaan sen verran kaaoksessa, että tuskin siellä hirveän tunnontarkasti pidettiin kirjaa maahan palaavista omista kansalaisista.

[kattokarpänen]

En ymmärrä perusteita edelleenkään miksei Antin tapausta tutkita muutoin kuin katoamisena.

Niimpä. Tekijät ovat todennäköisesti vaikutusvaltaisia/pelottavia henkilöitä, lisäksi pohjoisen pienet piirit/kaikki tuntee kaikki ja siksi kaikki vaikenee.

Sellainen tunne, että tämä case ratkeaa, kun tekijät ovat poistuneet taivaan laulukerhoon. Sitten joku uskaltaa kertoa ja seuraavakin. Jos tähän ei liitttyisi henkirikosta, olisi tästä ollut jatkuvaa polemiikkia kylällä/vapaaehtoisia etsijöitä ollut vuosien varrella vaikka kuinka.