Dekkaristit Holmavuo ja Backman tekevät tutkimuksia Merjan tapauksesta.
Erinomainen asia tuo. Toivottavasti löytävät paikkakunnalta ihmisiä, joilla on tapauksesta tietoa.
Yllättävästi niitä voi löytyä, kuten Elli Immon tapauksessakin, joka on vielä vanhempi kuin Merjan tapaus.
Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Riippuu missäpäin Suomea oltiin,kyllä täällä etelässä autojen kattoja on maalattu iät ja ajat ja ties millä massoilla sudittu ym,mullekkin tuli yksi C Kadetti jossa musta katto kun oli jo kipattu valmiiksi,saman teki kaveri Datsunille kun kippas.
Että onhan noita... ja nuokin vielä täältä löytyy.
Että onhan noita... ja nuokin vielä täältä löytyy.
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Onko jollakin tunnukset Plussaan? Ei koko uutista tarvitse kopioida, mutta onko mitään uutta? Tuskin on, vaan lienee vanhan kertausta.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e678 ... 13b1957632
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e678 ... 13b1957632
Katoaminen, joka ei jätä rauhaan
Merja oli aloittanut kesätyöt Rovaniemellä. Yhden yövuoron jälkeen hän katosi jäljettömiin. Vain viikkoa aiemmin hän oli täyttänyt 17 vuotta.
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
^ Mulla on. En nyt tiedä onko nuo uusia tietoja, mutta tässä suurin osa jutusta
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e678 ... 13b1957632
Sunnuntaina kotona Rovaniemen maalaiskunnan Jaatilassa Merjan veljenlapsi kurkkasi ikkunasta, oliko Merja jo hereillä. Vuode oli koskematon. Merja oli ollut joskus öitä pois, mutta hän oli aina ennakkoon kertonut aikeistaan. Huolestunut äiti oletti tyttärensä edes soittavan, koska tällä oli työvuoro myös illalla kello 21. Äiti ja veljen perhe lähtivät uimaan ja palasivat iltapäivällä. Huoli alkoi nousta, koska Merja ei ollut vieläkään palannut. Veli kehotti soittamaan poliisille. Kello 21.15 Merjan pomo soitti kysellen tytön perään. Hän ei ollut saapunut työpaikalleen.
Kotoa lähtiessä hänellä oli yllään ruskeat, kuluneet MicMacin vakosamettifarkut, harmaa collegepusero, jossa oli kirjaimet MYA (Muurolan peruskoulun yläaste), pusakkamallinen takki ja ruskeat kiilakorkoiset koon 35 kävelykengät, joiden kiinnitysremmissä oli metallisolki. Toista kengistä oli korjattu lyömällä yksi tai useampi naula pohjasta läpi. Äiti arveli, että tytöllä oli myös nylonpolvisukat. Alusvaatteiden hän uskoi olevan valkoiset. Kaulassa Merjalla oli tuon ajan nuorille tuttu ruuvikierteinen tumma kaulakoru ja sormessa yläasteen luokkasormus, johon oli kaiverrettu hänen lempinimensä Hugo luokkakokouspäivämäärän kera. Seura-lehdestä tilatun digitaalinäyttöisen rannekellon näyttö oli musta. Pieni olkalaukku oli pellavanvärinen ja lisäksi hänellä oli muovikassi, jossa luultavasti oli varattuna lukemista työvuoron luppoajoiksi. Rahaa Merjalla ei ollut nimeksikään.
Merja oli täyttänyt 17 vuotta 19. heinäkuuta 1980 eli vain viikko ennen katoamistaan. Ensimmäinen peruskoulun jälkeinen vuosi oli vierähtänyt kauppakoulun sihteerilinjalla Rovaniemellä, jossa hän asui Domus Arctican asuntolassa. Alkuvuonna Merja oli löytänyt poikakaverin, joka asui lyhyen aikaa Merjan veljen alivuokralaisena. Juhannuksen alla Merja pani välit poikki. Hän oli keväällä tutustunut toiseen mieheen, jonka kanssa ryhtyi kulkemaan. Mies oli häntä huomattavasti vanhempi, jo 34-vuotias. Sekatyömiehellä oli rikostaustaa. Merjan ja äidin välit olivat hyvät, vaikka miehestä tuli sanakopua.
Olympiakesäksi 1980 oli ollut kivoja suunnitelmia. Merja oli aikonut lähteä Ruotsiin mansikanpoimintaan ystävänsä kanssa. Reissu peruuntui ja sen tilalle suunniteltiin liftausreissua ystävän sukulaisiin Etelä-Suomeen. Sekin peruuntui, kun Merja liftatessaan osui rovaniemeläisen vartiointiliikkeen toisen omistajan kyytiin. Hän toimi yrityksessä työnjohtajana ja Merjalle järjestyi lyhyt kesälomitus. Työsopimus, johon vaadittiin tuolloin vielä 16-vuotiaan Merjan äidin suostumus, solmittiin 16. heinäkuuta. Jo seuraavana päivänä Merja teki ensimmäisen työvuoronsa. Töiden oli määrä jatkua heinäkuun loppuun.
Katoamisilmoituksen jälkeen poliisi ryhtyi selvittämään Merjan katoamista edeltäneitä tapahtumia. Yön aikana muun muassa molemmat liikkeen omistajat olivat töissä ja puhelimitse yhteydessä Merjaan.
Työvuoronsa päättyessä Merja oli soittanut herätyssoiton vartiointiliikkeen toisen omistajan kotiin, joka sijaitsi samassa talossa päivystystilojen kanssa. Miehen vaimo oli menossa aikaiseen työvuoroon huoltoasemalle ja soitto toimi herätyksensä. He kertoivat kuulleensa päivystystilan raskaan palo-oven sulkeutuvan hieman kello 5.30 jälkeen. Mies heitti vaimonsa töihin ja kertomansa mukaan viipyi huoltoasemalle puolisen tuntia.
Oletus oli, että Merja oli työvuoronsa päätyttyä lähtenyt kävellen Keskon kohdalle. Siitä hän useimmiten liftasi kotiin Jaatilaan, joka sijaitsee Kemin suuntaan Nelostien varrella. Poliisi tutki nelostien varret liftaamispaikan ja Jaatilan välillä löytämättä mitään. Poikkeavia havaintoja ei tullut myöskään marjastajilta. Poliisi oli myös yhteydessä Ruotsin ja Pohjois-Norjan työnvälityksiin siltä varalta, että Merja olisi lähtenyt työnhakuun ulkomaille.
Lokakuussa katoamista tutkinut ylikonstaapeli Jouko Alm hämmästeli sitä, että Merjan liftaamisesta ei ollut tullut mitään havaintoja.
Katoamisesta oli tiedotettu sanoma- ja aikakauslehdissä sekä muun muassa Ruotsin radiossa. Liikennöitsijöiden autojen liikkeet ja kuljettajat sekä seudulla operoivat taksit oli tarkistettu.
Poliisi kuuli lukuisia ihmisiä. Perheenjäsenten sekä työnantajien lisäksi kuulusteltiin entistä ja silloista poikaystävää, ystäviä ja vuosien myötä myös lukemattomia muita henkiöitä.
Vartiointiliikkeen talossa vaimonsa kanssa asunutta toista omistajaa huoletti se, että kadonneen Merjan mukana menivät toimiston avaimet.
”Kadotessaan Vaaralla oli hallussa toimistomme avaimet. Toimistossa on luettelot vartioitavista liikkeistä, toimintasuunnitelmat ja muuta sellaista tietoa, joka ei saisi päästä ulkopuolisten ja varsinkaan rikoksia tekevien tietoon.”
Katoamisvuonna Keski-Pohjanmaan Lestijärveltä löytyi 17-vuotias Sari Toivanen surmattuna. 19-vuotias metsuri tunnusti surmanneensa tansseista kotiin liftanneen Toivasen. Poliisi kävi kuulemassa autollaan laajalla alueella liikkunutta surmaajaa alkuvuonna 1981 Vaasan lääninvankilassa. Mies kiisti liittyvänsä Merjan katoamiseen.
Niin ikään alkuvuonna 1981 poliisi kuuli henkilöä, joka oli ollut lenkillä Kemintiellä samoihin aikoihin, kun Merjan oletettiin liftanneen kotiin. Hän oli nähnyt tien varrella risteyksessä nuoren liftaritytön, jonka tuntomerkkejä ei ollut painanut mieleen. Tyttö oli noussut rekan kyytiin.
Seuraavana vuonna poliisi kuulusteli todistajana naista, joka oli ollut katoamisaamuna jakamassa lehtiä Rovaniemellä. Ajankohdasta nainen oli pitkän ajan jälkeenkin varma, koska 27.7. oli hänen syntymäpäivänsä. Hän oli nähnyt ulkonäöltä tuntemansa miehen yrittävän saada erästä naista autoonsa. Naista lehdenjakaja ei tuntenut. Ruskealla, mustakattoisella autolla liikkunut mies oli ajanut naisen rinnalla ja maanitellut tätä kyytiinsä. Lehdenjakajalle mies oli tehnyt useita kertoja saman. Tummatukkainen mies oli iältään noin 45.
Vuosien mittaan poliisi kuuli lukemattomia muitakin henkilöitä, jotka katoamisesta kirjoitettujen lehtijuttujen ansiosta ajattelivat muistavansa jotain tai jotka olivat kuulleet kapakkakeskusteluissa ja huhuina jotain Merja Vaaran kohtalosta. Nuoren nätin tytön selittämätön katoaminen puhutti Rovaniemellä valtavasti. Milloin Merja oli nähty toisaalla Suomessa rautatieasemalla, milloin järvellä kahden nuoren miehen kanssa. Milloin joku tunnusti humalassa tietävänsä jotain katoamisesta. Oman kortensa kekoon toivat selvänäkijät, joiden ”näyt” erosivat toisistaan huomattavasti. Vuonna 2005 eräs selvänäkijä ”tiesi”, että Merja Vaara oli elossa ja asui Mikkelissä.
Huhumyllyt jauhoivat tarinoita siitä, kuinka ruumis oli upotettu Mäntyvaaran suohon. Vuosien mittaan poliisi suoritti maastoetsintöjä useissa paikoissa. Erään vihjeen mukaan kadonnut olisi haudattu päätien vieressä olevalle suolle, noin 200 x 200 metrin kokoiselle alueelle. Kaivaminen ja ruumiiden etsintään koulutetun koiran käyttäminen etsinnöissä ei tuottanut tulosta.
Moni tunsi jonkun, joka tunsi jonkun kautta Merjan. Niin myös poliisille soittanut nainen, jonka Ruotsissa asunut vävy käyttäytyi erikoisesti. Hän soitti anopilleen sanoen: ”Ilmoita poliisilaitokselle, että Vaaran Merjan ruumis on Louen sillan alla säkissä, jossa on kiviä painona.”
Poliisi kuuli myös muun muassa miestä, jonka tuttu oli ajomatkalla Kemiin puhunut siitä, kuinka helppoa olisi hävittää liftari upottamalla tämä suohon. Rovaniemen liepeillä riittää loputtomiin soita, vesistöjä ja metsää, joihin ruumiin voi kadottaa.
Merja Tuulikki Vaara julistettiin kuolleeksi toukokuussa 1999. Tutkinta jatkui silti. Esitutkinnasta selviää, että todistajia on kuultu vielä vuosikymmeniä katoamisen jälkeen. Viimeisin vuonna 2015. Tuolloin omasta aloitteestaan kuultavaksi tullut todistaja oli kuullut huoltomiesten spekuloivan, olisiko kadonnut poltettu Ahjotiellä kaupungin lämpövoimalassa. Huoltomiehet olivat uunia puhdistaessaan löytäneet sieltä luita. Lämpövoimalan takana oli suokenttä, jonka alueelle aurattiin lumet. Samalla kentälle tyhjennettiin tuhkat läheisestä lämmityskattilasta. KRP:n Lapin yksikkö teki tarkastuksia huhuun liittyen vuonna 2019. Lämmityskattilaa ei enää ollut olemassa. Myös talo, jossa Kalottivartiointi sijaitsi on jo purettu.
Merja Vaaran kohtalo on edelleen avoin. Tänä vuonna heinäkuun 19. päivänä hän olisi täyttänyt 60 vuotta. Hänen vanhempansa ovat kuolleet. Samoin moni poliisin kuulustelemista henkilöistä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e678 ... 13b1957632
Sunnuntaina kotona Rovaniemen maalaiskunnan Jaatilassa Merjan veljenlapsi kurkkasi ikkunasta, oliko Merja jo hereillä. Vuode oli koskematon. Merja oli ollut joskus öitä pois, mutta hän oli aina ennakkoon kertonut aikeistaan. Huolestunut äiti oletti tyttärensä edes soittavan, koska tällä oli työvuoro myös illalla kello 21. Äiti ja veljen perhe lähtivät uimaan ja palasivat iltapäivällä. Huoli alkoi nousta, koska Merja ei ollut vieläkään palannut. Veli kehotti soittamaan poliisille. Kello 21.15 Merjan pomo soitti kysellen tytön perään. Hän ei ollut saapunut työpaikalleen.
Kotoa lähtiessä hänellä oli yllään ruskeat, kuluneet MicMacin vakosamettifarkut, harmaa collegepusero, jossa oli kirjaimet MYA (Muurolan peruskoulun yläaste), pusakkamallinen takki ja ruskeat kiilakorkoiset koon 35 kävelykengät, joiden kiinnitysremmissä oli metallisolki. Toista kengistä oli korjattu lyömällä yksi tai useampi naula pohjasta läpi. Äiti arveli, että tytöllä oli myös nylonpolvisukat. Alusvaatteiden hän uskoi olevan valkoiset. Kaulassa Merjalla oli tuon ajan nuorille tuttu ruuvikierteinen tumma kaulakoru ja sormessa yläasteen luokkasormus, johon oli kaiverrettu hänen lempinimensä Hugo luokkakokouspäivämäärän kera. Seura-lehdestä tilatun digitaalinäyttöisen rannekellon näyttö oli musta. Pieni olkalaukku oli pellavanvärinen ja lisäksi hänellä oli muovikassi, jossa luultavasti oli varattuna lukemista työvuoron luppoajoiksi. Rahaa Merjalla ei ollut nimeksikään.
Merja oli täyttänyt 17 vuotta 19. heinäkuuta 1980 eli vain viikko ennen katoamistaan. Ensimmäinen peruskoulun jälkeinen vuosi oli vierähtänyt kauppakoulun sihteerilinjalla Rovaniemellä, jossa hän asui Domus Arctican asuntolassa. Alkuvuonna Merja oli löytänyt poikakaverin, joka asui lyhyen aikaa Merjan veljen alivuokralaisena. Juhannuksen alla Merja pani välit poikki. Hän oli keväällä tutustunut toiseen mieheen, jonka kanssa ryhtyi kulkemaan. Mies oli häntä huomattavasti vanhempi, jo 34-vuotias. Sekatyömiehellä oli rikostaustaa. Merjan ja äidin välit olivat hyvät, vaikka miehestä tuli sanakopua.
Olympiakesäksi 1980 oli ollut kivoja suunnitelmia. Merja oli aikonut lähteä Ruotsiin mansikanpoimintaan ystävänsä kanssa. Reissu peruuntui ja sen tilalle suunniteltiin liftausreissua ystävän sukulaisiin Etelä-Suomeen. Sekin peruuntui, kun Merja liftatessaan osui rovaniemeläisen vartiointiliikkeen toisen omistajan kyytiin. Hän toimi yrityksessä työnjohtajana ja Merjalle järjestyi lyhyt kesälomitus. Työsopimus, johon vaadittiin tuolloin vielä 16-vuotiaan Merjan äidin suostumus, solmittiin 16. heinäkuuta. Jo seuraavana päivänä Merja teki ensimmäisen työvuoronsa. Töiden oli määrä jatkua heinäkuun loppuun.
Katoamisilmoituksen jälkeen poliisi ryhtyi selvittämään Merjan katoamista edeltäneitä tapahtumia. Yön aikana muun muassa molemmat liikkeen omistajat olivat töissä ja puhelimitse yhteydessä Merjaan.
Työvuoronsa päättyessä Merja oli soittanut herätyssoiton vartiointiliikkeen toisen omistajan kotiin, joka sijaitsi samassa talossa päivystystilojen kanssa. Miehen vaimo oli menossa aikaiseen työvuoroon huoltoasemalle ja soitto toimi herätyksensä. He kertoivat kuulleensa päivystystilan raskaan palo-oven sulkeutuvan hieman kello 5.30 jälkeen. Mies heitti vaimonsa töihin ja kertomansa mukaan viipyi huoltoasemalle puolisen tuntia.
Oletus oli, että Merja oli työvuoronsa päätyttyä lähtenyt kävellen Keskon kohdalle. Siitä hän useimmiten liftasi kotiin Jaatilaan, joka sijaitsee Kemin suuntaan Nelostien varrella. Poliisi tutki nelostien varret liftaamispaikan ja Jaatilan välillä löytämättä mitään. Poikkeavia havaintoja ei tullut myöskään marjastajilta. Poliisi oli myös yhteydessä Ruotsin ja Pohjois-Norjan työnvälityksiin siltä varalta, että Merja olisi lähtenyt työnhakuun ulkomaille.
Lokakuussa katoamista tutkinut ylikonstaapeli Jouko Alm hämmästeli sitä, että Merjan liftaamisesta ei ollut tullut mitään havaintoja.
Katoamisesta oli tiedotettu sanoma- ja aikakauslehdissä sekä muun muassa Ruotsin radiossa. Liikennöitsijöiden autojen liikkeet ja kuljettajat sekä seudulla operoivat taksit oli tarkistettu.
Poliisi kuuli lukuisia ihmisiä. Perheenjäsenten sekä työnantajien lisäksi kuulusteltiin entistä ja silloista poikaystävää, ystäviä ja vuosien myötä myös lukemattomia muita henkiöitä.
Vartiointiliikkeen talossa vaimonsa kanssa asunutta toista omistajaa huoletti se, että kadonneen Merjan mukana menivät toimiston avaimet.
”Kadotessaan Vaaralla oli hallussa toimistomme avaimet. Toimistossa on luettelot vartioitavista liikkeistä, toimintasuunnitelmat ja muuta sellaista tietoa, joka ei saisi päästä ulkopuolisten ja varsinkaan rikoksia tekevien tietoon.”
Katoamisvuonna Keski-Pohjanmaan Lestijärveltä löytyi 17-vuotias Sari Toivanen surmattuna. 19-vuotias metsuri tunnusti surmanneensa tansseista kotiin liftanneen Toivasen. Poliisi kävi kuulemassa autollaan laajalla alueella liikkunutta surmaajaa alkuvuonna 1981 Vaasan lääninvankilassa. Mies kiisti liittyvänsä Merjan katoamiseen.
Niin ikään alkuvuonna 1981 poliisi kuuli henkilöä, joka oli ollut lenkillä Kemintiellä samoihin aikoihin, kun Merjan oletettiin liftanneen kotiin. Hän oli nähnyt tien varrella risteyksessä nuoren liftaritytön, jonka tuntomerkkejä ei ollut painanut mieleen. Tyttö oli noussut rekan kyytiin.
Seuraavana vuonna poliisi kuulusteli todistajana naista, joka oli ollut katoamisaamuna jakamassa lehtiä Rovaniemellä. Ajankohdasta nainen oli pitkän ajan jälkeenkin varma, koska 27.7. oli hänen syntymäpäivänsä. Hän oli nähnyt ulkonäöltä tuntemansa miehen yrittävän saada erästä naista autoonsa. Naista lehdenjakaja ei tuntenut. Ruskealla, mustakattoisella autolla liikkunut mies oli ajanut naisen rinnalla ja maanitellut tätä kyytiinsä. Lehdenjakajalle mies oli tehnyt useita kertoja saman. Tummatukkainen mies oli iältään noin 45.
Vuosien mittaan poliisi kuuli lukemattomia muitakin henkilöitä, jotka katoamisesta kirjoitettujen lehtijuttujen ansiosta ajattelivat muistavansa jotain tai jotka olivat kuulleet kapakkakeskusteluissa ja huhuina jotain Merja Vaaran kohtalosta. Nuoren nätin tytön selittämätön katoaminen puhutti Rovaniemellä valtavasti. Milloin Merja oli nähty toisaalla Suomessa rautatieasemalla, milloin järvellä kahden nuoren miehen kanssa. Milloin joku tunnusti humalassa tietävänsä jotain katoamisesta. Oman kortensa kekoon toivat selvänäkijät, joiden ”näyt” erosivat toisistaan huomattavasti. Vuonna 2005 eräs selvänäkijä ”tiesi”, että Merja Vaara oli elossa ja asui Mikkelissä.
Huhumyllyt jauhoivat tarinoita siitä, kuinka ruumis oli upotettu Mäntyvaaran suohon. Vuosien mittaan poliisi suoritti maastoetsintöjä useissa paikoissa. Erään vihjeen mukaan kadonnut olisi haudattu päätien vieressä olevalle suolle, noin 200 x 200 metrin kokoiselle alueelle. Kaivaminen ja ruumiiden etsintään koulutetun koiran käyttäminen etsinnöissä ei tuottanut tulosta.
Moni tunsi jonkun, joka tunsi jonkun kautta Merjan. Niin myös poliisille soittanut nainen, jonka Ruotsissa asunut vävy käyttäytyi erikoisesti. Hän soitti anopilleen sanoen: ”Ilmoita poliisilaitokselle, että Vaaran Merjan ruumis on Louen sillan alla säkissä, jossa on kiviä painona.”
Poliisi kuuli myös muun muassa miestä, jonka tuttu oli ajomatkalla Kemiin puhunut siitä, kuinka helppoa olisi hävittää liftari upottamalla tämä suohon. Rovaniemen liepeillä riittää loputtomiin soita, vesistöjä ja metsää, joihin ruumiin voi kadottaa.
Merja Tuulikki Vaara julistettiin kuolleeksi toukokuussa 1999. Tutkinta jatkui silti. Esitutkinnasta selviää, että todistajia on kuultu vielä vuosikymmeniä katoamisen jälkeen. Viimeisin vuonna 2015. Tuolloin omasta aloitteestaan kuultavaksi tullut todistaja oli kuullut huoltomiesten spekuloivan, olisiko kadonnut poltettu Ahjotiellä kaupungin lämpövoimalassa. Huoltomiehet olivat uunia puhdistaessaan löytäneet sieltä luita. Lämpövoimalan takana oli suokenttä, jonka alueelle aurattiin lumet. Samalla kentälle tyhjennettiin tuhkat läheisestä lämmityskattilasta. KRP:n Lapin yksikkö teki tarkastuksia huhuun liittyen vuonna 2019. Lämmityskattilaa ei enää ollut olemassa. Myös talo, jossa Kalottivartiointi sijaitsi on jo purettu.
Merja Vaaran kohtalo on edelleen avoin. Tänä vuonna heinäkuun 19. päivänä hän olisi täyttänyt 60 vuotta. Hänen vanhempansa ovat kuolleet. Samoin moni poliisin kuulustelemista henkilöistä.
Voi voi, kun päättyi elämän koi
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Outoa on tuo että lehdenjakajaa oli sama mies samasta autosta pyydellyt usein kyytiinsä,silti jakaja ei paljoa ole tiennyt miehestä kuin autostakaan...
Ainakin itse kyllä kiinnostusin jostain oudosta tyypistä sen verran että laittasin autosta merkin ja jopa mallin ja varsinkin rekisterin talteen.
itte yleensä muistan aina kirjaimet vaikka numeroita ei mieleen jääkkään.
Ainakin itse kyllä kiinnostusin jostain oudosta tyypistä sen verran että laittasin autosta merkin ja jopa mallin ja varsinkin rekisterin talteen.
itte yleensä muistan aina kirjaimet vaikka numeroita ei mieleen jääkkään.
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Noin se on saattanut olla jo 80-luvulla
Tuokin uutinen on vuodelta 2001, mutta ei välttämättä ole muuksi muuttunut.
"Häirikkö usein keski-ikäinen miespomo, uhri nuori nainen"
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003953964.html
Tuokin uutinen on vuodelta 2001, mutta ei välttämättä ole muuksi muuttunut.
"Häirikkö usein keski-ikäinen miespomo, uhri nuori nainen"
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003953964.html
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Merja Vaaran katoaminen on kiehtova ja ainakin itselleni samalla erittäin surullinen tapaus.
Johtuneeko sitten siitä, että aikaa on kulunut merkittävästi - salaisuudeksi jää, vaiko siitä, että hänelle on voinut periaatteessa tapahtua mitä vain.
On ollut liftaamisia, mahdollisia havaintoja tien varrelta, exää ja vanhempaa miesystävää, lyhyt kesäpestikin löytynyt liftausreissulla. Outoa, että hänen ulkonäköään tunnutaan korostettavan.
Oikeastaan yllätyin ^ Iltapäivälehden tekstistä; Merja olisi ollut töissä lopulta todella lyhyen ajan, n. 10 päivää. Pitäneekö paikkansa? Ei kai noin lyhyen pestin takia voida puhua, että 'Merjalla oli tapana liftata kotiin' tm.
Minkähän takia Ruotsin ja Pohjois-Norjan työnvälityksistä etsittiin tietoja Merjasta? Eikö hän olisi ollut palaamassa Rovaniemelle opintoja jatkaakseen?
Johtuneeko sitten siitä, että aikaa on kulunut merkittävästi - salaisuudeksi jää, vaiko siitä, että hänelle on voinut periaatteessa tapahtua mitä vain.
On ollut liftaamisia, mahdollisia havaintoja tien varrelta, exää ja vanhempaa miesystävää, lyhyt kesäpestikin löytynyt liftausreissulla. Outoa, että hänen ulkonäköään tunnutaan korostettavan.
Oikeastaan yllätyin ^ Iltapäivälehden tekstistä; Merja olisi ollut töissä lopulta todella lyhyen ajan, n. 10 päivää. Pitäneekö paikkansa? Ei kai noin lyhyen pestin takia voida puhua, että 'Merjalla oli tapana liftata kotiin' tm.
Minkähän takia Ruotsin ja Pohjois-Norjan työnvälityksistä etsittiin tietoja Merjasta? Eikö hän olisi ollut palaamassa Rovaniemelle opintoja jatkaakseen?
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Kaiketi hän liftasi muutenkin kuin työmatkallaan.
Ulkonäkönsä vuoksi hän varmasti sai sen kesätyöpaikankin.
Lyhyeksi se työ jäi.
Ilmeisesti joku himoitsi häntä liikaa.
Ulkonäkönsä vuoksi hän varmasti sai sen kesätyöpaikankin.
Lyhyeksi se työ jäi.
Ilmeisesti joku himoitsi häntä liikaa.
-
LokakuunLapsi
- Poliisikoira Rex
- Viestit: 270
- Liittynyt: Ma Tammi 21, 2019 3:37 pm
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Varmaan sen takia, kun Merja oli suunnitellut lähtevänsä sinä kesänä töihin Ruotsiin mansikanpoimintaan, mutta ystävänsä peruttua lähtönsä, perui myös Merja.
- Etsivä löytää -
-
Etsivä Shitlock
- Andy Sipowich NYPD
- Viestit: 1459
- Liittynyt: Ti Joulu 17, 2013 11:42 am
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Samaan sanamuotoon itsekin kiinnitin huomion, se on todella lyhyt aika.
IL:
Työsopimus, johon vaadittiin tuolloin vielä 16-vuotiaan Merjan äidin suostumus, solmittiin 16. heinäkuuta. Jo seuraavana päivänä Merja teki ensimmäisen työvuoronsa.
- Liitteet
-
- merja vaara työsuhde.png (20.66 KiB) Katsottu 2178 kertaa
Lapuan terassivideo https://emalm.com/?v=lOXkX/
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Ikävästi haiskahtaa kyllä 'työnantajan' suuntaan.Etsivä Shitlock kirjoitti: ↑La Heinä 15, 2023 5:16 pmSamaan sanamuotoon itsekin kiinnitin huomion, se on todella lyhyt aika.
IL:Työsopimus, johon vaadittiin tuolloin vielä 16-vuotiaan Merjan äidin suostumus, solmittiin 16. heinäkuuta. Jo seuraavana päivänä Merja teki ensimmäisen työvuoronsa.
Muistaakseni täällä on arvuuteltu, josko sunnuntaisin oli liikennettä tai eikö ollut... Mistäpä Merja olisi sitä tiennyt. Noin lyhyt työ ei todellakaan voi antaa osviittaa siitä, kuinka Merja tapasi kulkea työmatkat.
-
Etsivä Shitlock
- Andy Sipowich NYPD
- Viestit: 1459
- Liittynyt: Ti Joulu 17, 2013 11:42 am
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
↑
Samoin ihmetyttää, että kuinka tällaisia tärkeitä juttuja on päätetty antaa random liftireissulta rekrytylle likalle?
IL:
IL:
-NILS-
Samoin ihmetyttää, että kuinka tällaisia tärkeitä juttuja on päätetty antaa random liftireissulta rekrytylle likalle?
IL:
Kuka tätä Merjan vakanssia tuossa vartiointiliikkeessä hoiti ennen ja jälkeen Merjan?Vartiointiliikkeen talossa vaimonsa kanssa asunutta toista omistajaa huoletti se, että kadonneen Merjan mukana menivät toimiston avaimet.
”Kadotessaan Vaaralla oli hallussa toimistomme avaimet. Toimistossa on luettelot vartioitavista liikkeistä, toimintasuunnitelmat ja muuta sellaista tietoa, joka ei saisi päästä ulkopuolisten ja varsinkaan rikoksia tekevien tietoon.”
IL:
Lainaus korvattu nuoliviittauksellaTöiden oli määrä jatkua heinäkuun loppuun.
-NILS-
Lapuan terassivideo https://emalm.com/?v=lOXkX/
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Eilen 19.7. Merja olisi täyttänyt 60 vuotta.
Joku riisti hänen hengen ja elämän kun hän oli vähän aiemmin täyttänyt 17.
Joku riisti hänen hengen ja elämän kun hän oli vähän aiemmin täyttänyt 17.
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Eilen 27.7. tuli 43 vuotta Merjan katoamisesta.
Tekijä voi ihan hyvin olla vielä elossa. Onkohan tapahtuma pysynyt mielessä
Tekijä voi ihan hyvin olla vielä elossa. Onkohan tapahtuma pysynyt mielessä
Re: Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi (ketju 2)
Eniten minua hämmästyttää se, että postinjakajaa kuultiin vasta seuraavana vuonna. Eikö postinjakaja itse seurannut lehtiä ja olisi jo aikaisemmin huomannut kadonneesta juttua? Oliko hän vasta myöhemmin havainnut sen nuoria naisia kyytiin pyytelevän?
Ei ole ainakaan missään mainittu, että jotain nykyään noin 60-vuotiasta olisi joskus nuoruudessaan pyydelty tuollaisen autoon. Se on jokseenkin varmaa, että tuohon aikaan sunnuntaiaamusta ei ollut paljonkaan väkeä liikkeellä aivan sattumalta. Tai sitten oli joku niin satunnainen kulkija, että ei mitään havaintoa. Todennäköisempää on se, että joku tuttu tiesi, mihin aikaan hän on liikkeellä.
Ei ole ainakaan missään mainittu, että jotain nykyään noin 60-vuotiasta olisi joskus nuoruudessaan pyydelty tuollaisen autoon. Se on jokseenkin varmaa, että tuohon aikaan sunnuntaiaamusta ei ollut paljonkaan väkeä liikkeellä aivan sattumalta. Tai sitten oli joku niin satunnainen kulkija, että ei mitään havaintoa. Todennäköisempää on se, että joku tuttu tiesi, mihin aikaan hän on liikkeellä.