Talouskriisit eri puolilla maailmaa: Mistä johtuu, kauanko kestää ja mikä auttaisi?

[sikakoira]

Tulossa oleva BRICS maiden yhteisvaluutta on myöskin sitten tarkoitettu nimenomaan vain kaupankäynnin välineeksi ainakin tässä vaiheessa. Tulevaisuudessa sitten toki kaikki maat siirtyvät yhteisen keskuspankin valvoman digivaluutan piiriin aivan kuten suuri resetointi meille kertoi.

[sikakoira]

Saksan teollisuus siis pakenee ulkomaille

[H.Moilanen]

Vastauksena sikakoiran Saksan teollisuutta koskevaan kommenttiin yllä ^^

31.8.2023
https://yle.fi/a/74-20047475

Euroopassa on käynnissä talousvallan uusjako, eikä tilanne näytä Suomelle hyvältä: luottokumppani Saksan tuloskunto heikkenee

Grafiikat kertovat, miksi Saksan talous on pahassa jamassa ja tarvitsee tukea. Osat ovat vaihtuneet Euroopassa.

Luulitko, että Saksa on vakauden ja talouskasvun tyyssija Euroopassa? Väärin, näin ei ole ollut enää vähään aikaan.

Hyökkäyssotaa käyvän Venäjän ja Euroopan ”sairaana miehenä” pitkään pidetyn Italiankin taloudet toipuvat nyt kriisivuosista nopeammin kuin Saksan.

Saksassa on tätä nykyä korkeammat energian hinnat, korkeammat palkat, korkeammat verot ja nopeampi inflaatio kuin muissa maissa. Kaiken kukkuraksi maassa on vielä enemmän byrokratiaa – lippua ja lappua kertyy nopeasti pinoksi asti yritysten ja yksityisten hoitaessa asioita viranomaisten kanssa.

Kaikki tämä rapauttaa kilpailukykyä.

Screenshot_20230901-142055.jpg (60.49 KiB) Katsottu 1242 kertaa

Osat ovat vaihtuneet. Finanssi- ja eurokriiseistä lähtien, vuodesta 2007 alkaen, Saksa on vaatinut muita maita, ennen kaikkea eteläeurooppalaisia, tekemään läksynsä taloudessa. Esimerkiksi Ranska, Italia ja Espanja ovatkin ne tehneet.

Saksa itse on unohtanut läksynsä. Näin ollen sen teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta laskee, kun se muualla Euroopassa kasvaa.

Puntit tasoittuvat Euroopassa

Viime vuosikymmenen puoliväliin asti tilanne oli täysin päinvastoin.

Italian, Espanjan ja Ranskan yrityksillä oli korkeammat kustannukset. Saksan teollisuus pystyi toimittamaan tavaroita ja palveluja niitä halvemmalla.

Kilpailuetu alkaa olla suurelta osin menetetty. Saksan ongelmat vaikuttavat suoraan erityisesti Itä- ja Pohjois-Euroopassa kuten Suomessa, jossa talous on kiinteästi sidoksissa Saksan toimitusketjuihin.

Screenshot_20230901-142658.jpg (232.59 KiB) Katsottu 1242 kertaa

Muulle Euroopalle Saksan pysähtyneisyydestä voi seurata ikään kuin punttien tasoittumista ja vaa'an kallistumista tasapainoon. Jäsenmaiden talouserot tasaantuvat, kun Saksan talousbuumi laantuu.

Alla olevasta grafiikasta näkyy, miten pääomaa siirtyy Saksasta muualle. Jos suoria investointeja ulkomaille tehdään loppuvuoden ajan yhtä paljon kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eivätkä panostukset kotimaiseen tuotantoon vauhditu, Saksan ”investointivirta” on vuoden lopussa jo yli 160 miljardia euroa miinuksella.

Screenshot_20230901-142651.jpg (60.55 KiB) Katsottu 1242 kertaa

Nyt Saksan hallitus aikoo puuttua tilanteeseen ja estää pääomien virtaamisen ulkomaille. Ministerit vetäytyivät juuri kaksipäiväiseen kokoukseen, joka päättyi keskiviikkona.

50 uutta toimenpidettä

Saksa aikoo toteuttaa yhteensä noin 50 ”hätätoimenpidettä”, joilla tuetaan rämpivää taloutta ja elinkeinoelämää. Nämä tuet määritellään erillisessä ”kasvumahdollisuuksien laissa”.

Lain puitteissa talouteen ruiskutetaan keskimäärin runsaat seitsemän miljardia euroa vuodessa tulevien viiden vuoden ajan. Suurimmillaan tuki on vuonna 2025, jolloin sitä jaetaan yli kymmenen miljardia.

Veroja alas

Uudistuspaketissa on kyse ennen kaikkea verojen leikkaamisesta: niin asuntorakentamista, tappiota tehneitä yrityksiä, tutkimusta ja kehitystyötä kuin investointien tekemistäkin tuetaan verohelpotuksilla.

Byrokratian vähentämisellä hallitus haluaa synnyttää kasvupyrähdyksen ja lisätä Saksan houkuttelevuutta kansainvälisessä kilpailussa.

Digitalisaation ja tekoälytutkimuksen tukemisen taas on määrä modernisoida maata, jossa yhä käytetään esimerkiksi fakseja ja käteistä rahaa selvästi enemmän kuin muualla Euroopassa.

– Haluamme madaltaa korkeita paperivuoria ja tehdä niistä vain pieniä mäkiä, vihreiden talousministeri Robert Habeck sanoi.

Habeckin mukaan strategisesti merkittävien alojen mikroelektroniikan, uusiutuvan energian tai EU:n laajuisen vetyinfrastruktuurin kehittäminen voi onnistua vain, jos tarpeetonta byrokratiaa karsitaan.

[H.Moilanen]

Hyvä, että kaikkien negatiivisten talousuutisten lomassa, tulee myös positiivista juttua. Nimittäin onhan tuossa ylle laittamassani Ylen jutussa nähtävillä, että osa maailman maista nauttii tälläkin hetkellä varsin hyvästä talouskasvusta - tai ainakin pääsee plussalle.

Ylen talouskasvua esittävästä kuvasta huomaa, että muun muassa BRICS-maat Intia, Kiina, Brasilia ja Venäjä ovat kyenneet rakentamaan maihinsa ihan hyvää talouskasvua. Myös Aasian auringonlaskun maana pidetty Japani on saavuttanut ihan hyvät lukemat.

Alla on muutaman vuoden takainen juttu Ausseista. Australia on monin tavoin kiinnostava englanninkielinen (brittiläiseen) Kansainyhteisöön kuuluva maa, jota suomalainen media noteeraa varsin harvoin. Toki metsäpalot ovat saaneet palstatilaa samoin kun Tomi Björkin perheen aussielämä sekä muutamat muut keskinkertaiset jutut. Mutta mitä me tiedämme esimerkiksi Australian taloudesta?

Tämä lyhyt juttu kannattaa mielestäni lukea, niin avautuu taas vähän enemmän, miten merkittäviä tekijöitä Kiina sekä Aasia ovat. Aussit on kiinnostava esimerkki myös maahanmuutosta sekä siihen linkittyvästä rakennusbuumista (kupla?), asuntojen nousseista hinnoista (jotka ovat jo tulleet alaspäin) sekä kotitalouksien ylivelkaantumisesta. Olen alleviivannut jutusta tähän aihepiiriin liittyviä kohtia. Australia on myös jännittävä pelinappula idän ja lännen valtakamppailun tantereella.

Screenshot_20230901-215239 (1).jpg (161.48 KiB) Katsottu 1216 kertaa

7.1.2019
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005957833.html

Australian talous kasvanut jo 27 vuotta – Mikä on uskomattoman kehityksen salaisuus?

Kiina ja ihmisten velkaantuminen ovat uhkakuvia, joihin etsitään ratkaisuja.

Australian talous on kasvanut ennätykselliset 27 vuotta yhtä soittoa ilman taantumaa. Mikään muu kehittynyt maa ei ole pystynyt samaan. Edellistä ennätystä piti hallussaan Hollanti, jonka talouskasvu kesti 26 vuotta.

Suurin syy Australian pitkän ja vakaan kasvun takana on Kiina. Australia on hyötynyt Kiinan kasvun mukana tulleesta kysynnästä, etenkin raaka-aineiden kysynnästä. Kiinan valtava kysyntä sai Australiassa aikaan kaivosbuumin, ja Kiinaan on viety muun muassa kuparia ja rautaa.

Kaivosbuumi on kannatellut Australian taloutta viimeiset kymmenen vuotta. Tilanne on muuttumassa, ja kaivosteollisuuden kulta-aika alkaa olla ohitse.

Australian pitää miettiä Kiinan-vientiä

Kiina on yhä Australian tärkein vientimaa. Australian viennistä noin 30 prosenttia menee Kiinaan. Luku on valtava, ja Australia on maailman Kiina-riippuvaisin maa.

Kiinan talouskasvu on kuitenkin hidastunut, Australian perinteisten tuotteiden vienti heikentynyt ja maailmalla raaka-aineiden hinnat laskeneet.

Vaikka Kiinan ansiosta Australia on selvinnyt maailmaa koetelleista kriiseistä ja kasvanut ennätyspitkään, Kiina on nykyään yksi Australian suurimmista uhista etenkin pitkällä aikavälillä, sanovat STT:n haastattelemat asiantuntijat.

– Australian pitää miettiä, mitä Kiinaan viedään perinteisten raaka-aineiden lisäksi. Australian pitää keskittyä esimerkiksi uusiutuviin energianlähteisiin, sanoo ekonomisti Ryan Felsman Australian Commonwealth-pankista.

Hän kuitenkin lisää, että Kiinalla on yhä valtava tarve raaka-aineille, maataloustuotteille ja viininvienti vetää.

Uutta jännitettä Kiinan-viennille tuo Yhdysvallat. Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota heikentänee Kiinan kasvua entisestään ja uhkaa pienentää Australian vientiä.

– Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin irrationaalinen politiikka on lisännyt epävarmuutta, mutta Yhdysvaltojen talous on tällä hetkellä vakaalla pohjalla ja Australian mahdollisuudet siellä hyvät, sanoo ekonomisti Tim Robinson Melbournen yliopistosta.

Felsman lisää, että Australia hyötynyt myös toisella tavalla Kiinan kasvusta. Kiinasta tulee maahan turisteja, opiskelijoita ja maahanmuuttajia.

Maahanmuuton avittama väestönkasvu on toinen pääsyy Australian historialliseen talouskasvuun. Australian väestöstä noin 29 prosenttia on syntynyt jossain muualla.

– Meillä kunnostetaan ja rakennetaan taloja ja teitä sekä investoidaan muutoinkin suuren väestönkasvun takia. Se on kasvattanut taloutta, vaikka suurin rakennusbuumi näyttääkin olevan takanapäin.

Australialaisilla on valtavasti velkaa

Pitkä talouskasvu on osittain johtanut huolettomaan velkaantumiseen. Australiassa kotitaloudet ovat maailman velkaantuneimpia.

Kotitalouksien velkataakkojen takaa löytyy yleensä valtava asuntolaina. Australiassa asuntojen hinnat ovat etenkin suurimmissa kaupungeissa nousseet pilviin, mutta lähteneet nyt laskuun. Velkaantuminen ja asuntojen hinnat ovatkin Kiinan lisäksi suurin uhka.

– En ennusta valtavaa romahdusta asuntomarkkinoilla, sillä työllisyys on edelleen hyvällä tolalla, Felsman sanoo.

Robinsonin mukaan Australian keskuspankki on kiinnittänyt huomiota velkaantumiseen ja asuntojen hintojen laskuun. Hän ei kuitenkaan odota, että keskuspankki ryhtyy vielä toimiin, sillä velkaantuminen on uhka vain, jos työtilanne huononee huomattavasti ja asuntojen hintojen lasku jatkuu.

– Viime aikoina työmarkkinat ovat kuitenkin vahvistuneet.


Australiassa lähes 30 prosenttia kotitalouksista on ylivelkaantuneita

Australian talous kasvoi 2,6 prosenttia vuonna 2016 ja 2,2 prosenttia vuonna 2017.

Maan keskuspankki ennustaa vuoden 2018 keskimääräiseksi talouskasvuksi noin 3,5 prosenttia samoin kuin vuoden 2019 keskimääräiseksi talouskasvuksi.

Kun vuosina 2008 ja 2009 lähes koko muun maailman talous painui pakkaselle, Australian talous porskutti plussalla. Vuonna 2008 Australian talous kasvoi 3,4 prosenttia ja 1,6 prosenttia vuonna 2009.

Australian työttömyysaste vuonna 2016 oli 5,7 prosenttia ja 5,6 prosenttia vuonna 2017. Vuoden 2018 työttömyysasteeksi ennustetaan noin viittä prosenttia.

Vuoden 2018 vuoden kesäkuussa työttömyysaste Sydneyssä oli 3,76 prosenttia.

Australian tilastokeskuksen mukaan lähes 30 prosenttia maan kotitalouksista määritellään ylivelkaantuneiksi.

Väestö on kasvanut viidessä vuodessa yli miljoonalla. Vuonna 2017 asukasluku oli 24,8 miljoonaa.

Valtionvelka on 41 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vuosien 2016–2017 aikana Australia vei Kiinaan 110,4 miljardin Australian dollarin eli 68,43 miljardin euron arvosta vientituotteita.

Lähteet: Australian keskuspankki, tradingeconomics.com ja focuseconomics.com

Kuulostaako tutulta? Talouskasvun taustalla mm. nopeasti toteutettu laaja maahanmuuttoaalto: On rakennettu hikipäässä uusia koteja, teitä ja vastaavaa. Nyt sitten on kupla puhkeamassa tai osin jo puhjennut ja jäljellä on isot velkat nousevine korkoineen. Tulevaisuus riippuu paljon mm. työllisyystilanteesta, joka taas on riippuvainen erityisen voimakkaasti Kiinan-bisnesten sujumisesta.

Suomessa maahanmuuttokriitikot väittävät usein, että maahanmuutto paisuttaa bruttokansantuotetta ja siis kasvattaa taloutta mm. edellä mainitun rakentamisen mutta myös monien muiden maahanmuuttoon liittyvien toimintojen vuoksi. Eivätkä he aivan väärässäkään ole Suomessa moni maahanmuuttajille asuntoja vuokrannut taho on tehnyt isot tilit samoin kuin vastaanottokeskuksille tiloja vuokranneet tahot sekä vastaanottopalveluita myyneet tahot (esim. Luona Oy). Myös huonekalu- ja remppafirmat, tulkit, bussifirmat, taksiyrittäjät, lakimiehet ja monet muut pk-yrittäjät ovat hyötyneet maahanmuutosta. Mutta millä tämä kaikki "talouskasvu" on maksettu? No, velkarahalla tietysti

Yhdysvallat on todellinen (järjettömän) maahanmuuton oppikirjaesimerkki ja sieltä on hyvä katsoa mallia, lisääkö se maahanmuutto terveellä pohjalla olevaa ja kestävää talouskasvua. Minusta ei. Pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi saanut viime aikoina seurata, miten aasialaisia kuplatee-kahviloita on noussut sinne ja tänne. Voi halleluujaa, kuplateetä Yhdysvalloissa kuplateetä myydään aika paljon ja voikin sanoa, että bisnes on jo vakiinnuttanut paikkansa Yhdysvaltojen roskaruoka- ja sokeripommijuomamarkkinoilla. Mutta meneekö kuplatee kaupaksi suomalaisille? No, ei kovin hyvin mene. Katson aina ohikulkiessani, onko kuplateekuppiloissa asiakkaita. Koskaan en ole nähnyt ruuhkaa, enkä edes jonoja - usein ei näy ainoatakaan asiakasta. Taustalla on vanha totuus, ettei maahanmuuttajuus niin kauhea helppoa ole eikä kaikenlaiselle osaamiselle/tuotteille ole kysyntää muissa maissa. Totta kai joidenkin alojen työkykyisille ja -haluisille kunnollisen koulutuksen omaaville ammattilaisille löytyy työpaikkoja, mutta maahanmuuttajien enemmistö tuppaa olemaan erilaista väkeä. Ylipäätään kielen oppiminen ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen ottaa aikansa, joskin englanninkielisiin maihin pyrkii todennäköisesti maahanmuuttajia, joilla on jo ennestään ainakin jonkin verran englannin kielen taitoja.

[damfin]

Vastauksena sikakoiran Saksan teollisuutta koskevaan kommenttiin yllä ^^

31.8.2023
https://yle.fi/a/74-20047475

Euroopassa on käynnissä talousvallan uusjako, eikä tilanne näytä Suomelle hyvältä: luottokumppani Saksan tuloskunto heikkenee

Grafiikat kertovat, miksi Saksan talous on pahassa jamassa ja tarvitsee tukea. Osat ovat vaihtuneet Euroopassa.

Luulitko, että Saksa on vakauden ja talouskasvun tyyssija Euroopassa? Väärin, näin ei ole ollut enää vähään aikaan.

Talouskasvua tuijottaen toki Saksan ja Suomen tilanne näyttää huolestuttavalta, ja esimerkiksi Intian oikein loistavalta, mutta kun se talouskasvu ei toisaalta kerro juurikaan siitä kuinka vahva maan talous juuri sillä hetkellä on.
Eli maan jolla on heikko talous on kohtalaisen helppoa saada talouskasvua aikaan niin että se näyttää prosenteissa hyvältä, mutta toisaalta maan jolla jo on vahva talous talouskasvu kärsii jonkinlaisia notkahduksiakin ilman että se aiheuttaisi vielä suurempia ongelmia maan talouteen.

Tämänhetkinen totuus esimerkiksi tuon hyvää talouskasvua näyttävän Intian osalta paljastuu sitten kun katsoo maan tämänhetkistä taloutta ja sijoitusta listalla.
https://data.worldbank.org/indicator/NY ... _desc=true
https://financer.com/fi/blogi/maailman- ... -valtiota/

On siinä Intialla vielä kirimistä, Kiinalla arvellaan olevan mahdollisuuksia nousta rikkaimmaksi valtioksi noin 10 vuoden kuluessa jos heidän talouskasvunsa jatkaa kasvuaan.

[H.Moilanen]

Olet damfin aivan oikeassa. Saksa on vauras, monin tavoin kehittynyt ja kykenevä maa. Siksipä Saksalla onkin nyt varaa laittaa miljardeja euroja teollisuutensa tukemiseen ja siksi he varmaan tekivätkin yllä näkyvässä Saksaa käsittelevässä uutisessa kerrotun toimenpideohjelman saksalaisen teollisuuden tukemiseksi. Siellä ymmärretään asioita ja kyetään tekemään päätöksiä, mikä ei ole olenkaan yksinkertaista kaikissa hiipuvan hyvinvoinnin länsimaissa.

Nyt eletään vielä alkusyksyä. Täällä Helsingissä näkyy ihmisiä kadulla shortseihin ja t-paitoihin pukeutuneena. Keski-Euroopaan syksyn kylmyys ja talvi tulevat vielä Helsinkiäkin myöhemmin, mutta kylmähän sielläkin talvella on. Koska Saksan viimeisetkin kolme ydinvoimalaa suljettiin huhtikuussa, tuleva talvi on Saksan ensimmäinen talvi ilman ydinvoimaloiden tuottamaa sähköä. Päätökset luopua ydinvoimasta tehtiin Saksassa jo vuosia sitten. Juuri tällä hetkellä ajoitus vaikuttaa kuitenkin hankalalta sekä teollisuuden että inflaation sekä nousseiden korkojen kanssa kamppailevien kotitalouksien kannalta - yrityksiä unohtamatta. Enpä voi muuta kuin tsemppiä lähettää Saksaan.

Pääkirjoitus: Saksa sulki viimeiset ydin­voimalat – päätös oli lyhyt­näköinen ja liian varovainen

Energiahuoltoon ennustetaan ongelmia viimeistään ensi talvena.

Lähde: https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000009522902.html

[sikakoira]

Ydinvoima toki aletaan taas Saksassa nostattamaan henkiin koska jostainhan sitä energiaa on saatava.

Nykyisen johtoportaan kyky luovia Saksa pois katastrofista tullaan testaamaan tällä. Hallintoja tulee kaatumaan kuten sanottu.

https://abcnews.go.com/International/wi ... -102880355
Scholz dismisses talk of keeping nuclear energy option open in Germany

Kyllä teollisuus on hereillä ja varoittivat hyvissä ajoin siitä mitä tulee tapahtumaan kun Venäjän yhteydet laitettiin kiinni. Vastuussa on Saksan nykyhallinto.

Hiilivoima vastoin vihreiden agendaa on myöskin noussut uusille huimille lukemille.

[H.Moilanen]

Kyllä teollisuus on hereillä ja varoittivat hyvissä ajoin siitä mitä tulee tapahtumaan kun Venäjän yhteydet laitettiin kiinni. Vastuussa on Saksan nykyhallinto.

Hiilivoima vastoin vihreiden agendaa on myöskin noussut uusille huimille lukemille.

Niin minäkin olen käsittänyt, että Saksan teollisuus on koko ajan viestittänyt edessä olevista kriiseistä (ennen kaikkea energiaongelma), mutta poliitikot ovat touhunneet ihan oman mielensä mukaan. Ja Saksan kansa on kuulemma hyvin jakautunut suhteessa ydinvoimaan. Poliitikoilla tulee olemaan hikinen homma korjata tehtyjä virheitä (keinoilla millä tahansa) ja yrittää siinä samalla pitää maan rattaat vauhdissa sekä kansa riittävän tyytyväisenä.

[sikakoira]

[sikakoira]

Kovasti koitetaan esittää vielä positiivista naamaa julkisuudessa mutta selvää on että lamaa kohti tässä tallustellaan hyvää vauhtia.

https://www.iltalehti.fi/talous/a/90d29 ... 226fdfd65e
Asiantuntijat kertovat: Nämä asiat uhkaavat nyt taloutta – ”Kun alkavat dominopalikat kaatua”

Ilmiö on yleimaailmallinen ja koskee varsinkin EU aluetta tehtyjen idioottimaisten mokien vuoksi.

[damfin]

Taitaa olla tuo lama vähän kuin ilmaston lämpeneminen, tulee kausittain aina uudelleen mutta silti joka kerta sen tuloa ihmetellään että mistä tuo nyt tuli ja miten sen voisi estää, ymmärtämättä että se on ihan itse aiheutettu ja sen estäminen olisi pitänyt aloittaa jo edellisen laman helpotettua.

Suomessa tuo ilmiö näkyy varsin hyvin, laman jälkeen kun tulee nousukausi, lähtee kaikilla pikku hiljaa mopo käsistä ja halutaan koko aika lisää ja enemmän, lisää palkkaa, lisää sosiaalietuuksia ja lisää lainaa, koska pitää saada lisää leluja, isompi talo, uudempi ja parempi auto kuin naapurilla, nykyisin kännykkä pitää uusia kerran vuodessa ja edullinen malli ei kelpaa, etelään tai johonkin kulttuurikohteeseen pitää päästä lomalle pari kertaa vuodessa duunarin tai jopa työttömänkin... näitä kaikkia perustellaan sillä että kun on tasa-arvo ja jokaisen oikeus ja muuten masentaa ja tulee paha mieli...

Sitten muutaman vuosikymmenen välein se korttitalo kaatuu kulissit romahtaa, ja ihmetellään että miten tässä nyt näin kävi, tämän täytyy olla jonkun muun vika, kiinalaiset tehneet liian halvalla ja vieneet meidän työt... ja vitut se on ihan meidän oma vika, ja ikinä ei opita

[sikakoira]

Koolmas rakennusliike viikon sisään konkurssiin plus Stora Enson tehdas ja kaikki liittyy EU:n pakotepolitiikkaan.

Pakotteet toimii.

[Solttuetsivä]

Koolmas rakennusliike viikon sisään konkurssiin plus Stora Enson tehdas ja kaikki liittyy EU:n pakotepolitiikkaan.
Pakotteet toimii.

Nuo rakennusliikkeiden konkurssit haisee.
Ennen konkurssia terveet osat erotettu toiseen yhtiöön ja ei niin terveet osat jätetty yhtiöön ja haetaan konkurssiin.

Lisäksi nuo konkurssien syyt taitaa olla liikaa myyty omaa tuotetta.
Rakennusfirmat ovat myyneet tuotetta paljon etukäteen ja hinnat sovittu jo jopa vuosia sitten.
Rakennusmateriaalien hintojen kohonneista kustannuksista johtuen nu on mennyt tappiolle.

Enemmän tuossa on ollut huonoa myyntityötä ja riskien kartoistusta..

[damfin]

Tuohon BRICS:in laajenemiseen sellainen havainto, että kun nyt kerrotaan kuinka se käsittää jo lähes puolet koko maapallon väestöstä, niin huomionarvoista on se että suurin osa siitä BRICS maihin kuuluvasta väestöstä kuuluu maapallon köyhimpään väestönosaan, eli jos nyt kuitenkin kyseessä on talouteen ja kauppaan liittyvä liitto, niin voisin sanoa että ei se määrä vaan laatu on se millä on merkitystä.

Rautalangasta vääntäen, jos on kaksi sekatavarakauppaa, toisen asiakaskunta on huomattavasti suurempi mutta koostuu enimmäkseen ihmisistä joilla ei ole varallisuutta eikä ostovoimaa, kun taas toisen asiakaskunta on pienempi mutta koostuu asiakkaista joilla oikeasti on varaa ostaa tuotteita, niin todennäköisesti tuo pienemmän asiakaskunnan haalinut kauppa menestyy paremmin.

[sikakoira]

Aika näyttää missä tullaan menemään muutaman vuoden sisällä.

Olisi kyllä mielenkiintoista mikäli Turkki lähtee BRICS maaksi . Kiinahan Turkin jo toivotti tervetulleeksi ja näistä asioistahan se Erdogan juuri Putinin kanssa kävi keskustelemassa mm.

Tässä hieman käydään tätä mielenkiintoista skenaariota lävitse.