Enemmän täällä: IltaSanomatNäin Suomi selvittää itärajalta tulleiden taustat – ”Tämän tarkempaa seulaa ei ole”
Itärajalta saapuvien turvapaikanhakijoiden taustat selvitetään perusteellisesti, vakuuttaa Maahanmuuttovirasto. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
MAAHANMUUTTOVIRASTON erityisylitarkastajan Teemu Mäkisen mukaan Maahanmuuttovirastolla on riittävästi keinoja selvittää turvapaikkaa hakevien taustat.
Julkisuudessa on viime päivinä keskusteltu siitä, voisiko Venäjä masinoida turvapaikanhakijoiden joukossa Suomeen henkilöitä, jotka ovat vaaraksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle.
Mäkinen kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
– Jos henkilö haluttaisiin tänne lähettää salaa, turvapaikkajärjestelmä ei ole kovin hyvä järjestelmä, koska paljoa tämän tarkempaan seulaan ei Suomessa joudu.
Suomeen on viime viikkojen aikana saapunut runsaasti turvapaikanhakijoita Venäjän kautta.
Suomen viranomaisten mukaan Venäjä masinoi henkilöitä rajalle eikä päästä heitä palaamaan takaisin. Rajavartiolaitoksen mukaan tulijoista suurin osa on ollut kotoisin Somaliasta, Jemenistä ja Syyriasta.
KUN HENKILÖ hakee kansainvälistä suojelua, hänen taustojensa selvittäminen alkaa jo heti rajalla.
– Hakemuksen jättämisen yhteydessä häneltä otetaan sormenjäljet, pyydetään henkilötiedot ja hänen henkilöasiakirjansa otetaan haltuun ja niiden aitous tutkitaan, Mäkinen kertoo.
Sen jälkeen viranomaiset tarkistavat eri rekistereistä, onko henkilö hakenut aiemmin turvapaikkaa Euroopasta ja onko hänellä Suomessa oleskelulupaa tai viisumia. Lisäksi selvitetään mahdollista rikostaustaa ja kuulutuksia Schengen-alueella.
– Kun henkilö saapuu turvapaikkapuhutteluun, selvitämme hänen henkilöllisyyttään suullisesti sekä maahantuloreittiä. Näistä henkilöllisyyden selvittäminen on tärkein ja kattaa myös perheen ja lähisukulaiset.
Virkailijan tehtävänä on arvioida, kertooko henkilö taustoistaan uskottavasti.
– Olemme aika hyviä tunnistamaan, jos tähän liittyy selkeitä epäselvyyksiä. Tähän panostetaan, Mäkinen vakuuttaa.
MÄKINEN luottaa Maahanmuuttoviraston kykyyn seuloa mahdolliset turvallisuudelle uhkaa aiheuttavat henkilöt hakijoiden joukosta.
– Koulutamme työntekijämme tunnistamaan maakohtaisia tai profiilikohtaisia viitteitä, jotka liittyvät turvallisuusuhkiin.
Mitä se tarkoittaa konkreettisesti?
– Maahanmuuttovirasto ei voi avata käyttämiään taktisia menetelmiä tarkemmin. Konkreettisena esimerkkinä Maahanmuuttovirasto selvittää aina hakijan mahdollisen osallistumisen aseelliseen toimintaan. Koulutuksen tavoitteena on tunnistaa viitteitä tästä.
Lisäksi Suojelupoliisilta voidaan pyytää tarvittaessa lausuntoa henkilöstä.
– Maahanmuuttovirasto pyytää Suojelupoliisilta lausuntoa aina, kun katsoo sen tarpeelliseksi. Tiedonvaihto viranomaisten välillä on jatkuvaa. Suurin osa turvapaikanhakijoista ei muodostaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle, Mäkinen sanoo.
MITEN toimitaan, jos paljastuu, että henkilöllä on aiempaa rikostaustaa?
Lain mukaan kansainvälistä suojelua ei voida myöntää henkilölle, joka on syyllistynyt sotarikokseen, terroristiseen rikokseen tai tehnyt jonkin muun rikoksen, joka on kokonaisuudessaan törkeä.
– Kuvitellaan tilanne, että henkilö olisi kotimaassaan murhannut jonkun. Tämä voi olla peruste olla myöntämättä suojelua. Lisäksi jos henkilö saa kielteisen päätöksen ja pelätään, että hän voi olla vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle, hänelle voidaan määrätä maahantulokielto.
Nyt Suomeen saapuneet ovat olleet enimmäkseen Jemenistä, Somaliasta ja Syyriasta. Miten hyvin Maahanmuuttovirasto saa näistä maista viranomaistietoja, kuten rikosrekisterejä?
– Turvapaikanhakijan kotimaasta hankittavien tietojen osalta tulee huomioida, että lain mukaan kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa tietoa ei saa hankkia tavalla, jonka seurauksena vainoa harjoittavat tai vakavaa haittaa aiheuttavat toimijat saavat tietää kansainvälistä suojelua koskevasta asiasta, ja joka vaarantaa asianomaisen tai hänen läheistensä turvallisuuden.
MITÄ tapahtuu heille, jotka eivät Suomesta turvapaikkaa saa?
– Käytännössä lähes aina kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Osa kielteisen päätöksen saaneista palaa vapaaehtoisesti kotimaahansa ja osa lähtee muualle Eurooppaan. Kuten hyvin tiedetään, osa jää hakemaan turvapaikkaa uudestaan.
Mäkisen mukaan osa hakee turvapaikkaa useita kertoja. Hakemiselle ei ole määrärajoitteita.
– Mikäli henkilöllä ei ole perusteita kansainväliselle suojelulle ja hän hakee turvapaikkaa yhä uudestaan, voimme käsitellä hänen hakemuksensa nopeutetussa menettelyssä.
Tarkoittaako tämä käytännössä, että henkilö voi oleskella Suomessa vuosia?
– Kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa ei lähtökohtaisesti voida poistaa maasta ennen turvapaikkapäätöksen lainvoimaista ratkaisua. Sama koskee tilannetta, missä turvapaikanhakijalla on vireillä uusintahakemus. Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on mahdollista käsitellä nopeutetussa menettelyssä, jos se arvioidaan ilmeisen perusteettomaksi.
Jos selviää, että henkilö olisi potentiaalisesti uhka Suomen turvallisuudelle, saako hän kulkea vapaana ennen kielteistä turvapaikkapäätöstä ja mahdollista maasta poistamispäätöstä?
– Säilöön ottamisesta päättää poliisi tai Rajavartiolaitos. Yksi säilöön ottamisen perusteista on henkilön aiheuttama uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Mitä tapahtui vuoden 2015 turvapaikanhakijoille?
* Edellisen kerran Venäjän masinoima turvapaikkahakijatilanne puhutti Suomessa vuonna 2015, kun Suomeen saapui Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta liki 1 700 turvapaikanhakijaa.
* Kaikkiaan turvapaikkaa haki Suomesta vuonna 2015 noin 32 500 henkilöä.
* Suurin osa hakijoista oli nuoria sunniarabimiehiä Bagdadin alueelta Irakista.
* Lopulta moni peruutti hakemuksensa jo vuoden 2015 aikana.
* Yhteensä noin 2 600 irakilaisen hakemusta peruutettiin ja raukesi vuonna 2015. Vuonna 2016 vastaava luku oli lähes 3 000.
* Noin 20 prosenttia kaikista vuoden 2015 turvapaikkahakemuksista raukesi.
* Kielteisen päätöksen sai 28 prosenttia hakijoista. Vastaavasti 28 prosenttia sai turvapaikan tai tilapäisen oleskeluluvan.
* Pieni osa hakemuksista jäi tutkimatta, ja noin 18 prosenttia hakemuksista johti pidempään prosessiin valituksen tai hakemuksen uusimisen takia.
Lähde: Maahanmuuttovirasto ja Helsingin Sanomat.
22.11.2023 19:48
Kuten mm. sen Irakissa akkansa murhauttaneen pakolaispoloisen, joka tuli Suomeen - ja tänne jäi. Koska ei tiedetty. Vaan päästää piti. Nyt ei saa pois. Ei sitten kirveelläkään. No, liekö sillä edes yritetty?...on riittävästi keinoja selvittää turvapaikkaa hakevien taustat.
Palataan vuoteen 2015/2016 ja tuohon elämänvalheeseen: Me tiedämme jokaisen tänne tulijan.
Ette tiedä!
Siis mitä vittua!?
Onko Suomi siis myynyt/lopettanut tahi muutoin hylännyt sen sisäministeriön silloisen kansliapäällikön Päivi Nergin ideoiman ja kehittämän mahtavan systeemin, "jolla me niiku tiedtään jokainen tänne tullut, millaisella taustalla hän on tänne tullut". Ynnä muuta shittiä!
Oliko tälläistä systeemiä edes olemassa? Puhuiko Päivi Nerg paskaa? Entä muistaako Nergin kanssa tuolloin läheistä yhteistyötä tehnyt silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok), että millainen tuo systeemi oli, oliko sitä, ja missä se on nyt kun taas tarvittaisiin?
Kansalle se kertokaa.
Video Nergin väitteestä
Suomen UutisetRaatikainen sisäministerille: ”Millä perusteella Nerg väitti, että jokaisen Suomeen tulijan tausta tiedetään?”
...
Helsingissä toimivat poliisit kommentoivat mm. seuraavasti: ”Tilanne ei ole poliisin hallinnassa, koska maahantulijoiden taustoja ei pystytä riittävästi selvittämään eikä poliisin resurssit riitä tulijoiden valvomiseen. Lisäksi joukossa on varmuudella Isis-taistelijoita, mikä tuo mukanaan aivan uudenlaisia uhkia. On kestämätön tilanne, että Suomeen otetaan vuosittain tuhansia ihmisiä, joista ei välttämättä pysty varmistamaan edes henkilöllisyyttä. Useita turvapaikkahakemuksia vastaanottaneena tiedän, että monesti kohtaaminen viranomaisen kanssa alkaa selkeillä valheilla.”
...
8.3.2016 14:20
