Pitbull tappoi naisen Sardiniassa

[serialist]

Se on ihan totta, että työhön tai muuten vain paljon aktiviteettia vaativaa koiraa ei kannattaisi pitää seurakoirana kerrostalossa. Meillä on kerrostaloasunnossa sekanoutaja ja se pääsee purkamaan tuota energiaansa esimerkiksi koirapuistoon 3-4 kertaa viikossa. Huomaa heti, että käyttäytyy paremmin lenkeillä ja hihnassa ylipäätään kun se tietää millon saa riehua ja irrotella.

Katsa Minulla oli samanlainen piiloleikki meidän vanhan sekanoutajan kanssa kun olin pieni. Se olisi etsinyt minut mistä tahansa. Oi niitä aikoja. RIP. <3

ihan näin btw.. Juttelin eilen erään kaukasianpaimenkoirien kasvattajan kanssa, joka kertoi ystävänsä koirasta (ei ole kaukasianpaimenkoira). Koira ei tee kellekään mitään ellei siihen kosketa. Asuvat siis maalla, joten vastaantulijoista ei ole ongelmaa. Tämä kyseinen herra kerran varoitti erästä miestä koirasta moneen otteeseen ettei siihen saa koskea. Koira istui tuvan rappusilla ja pari sekuntia edellisen varoituksen jälkeen tämä tyyppi meni taputtamaan suoraan päähän. Paksu haalari päällä, silti hampaat jälket käsivarressa. Mitäs itse meni varoitteluista huolimatta räveltämään. Jotkut ihmiset eivät vain kuuntele! Tämä kasvattajaherra on tuntenut koiran vuosia, joten hän tietää sen temput. Oli ilmeisesti hoidossa hänellä tämä koira.

[Katsa]

Ei unohdeta, että kaikki eivät asu kaupungeissa. Meillä lapsuudessani postilaatikkokin oli 300 metrin päässä talosta, että koira ei päässyt purkamaan vahtiviettiä edes posteljooniin.

Onnenpekka. Meillä sinne oli kilometri.

Eli edelleenkin koiran häiriökäyttäytymisessä ongelmat löytyy remmin pannattomasta päästä.

Muutahan en ole missään vaiheessa väittänytkään, VAIKKA tietynrotuinen koira on mielestäni häiriö jo itsessään.

[Rattus]

Ei unohdeta, että kaikki eivät asu kaupungeissa. Meillä lapsuudessani postilaatikkokin oli 300 metrin päässä talosta, että koira ei päässyt purkamaan vahtiviettiä edes posteljooniin.

Onnenpekka. Meillä sinne oli kilometri.

No voihan v*ttu, mää kun aattelin päästä räväyttämään .

Eli edelleenkin koiran häiriökäyttäytymisessä ongelmat löytyy remmin pannattomasta päästä.

Muutahan en ole missään vaiheessa väittänytkään, VAIKKA tietynrotuinen koira on mielestäni häiriö jo itsessään.

Se oli lähinnä yleisesti 'koiria halveksuville', ei sinulle. Mutta alleviivattua en -kirjoita.
Tarkoitatko ent. taistelurotuja? Itse henk.koht. joten kuten ymmärrän, että nämä rodut on haluttu säilyttää, mutta se menee yli, että miksi ihmeessä ne on sittemmin jalostettu seurakoiriksi. Eikö luonneominaisuudet olisi sopinut paremmin johonkin muuhun virkaan, kun taistelusta seuralaiseksi...

[Katsa]

No en välttämättä edes näitä nk. taistelurotuja, vaan ihan ylipäätään kaikkia niitä outouksia, joista nyt yritetään seurakoiraa vääntää. Ehkä taistelukoiraakin uudempi tuulahdus ovat tällä hetkellä nämä erilaiset puolivillit vuoristokoirat/paimenkoirat/laumanvartijat.
Sitähän se on, että aina pitää olla hienompi, isompi ja parempi kuin naapurilla; eli jos naapurissa on pitbulli niin itse pitää sitten saada joku kaukaasialainen pihalle.
Kovin paljoa mulla ei ole kokemusta näistä edellä mainitsemistani, mutta poikkeuksetta jokainen niistä muutamasta tapaamastani on ollut olemukseltaan kyräilevä ja epämiellyttävä. Hoidossani ollutta Estrelanvuoristokoiraa ei saanut edes sen omistaja koskea kunnolla, vaan koiran kaulassa oli narunpätkä jatkuvasti, koira ahdistettiin nurkkaan ja sitten vaan napakasti tartuttiin naruun ja raahattiin koira sisälle tai ulos. Itse en uskaltanut noin tehdä, vaan ohjailin koiraa n. viiden metrin päästä käsimerkein ja vartalonliikkein kuin paraskin liikennepoliisi. Se toimi kyllä niinkin oikein hyvin, mutta pisti vain mietityttämään mitä iloa tuollaisesta koirasta on edes landella, jossa kyseinen tapaus asui, saati sitten millaiseksi esim. kyseinen koira muodostuu vanhetessaan, tai mitä jos ne oikeasti kaikki ovat edes lähellekään tuollaisia; mitä tekee sellainen koira kaupungissa?

Kasvattajia kun harmillisen usein kiinnostaa se raha, kuin eettisyys enemmän, eli jos joku helvetin pässi päättää haluta koirasuden tai jonkun itselleen täysin sopimattoman koiran, hän sen tulee saamaan jostakin aivan varmasti.
Kun ei täällä ole vielä oikein hanskassa nämä perusrotikat, susikoirat ja belggaritkaan, niin harmittaa tämä eksoottisten rotujen esiinmarssi.

[Crishelle]

Mä törmäsin itse vallan suloiseen pitbullin pentuun joka toki yritti naskalihampailla pureskella kättä, mutta muuten häntä heilui ja oltiin kaveria Tosin se oli aivan vauva vielä, eikä eläimistä vauvoina juurikaan vaaraa ole. En kuitenkaan usko että joudun parin vuoden päästä ärhentelevän koiran raadeltavaksi. Ominaisuuksia voi olla erilaisia eri koiraroduilla, mutta koulutus merkkaa tosi paljon.

[Täysi Purenta]

Itse asiassa ei merkkaa. Koirissa on tavattoman paljon geeneihin kryptattuja käyttäytymismalleja joihin emme voi vaikuttaa millään tavoin. Voimme koiran käsittelyllä ja kouluttamisella tarjota sille vaihtoehtoisia käytöstapoja eri tilanteisiin ja ennaltaehkäistä sen toimintaa, mutta on paljon sellaista johon emme koulutuksella ylety. Ihan jo siksi ettei ole mitään niin hyvää eikä mitään niin pahaa että se voittaisi koiran halun tehdä sitä asiaa. Esimerkiksi riistavietti on yksi tällainen piirre. Terrierin elämän huippuhetki on se, kun se puree hampaansa läpi rotan ruhon ja ravistaa rotan hengettömäksi. Isommat taistelukoirat on luotu hyökkäämään. Ne on jalostuksen keinoin tehty esimerkiksi adrenaliininarkomaaneiksi. Ne saattavat aktiivisesti hakeutua tilanteisiin jossa korvissa suhisee ja koko moottori on tulessa. Ja ne nauttivat joka hetkestä. Moni unohtaa etteivät kaikki hyökkäävät koirat ole vihaisia, pelokkaita eivätkä kipeitä. Ja millä koulutat koiraa jonka elämän suuremmoisin kokemus on hyökätä jonkun kimppuun, ja joka siinä hetkessä on onnellisempi kuin koskaan?
Vastaus on tietysti pitämällä koira niin, ettei se koskaan löydä tätä viettiään. Ettei se ikinä pääse taistelemaan, kiihtymään eikä kiehahtamaan. Se on raskas, vastuullinen ja tietotaitoa vaativa homma. Valitettavasti useimmat epäonnistuvat siinä. Tällaiset taipumukset ovat vielä itse itseään vahvistavia. Eli riistalle päässyt koira oppii entistä paremmaksi metsästäjäksi. Hyökännyt koira oppii entistä paremmaksi hyökkäämään ja saalistamaan.
Viettipohjaisen käytöksen saa poikki koiran ollessa siinä verenpunaisessa usvassakin, mutta se vaatii pään pitämistä kylmänä ja sitä että todella tietää mitä tekee. Saalisviettiin pohjautuva käytös nimittäin katkeaa jos saalis ei käyttäydykään saaliin tavoin. Sama koskee muitaki viettejä. Toimintaa ohjaava filmi katkeaa, jos käytökseen ei reagoida kuten genetiikka kertoo. Iso koira omaa lihaa repimässä ei ole helppoa muistaa ettei saisi räpistää, mutta niin se vain on.

[Crishelle]

Ai, ok. Kiitos tiedoista Nyt mäkin oon viisaampi. Kun oikein alkaa ajatella, aika vahvastihan koiran rotukäyttäytyminen ilmenee.

[Täysi Purenta]

Toki koulutuskin vaikuttaa. Hyvin koulutettu, tasapainoinen koira joka luottaa omistajaansa kykenee hallitsemaan itsensä paremmin kuin epävarma ja pellossa pidetty. Samoin rutinoitunut omistaja osaa ennakoida koiran käytöksen ja pitää myös voimakasviettisen koiran hallinnassaan, reagoiden tilanteisiin jo ennenkuin koira reagoi.
Ongelman isoin osio on siinä, että esimerkiksi pitbulleja hankkii se kaikkein heikoimmilla eväillä varustettu koiranomistaja-aines, jolle koiran imago menee ylitse kaiken muun. Tällaisten ihmisten kiinnostus koiran käytökseen tai halu kouluttaa sitä eivät yleensä riitä siihen nähden, mitä tällainen koira vaatisi. Lopputulema on sitten usein ikävä.
Moni koiriin perehtymätön erehtyy usein ajattelemaan, että koira kuin koira ja vain ulkomuoto eri rotujen välillä varioi. Kuitenkin luonne-erot ovat todella suuret rotujen välillä. On rotuja joiden pitämiseen pitäisi tarvita poliisin myöntämä lupa kuten aseissakin. Sitten on rotuja joiden kanssa kyllä pärjää, mikäili on yhtään maalaisjärkeä. Ja kaikki siitä väliltä. Yleensä koiria ikäviin otsikoihin tuovat tapaukset ovat kaikki niitä, joissa on ollut väärä koira väärissä käsissä. Pahimmissa vielä väärissä elinolosuhteissa. Oikeastaan kaikki koirahyökkäykset ovat olleet tietojen valossa paitsi ilmiselviä, myös yleensä vain odottaneet tapahtumistaan.

[Crishelle]

Tämä uhkaa mennä nyt koirat vs. kissat-topiciksi, mutta kissoissa on myös sama, että luonteenpiirteet vaihtelee vaikka käytös on toki alkukantaista. Jalostuksesta mä en sen enempää osaa sanoa, mutta kyllähän nekin geeneissä kaiketi menee. Mä tiedän koirista vain sen että niitä on eri rotuisia ja että ne haukkuu ja saattaa joskus purra