Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[kuusenalla]

Tässä on tarina siitä, miten ihminen voi eksyä hyvissä valaistusolosuhteissa, hyvässä näkyvyydessä ja ilman hypotermiaa. Tämä löytyy Joel Aholan ja Jouni Laaksosen kirjasta Suomen Autiotuvat.

Eksyminen_Siulanruoktu_1.jpg (145.38 KiB) Katsottu 292 kertaa

Eksyminen_Siulanruoktu_2.jpg (315.94 KiB) Katsottu 292 kertaa

Kuvien kokoa kohtuullistettu
-NILS-

[Alien Alien]

Jotenkin vaikea uskoa, että mikäli yhtään äiti on ollut tässä maailmassa, ettei olisi maininnut mitään eksymisestä hänelle tai edes sen mahdollisuudesta, jos sellainen ajatus edes käynyt mielessä ennen häkesoittoa.

Kirjoitukset tuiskusta, eksymisestä ja niihin liittyvistä tunnetiloista viittaavat kaikki siihen, että ihminen kyllä haluaa tilanteesta pois ja kertoo sen, mikäli vain saa johonkin ulkopuoliseen joka voi auttaa yhteyden. Äiti ei kuitenkaan sanallakaan eksymiseen viitannut. Syy siihen on joko se, etteivät olleet eksyneet tai se, että hypotermia oli jo niin pitkällä, ettei järki enää pelannut.

Puutun vain tähän hypotermia keskusteluun. Lääketieteessä puhutaan hypotermisesta potilaasta, koska tila on enemmän asteittainen kuin kategorinen ja oireet ovat aina subjektiivisia (potilaat ovat aina yksilöitä). Jaottelu on lievä, keskivaikea, vaikea ja syvä. Hypotermia voi lisäksi olla akuutti, subakuutti tai krooninen.

Äidin ja lapsen kohdalla tulee ensimmäisenä mieleen kylmäaltistus eli subakuutti hypotermia, mikä tarkoittaa pitkäkestoisen fyysisen rasituksen ja kylmän ympäristön vuoksi vilkastuneen aineenvaihdunnan seurauksena syntyvää hypotermiaa (vrt. vuorikiipeilijät, maastoon eksyneet vanhukset). IG-tarinoissa äiti nosti esiin kylmyyden. Selkeästi kylmin yöpyminen äidillä ja pojalla on ollut Suaskurun kodalla, joka on ainoastaan kevythirsikota avotuli keskellä.

Kehon suurin pinta-ala on selässä ja jos se kastuu rasituksessa tuulen tuivertaessa hypotermian riski on korkea olipa vuodenaika mikä tahansa.

Keskivaikeassa hypotermiassa, josta on omakohtaisia kokemuksia ruumiinlämpö on 32–28°C. Vilunväristyksiä ei enää ole, tajunnantaso on madaltunut ja olo petollisen euforinen (hallusinaatiot). Järki kuitenkin pelaa jossain määrin (tunnet esim. lisääntynyttä virtsaneritystä), mutta tila on ristivetoa lähteäkö vai ei. Voi olla makaaberia sanoa näin, mutta en ole koskaan kokenut yhtä hyvää olotilaa kuin hypotermiassa.

Lasten kohdalla jäähtyminen on aikuisia nopeampaa.

Häke-puhelun litterointi paljastaisi missä mentiin. Äitihän ei ymmärtänyt että he olivat eksyksissä (hallusinaatot ?).

Kiitokset Vierailittarelle hypotermiakuvauksesta. Koitin jo aiemmin tuoda esille sitä yhtenä tekijänä, joka voi olla vaikuttava osatekijä äidin tilanneanalyysin luotettavuutta arvioitaessa. Vastaavasti se on voinut vaikuttaa päätöksentekoon tilanteessa tavalla, jota ei voi arvioida tietämättä hypotermian astetta tai henkilön reagointia siihen. Äiti itsekkään ei ole voinut tietää ja arvioida kylmässä suoriutumiskykyä/tapaa, jollei ole aiemmin itseään vastaavissa määrin kylmälle altistanut vastaavaa aikaa. Kukaan ei voi arvioida sitä, ellei pitkäaikaista kylmäaltistusta kokeile turvallisissa oloissa. Siksi ennen pitkää kaamosvaellusta tulisi harjoitella kylmässä oloa vaellusta vastaavissa oloissa. Tai lähteä vaellukselle ainoastaan seurassa, jossa kokemusta kyseistä tilasta on. Hypotermia ei tarkoita sormien tai varpaiden paleltumista ja lopulta kuolioon joutumista vaan on paljon kokonaisvaltaisempi tila, joka itsessään altistaa virheratkaisuille. Yhdistettynä haastavaan ympäristöön on erittäin vaarallinen. Yksinäänkin hypotermia voi saada ihmisen eksymään/jumittamaan paikkaan tai seutuun, joka olisi täysin selkeästi havainnoitavissa muutoin. Huolellisinkaan varautuminen ja varusteet eivät välttämättä tilanteessa auta, sillä järki niiden käyttämisen tarpeesta puuttuu. Vierailijatar kuvasi hyvin jopa euforista oloa, joka siihen liittyy. Ihminen voi tiedostaa tilanteen, muttei välttämättä vain välitä tehdä asialle mitään, sillä tunne puuttuu, eli taistele/pakene- reaktio on alentunut/lamaantunut.

Damfin laittoi hyvän selvennyksen häkesoittoon, pelastajien ja aikajanaan.

Häkesoitto 14.09
Hälytys 14.20
Pelastajat sijainnissa 15.10
Poliisi tehtävälle 16.00
18.30 muutos etsintätehtävksi

Tehtävälle liitetty poliisi ollut lumivyöryasiantuntija.
Pelastajat käyneet/ajaneet soittopisteestä läpi, ketään ei löydetty. Pelastettaville koitettu soittaa. Hälyttää ei tavoiteta.

Tietoihin sopiva teoria:
1. Häkesoitto tehty aiemmin kesäreitiltä, ennen Satulan alkua. Sijainti paikannettu häkestä ja annettu pelastajille.
2. Muonion pelastajat sijainnissa 15.10 paikalla ei ketään. Häken soitto pelastettaville ja uusi paikannus, joka osoittaa Pyhäkuruun, pelastajat kääntyvät tarkistamaan kurua. Samaan aikaan toinen yksikkö (Raattaman) Nammalan kämpällä, tarkistavat siellä lähialueen reittejä( Montell, Rihmakuru)
3. Muonion yksikkö tavoittaa uuden sijainnin, toteavat lumivyöryn ja poliisi liitetään tehtävään 16.00
4. Koska mahdollisuus edelleen pelastettaviin, edelleen pelastustehtävä, joka keskitetään Pyhäkuruun. Vaarallisten olosuhteiden vuoksi etsijöiden määrää rajataan.
5. Tehtävä etsintätehtäväksi, sillä olosuhteiden vuoksi todetaan, että vaikka tiedetään etsittävien olevan Pyhäkurussa aika ei riitä elossa löytymiseen.
6. Pyhäkurun rasterointia jatketaan ja äidin ahkio löytyy sattumalta, tyyliin joku kävelee/kompastuu siihen.

Toinen vaihtoehto toki on, että ovat olleet puolessa välissä rinnettä jo soittaessaan. Silloin 15.10 paikalle menneet pelastajat olisivat huomanneet lumivyöryn välittömästi ja poliisi liitetty tehtävälle heti. Näin on voitu toimia, vaikka tiedotteessa ilmoitetaan kello 16.00, sillä se voi tarkoittaa kellonaikaa, jolloin poliisi saapunut fyysisesti paikalle, vaikka hänelle olisi jo soitettu paljon aiemmin.

Itsestäni tuntuu todella oudolta, ettei äiti, kuten ei häkekeskuspäivystäjäkään olisi huomannut 400m harhautumista kesäreitiltä vai eikö häkessä tarkisteta sijaintitietoja ennen pelastajien paikalle lähettämistä, luotetaan täysin ilmoittajan tietoihin vaikka kuuluvuus ja kommunikaatio puutteellista myrskystä johtuen?

[kuusenalla]

Olen laskenut tunturisuksilla white-outissa, en tosin noin kovassa tuulessa. Kyllä alamäen huomaa, vaikka olisi hyvät karvatkin. Tasapainon kanssa on vaikeaa, se on totta.

Emme puhu nyt sinusta ja sinun kokemuksistasi vaan ilmiöstä yleisesti. White-outissa on raportoitu ilmiöitä, ettei hiihtäjä ole tunnistanut onko ala- vaiko ylämäessä.

Esim. vapaalaskijoissa on tästä noin kuukauden vanha keskustelu, jossa eräs laskija kertoo white-out kokemuksestaa: "Laskin kohtalaisen jyrkkää kohtaa kun yhtäkkiä rupesin tuntumaan kuin laskisi ylämäkeen. Pysähtyessä ollut enään mitään havaintoa mistään suunnasta/kaltevuudesta ja seuraavaksi tulikin paha olo ja oksennus. Hetken keräilyn jälkeen olo onneksi koheni niin että matka pystyi jatkumaan hyvinkin rauhalliseen tahtiin."

Tämä vastaa omaa kokemustani, tosin ei ihan näin paha olo tullut. Kyse ei ollut siitä, etteikö laskua sinänsä havaitsisi - tässäkin laskija sanoo kyllä laskeneensa - mutta tasapainoaistin ja silmien kertoma ei enää tunnu täsmäävän.

Laitapa jokin linkki tai kuva ahkioiden nousukarvoista. Kiinnostelee.

P.S. Ei kai tässä olla missään ristikuulustelussa, jossa syytetyn kertomuksen pitää pysyä koko ajan johdonmukaisena ja samana? Eikö se ole hyvä, että keskustelussa myös kuunnellaan muita? Siihen voi kuulua sekin, että muuttaa mielensä, kun tulee uusia näkökulmia.

[Alien Alien]

@kuusenalla, miksi hypotermia ja eksyminen sulkevat toisensa pois?

Perusteletko miksi hypotermia ei olisi ollut mahdollinen vaikuttava olosuhdetekijä?

[kuusenalla]

Hypotermiateorian ongelma ovat nämä lukuisat tunnetut eksymistapaukset, joissa eksymiseen ei näytä liittyvän hypotermiaa. Hypotermia on kyllä voinut alkaa myöhemmin, mutta harhautumisvaiheessa ei ole ollut hypotermiaa.

Miksi tämä tapaus olisi nyt kuitenkin sellainen, että hypotermiaselitys on tarpeellinen?

[kuusenalla]

@kuusenalla, miksi hypotermia ja eksyminen sulkevat toisensa pois?

Perusteletko miksi hypotermia ei olisi ollut mahdollinen vaikuttava olosuhdetekijä?

Koska sitä ei tarvita selitykseksi eksymiselle, eikä se iske muutamassa minuutissa. On aika vaikea saada hypotermia aikaan kovallakaan pakkasella, kun kiskoo ahkiota 300 m ylös tunturiin. Liikkuminen tuottaa lämpöä paljon enemmän (jopa 10-kertaisesti) kuin paikallaan pysyminen. Laskussa ja paikallaan pysyessä hypotermia toki uhkaa. Mutta eksyminen tapahtui nousun lopussa. Siinä harhauduttiin.

Hypotermiaselitys olisi uskottavampi, jos sille olisi jotain muitakin perusteluja kuin tuuli ja pakkanen. Onko kirjallisuudessa kuvattu hypotermiatapausta, jossa ahkiota vetävä henkilö on kärsinyt hypotermiasta neljän tunnin ahkionvedon jälkeen?

Voitaisiin keksiä lukuisa joukko muitakin mahdollisia olosuhdetekijöitä, joita ei voi sulkea pois. Esimerkiksi päänsärky. Se vaikeuttaa harkintaa ja keskittymistä. Onko se tarpeellinen selitys? Ei. Voidaanko se sulkea pois? Ei. Päänsärky on ihan mahdollinen esimerkiksi tuulisen pakkaspäivän jälkeen. Päänsärky voi aiheutua nestehukasta ja se uhkaa yllättävän helposti talviolosuhteissa.

[damfin]

Tietoihin sopiva teoria:
1. Häkesoitto tehty aiemmin kesäreitiltä, ennen Satulan alkua. Sijainti paikannettu häkestä ja annettu pelastajille.
2. Muonion pelastajat sijainnissa 15.10 paikalla ei ketään. Häken soitto pelastettaville ja uusi paikannus, joka osoittaa Pyhäkuruun

Olet nyt ilmeisen vankasti takertunut tuohon kahteen paikannukseen, mutta kun sellaisesta ei ole mitään tietoa missään, on hyvin selväsanaisesti kerrottu että hesarin toimittaja on saanut hätäkeskukselta hätäpuhelun koordinaatit joiden perusteella hesarin toimittaja on sen ympyrän karttakuvaan piirtänyt, ja se on nimenomaan sijainti josta hätäpuhelu on soitettu.

Hätäpuhelun sijaintitiedot käyvät ilmi HS:n saamasta hätäkeskuksen kirjallisesta hälytysselosteesta. Siihen on kirjattu muun muassa naisen tekemän hätäilmoituksen sisältö ja koordinaatit.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010105781.html

Ei tuo nyt mielestäni jätä oikein mitään saumaa spekulaatiolle siitä että hätäpuhelu olisi soitettu jostain muualta kuin siitä julkisuudessa esitetystä paikasta, lisäksi sekin on hyvin selkeästi kerrottu että hätäpuhelun aikana oltiin noin 400 metriä sivussa kesäreitiltä.

Ja sitten vielä sellainenkin seikka että siinä vaiheessa kun viranomaiset ovat yrittäneet soittaa ER:n puhelimeen niin ei ole voitu tehdä mitään tarkkaa paikannusta koska puhelimeen ei vastattu.

Eli kaikkien saatavissa olevien tietojen perusteella on melko selvää että hätäkeskukseen soittaessaan ER oli sivussa reitiltä siellä kurun rinteessä mutta hän ei itse tiedostanut missä on vaan luuli olevansa edelleen reitillä. Se on sitten täysi arvoitus miksi hän kuvitteli olevansa reitillä, mutta koska hän pyysi kyytiä ja kertoi heidän olevan kesäreitillä niin on melko varmasti oletettavaa että hän tosiaan luuli heidän olevan siellä reitillä.

[Alien Alien]

@kuusenalla, miksi hypotermia ja eksyminen sulkevat toisensa pois?

Perusteletko miksi hypotermia ei olisi ollut mahdollinen vaikuttava olosuhdetekijä?

Koska sitä ei tarvita selitykseksi eksymiselle, eikä se iske muutamassa minuutissa. On aika vaikea saada hypotermia aikaan kovallakaan pakkasella, kun kiskoo ahkiota 300 m ylös tunturiin. Liikkuminen tuottaa lämpöä paljon enemmän (jopa 10-kertaisesti) kuin paikallaan pysyminen. Laskussa ja paikallaan pysyessä hypotermia toki uhkaa. Mutta eksyminen tapahtui nousun lopussa. Siinä harhauduttiin.

Hypotermiaselitys olisi uskottavampi, jos sille olisi jotain muitakin perusteluja kuin tuuli ja pakkanen. Onko kirjallisuudessa kuvattu hypotermiatapausta, jossa ahkiota vetävä henkilö on kärsinyt hypotermiasta neljän tunnin ahkionvedon jälkeen?

Voitaisiin keksiä lukuisa joukko muitakin mahdollisia olosuhdetekijöitä, joita ei voi sulkea pois. Esimerkiksi päänsärky. Se vaikeuttaa harkintaa ja keskittymistä. Onko se tarpeellinen selitys? Ei. Voidaanko se sulkea pois? Ei. Päänsärky on ihan mahdollinen esimerkiksi tuulisen pakkaspäivän jälkeen. Päänsärky voi aiheutua nestehukasta ja se uhkaa yllättävän helposti talviolosuhteissa.

Kylmäaltistusta on ollut kyseisenä päivänä neljä tuntia. Olosuhteet ovat vastanneet -50 astetta pakkasta. Kyseessä ei ole ollut kuiva paikallaan oleva pakkanen, vaan kova pakkanen, johon liittyy 14m/sekunnissa puhaltava puuskittaisen tuuli, johon on liittynyt kosteutta.

Ovatko ihan kaikki varusteet olleet riittävällä tasolla? Päästä varpaisiin asti. Äiti itse oli asiasta maininnut edellisenä päivänä, olivat kylmyyden takia muuttaneet reittisuunnitelmaa, tilanne oli tuolloin kuitenkin miedompi ja aika lyhyempi.

Hypotermian muodostuminen ei tarvitse paikallaan oloa. Riittää, että lämmönhukka on suurempi kuin lämmöntuotto. Mikäli energiat loppu/kova tuuli tekee liikkumisesta hiljaista köpöttelyä, ei se paljoa lämmitä.

Ihminen voi eksyä ilman hypotermiaa, ihminen voi kuolla hypotermiaan, ihminen voi eksyä ja joutua hypotermiaan tai ihminen voi joutua hypotermiaan ja eksyä. Olennaista on, että sekä hypoterminen ihminen, että eksynyt ihminen eivät välttämättä tajua olevansa eksynyt tai hypoterminen tai kumpaakin.

Eksymisen/hypotermian selvittämiseksi voidaan vertailla vain tapauksia, joissa olosuhteet identtiset. Eli täytyisi olla eksymistapauksia -23 ja 14m/s lumimyrskyssä riittävä määrä ja niitä tutkittu, jotta voidaan sanoa hypotermian vaikuttavuudesta jotain. Hypotermian vaikuttavuutta kuolemaanjohtavissa vaellustapauksissa on hyvin vaikea tutkia, sillä sen päättely jälkikäteen vaikeaa. Eksyminen on helppo todeta tapahtuneeksi, mutta syyseuraussuhteen arvioiminen vaikeaa.

Oletko ollut koskaan pitkäaikaisessa kylmäaltistuksessa? Hyvin harva nykyisin enää on, sillä -30 tai -40 asteen pakkaset eivät vain enää ole arkipäivää, saati että useita tunteja päivittäin vietettäisiin ulkona ja yöt viileässä.

Arktisissa oloissa toimiminen ja kylmään varautuminen on kuitenkin eräs puolustusvoimien tärkeimpiä vientituotteita ja aihepiiri, johon käytetään kohtuullisen paljon resursseja strategisten valintojen ohjaamassa maastokulkemisessa.

Vastaavasti voidaan sanoa, etteivät välttämättä olleet eksyneet. Saattoi olla niin paha nestehukan aiheuttama ripuli, että siksi poistuivat reitiltä tai ajattelu häiriintynyt.

Jälkikäteen voidaan todeta, etteivät olleet reitillä. Häken tai äidin mielestä siinä ei ollut mitään omituista, kysymys kuuluu miksi ei ollut?

1. Häkesoitto tapahtui reitillä ollessa
2. Hakivat suojaa häken neuvosta
3. ”White-out” disorientoi
4. Eksyminen disorientoi
5. Hypotermia disorientoi
6. 3-5 yhdessä osin tai kokonaan
7. Samaistamisvirhe
8. Ymmärtämättömyys ja osaamattomuus
9. Joku muu syy

[Alien Alien]

Tietoihin sopiva teoria:
1. Häkesoitto tehty aiemmin kesäreitiltä, ennen Satulan alkua. Sijainti paikannettu häkestä ja annettu pelastajille.
2. Muonion pelastajat sijainnissa 15.10 paikalla ei ketään. Häken soitto pelastettaville ja uusi paikannus, joka osoittaa Pyhäkuruun

Olet nyt ilmeisen vankasti takertunut tuohon kahteen paikannukseen, mutta kun sellaisesta ei ole mitään tietoa missään, on hyvin selväsanaisesti kerrottu että hesarin toimittaja on saanut hätäkeskukselta hätäpuhelun koordinaatit joiden perusteella hesarin toimittaja on sen ympyrän karttakuvaan piirtänyt, ja se on nimenomaan sijainti josta hätäpuhelu on soitettu.

Hätäpuhelun sijaintitiedot käyvät ilmi HS:n saamasta hätäkeskuksen kirjallisesta hälytysselosteesta. Siihen on kirjattu muun muassa naisen tekemän hätäilmoituksen sisältö ja koordinaatit.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010105781.html

Ei tuo nyt mielestäni jätä oikein mitään saumaa spekulaatiolle siitä että hätäpuhelu olisi soitettu jostain muualta kuin siitä julkisuudessa esitetystä paikasta, lisäksi sekin on hyvin selkeästi kerrottu että hätäpuhelun aikana oltiin noin 400 metriä sivussa kesäreitiltä.

Ja sitten vielä sellainenkin seikka että siinä vaiheessa kun viranomaiset ovat yrittäneet soittaa ER:n puhelimeen niin ei ole voitu tehdä mitään tarkkaa paikannusta koska puhelimeen ei vastattu.

Eli kaikkien saatavissa olevien tietojen perusteella on melko selvää että hätäkeskukseen soittaessaan ER oli sivussa reitiltä siellä kurun rinteessä mutta hän ei itse tiedostanut missä on vaan luuli olevansa edelleen reitillä. Se on sitten täysi arvoitus miksi hän kuvitteli olevansa reitillä, mutta koska hän pyysi kyytiä ja kertoi heidän olevan kesäreitillä niin on melko varmasti oletettavaa että hän tosiaan luuli heidän olevan siellä reitillä.

En ole takertunut, pohdin vain vaihtoehtoa. Nimittäin, mikäli tilanne on ollut niin, että hs tiedot oikein ja soitto tehty ko pisteestä, herää mielenkiinto häkekeskuksen toimintaan ja neuvoihin.

1. Onko sijaintia tarkistettu/paikannettu puhelun yhteydessä?
2. Onko häkepäivystäjä antanut yleisohjeet, esim. Hakeutua suojaan, tunturista alemmas?
3. Missä vaiheessa sijainti tarkastettu a)häken, b) pelastajien toimesta?
4. Onko pitkäänkin ajeltu ympäri tunturia ilman paikannusta?
5.Kuka ja missä vaiheessa tajunnut sijainnin vaarallisuuden?
Jne.

Nämä kysymykset mielenkiintoisia ja aiheellisia toiminnan kehittämisen kannalta. Olettamuksena on, että häkestä saa oikeaa apua ja neuvoja vaikeassa tilanteessa. Vai onko todellisuus se, että niitä saa ainoastaan, mikäli ymmärtää ja osaa tilanteen riittävän tarkasti itse tunnistaa ja määrittää?

[Ei mitään hajua]

1. Onko sijaintia tarkistettu/paikannettu puhelun yhteydessä?
3. Missä vaiheessa sijainti tarkastettu a)häken, b) pelastajien toimesta?

Kuinkahan monta kertaa tämä asia pitää tuoda esiin, mutta häke-puhelun aikana hätäkeskus saa AML:n kautta GPS-sijainnin, jonka tarkkuus on siis n. +-10 metriä (jos oletetaan, että kännykkä saa hyvin yhteyden satelliitteihin eikä alueella ole GPS-häirintää).

Tämän jälkeen on voitu hätäkeskuksen toimesta tehdä vain ns. hätäpaikannus, joka tulee matkapuhelinverkon paikannuspalvelimen kautta ja joka hyödyntää tukiasemaa tai tukiasemia ja signaalin voimakkuutta. Tämän tarkkuus on luokkaa n. 100 metriä, mutta taajamien ulkopuolella voi olla jopa kilometrin tai yli. Niinpä tuolla hätäpaikannuksella ei tuolla ole mitään hyötyä ainakaan suhteessa GPS-paikannukseen.

[poliisikoiran pentu]

Jälkikäteen voidaan todeta, etteivät olleet reitillä. Häken tai äidin mielestä siinä ei ollut mitään omituista, kysymys kuuluu miksi ei ollut?

1. Häkesoitto tapahtui reitillä ollessa
2. Hakivat suojaa häken neuvosta
3. ”White-out” disorientoi
4. Eksyminen disorientoi
5. Hypotermia disorientoi
6. 3-5 yhdessä osin tai kokonaan
7. Samaistamisvirhe
8. Ymmärtämättömyys ja osaamattomuus
9. Joku muu syy

Oltiin lomalla ja tarkoitus oli seikkailla, ehkä ei mennäkään ihan orjallisesti jotain valmista reittiä pitkin, pikemminkin vain myötäillä sitä. Jos jotain kiinnostavaa näkyi, poikkeamat ja mutkat olivat sallittuja? Joskus vahingossa, joskus tahallisesti.

Voisiko kohta 9. olla jotain sellaista, että ER tiesi satojen metrien poikkeamasta kesäreitiltä, mutta ei pitänyt sitä vielä eksymisenä. Poikkeamahan oli kuitenkin vain alle puoli kilometriä. Jos hänen tarkoituksenaan oli palata häkesoiton jälkeen kesäreitille, kun kerran ilmoitti sen häkeenkin ja pelastuskelkat olivat tulossa. Suoraan jyrkkää rinnettä pitkin paluu ei onnistunut, ehkä yritti sitten lounaiskulmaa. Samassa vyöry laukesi.

Jos emme tietäisi lopputulosta eli onnettomuutta niin pitäisimmekö 400 metrin poikkeamaa valmiilta reitiltä vielä eksymisenä? Vai tuntuisiko eksymisestä puhuminen vähän liioittelulta...

Kesäreitti talvella ei varmaan edes eronnut luonnonmaisemassa mitenkään. Oli vaan ne merkkipaalut. Muuten samaa tunturimaisemaa. Miksi ei sitten tekisi omia poikkeamia mielenkiinnon tai vaikkapa tuulensuunnan mukaan.

Tässä teoriassa ER ei ole kyllä ymmärtänyt kurun vaarallisuutta. Muuten ei olisi kyllä vahingossakaan tehnyt mitään poikkeamia vaan varonut visusti.

Ihan vaan speku muiden joukossa.

[Vierailijatar]

@kuusenalla, miksi hypotermia ja eksyminen sulkevat toisensa pois?

Perusteletko miksi hypotermia ei olisi ollut mahdollinen vaikuttava olosuhdetekijä?

Koska sitä ei tarvita selitykseksi eksymiselle, eikä se iske muutamassa minuutissa.

Hypotermia ei ole aina akuutti vaan voi olla myös subakuutti tai krooninen. Luokituksia ja asteita on useita. Tämä on asia, jota et huomioi. Ajattelet, että hypotermia on kategorinen ilmiö. Ei ole. Hypotermia voi iskeä myös syysvaelluksella Lapissa, jos kiipeät tunturin laelle selkä märkänä hiestä ja tuuli on voimakas. Tuuli ja kosteus on huono yhdistelmä sillä ne lisäävät lämpötilan alenemisen nopeutta. Hypotermisia ja sekavia potilaita on pelastettu Lapin tuntureilta kesälläkin.

Äiti ja poika lähtivät Nammalakurun autiotuvalta vaeltamaan 13 km ylöspäin kohti Pallas-hotellia. Se oli vaelluksen raskain etappi ja satulan alueella "tuulitunnelissa" oli poikkeuksellisen voimakas tuuli. Vaikea uskoa etteivät olleet hypotermisia ja tajunnantaso madaltunut. Post mortem -diagnoosissa hypotermian osuuden merkitykselle on ymmärtääkseni oikeuslääketieteessä omat keinonsa.

[Alien Alien]

1. Onko sijaintia tarkistettu/paikannettu puhelun yhteydessä?
3. Missä vaiheessa sijainti tarkastettu a)häken, b) pelastajien toimesta?

Kuinkahan monta kertaa tämä asia pitää tuoda esiin, mutta häke-puhelun aikana hätäkeskus saa AML:n kautta GPS-sijainnin, jonka tarkkuus on siis n. +-10 metriä (jos oletetaan, että kännykkä saa hyvin yhteyden satelliitteihin eikä alueella ole GPS-häirintää).

Tämän jälkeen on voitu hätäkeskuksen toimesta tehdä vain ns. hätäpaikannus, joka tulee matkapuhelinverkon paikannuspalvelimen kautta ja joka hyödyntää tukiasemaa tai tukiasemia ja signaalin voimakkuutta. Tämän tarkkuus on luokkaa n. 100 metriä, mutta taajamien ulkopuolella voi olla jopa kilometrin tai yli. Niinpä tuolla hätäpaikannuksella ei tuolla ole mitään hyötyä ainakaan suhteessa GPS-paikannukseen.

Tämä selkeä. Eli puhelun aikana saatu sijainti tarkka, takaisin soittoyrityksen jälkeinen sijainti epätarkka. Nyt ei ole siis häkessä soittipaikkaa tunnistettu vaaralliseksi.

Tarkennan ehkä vielä ajatustani.

1. Paikantuuko automaattisesti automaattisesti soittosijainti hätäpuhelun aikana päivystäjälle näkyväksi vai koordinaatit ainoastaan, jotka voidaan syöttää jälkikäteen johonkin karttapalveluun, missä sijainti näkyy?

Tuntuisi todella oudolta, että tänä päivänä häke ei saa henkilön livesijaintia, kun kuka tahansa pystyy jakamaan sijaintinsa Googlen avulla. Tuskinpa ummikkona joutuvat toimimaan saati paperikartan avulla.

Edelleen seuraa kysymys: miksi häkepäivystäjä ei tunnistanut sijainnin vaarallisuutta/ heittoa kesäreittiin? Vaikkei häkepäivystäjä olisi tarvinnut ymmärtää lumivyöryvaaraa, eikö hänen olisi tullut jotenkin reagoida, että ovat poissa reitiltä ja mainita asiasta äidille?

Oikea sijainti ja tieto todellisesta kulkusuunnasta kuitenkin kohtuu olennainen tieto pelastajille.

[Alien Alien]

Jälkikäteen voidaan todeta, etteivät olleet reitillä. Häken tai äidin mielestä siinä ei ollut mitään omituista, kysymys kuuluu miksi ei ollut?

1. Häkesoitto tapahtui reitillä ollessa
2. Hakivat suojaa häken neuvosta
3. ”White-out” disorientoi
4. Eksyminen disorientoi
5. Hypotermia disorientoi
6. 3-5 yhdessä osin tai kokonaan
7. Samaistamisvirhe
8. Ymmärtämättömyys ja osaamattomuus
9. Joku muu syy

Oltiin lomalla ja tarkoitus oli seikkailla, ehkä ei mennäkään ihan orjallisesti jotain valmista reittiä pitkin, pikemminkin vain myötäillä sitä. Jos jotain kiinnostavaa näkyi, poikkeamat ja mutkat olivat sallittuja? Joskus vahingossa, joskus tahallisesti.

Voisiko kohta 9. olla jotain sellaista, että ER tiesi satojen metrien poikkeamasta kesäreitiltä, mutta ei pitänyt sitä vielä eksymisenä. Poikkeamahan oli kuitenkin vain alle puoli kilometriä. Jos hänen tarkoituksenaan oli palata häkesoiton jälkeen kesäreitille, kun kerran ilmoitti sen häkeenkin ja pelastuskelkat olivat tulossa. Suoraan jyrkkää rinnettä pitkin paluu ei onnistunut, ehkä yritti sitten lounaiskulmaa. Samassa vyöry laukesi.

Jos emme tietäisi lopputulosta eli onnettomuutta niin pitäisimmekö 400 metrin poikkeamaa valmiilta reitiltä vielä eksymisenä? Vai tuntuisiko eksymisestä puhuminen vähän liioittelulta...

Kesäreitti talvella ei varmaan edes eronnut luonnonmaisemassa mitenkään. Oli vaan ne merkkipaalut. Muuten samaa tunturimaisemaa. Miksi ei sitten tekisi omia poikkeamia mielenkiinnon tai vaikkapa tuulensuunnan mukaan.

Tässä teoriassa ER ei ole kyllä ymmärtänyt kurun vaarallisuutta. Muuten ei olisi kyllä vahingossakaan tehnyt mitään poikkeamia vaan varonut visusti.

Ihan vaan speku muiden joukossa.

Tämä mielenkiintoinen ajatus, ettei ole ollut niin väliä tarkalleen reitillä pysymisestä. Siinä on kyllä sitten sivuutettu sekä Kurun että eksymisen vaarallisuus.

Edelleen mietin suksien ja sauvojen menettämistä. Pienen tauon takia tuskin suksia olisi otettu pois. Kuusenalla mainitsi aiemmin viestissään, että alamäkeen kulkeminen voisi olla yksi syy suksien poisotolle.

Entä jos olisivatkin toimineet vastaavalla tavalla kuin miehet videolla ja tunturin päälle nousemiseen sijaan olisivatkin kulkeneet Lehmikeron itälaitaa tuulensuojan saamiseksi? Lehmikeron seinämän jyrkkyyden vuoksi sukset otettu pois ja menetetty. Päästy kuitenkin Kuruun, josta yritetty nousta kesäreitille, todettu kulkeminen liian hitaaksi ilman suksia ja soitettu häkeen. Oletettu, että ehtivät kesäreitille ennen pelastajien tuloa, kun matkaa enää 400m, mutta päädyttykin lumilippaan ja siitä alas vyöryyn.

Tässä teoriassa on oletus, että äidin suunnistuskyvyt ja luonnossa kulkemistaidot olleet hyvät, sekä pystynyt joustavasti suunnitelmaa muuttamaan turvallisemmaksi olosuhteiden muuttuessa haastavaksi.

Tukeeko/kumoaako mikään tiedossa oleva seikka teoriaa?

[Alien Alien]

@kuusenalla, miksi hypotermia ja eksyminen sulkevat toisensa pois?

Perusteletko miksi hypotermia ei olisi ollut mahdollinen vaikuttava olosuhdetekijä?

Koska sitä ei tarvita selitykseksi eksymiselle, eikä se iske muutamassa minuutissa.

Hypotermia ei ole aina akuutti vaan voi olla myös subakuutti tai krooninen. Luokituksia ja asteita on useita. Tämä on asia, jota et huomioi. Ajattelet, että hypotermia on kategorinen ilmiö. Ei ole. Hypotermia voi iskeä myös syysvaelluksella Lapissa, jos kiipeät tunturin laelle selkä märkänä hiestä ja tuuli on voimakas. Tuuli ja kosteus on huono yhdistelmä sillä ne lisäävät lämpötilan alenemisen nopeutta. Hypotermisia ja sekavia potilaita on pelastettu Lapin tuntureilta kesälläkin.

Äiti ja poika lähtivät Nammalakurun autiotuvalta vaeltamaan 13 km ylöspäin kohti Pallas-hotellia. Se oli vaelluksen raskain etappi ja satulan alueella "tuulitunnelissa" oli poikkeuksellisen voimakas tuuli. Vaikea uskoa etteivät olleet hypotermisia ja tajunnantaso madaltunut. Post mortem -diagnoosissa hypotermian osuuden merkitykselle on ymmärtääkseni oikeuslääketieteessä omat keinonsa.

Naulan kantaan.