Kuka on mielestäsi Bodomin surmien takana? versio 2022

[LexVeritas]

Näinhän se tosiaan on, että KRP yritti mm. verijälkitutkinnassa löytää pitäviä todisteita Gustafssonin epäillystä syyllisyydestä, mutta niitä ei kovista ennakko-odotuksista ja -puheista huolimatta sitten löydettykään. Löytymättömyys/löytämättömyys saattaa hyvinkin johtua siitä, ettei sellaisia todisteita ole olemassa.

Ahti Oksanen muuten ratkaisi eilen Suomelle jääkiekkomaaottelun voiton Ruotsista jatkoajalla.

[Ross Sullivan]

Saattaa johtua myös siitä, että tutkimus tehtiin vuosikymmeniä myöhässä, eikä aineistoa ollut säilytetty asianmukaisesti.

Ahti on syntynyt Kirkkonummella.

[LexVeritas]

"Vuosikymmeniä myöhässä tehty tutkimus" sekä "aineiston ei-asianmukainen säilytys" tuskin vaikuttivat ratkaisevasti teltan 2000-luvun verijälkitutkimustuloksiin.

Kaikkia teltan verijälkiä ei tutkittu, vaikka halua tutkijoilla olisi siihen ollut. Tutkimusta ohjailtiin näkemyksen pohjalta, että Gustafssonin täytyi olla syyllinen.

Verijäljet eivät paljasta Bodom-murhaajaa.

Jos joku yhä kuvitteli dna:ta ja muita moderneja tutkimusmenetelmiä poliisin taikasauvaksi, joka ratkaisee rikokset tuosta vain, löytyi eilen syytä karistaa illuusio harteiltaan.


Verijäljet eivät sulje pois mahdollisuutta, että paikalla olisi ollut viides henkilö, vaikka ulkopuolisen dna:ta ei ole löytynyt.

- Jokainen ymmärtää, ettei tällaista päätelmää voi tehdä. Ainakaan siellä ei ollut henkilöä, joka oli teltan päällä ja vuoti kovasti verta, Karjalainen sanoi.

Selitystä haettiin myös oudoille, tunnistamattomaksi jääneille dna-näytteille, joita oli noin 20.


https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000123035.html

Todistajat: Teltasta ei voi tehdä tarkkoja johtopäätöksiä

Bodom-oikeudenkäynnissä kuullut rikostekniset todistajat jättivät paljon kysymyksiä auki. Oikeussaliin pystytetystä teltasta ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, missä järjestyksessä teltan viillot ovat syntyneet. Dna-tutkimuksilla ei voi myöskään tehdä varmoja johtopäätöksiä siitä, etteikö paikalla olisi ollut ulkopuolista murhaajaa.


Rikoskemisti Matti Karjalainen sanoi, ettei kaikkia jälkiä teltasta tutkittu.

- Olisi kiva tutkia sitä edelleen, mutta me tutkimme sitä mitä pyydetään, dna-ekspertti totesi. Teltasta tutkittiin kymmeniä dna-näytteitä.

Karjalaisen mukaan teltan dna-tutkimuksilla voidaan päätellä kenen verta on missäkin.

- Jos sieltä löytyy neljän ihmisen verta, niin siitä ei voi päätellä, etteikö paikalla olisi voinut olla viidettä henkilöä. Sehän on täysin selvää.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tod ... ia/1975636

[Ross Sullivan]

”Todistajat: Teltasta ei voi tehdä tarkkoja johtopäätöksiä”

Ja

”Selitystä haettiin myös oudoille, tunnistamattomaksi jääneille dna-näytteille, joita oli noin 20.

Kolmoismurhasta epäillyn Nils Gustafssonin verta löytyi teltasta siitä nurkasta, missä hän on kertonut yöllä olleensa. Verta on sekä kankaan sisä- että ulkopuolella.

- Mahdotonta sanoa, kumpi puoli on vereennyttänyt kumman, Lytti sanoi.”

Ja

”Kaikista verijäljistä ei saatu tunnistettavaa dna:ta. Tällaisia kohtia oli muutamia.”

[Ross Sullivan]

Hyvinkin mahdollisesti ei-asianmukainen aineiston säilytystapa on tehnyt tutkimuksen turhaksi. Ei ole vaikea tajuta asiaa. Eikä tämä liity Nisseen vaan oikeastaan päinvastoin. Mahdollisen ulkopuolisen tekijän DNA olisi mahdollisesti ollut havaittavissa eri kontekstissa.

[LexVeritas]

^Ei pitäisi olla vaikeaa tajuta, että telttaa säilötessä DNA-profilointi ei ollut vielä rikostutkinnassa käytössä. Näin ollen on asiatonta puhua ei-asianmukaisesta säilytyksestä.

Läheskään kaikkia verijälkiä ei tosiaan tutkittu. Tutkituista sellaisia, joista ei kyetty erottamaan tarkkaa DNA:ta, oli tosiaan muutamia.
Telttakankaan ulkopinnasta ei tosiaankaan löydetty Gustafssonin tippu- tai muutakaan verta tukemaan teoriaa, jonka mukaan hän olisi häärinyt murha-tai lavastuspuuhissa. Valumaveri oletetun Gustafssonin virumispaikan kohdalla oli tosiaan vereennyttänyt telttakankaan läpikotaisin.
Olisi tosiaan ollut paras tutkia koko teltta ilman tutkimusta rajoittanutta Gustafsson-kontekstia.

[Ross Sullivan]

”Muutamia” = noin 20

Ehkä kannattanee tarkastella sanan ”asianmukainen” semantiikkaa. Aineistoa ei ymmärrettävästikään säilytetty asianmukaisesti DNA- tai verijälkitutkimuksia varten. Toki kommenttisi on jälleen kerran asiaton.

[LexVeritas]

^Ei minusta "muutama" ole yhtä kuin n. 20. Kirjoittamastasi päätellen sinun mielestäsi on.

Käsittääkseni telttaa ei säilötty vuonna 1960 asianmukaisesti DNA-tutkimusta varten, koska DNA-profiloinnin käyttö rikostutkinnassa oli silloin vielä keksimätön asia. Sitä asiaa ei siis asiallisesti ottaen ollut silloin. Olisi ollut varmaankin tosi vaikeaa säilöä telttaa asianmukaisesti olematonta asiaa varten. Tokihan ei pitäisi olla vaikeaa tajuta, että teltan verijälkiä on hyvinkin oletettavasti tutkittu jo 1960-luvulla, ja siihen asiaan nähden teltan säilytys lie ollut ajanmukaisen asianmukaista.

[Ross Sullivan]

”Läheskään kaikkia verijälkiä ei tosiaan tutkittu. Tutkituista sellaisia, joista ei kyetty erottamaan tarkkaa DNA:ta, oli tosiaan muutamia.”

[LexVeritas]

^Niin? Ilta-Sanomien toimittajan näkemys oli ko. artikkelissa, että tutkittuja tunnistamattomaksi jääneitä verijälkiä olisi ollut n. 20.

Selitystä haettiin myös oudoille, tunnistamattomaksi jääneille dna-näytteille, joita oli noin 20.


MTV Uutisten artikkelissa verijälkitutkija Anja Ytti totesi, että:

- Kaikista verijäljistä ei saatu tunnistettavaa dna:ta. Tällaisia kohtia oli muutamia.

Puolustusasianajaja Heikki Uotilan mukaan näitä oli 11.

Pitää ottaa huomioon, että läheskään kaikkia verijälkiä ei tutkittu. Tunnistamattomaksi jääviä verijälkiä olisi ollut oletettavasti muutamia lisääkin.

[Ross Sullivan]

Niin, esim. näihin 11 kohtaan liittynee testimateriaalien säilyttämisen epäasianmukaisuus.

[LexVeritas]

Niinpä. Myös kaikkien epäiltyjen ja uhrien lähipiireihin kuuluneiden henkilöiden teletunnistetiedot - mukaan lukien heidän somekäyttäytymisensä - olisi ollut syytä tutkia heti tuoreeltaan vuonna 1960.