Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Korpisoturi kirjoitti: La Heinä 13, 2024 10:03 pm
Ei ole mitään viitteitä siitä, että DH olisi millään tavoin sekaantunut esim. vakoilutoimintaan tai tiedustelutoimintaan.
Ei hänen tarvitse olla ollut sekaantunut mihinkään, mutta onhan tässä nyt sentään muutama seikka, jotka antavat aihetta epäilyille:
- Kävi Neuvostoliitossa. Mitä teki, miksi, kuinka usein?
- Vuokraisäntä oli "sekaantunut vakoilu- ja tiedustelutoimintaan", ollut jopa vankileirillä, höpissyt myöhemmin sekavia juttuja CIA:sta.
- David murhattiin.
- Murhaa ei saatu selvitettyä.
Kova halu Korpisoturilla saada "agenttiskeida" vaikenemaan. Miksiköhän? Vastaus ei taida olla se, että Holloway oli tuttusi ja haluat puhdistaa hänet kaikista sellaisista epäilyksistä, että olisi joskus tehnyt jotain isänmaallista.
"- Kävi Neuvostoliitossa. Mitä teki, miksi, kuinka usein?" Olen mäkin käynyt Neuvostoliitossa ja muutama muukin on käynyt. Jos DH:n käynteihin liittyisi jotain epätavanomaista, niin sinulla ja muilla hörhöillä on todistelutaakka.
-Koljosen ei ole todistettu sekaantuneen vakoilu- ja tiedustelutoimintaan
- Se, että joutuu selvittämättömän henkirikoksen uhriksi ei ole viite uhrin liittymisestä tiedustelu- ja/tai vakoilutoimintaan
"Kova halu Korpisoturilla saada "agenttiskeida" vaikenemaan. Miksiköhän? " Kova halu sinulla on vaientaa epäilevät tuomaat. Miksi? Vastustatko sananvapautta?
Agentti-skeidan tueksi ei ole muuta kuin epämääräistä ja heikosti perusteltua viritelmää. Toki saa skeidailla mitä haluaa, mutta jankkaaminen puuduttaa.
snufkin kirjoitti: Su Elo 25, 2024 1:03 amJesseHamesin anti keskusteluun on toistella samoja fraaseja tai linkkailla samoja linkkejä. Kyky kriittiseen omaan ajatteluun näyttää puuttuvan täysin
Niilo Koljonen oli todella merkittävä yhteiskuntavaikuttaja ja luultavimmin moni on kokenut myös antipatioita häntä ja esittämiään mielipiteitä kohtaan.
Hänen ympärilleen jos kehittelee salaliittoteorian, niin ensinnäkin tulisi päättää, että suojeltiinko häntä syytteeltä vai yritettiinkö hänestä tehdä syyllinen.
"Niilo Koljonen oli todella merkittävä yhteiskuntavaikuttaja ja luultavimmin moni on kokenut myös antipatioita häntä ja esittämiään mielipiteitä kohtaan."
Hemmetti, että huumori vaan paranee! Perustelisitko kuitenkin hieman tätä väitettä, että Koljonen oli todella merkittävä yhteiskuntavaikuttaja?
snufkin kirjoitti: Su Elo 25, 2024 1:03 amJesseHamesin anti keskusteluun on toistella samoja fraaseja tai linkkailla samoja linkkejä. Kyky kriittiseen omaan ajatteluun näyttää puuttuvan täysin
^Koljosen työllä vaikuttaisi todellakin olleen vähintäänkin merkittävä vaikutus, koskapa (suoraan lyhkäisesti lainattua tekstiä Wikipediasta) --->
Koljosen luoma yritysdemokratia-aate ja siihen liittynyt yhteiskunnallinen toiminta vaikuttivat 1960- ja 1970-lukujen taitteessa merkittävästi suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen eheytymiseen ja hyvinvointiyhteiskunnan kehitykseen.
Koljonen paljasti 14. lokakuuta 1967 julkaistussa ja paljon huomiota saaneessa Uuden Suomen haastattelussa, että SAJ oli saanut säännöllistä salaista rahoitusta Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:lta ja että Rantanen ja Järvelä olivat syyllistyneet useisiin rikoksiin. Hän vaati samalla Rantasen ja Järvelän erottamista. SAJ:n johto kiisti kaikki syytökset ja erotti Koljosen luottamuspulan vuoksi, mutta SAK:ssa paljastuksen katsottiin vain vahvistaneen jo pitkään vallinneet epäilyt. Paljastus myötävaikutti ammattiyhdistysliikkeen eheytymiseen, sillä SDP veti ulkopoliittisista syistä tukensa pois SAJ:ltä.
Koljosen ajatuksia mm. yritys- ja virastodemokratiasta tuki näyttävästi presidentti Mauno Koivisto. Presidentti Tarja Halonen kuului Koljosen perustaman Yritysdemokratia-yhdistyksen jäsenistöön.
Kyseiseltä todella merkittävältä yhteiskuntavaikuttajalta ja yhteiskuntatutkijalta löytyy kokonaiset yksi kappaletta teoksia Google Scholarilla. Sanoisin, että jopa kaikkien aikojen merkittävin suomalainen yhteiskuntatutkija.
snufkin kirjoitti: Su Elo 25, 2024 1:03 amJesseHamesin anti keskusteluun on toistella samoja fraaseja tai linkkailla samoja linkkejä. Kyky kriittiseen omaan ajatteluun näyttää puuttuvan täysin
^Ymmärrän kyllä, että olet turhaantunut mutta eiväthän nuo nyt lähtökohtaisesti minun omia juttujani ole, vaan lainauksia Wikipediasta. Kaipa niissä ainakin jokin perä on sen suhteen, että Niilo Koljonen todella oli merkittävä yhteiskuntakehitykseen vaikuttanut henkilö.
Omasta mielestäni Koljosen merkitys yhteiskuntavaikuttajana on todella kiistaton. Itselläni ei ainakaan ole tarvetta edes yrittää kiistää sitä.
Tässä vielä linkki Niilo Koljosesta kertovalle Wikipedia-sivulle:
LexVeritas kirjoitti: Ma Heinä 22, 2024 10:04 am
^Ymmärrän kyllä, että olet turhaantunut mutta eiväthän nuo nyt lähtökohtaisesti minun omia juttujani ole, vaan lainauksia Wikipediasta. Kaipa niissä ainakin jokin perä on sen suhteen, että Niilo Koljonen todella oli merkittävä yhteiskuntakehitykseen vaikuttanut henkilö.
Omasta mielestäni Koljosen merkitys yhteiskuntavaikuttajana on todella kiistaton. Itselläni ei ainakaan ole tarvetta edes yrittää kiistää sitä.
Tässä vielä linkki Niilo Koljosesta kertovalle Wikipedia-sivulle:
Minullehan sinä olet usein kommentoinut, että Wikipediaan ei voi luottaa Nyt sitten WP ilmeisesti vähän eri arvossa.
Minäkin tsekkasin Koljosen näyttöjä, niin tutkijana niitä ei ole käytännössä juuri lainkaan. Yhteiskuntavaikuttamisen osalta niitä saattaa olla, mutta tuskin merkittävästi.
Faktojen varmistamisen/tarkistamisen ei pitäisi olla turhauttavaa.
^ Juurihan nimenomaan totesin, että Koljosen vaikutus yhteiskuntavaikuttajana vaikuttaa todella olleen merkittävä. Hänen tutkijuudestaan en vielä kirjoittanut mitään, mutta ottaen huomioon koulutuksensa sekä mm. työhistoriansa, Koljosen vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin lienee perustunut tutkimukseenkin.
Mahtaa se nyt turhauttaa sinua.
Laitetaan vielä lisää suoraa lainausta Wikipediasta lukijoiden iloksi:
Elokuussa 1945 17-vuotias Koljonen ja hänen ystävänsä menivät salaa rajan yli Neuvostoliittoon käydäkseen Sortavalassa. Koljonen jäi kiinni, sai tuomion laittomasta rajan ylityksestä ja joutui olemaan viisi vuotta eri vankiloissa, vankileireillä ja karkotuksessa Siperiassa sekä Neuvosto-Kazakstanissa. Hän pääsi palaamaan Suomeen vuonna 1950 ja aloitti opiskelun, jota rahoitti työskentelemällä ahtaajana satamassa. Hän opiskeli ensin Järan kansankorkeakoulussa Ruotsissa, valmistui Helsingin Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta sosionomiksi vuonna 1953 ja yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 1957.
Kandidaatintutkielmansa hän teki Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta. Hän suoritti myöhemmin jatko-opintoja Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 1967 hän kävi Harvard Business Schoolin kahden kuukauden kurssin, jossa tutustuttiin Yhdysvaltain teollisuusyrityksiin ja ammattiyhdistystoimintaan.[1]
Koljonen työskenteli vuosina 1959–1963 Osuustukkukaupan tiedotussihteerinä. Vuosina 1963–1967 hän oli Suomen Ammattijärjestön (SAJ) tutkimusosaston hoitaja. SAJ oli ”leskisläisten” sosiaalidemokraattien perustama SAK:n kanssa kilpaillut keskusammattijärjestö. Koljonen ei pitänyt pääsihteeri Jaakko Rantasen ja järjestösihteeri Olavi Järvelän tavasta johtaa SAJ:tä, sillä nämä jarruttivat tahallaan ammattiyhdistysliikkeen eheyttämisneuvotteluja, kiristivät jäsenliittoja tukemaan heidän linjaansa ja syyllistyivät taloudellisiin väärinkäytöksiin. Koljonen paljasti 14. lokakuuta 1967 julkaistussa ja paljon huomiota saaneessa Uuden Suomen haastattelussa, että SAJ oli saanut säännöllistä salaista rahoitusta Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:lta ja että Rantanen ja Järvelä olivat syyllistyneet useisiin rikoksiin. Hän vaati samalla Rantasen ja Järvelän erottamista. SAJ:n johto kiisti kaikki syytökset ja erotti Koljosen luottamuspulan vuoksi, mutta SAK:ssa paljastuksen katsottiin vain vahvistaneen jo pitkään vallinneet epäilyt. Paljastus myötävaikutti ammattiyhdistysliikkeen eheytymiseen, sillä SDP veti ulkopoliittisista syistä tukensa pois SAJ:ltä.[1] Koljosen henkilökohtaiset motiivit paljastukseen ovat jääneet avoimiksi.[2]
Koljonen työskenteli vuosina 1974–1984 Valtioneuvoston kanslian suunnitteluosastolla ja tutki yhteiskunnan demokratisoitumisprosesseja.[1]
Tutkimukset ja julkaisut
Koljosen pääteos oli SAJ:n palveluksessa syntynyt Työntekijä ja yritysdemokratia (1966). Kirjassa Koljonen esittää, että "esimies-alainen-suhde on tosiasiassa yksilön vapauden vihollinen. Yritysten tehokkuus kärsii tästä", ja "Taloudellisen vallan keskittyminen liian harvoihin käsiin on vierasta demokratialle". Kirjassa esitetään maailma, jossa koko yhteiskunnan ovat läpäisseet demokratia ja äänioikeus, mutta yritysmaailmassa eletään edelleen herra- ja alamais-ajattelun vankina. Koljonen kuvaa empiirisen aineistonsa pohjalta ihmisen motivaation kannalta hedelmällisimmät yritysmuodot, joissa jokainen työntekijä on "sisäinen yrittäjä", joka työskentelee yhteisen päämäärän hyväksi. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Mauno Koivisto. Koljonen julkaisi 1970-luvulla tutkimuksia myös virastodemokratiasta.
Koljosen perustamaan Yritysdemokratia-yhdistykseen kuului muun muassa Tarja Halonen. Yhdistyksen aineiston julkistamista ja digitalisointia on tukenut Kansan Sivistysrahasto, Teräsmiesten Opintorahasto (Pertti Paasio, Jukka Hako ja Heikki Kajanto). Digitoitu materiaali sisältää muun muassa Koljosen kirjan Työntekijä ja Yritysdemokratia alkuperäisen käsikirjoituksen (1966).
Koljonen kirjoitti nuoruutensa vankileirikokemuksista muistelmakirjan Suomalainen vankileiriraportti, joka julkaistiin postuumisti vuonna 2011. Kirjassa hän antaa Gulag-järjestelmästä tietoja, jotka ovat myöhemmin saaneet vahvistusta eri maissa julkaistuista teoksista. Koljonen kokosi teokseensa aineistoa myös haastattelemalla muita leireillä olleita. Suojelupoliisi takavarikoi Koljosen käsikirjoituksen 1954, eikä se siten ehtinyt ilmestyä ulkomailla, kuten oli tarkoitus, ja Koljonen pidätettiin. Vuonna 1958 Tammen oli tarkoitus julkaista teos, mutta ilmestyminen ei toteutunut. Teoksen sensurointiin liittyvistä tapahtumista ja syistä ei ole tietoa.[2] Koljonen oli ensimmäinen suomalainen, joka laati Neuvostoliiton vankileirien sijainneista yksityiskohtaisen kartan. Kirjailija Sofi Oksanen julkaisi kartan vuonna 2012 Silberfeldt-kustantamonsa kautta Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa.
LexVeritas kirjoitti: Ma Heinä 22, 2024 10:23 am
^ Juurihan nimenomaan totesin, että Koljosen vaikutus yhteiskuntavaikuttajana vaikuttaa todella olleen merkittävä. Hänen tutkijuudestaan en vielä kirjoittanut mitään, mutta ottaen huomioon koulutuksensa sekä mm. työhistoriansa, Koljosen vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin lienee perustunut tutkimukseenkin.
Mahtaa se nyt turhauttaa sinua.
Laitetaan vielä lisää suoraa lainausta Wikipediasta lukijoiden iloksi:
Elokuussa 1945 17-vuotias Koljonen ja hänen ystävänsä menivät salaa rajan yli Neuvostoliittoon käydäkseen Sortavalassa. Koljonen jäi kiinni, sai tuomion laittomasta rajan ylityksestä ja joutui olemaan viisi vuotta eri vankiloissa, vankileireillä ja karkotuksessa Siperiassa sekä Neuvosto-Kazakstanissa. Hän pääsi palaamaan Suomeen vuonna 1950 ja aloitti opiskelun, jota rahoitti työskentelemällä ahtaajana satamassa. Hän opiskeli ensin Järan kansankorkeakoulussa Ruotsissa, valmistui Helsingin Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta sosionomiksi vuonna 1953 ja yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 1957.
Kandidaatintutkielmansa hän teki Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta. Hän suoritti myöhemmin jatko-opintoja Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 1967 hän kävi Harvard Business Schoolin kahden kuukauden kurssin, jossa tutustuttiin Yhdysvaltain teollisuusyrityksiin ja ammattiyhdistystoimintaan.[1]
Koljonen työskenteli vuosina 1959–1963 Osuustukkukaupan tiedotussihteerinä. Vuosina 1963–1967 hän oli Suomen Ammattijärjestön (SAJ) tutkimusosaston hoitaja. SAJ oli ”leskisläisten” sosiaalidemokraattien perustama SAK:n kanssa kilpaillut keskusammattijärjestö. Koljonen ei pitänyt pääsihteeri Jaakko Rantasen ja järjestösihteeri Olavi Järvelän tavasta johtaa SAJ:tä, sillä nämä jarruttivat tahallaan ammattiyhdistysliikkeen eheyttämisneuvotteluja, kiristivät jäsenliittoja tukemaan heidän linjaansa ja syyllistyivät taloudellisiin väärinkäytöksiin. Koljonen paljasti 14. lokakuuta 1967 julkaistussa ja paljon huomiota saaneessa Uuden Suomen haastattelussa, että SAJ oli saanut säännöllistä salaista rahoitusta Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:lta ja että Rantanen ja Järvelä olivat syyllistyneet useisiin rikoksiin. Hän vaati samalla Rantasen ja Järvelän erottamista. SAJ:n johto kiisti kaikki syytökset ja erotti Koljosen luottamuspulan vuoksi, mutta SAK:ssa paljastuksen katsottiin vain vahvistaneen jo pitkään vallinneet epäilyt. Paljastus myötävaikutti ammattiyhdistysliikkeen eheytymiseen, sillä SDP veti ulkopoliittisista syistä tukensa pois SAJ:ltä.[1] Koljosen henkilökohtaiset motiivit paljastukseen ovat jääneet avoimiksi.[2]
Koljonen työskenteli vuosina 1974–1984 Valtioneuvoston kanslian suunnitteluosastolla ja tutki yhteiskunnan demokratisoitumisprosesseja.[1]
Tutkimukset ja julkaisut
Koljosen pääteos oli SAJ:n palveluksessa syntynyt Työntekijä ja yritysdemokratia (1966). Kirjassa Koljonen esittää, että "esimies-alainen-suhde on tosiasiassa yksilön vapauden vihollinen. Yritysten tehokkuus kärsii tästä", ja "Taloudellisen vallan keskittyminen liian harvoihin käsiin on vierasta demokratialle". Kirjassa esitetään maailma, jossa koko yhteiskunnan ovat läpäisseet demokratia ja äänioikeus, mutta yritysmaailmassa eletään edelleen herra- ja alamais-ajattelun vankina. Koljonen kuvaa empiirisen aineistonsa pohjalta ihmisen motivaation kannalta hedelmällisimmät yritysmuodot, joissa jokainen työntekijä on "sisäinen yrittäjä", joka työskentelee yhteisen päämäärän hyväksi. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Mauno Koivisto. Koljonen julkaisi 1970-luvulla tutkimuksia myös virastodemokratiasta.
Koljosen perustamaan Yritysdemokratia-yhdistykseen kuului muun muassa Tarja Halonen. Yhdistyksen aineiston julkistamista ja digitalisointia on tukenut Kansan Sivistysrahasto, Teräsmiesten Opintorahasto (Pertti Paasio, Jukka Hako ja Heikki Kajanto). Digitoitu materiaali sisältää muun muassa Koljosen kirjan Työntekijä ja Yritysdemokratia alkuperäisen käsikirjoituksen (1966).
Koljonen kirjoitti nuoruutensa vankileirikokemuksista muistelmakirjan Suomalainen vankileiriraportti, joka julkaistiin postuumisti vuonna 2011. Kirjassa hän antaa Gulag-järjestelmästä tietoja, jotka ovat myöhemmin saaneet vahvistusta eri maissa julkaistuista teoksista. Koljonen kokosi teokseensa aineistoa myös haastattelemalla muita leireillä olleita. Suojelupoliisi takavarikoi Koljosen käsikirjoituksen 1954, eikä se siten ehtinyt ilmestyä ulkomailla, kuten oli tarkoitus, ja Koljonen pidätettiin. Vuonna 1958 Tammen oli tarkoitus julkaista teos, mutta ilmestyminen ei toteutunut. Teoksen sensurointiin liittyvistä tapahtumista ja syistä ei ole tietoa.[2] Koljonen oli ensimmäinen suomalainen, joka laati Neuvostoliiton vankileirien sijainneista yksityiskohtaisen kartan. Kirjailija Sofi Oksanen julkaisi kartan vuonna 2012 Silberfeldt-kustantamonsa kautta Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa.
Hänellä tosiaan on yksi julkaisu Scholarilla löytyen, ja se on myös edellä esitetty pääteos Wikipedian artikkelissa.
^ Työntekijä ja yritysdemokratia: sosialismi ja kapitalismi uudessa valossa on tosiaan hänen pääteoksensa, johon esipuheen on kirjoittanut Mauno Koivisto.
Muita julkaistuja ovat Wikipedian mukaan:
- Virastodemokratia ja virkamiehistö: tutkimus virkamiehistön virastodemokratiakäsityksistä ja virastodemokratiaelimille halutusta toimivallasta 1 ja 2, Valtioneuvosto, 1975
- Virastokohtaiset käsitykset osallistumisen nykytilasta ja virastodemokratiaodotuksista / Niilo Koljonen, Risto Juntunen. Valtioneuvosto, 1976.
- Yritysdemokratiaan yhteistyöllä, toim. Niilo Koljonen, Yritysdemokratiayhdistys, 1976
- Suomalainen vankileiriraportti, toim. Erkki Vettenniemi, Teos, 2011
LexVeritas kirjoitti: Ma Heinä 22, 2024 12:43 pm
^ Työntekijä ja yritysdemokratia: sosialismi ja kapitalismi uudessa valossa on tosiaan hänen pääteoksensa, johon esipuheen on kirjoittanut Mauno Koivisto.
Muita julkaistuja ovat Wikipedian mukaan:
- Virastodemokratia ja virkamiehistö: tutkimus virkamiehistön virastodemokratiakäsityksistä ja virastodemokratiaelimille halutusta toimivallasta 1 ja 2, Valtioneuvosto, 1975
- Virastokohtaiset käsitykset osallistumisen nykytilasta ja virastodemokratiaodotuksista / Niilo Koljonen, Risto Juntunen. Valtioneuvosto, 1976.
- Yritysdemokratiaan yhteistyöllä, toim. Niilo Koljonen, Yritysdemokratiayhdistys, 1976
- Suomalainen vankileiriraportti, toim. Erkki Vettenniemi, Teos, 2011
^ En arvioi, oliko tutkija Koljonen "huippututkija" mutta hän todella vaikuttaa olleen merkittävä yhteiskuntavaikuttaja myös perustamansa Yritysdemokratia-yhdistyksen kautta.
Koljonen työskenteli SAJ:n tutkimusosaston hoitajana ja sai tietoonsa seikkoja koskien kyseisen järjestön johtajien epäiltyjä rikoksia ja rahoitusta (CIA), jotka hän sitten julkisesti paljasti.
LexVeritas kirjoitti: Ma Heinä 22, 2024 2:39 pm
^ En arvioi, oliko tutkija Koljonen "huippututkija" mutta hän todella vaikuttaa olleen merkittävä yhteiskuntavaikuttaja myös perustamansa Yritysdemokratia-yhdistyksen kautta.
Koljonen työskenteli SAJ:n tutkimusosaston hoitajana ja sai tietoonsa seikkoja koskien kyseisen järjestön johtajien epäiltyjä rikoksia ja rahoitusta (CIA), jotka hän sitten julkisesti paljasti.
Jaa-a. Miten tämä kaikki silti liittyy siihen, että DH olisi ollut itse mukana tiedustelu- ja/tai vakoilutoiminnassa?
Nyt sitten WP ilmeisesti vähän eri arvossa.