Anneli Auer ja Statement Analysi - lausunnon analynointi

[taavetti]

Joo, se videoitu sairaalakuulustelu on litteroitu niin kuin on puhuttu eikä editoitu. Ja se on ensimmäinen kuuleminen. Harmi kun niitä videoita ei enää saa näkyviin.
Yritin pikaisesti etsiä sitä, mutta luotan Miss Holmesiin tässä.

[Juhlapöytä]

En itsekään niitä löydä, mediasta varmaan poistettu kun Anneli todettiin syyttömäksi oikeudessa. Näin arvelisin. Harmi.

[Juhlapöytä]

Suomiareena ja Enbusken haastattelu olisi ollut mahtava paikka analysoida Annelin lausuntoja, mutta se on hukattu tilaisuus. Usein Enbuske aloittaa lupaavalla aiheella ja esittää näkemyksiä Annelin syyttömyyttä vastaan, mutta mokaa pahasti asettamalla kysymyksen lopuksi "mitä tästä ajattelet?" - Tällaiseen kysymykseen niin helppo vastata koska se ei pakota sinua kiistämään mitään. Se antaa Annelille vapaa sanan mutta ei painetta. Eräs kohta on tosin mielenkiintoinen kun Enbuske esittää teorian että Annelille ja Jukalle olisi tullut riitaa ja homma olisi siitä lähteny eskaloitumaan. Tähän Anneli toteaa "mutta sehän on ihan päätön teoria, syyttäjä ei esittänyt koskaan tällaista tapahtumakulkua miten kaikki olisi ollut mahdollista ja sopii niihin jälkiin jotka sieltä löytyivät. Amanda näki meidät molemmat hengissä ja se ikkuna, sehän oli siinä vaiheessa jo ..." - ja sitten en saakaan selvää mitä se sanoo ikkunasta, ärsyttävää - ". Enbuske mokasi kun ei kysynyt "riitelittekö te?".

Saatan olla väärässäkin mutta tuo vaikuttaa vahvasti siltä että omaa tarinaa pitää vahvistaa, liian monta lausetta ja aihe tuntuu paineistavan Annelia vaikka pitää kokonaisuutena rauhallisen ja selvän puhetavan - tuossa kohtaa kuitenkin paletti ikään kuin hajoaa - olisi riittänyt että "Meillä ei Jukan kanssa ollut lainkaan riitaa". Ei ole tarve selitellä mitään koska homma oli niin.

Toinen ongelmakohta on illan tapahtumien kulku. Anneli sanoo Enbuskelle "no siis tätähän on vuosien ajan vatvottu jo niin monet kerrat, että mä muistan tästä ne pääkohdat. Haluatko että kerron vielä kerran ne läpi?" On niin että kun tapahtuu näinkin vakavaa ja todistaja kertaa tapahtumia vuodesta toiseen tarinan pitää pysyä samana mutta totuudellisessa lausunnossa tulee yksityiskohtia lisää koska ihminen miettii uudelleen ja uudelleen mitä on tapahtunut ja alkaa muistamaan lisää asioita. Yleensä jos tarina pysyy sanasta sanaan samana eikä yksityiskohtia tule lisää on kyse fiktiivisestä narratiivista joka on opeteltu kertomaan aina tietyllä tavalla. On mielenkiintoista ei paitsi se mitä Anneli kertoo tapahtumisen etenemisestä mutta myös se mitä hän jättää pois. Mitä tapahtuu sillä välillä kun Anneli sanoo Jukka oli lattialla ja hän oli sängyllä. Nukkuiko Jukka lattialla? Vai oliko hyökkääjä löytänyt Jukan pimeässä ja kaatanut lattialle. "siinä kohtaa sitten mä sain rintaan puukosta". Jälleen kerran passiivinen kuvaus vaikka Annelin pitäisi tietää että se/mies/tappaja iski häntä puukolla.

Yleisesti Anneli vetää todella hyvin tässä haastattelussa. Fiksu nainen, cool as a cucumber. Vakuuttava haastattelu vaikka jotain hälytysmerkkiä näen kielessä. Mutta mistäpä minä mitään tiedän.

[Bullit]

Suomiareena ja Enbusken haastattelu olisi ollut mahtava paikka analysoida Annelin lausuntoja, mutta se on hukattu tilaisuus. Usein Enbuske aloittaa lupaavalla aiheella ja esittää näkemyksiä Annelin syyttömyyttä vastaan, mutta mokaa pahasti asettamalla kysymyksen lopuksi "mitä tästä ajattelet?" - Tällaiseen kysymykseen niin helppo vastata koska se ei pakota sinua kiistämään mitään. Se antaa Annelille vapaa sanan mutta ei painetta. Eräs kohta on tosin mielenkiintoinen kun Enbuske esittää teorian että Annelille ja Jukalle olisi tullut riitaa ja homma olisi siitä lähteny eskaloitumaan. Tähän Anneli toteaa "mutta sehän on ihan päätön teoria, syyttäjä ei esittänyt koskaan tällaista tapahtumakulkua miten kaikki olisi ollut mahdollista ja sopii niihin jälkiin jotka sieltä löytyivät. Amanda näki meidät molemmat hengissä ja se ikkuna, sehän oli siinä vaiheessa jo ..." - ja sitten en saakaan selvää mitä se sanoo ikkunasta, ärsyttävää - ". Enbuske mokasi kun ei kysynyt "riitelittekö te?".

Saatan olla väärässäkin mutta tuo vaikuttaa vahvasti siltä että omaa tarinaa pitää vahvistaa, liian monta lausetta ja aihe tuntuu paineistavan Annelia vaikka pitää kokonaisuutena rauhallisen ja selvän puhetavan - tuossa kohtaa kuitenkin paletti ikään kuin hajoaa - olisi riittänyt että "Meillä ei Jukan kanssa ollut lainkaan riitaa". Ei ole tarve selitellä mitään koska homma oli niin.

Toinen ongelmakohta on illan tapahtumien kulku. Anneli sanoo Enbuskelle "no siis tätähän on vuosien ajan vatvottu jo niin monet kerrat, että mä muistan tästä ne pääkohdat. Haluatko että kerron vielä kerran ne läpi?" On niin että kun tapahtuu näinkin vakavaa ja todistaja kertaa tapahtumia vuodesta toiseen tarinan pitää pysyä samana mutta totuudellisessa lausunnossa tulee yksityiskohtia lisää koska ihminen miettii uudelleen ja uudelleen mitä on tapahtunut ja alkaa muistamaan lisää asioita. Yleensä jos tarina pysyy sanasta sanaan samana eikä yksityiskohtia tule lisää on kyse fiktiivisestä narratiivista joka on opeteltu kertomaan aina tietyllä tavalla. On mielenkiintoista ei paitsi se mitä Anneli kertoo tapahtumisen etenemisestä mutta myös se mitä hän jättää pois. Mitä tapahtuu sillä välillä kun Anneli sanoo Jukka oli lattialla ja hän oli sängyllä. Nukkuiko Jukka lattialla? Vai oliko hyökkääjä löytänyt Jukan pimeässä ja kaatanut lattialle. "siinä kohtaa sitten mä sain rintaan puukosta". Jälleen kerran passiivinen kuvaus vaikka Annelin pitäisi tietää että se/mies/tappaja iski häntä puukolla.

Yleisesti Anneli vetää todella hyvin tässä haastattelussa. Fiksu nainen, cool as a cucumber. Vakuuttava haastattelu vaikka jotain hälytysmerkkiä näen kielessä. Mutta mistäpä minä mitään tiedän.

Älä ota tätä nyt henkilökohtaisesti, mutta nämä tällaiset sinun tekemät analysoinnit on ihan täyttä potaskaa. Voi olla, että tällaisella "statement analysis" menetelmällä voi jotain tietyissä tilanteissa, riittävän osaavissa käsissä, saavuttaakin, mutta juuri näin näitä ei pidä käyttää niin kuin tässä teet. Horoskoopilla ja ennustajilla on kovempi todistusarvo kuin tällaisilla

[Juhlapöytä]

En ota koska olen ottanut asioista aika paljon selvää - toisin kuin sinä joka et pysty vasta-argumentoimaan tekemällä omaa analyysiä. Huomaan että et tiedä aiheesta mitään koska se käy ilmi käyttämästä kielestäsi. Vastauksesi ovat vain laiskaa tietämättömyyttä. Älä ota itseesi.

[Bullit]

Mitä jos itse lukisit tuon alla olevan tekoälyn tekemän kritiikin ja nostaisit ihan itse tuosta omasta analyysistäsi vaikkapa vaan muutamankin kohdan, joka siinä saattaa sittenkin olla vaan omaa villiä spekulaatiotasi. Eikä liity Anneliiin ja tämän juttuihin mitenkään. Se isoin vaara tässä sinulla on nimittäin se, että joko tarkoituksella tai huomaamattasi et analysoi Annelin juttuja lopulta ollenkaan vaan kerrot pelkästään omia ennakko-oletuksiasi puettuna johonkin hienoon tieteelliseen kaapuun.

Minusta sinä päädyt tekemään, ehkä ihan vahingossa, juuri niitä virheitä, joita tällaisiin puhutun kielen analyysimenetelmiin sen syvemmin perehtymättömät useimmiten tekevät. Niiden käyttö kun ei ole ihan niin yksinkertaista että otetaan joku yksittäinen haastattelu jostain ja kerrotaan mitä tapahtui. Ja mitä minuun tulee, minä en väitä osaavani tällaista käyttää, ollenkaan. Mutta humpuukisuodatin on viritetty aika tiukalle

ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Forensic statement analysis is a method used to assess the reliability, truthfulness, and consistency of statements made by individuals, typically in legal or criminal contexts. Over the years, this approach has generated both positive feedback and critiques. These critiques usually focus on the methodology, application, and interpretation of results. Here are some key areas of critique that have been presented regarding forensic statement analysis:

1. Subjectivity in Interpretation
Critique: One of the major criticisms of forensic statement analysis is its subjective nature. Analysts may interpret linguistic cues, such as the use of specific words, pronouns, or details, in ways that are influenced by their personal biases or assumptions about the case.
Example: Analysts might interpret an individual's use of passive voice as an attempt to avoid responsibility, but this interpretation can vary depending on cultural or individual differences in language use.

2. Cultural and Linguistic Bias
Critique: Language patterns, norms, and conventions can vary significantly between cultures, regions, and even subgroups. A statement analysis conducted without accounting for these differences may lead to inaccurate conclusions.
Example: A non-native speaker may unintentionally structure sentences in a way that is perceived as evasive or deceptive, even if no deceptive intent is present.

3. Over-Reliance on Linguistic Features
Critique: Forensic statement analysis often relies heavily on specific linguistic markers (e.g., pronoun use, tense consistency, details included or omitted). Critics argue that this focus on linguistic cues can be reductive and may overlook other relevant factors, such as the context of the statement or the psychological state of the individual.
Example: A person may avoid using first-person pronouns in a traumatic situation not out of deception, but due to dissociation or psychological defense mechanisms.

4. Lack of Scientific Validation
Critique: Forensic statement analysis has not been universally accepted as a scientifically validated method. Some argue that the techniques used in this form of analysis lack empirical support or rigorous testing, which raises questions about their accuracy and reliability in a forensic context.
Example: While some techniques are based on established psychological or linguistic theories, others have been criticized for lacking a clear, standardized protocol that can be consistently applied across cases.

5. Potential for False Positives or Negatives
Critique: Because of its subjective nature and the interpretation of linguistic cues, forensic statement analysis can lead to both false positives (incorrectly identifying someone as deceptive) and false negatives (failing to detect deception when it is present).
Example: A truthful individual may come across as deceptive due to the use of ambiguous language, while a deceptive individual may appear truthful due to their careful construction of statements.

6. Ethical Concerns and Misuse
Critique: In some cases, forensic statement analysis has been used to pressure or manipulate individuals into confessing or altering their stories. Critics argue that when misapplied, it can undermine the fairness of legal proceedings and contribute to wrongful convictions.
Example: An investigator might overly rely on statement analysis to “interpret” a suspect’s words in a way that fits a preconceived narrative, leading to biased decision-making.

7. Reliance on Inconsistent Training and Experience
Critique: The training and experience required for forensic statement analysis can vary greatly between practitioners. Without standardized training, different analysts may reach conflicting conclusions based on the same statements, making the reliability of the method questionable.
Example: An analyst with limited experience or training might misinterpret subtle cues in a statement, leading to an inaccurate assessment of truthfulness.

8. Over-Simplification of Complex Behavior
Critique: Human behavior and communication are inherently complex, and forensic statement analysis may oversimplify or misinterpret these complexities by attempting to reduce them to specific linguistic patterns.
Example: An individual’s speech or writing may contain inconsistencies or contradictions not because they are lying, but because they are confused, anxious, or traumatized by the situation.

9. Legal and Admissibility Issues
Critique: The use of forensic statement analysis in courtrooms has raised concerns about its admissibility as expert testimony. Some legal experts argue that the methodology does not meet the rigorous standards of scientific evidence required in court (e.g., the Daubert standard in U.S. courts).
Example: Courts may challenge the admissibility of forensic statement analysis testimony because the methods lack a clear scientific foundation and reliable standards.

10. Limited Application to Non-Verbal Behavior
Critique: Traditional forensic statement analysis focuses on verbal communication (spoken or written), but it does not typically account for non-verbal cues such as body language, facial expressions, or tone of voice, which can be significant indicators of deception.
Example: A statement analysis may misinterpret written or spoken words while failing to consider how the speaker’s body language or voice tone might provide additional context or clarity.

Conclusion
While forensic statement analysis can offer valuable insights into the reliability of statements, its critics argue that it should be used with caution. As a tool for determining truthfulness or deception, it should be supplemented by other investigative methods and not relied upon exclusively. Ensuring that analysts are properly trained, using scientifically validated methods, and interpreting results within a broader context can help mitigate some of these critiques.

[Mirja11]

Kiitos! Vihdoinkin palstalle tulee uusia näkemyksiä, ja keskustelusta tulee kiinnostavampaa. Itse uskon totuuteen niin varmasti kuin tiedeihminen ylipäätään voi uskoa. Tällä palstalla on erittäin paljon uskovia ihmisiä, jotka uskovat joko Annelin syyllisyyteen tai syyttömyyteen. Ja tällainen lähestymistapa on yksinkertaisesti älyllisesti vain laiskaa. Viime keväänä teimme "ryhmässä" parannetun version nykyisin käytössä olevasta valheenpaljastusmenetelmästä. Tieteellisesti otoksemme ei ollut riittävän laaja, ja siksi siitä ei kannatakaan puhua sen enempää. Näytin menetelmän idean ja tulokset käydessäni Usassa. Siellä "he" olivat vaikuttuneita tuloksistamme. Heidän mielestään ongelma ei ole menetelmässä ylipäätään, vaan siinä miten menetelmiä voidaan oikeudessa käyttää, eli käytännössä sitä ettei niillä ole todistusarvoa. Kertoivat myös sen, että syytön ihminen on ensimmäisenä haluamassa kokeilla uusia menetelmiä todistaakseen oman syyttömyytensä.

Tämä Statement Analys on kiinnostava uutuus, vaan sitäkin "vaivaa" sama ongelma kuin valheenpaljastusmenetelmiäkin eli se, että syytön Anneli Auer ei halua todistaa syyttömyyttään lopullisesti. Tämä saattaa johtua monestakin syystä, vaan uusin lasten avautuminen ei tue sitä, että Anneli olisi lopen kyllästynyt julkisuuteen. Tai ylipäätään siihen, mikä tässä tarinassa on totta. Itse haluaisin uskoa Annelin syyttömyyteen, ja juuri siksi toivoisin Annelinkin todella lähtevän uusimman teknologian ja psykologian mukaan todistamaan lopullisesti syyttömyytensä.

P.S. Tapaus tulee kyllä aikoinaan ratkeamaan dna:n kautta. Siihen ei ole pienintäkään epäilystä, ja Anneli tulee olemaan siihen asti varteenotettava tekijä... loogisesti hieman jopa enemmän kuin "oikea murhaaja Huppis".

[Juhlapöytä]

Bullit. Oletko käyttänyt edes tuntia aiheen opiskeluun.

Olet osannut käyttää tekoälyä ja osaat käyttää copy pastea. Hienoa. Mutta älylliseen analyysiin sinusta ei ole - en sano tätä pilkatakseni - koska et ole ottanut asiasta selvää tai opiskellut aihetta. Ja ethän sitä kiistänytkään. Senpä takia mieluummin
lainaat tekoälyn yhteenvetoa koska olet laiska ja haluton oppimaan uutta näkökantaa. Ja jos olisit lukenut mun viestejä olisit sisäistänyt että en väitä Annelia syylliseksi enkä syyttömäksi. Toki etsin sellaisia Annelin lausuntoja tai kirjoituksia joissa on Ulvilan murhaan liittyviä asioita joissa on aineksia tekstin analyysiin esim. on turhaa ottaa lainauksia Annelin oman murhaajaehdokkaan etsimisestä koska siinä ei Anneli joudu menemään kriittiselle alueelle Ulvilan tapahtumiin liittyen. Et myöskään ole sisäistänyt niinkin yksinkertaista asiaa että jos Anneli olisi kiistänyt vahvasti niin se olisi tullut hänen kielessään ilmi. Juuri sitä etsin, mutta sellaista en ole löytänyt. Mieti tätä hetki.

Mitäs jos sä palaisit vaan keskustelemaan lasinsiruista ja kengänjäljistä. Uskon että pärjäät siinä paremmin.
Yksi asia vielä, huomaan että reagoit hirvittävän voimakkaasti aiheeseen jonka pitäisi olla kaikille hyödyksi. Jos Anneli syytön ei sulla ole mitään syytä triggeröityä kun hänen sanomisiaan analysoidaan. Ja käsittääkseni sulla ei ole mitään oikeutta päättää kenen metodit tällä foorumilla ovat sallittuja ja mitkä ei. Oletko itse joku profeetta tällä foorumilla. Kysymys on retorinen.

[Juhlapöytä]

Kiitos! Vihdoinkin palstalle tulee uusia näkemyksiä, ja keskustelusta tulee kiinnostavampaa. Itse uskon totuuteen niin varmasti kuin tiedeihminen ylipäätään voi uskoa. Tällä palstalla on erittäin paljon uskovia ihmisiä, jotka uskovat joko Annelin syyllisyyteen tai syyttömyyteen. Ja tällainen lähestymistapa on yksinkertaisesti älyllisesti vain laiskaa. Viime keväänä teimme "ryhmässä" parannetun version nykyisin käytössä olevasta valheenpaljastusmenetelmästä. Tieteellisesti otoksemme ei ollut riittävän laaja, ja siksi siitä ei kannatakaan puhua sen enempää. Näytin menetelmän idean ja tulokset käydessäni Usassa. Siellä "he" olivat vaikuttuneita tuloksistamme. Heidän mielestään ongelma ei ole menetelmässä ylipäätään, vaan siinä miten menetelmiä voidaan oikeudessa käyttää, eli käytännössä sitä ettei niillä ole todistusarvoa. Kertoivat myös sen, että syytön ihminen on ensimmäisenä haluamassa kokeilla uusia menetelmiä todistaakseen oman syyttömyytensä.

Tämä Statement Analys on kiinnostava uutuus, vaan sitäkin "vaivaa" sama ongelma kuin valheenpaljastusmenetelmiäkin eli se, että syytön Anneli Auer ei halua todistaa syyttömyyttään lopullisesti. Tämä saattaa johtua monestakin syystä, vaan uusin lasten avautuminen ei tue sitä, että Anneli olisi lopen kyllästynyt julkisuuteen. Tai ylipäätään siihen, mikä tässä tarinassa on totta. Itse haluaisin uskoa Annelin syyttömyyteen, ja juuri siksi toivoisin Annelinkin todella lähtevän uusimman teknologian ja psykologian mukaan todistamaan lopullisesti syyttömyytensä.

P.S. Tapaus tulee kyllä aikoinaan ratkeamaan dna:n kautta. Siihen ei ole pienintäkään epäilystä, ja Anneli tulee olemaan siihen asti varteenotettava tekijä... loogisesti hieman jopa enemmän kuin "oikea murhaaja Huppis".

Kiitos sinulle! Odotin aloituksen jälkeen että saan kuraa niskaan koska lähestyn aiheella joka on tuntematon uskoakseni monille.
Silti toivoin että keskustelu lähtee lentoon ja joku innostuisi opiskelemaan aihetta. Itse kaipaan sparrausta ja toisten analyysia.
Statement analysis on loistava työkalu muiden joukossa. Siinä ei katsota mitään muuta kuin lausuntoa. Siinä kaikki. Olen koko ajan sanonut että lausunnon antajaa pitää uskoa ja katsoa mihin sanat ja kieli vie. Totta kai aiheeseen liittyy psykologia ja valehtelussa toistuvat kaavat ja se syvä kuin meri - on helppo vain todeta että homma on "ennustusta" kun ei tiedä aiheesta mitään. Vaikka kuinka haluaisin en voi opettaa sitä vähää jonka itse olen oppinut - en ole tarpeeksi hyvä - jokaisen täytyy opetella itse kiinnostuksesta aiheeseen. Ja sitten päättää onko tämä pelkkää huuhaata.

[Pieni liekki]

...

Tämä Statement Analys on kiinnostava uutuus, vaan sitäkin "vaivaa" sama ongelma kuin valheenpaljastusmenetelmiäkin eli se, että syytön Anneli Auer ei halua todistaa syyttömyyttään lopullisesti. Tämä saattaa johtua monestakin syystä, vaan uusin lasten avautuminen ei tue sitä, että Anneli olisi lopen kyllästynyt julkisuuteen. Tai ylipäätään siihen, mikä tässä tarinassa on totta. Itse haluaisin uskoa Annelin syyttömyyteen, ja juuri siksi toivoisin Annelinkin todella lähtevän uusimman teknologian ja psykologian mukaan todistamaan lopullisesti syyttömyytensä.

...

Kaikki ihmiset eivät todellakaan kaipaa toisten sirkuseläimiksi tai koekaniineiksi. Tosin olen kyllä itse lupautunut yhden lääkäriopiskelijan koekaniiniksi, koska toivon, että meillä on tulevaisuudessa hyviä lääkäreitä ja kenties opin itsekin matkan varrella jotain uutta.

Mirja11 tai Juhlapöytä voisivat linkittää joihinkin arvostettuihin tieteellisiin julkaisuihin, joista voisi hieman perehtyä tarkemmin noihin kiinnostuksenne kohteena oleviin kehittyviin analyysimenetelmiin.

[Bullit]

Kiitos! Vihdoinkin palstalle tulee uusia näkemyksiä, ja keskustelusta tulee kiinnostavampaa. Itse uskon totuuteen niin varmasti kuin tiedeihminen ylipäätään voi uskoa. Tällä palstalla on erittäin paljon uskovia ihmisiä, jotka uskovat joko Annelin syyllisyyteen tai syyttömyyteen. Ja tällainen lähestymistapa on yksinkertaisesti älyllisesti vain laiskaa. Viime keväänä teimme "ryhmässä" parannetun version nykyisin käytössä olevasta valheenpaljastusmenetelmästä. Tieteellisesti otoksemme ei ollut riittävän laaja, ja siksi siitä ei kannatakaan puhua sen enempää. Näytin menetelmän idean ja tulokset käydessäni Usassa. Siellä "he" olivat vaikuttuneita tuloksistamme. Heidän mielestään ongelma ei ole menetelmässä ylipäätään, vaan siinä miten menetelmiä voidaan oikeudessa käyttää, eli käytännössä sitä ettei niillä ole todistusarvoa. Kertoivat myös sen, että syytön ihminen on ensimmäisenä haluamassa kokeilla uusia menetelmiä todistaakseen oman syyttömyytensä.

Tämä Statement Analys on kiinnostava uutuus, vaan sitäkin "vaivaa" sama ongelma kuin valheenpaljastusmenetelmiäkin eli se, että syytön Anneli Auer ei halua todistaa syyttömyyttään lopullisesti. Tämä saattaa johtua monestakin syystä, vaan uusin lasten avautuminen ei tue sitä, että Anneli olisi lopen kyllästynyt julkisuuteen. Tai ylipäätään siihen, mikä tässä tarinassa on totta. Itse haluaisin uskoa Annelin syyttömyyteen, ja juuri siksi toivoisin Annelinkin todella lähtevän uusimman teknologian ja psykologian mukaan todistamaan lopullisesti syyttömyytensä.

P.S. Tapaus tulee kyllä aikoinaan ratkeamaan dna:n kautta. Siihen ei ole pienintäkään epäilystä, ja Anneli tulee olemaan siihen asti varteenotettava tekijä... loogisesti hieman jopa enemmän kuin "oikea murhaaja Huppis".

Kiitos sinulle! Odotin aloituksen jälkeen että saan kuraa niskaan koska lähestyn aiheella joka on tuntematon uskoakseni monille.
Silti toivoin että keskustelu lähtee lentoon ja joku innostuisi opiskelemaan aihetta. Itse kaipaan sparrausta ja toisten analyysia.
Statement analysis on loistava työkalu muiden joukossa. Siinä ei katsota mitään muuta kuin lausuntoa. Siinä kaikki. Olen koko ajan sanonut että lausunnon antajaa pitää uskoa ja katsoa mihin sanat ja kieli vie. Totta kai aiheeseen liittyy psykologia ja valehtelussa toistuvat kaavat ja se syvä kuin meri - on helppo vain todeta että homma on "ennustusta" kun ei tiedä aiheesta mitään. Vaikka kuinka haluaisin en voi opettaa sitä vähää jonka itse olen oppinut - en ole tarpeeksi hyvä - jokaisen täytyy opetella itse kiinnostuksesta aiheeseen. Ja sitten päättää onko tämä pelkkää huuhaata.

No, sinä kun olet tähän perehtynyt, niin valotatko vähän tuota tummentamaani. Minä kun olen käsityksessä että tätä kyseistä analyysimenetelmää nimenomaan ei pidä käyttää niin. Eli pelkkää lausuntoa katsomalla ei edes väitetä voivan saada luotettavasti selville mitään, kun pitää myös tuntea mm. laajempi konteksti missä lausunto annetaan, henkilö ja hänen puhetapansa, jne. Niin mistä olet päätynyt siihen, että voit ottaa yhden lausunnon ja siitä ilman mitään näitä taustatietoja päätellä puhutaanko totta vai valehdellaan? Katsos kun se tätä kyseistä ja muita vastaavia menetelmiä kohtaan esitetty kritiikki kohdistuu usein juuri tähän. Henkilöä, tämän puhetapaa ja kyseisen lausunnon kontekstia tuntematta aletaan tehdä tulkintoja yksittäisistä sanoista tai passiivissa puhumisesta tai vastaavasta - ja tämmöinen tulkitseminen on erittäin epäluotettavaa. Sillä saadaan siis vääriä tuloksia. Sitä halusin kommentoida.

Otan tuosta sinun tulkinnasta myös nyt yhden toisen yksityiskohdan. Kirjoitat: "totuudellisessa lausunnossa tulee yksityiskohtia lisää koska ihminen miettii uudelleen ja uudelleen mitä on tapahtunut ja alkaa muistamaan lisää asioita."

Näinkö se tosiaan on? Minä olen käsityksessä, että hyvin usein siinä käykin ihan jotain muuta. Se ihmisen muisti kun ei ole mikään tietokoneen kovalevy jossain kohtaa aivoja, josta asioista haetaan, vaan enemmänkin aktiivinen prosessi, jossa pyritään täyttämään tyhjät aukot vaikka sitten kuvittelulla. Tästä seuraa että ne uudet yksityiskohdat eivät ole mitään oikeita muistoja ollenkaan. Ne voivat olla lehdistä tai tv:stä napattuja yksityiskohtia tai ihan pelkkää arvailua. Tämän takiahan mm. ne tuoreet silminnäkijähavainnot ovat niitä luotettavimpia. Nämä on juuri tällaisia juttuja, miksi tämmöiset analyysit karahtaa usein kiville. Liian innokkaasti halutaan tehdä tulkintaa mutta ei onnistuta huomioimaan mitä päätelmiä oikeasti voidaan asioista tehdä.

Mutta jatka vaan, ei se minua haittaa. Kaikkea saa toki tehdä. Ja jos kehityt tässä hyväksi, kiva.

[Mirja11]

Kaikki ihmiset eivät todellakaan kaipaa toisten sirkuseläimiksi tai koekaniineiksi. Tosin olen kyllä itse lupautunut yhden lääkäriopiskelijan koekaniiniksi, koska toivon, että meillä on tulevaisuudessa hyviä lääkäreitä ja kenties opin itsekin matkan varrella jotain uutta.

Mirja11 tai Juhlapöytä voisivat linkittää joihinkin arvostettuihin tieteellisiin julkaisuihin, joista voisi hieman perehtyä tarkemmin noihin kiinnostuksenne kohteena oleviin kehittyviin analyysimenetelmiin.

Hyvä palstasisar, en lähde "linkittämään" mitään viime vuoden kokeiluihimme liittyvään. Muutama tilastolllinen analyysi sieltä löytyy vielä asiasta, mutta ne eivät ole julkisia, vaan liittyvät asian jatkokehitykseen. Tällä taas ei ole mitään tekemistä valheenpaljastusmenetelmien kehityksessä/ yleisessä olemassaolossa. Kerroin jo taannoin, että menetelmät ovat nykyisin jo erittäin varmoja ja kehittyvät yhä edelleen. Ongelmana näissä vain on se, etteivät ne tuota oikeudessa päteviä todisteita. Usassa asiantuntijat pitivät nykyisiäkin menetelmiä "riittävän" hyvinä poistamaan syyllisyyden varjon epäillyn päältä. Eli, kerraten vielä kerran: kyseessä on siis menetelmiä, jotka vähentävät syyttömän ihmisen syylliseksi uskomusta/ kirjoittamista. Se, että mikäli syytön ihminen uskaltautuisi valheenpaljastukseen ei todellakaan tarkoittaisi sitä, että hän haluaisi ryhtyä sirkuseläimeksi tai koekaniiksi, vaan se osoittaisi ihmisen aitoa rehellisyyttä ja rohkeutta puolustaa itseään ja läheisiään. Vastaavasti taas tällaisten asioiden vähättely vain johtaa siihen, että asiassa lienee syytä epäillä jotain salattavaa. Minusta tällainen asia vain lisää spekulaatioita, ja aitoa uskoa Annelin syyllisyyteen. Itse haluan uskoa Annelin syyttömyyteen (kuten olen monet kerrat todennutkin) ja haluaisin sen jotenkin myös todistaa. Huppis tulee kyllä ajan kautta (eli dna tutkimusten myötä) varmasti löytymään. Se, että onko Huppis Huppis, vai Anneli Huppiksen asussa ei tule jäämään ikuiseksi arvoitukseksi. P.S. "Juhlapöydän" kertomasta menetelmästä olen yhtä autuaan tietämätön kuten sinäkin, joten siihen minulla on vielä vähemmän mahdollisuutta laittaa linkkiä. Ilmaisin vain uteliaisuuteni asiasta, kuten tulen jatkossakin ilmaisemaan, jos aidosti uusia asiioita ilmenee.

[Juhlapöytä]

Bullit. Asiallinen viesti, arvostan.

Kun kysyt minulta niin en usko että saat parhainta vastausta - en ole asiantuntija (ehkä jonain päivänä suoritan sertifikaatin) , suosittelen ottamaan itse selvää. Lausunnon analyysissa katsotaan kieltä - sinun ei tarvitse tietää ihmisestä mitään kunhan saat hänen vapaasti annetun lausunnon. Muutokset kielessä tarkoittaa muutosta todellisuudessa. Lähtökohta on että lausunto on totta. Mitä enemmän meillä on vapaasti ilman painostusta kirjoitettua tai suullista tarkkaan litteroitua materiaalia sitä parempi analyysin kannalta. Otetaan esimerkki. on tapahtunut varkaus josta epäillään työntekijöitä. Löydät muuten näitä netistä jos haluat. Työntekijöitä pyydetään kertomaan mitä tekivät kuluneella viikolla jokaisena päivänä aamusta iltaan. Tällaisessa tilanteessa analysti käy läpi materiaalin ja etsii sen lausunnoista petosta käyttäen statement analysiksen keinoja. Varas ei kerro tietenkään että on varastanut jotain mutta se näkyy käytetyssä kielessä kun normaalin päivän toimissa todellisuus vaihtuu. En osaa tätä sulle paremmin selittää. Harjaamaton silmä ei tätä muutos voi huomata koska statement analysis vaatii opiskelua. Ja muuten, arvaapa olinko itse skeptinen kun törmäsin tähän aiheeseen. Kyllä!

Edelleen mitä tulee tähän tapahtumien muistamiseen niin ehdotan että opiskelet itse koska mun vastaus vain mielipide mielipidettä vastaan. Itse olen parisen vuotta aihetta tutkinut uhri yrittää muistaa koko ajan lisää koska asia vaivaa häntä. Tarina ei muutu, mutta siihen tulee lisää yksityiskohtia. Harmi, en sulle voi todistaa mitenkään että näin on. Eikä minulla ole teille tieteellisiä linkkejä.

Sorry, jouduin lukemaan viestisi uudelleen siksi edit. Sun pointti muistista on mielestäni ihan oikein. Muistiin ei voi luottaa kovin hyvin. Hyvin olen tämän itsekin todennut. Olen täysin varma että James Bond Kuuraketti elokuvassa Dollylla oli hammasraudat. Mutta niitä ei ole.
Totuus on tietysti helpompi muistaa kuin valhe, totuus virtaa kuin vesi - valhe on rikkoo sen flown. Harmi että sairaalakuulustelua ei enää löydy joten en voi lainata sitä. Muistan (hah!) siitä videosta että Anneli käytti muutaman päivän jälkeen tapahtuneesta samaa kieltä kuin nykyään. "Muistukuvani mukaan". Kiinnitin siihen jo aikoinaan huomiota - no tällä ei ole mitään tekemistä statement analysiksen kanssa koska minulla ei ole enää pääsyä videoon.

Kiitos että sinua ei haittaa että olen foorumilla - se riittää minulle. Kannustan sinua opiskelemaan aihetta. Se vaatii tosin aikaa ja panostusta. Mielekästä se on siksi että statement analystit käyvät blogeissa ja tubessa läpi mielenkiintoisia caseja.

Hyvin nukutun yön jälkeen ja aamutreenin aikana tajusin että Enbusken kysymys Annelille "Mitä muistat tapahtumista?" on loistava. Tajusin vasta nyt että Annelin vastaus on mahtava ""no siis tätähän on vuosien ajan vatvottu jo niin monet kerrat, että mä muistan tästä ne pääkohdat. Haluatko että kerron vielä kerran ne läpi?". Anneli kertoo meille itse omin sanoin että hän muistaa vain pääkohdat. Asiaa on vatvottu jo liikaa. Rikoksen uhri uskoakseni käy läpi tapahtumia päässään loputtomasti saadakseen lisää tietoja poliisille. Annelin vastaus ei puolla tätä lainkaan. Hän muistaa vain pääkohdat. Lausunto paljastaa että ei mielellään käy tätä pääkohtien listaa läpi enää.

Toivon oikeasti negatiivinen pohjavire saataisiin loppumaan tässä ketjussa. Emmekö kaikki pyri samaan lopputulokseen. Totuuden selvittämiseen.

Päätin että en noteeraa tässä ketjussa ihmisiä jotka eivät vaivaudu ottamaan asiasta itse selvää. Sellaisten foorumilaisten panos ketjulle on nolla. Jos joku opiskelee asiaa ja toteaa tämän olevan puppua niin se on eri asia.

Löytääkö joku Annelin lausuntoja joissa hän tekee vahvan kiistämisen statement analysiksen näkökulmasta? Mielellään näkisin sellainen vastauksen joka ei tarvitse lisävahvistusta.

[Juhlapöytä]

Haluan vielä korostaa että englanninkieli ja suomenkieli eroavat isosti. Englanninkielessä yksikin lipsautettu sana
voi osoittaa tarinan valheeksi. Sillä ei tietenkään oikeuteen mennä mutta antaa tutkijoilla nyt suunnan saada lisäätietoa epäillyltä.
Kaiken lisäksi suomalainen luonne on sellainen varsinkin miehillä että puhutaan vain jos on pakko - silloinkin mahdollisimman lyhyesti Yritin joskus lukea Nils Gustafssonin lausuntoja "sillä silmällä" mutta se kaveri puhuu niin vähän että tehtävä tuntui mahdottomalta.

Annelin yksittäisestä lausunnosta ei voi tehdä lopullisia päätelmiä. Jos Annelin tapaan kuuluu että kysymykseen "Oletko tehnyt tämän?" vastata aina epäsuorasti kiistäen ja vahvistamalla omaa kiistämistä niin sitten Anneli vaan on sellainen. Siinä tapauksessa pitää käydä läpi lisää lausuntoja etsiä esim. todellisuuden vaihtumista, kielellistä erkaantumista ja passiivin käyttöä. Olen aloittelija minä osaan etsiä vain tiettyjä juttuja. Ammattilainen taas pääsisi paljon syvemmälle analyyseissään.

En haluaisi mennä taas off-topic alueelle, mutta Ulvian surmista ei ole olemassa analyysiä. Tässä kuitenkin Peter Hyattin loistava
analyysi kadonneen Maddyn vanhemmista Mccanneista. Tämä on sellainen aarreaitta että siitä saa aina lisää tietoa
https://youtu.be/uS6ucYudNAo?si=ZSyu_NUoNAsgJ5eN

[vaski]

Nina Bergin kirjassa on kerrottu arvioista, joita hätäpuhelun kielestä on tehty.

"Professori, psykologian tohtori Pekka Santtila tutki puolustuksen pyynnöstä Auerin hätäpuhelukäyttäytymistä Yhdysvalloissa kehitetyn mallin mukaisesti. - - Santtila teki lomakkeen avulla arvion ja päätyi siihen, ettei Auerin käyttäytyminen hätäpuhelun aikana viittaa syyllisyyteen."

"Yhdysvaltalainen tutkimus on - - laajentunut - -. FM Roosa Rentola on arvioinut kirjassaan "Kielestä kiinni" Auerin syyllisyyttä/syyttömyyttä hätäpuhelun perusteella tämän menetelmän avulla."

Berg arvioi hätäpuhelua itsekin peilaten sitä menetelmään, joka on esitelty kirjassa "Analyzing 911 Homicide Calls".