Apteekin lääkepullo räjähti kädessä Porvoossa

[holmesin haamu]

Paljon on ollut puhetta monimuotoisuuden rekrytoinnista DEI -tyylin tapaan. Mitään tietoa tähän liittyen ei löydy tästä tapauksesta. Oliko myöskään ensimmäinen läheltä piti tilanne.

[Kässyttäjä]

Kun vetyperoksidi on itsessään hapetin, niin mitähän kummaa tuossa itse lääkeaineessa oli sitten aineosissa, että siihen reagoi sekö räjähti? Tuskin mikään pelkkä antibiootti laittaa moisen käyntiin, voisiko olla joku karamelliväri tai makuaine kenties.

Ei siinä antibiootissa mitään ihmeellistä tarvitse olla. Antibiootteja on erilaisia, ja yhteistä niille on se, että molekyylit hajoavat helposti ihan itsestään vesiliuoksessakin. Siksi apteekissa sekoitetaan antibioottijauheita veteen. Liuos/suspensio ei säily käyttökunnossa niin kauaa, että niitä voisi lääketehtaalla sekoittaa valmiiksi. Tämä hajoaminen vedessä on hiljainen ja rauhallinen tapahtuma, ja säilyvyysajat on määritetty laboratoriotutkimuksilla ennen myyntiluvan saamista. Hajoamisnopeus ja hajoamistuotteet siis tunnetaan tarkasti.

Vetyperoksidi on sitten ihan eri juttu. Se on voimakas hapetin, eli pyrkii reagoimaan nopeasti ja voimakkaasti. 3% vetyperoksidikin kuohuu ja kirvelee haavassa. Helposti hajoavissa antibioottimolekyyleissä on kohtia, joiden kanssa vetyperoksidi pystyy reagoimaan, ja varmasti muissakin aineissa joita liuoksessa oli. Vetyperoksidi reagoi rajusti monien orgaanisten aineiden kanssa. Oikein valmistettu antibioottiliuos/suspensio ei voi räjäyttää pulloa.

Osa reaktiotuotteista on ollut kaasumaisessa muodossa. Kun aine muuttuu nesteestä kaasuksi, se yrittää laajentua. Lasipullo ei jousta, joten paine kasvaa kunnes pullo antaa periksi, eli hajoaa palasiksi.

Karmea virhe, ja onni onnettomuudessa tosiaan se, että pullo räjähti ennenkuin lapsi ehti niellä sisältöä.

Vielä pari sanaa labratyöstä ja lääkkeenvalmistuksesta:
Minä opiskelen farmasiaa, ja olen työskennellyt labrassa sekä harjoitellut lääkkeenvalmistusta.
Yksi ensimmäisitä asioista, joita opetettiin oli koeputkien ja astioiden merkkaaminen.
Työpisteellä ei missään tilanteessa saa olla yhtään koeputkea tai astiaa, jossa ei selkeästi lue mitä astia sisältää. Tämä on sääntö, josta ei tingitä.

Vetyperoksidipulloissa on varoitusmerkinnät, joita ei voi olla huomaamatta.

Tässä hieman lääkkeenvalmistuksesta ymmärtävän ihmisen pohdintaa yleisellä tasolla.
Odotan mielekiinnolla tapauksen tutkimusten valmistumista.

[SYLWAR]

Juu tuo hapettaja on selvä asia, antibioottien koostumuksesta voin myöntää olevani ulkona kuin sika satelliitista.
Pohdin ihan vaan sitä, mikä tuossa ylipäätään oli se paloaine ja mikä käynnisti tuon reaktion.

[vanhellsing]

Luulisi että jotain reaktiota olisi tapahtunut jo siinä sekoittamisvaiheessa, vai vaatiiko sen että laitetaan korkki kiinni, niin että paineet ei pääse purkautumaan? Luulisi kuitenkin kun jauhe on laitettu siihen vetyperoksidiin niin jotain sihinää tai poreilua ja silloin olisi ollut havaittavissa ja ehkä farmaseutinkin olisi jotain omituista pitänyt huomata, mutta niinhän se yleensä menee kun tulee uusi työntekijä niin se on helppo syntipukki jonka selkään ne syynnit laitetaan ja lähetetään autiomaahan, vai miten se nyt menikään jossain Mooseksen kirjoissa.

[NancyD]

Kokemuksesta tiedän, että osalla teknisistä on suunnilleen kengännumeron suuruinen älykkyysosamäärä. Etenkin pienemmillä paikkakunnilla hommaan voidaan palkata hyvinkin, krhm, yksinkertaisia tyyppejä, kun työvoimasta on pulaa. Toki jos on vielä kielimuuri kyseessä, sekin selittäisi.

Steriiliä vettä on tarjolla monenlaisissa pakkauksissa, jotkut apteekit käyttävät esim. hanapakkauksia. Ylipäätään itseäni farmaseuttina ihmetyttää tuo, että veryperoksidia on TÄYTETTY johonkin pulloon! Omista apteekkiajoistani on vierähtänyt jo tovi, mutta uskoakseni edelleen steriili vesi annostellaan antibioottimikstuurapulloon suoraan omasta pakkauksestaan, eikä sitä siirrellä astiasta/pakkauksesta toiseen! Hyvin outo case.
Toinen mikä mietityttää, on tuo 30-prosenttinen vetyperoksidi. Se ei ole mikään normaali myyntiartikkeli, joten mistä se on tähän kaivettu?

Vetyperoksidi tuottaa hajotessaan/reagoidessaan happea, voipi olla että jokin antibioottivalmisteessa ollut ainesosa on katalysoinut hajoamista, jolloin kaasua on syntynyt nopeasti ja pullo on räjähtänyt.

Ikävä tapaus kerrassaan. Ja varmaan ikävien sattumien summa.

[Kässyttäjä]

Juu tuo hapettaja on selvä asia, antibioottien koostumuksesta voin myöntää olevani ulkona kuin sika satelliitista.
Pohdin ihan vaan sitä, mikä tuossa ylipäätään oli se paloaine ja mikä käynnisti tuon reaktion.

Vetyperoksidi käynnisti reaktion, "paloaineena" voi toimia suuri joukko yhdisteitä, mukaan lukien antibiootit ja mahdolliset lisäaineet.

Ja tosiaan, luulisi että sekoitusvaiheessa olisi huomattu että kaikki ei ole kohdallaan.

Lääketeknikoista, tai apteekin teknisestä henkilökunnasta muutama sana.
Lääketeknikkojen koulutukseen ei kuulu laboratoriotyöskentely, eikä heille kouluteta lääkkeenvalmistusta samalla tavalla kuin farmaseuteille. Lääkkeenvalmistus on valinnaisena osana opintoja, eikä sitä aina edes järjestetä.
Lääketeknikko on toisen asteen tutkinto, mutta teknisen tehtäviin apteekissa ei ole pätevyysvaatimuksia. Eli apteekin tekniseksi voi tulla palkatuksi periaatteessa kuka tahansa. Siksi siellä on jaettu tehtävät niin, että tekninen ei puutu farmaseuttista osaamista vaativiin tehtäviin.

Farmaseutit ja proviisorit ovat ainoita Suomessa, joilla on oikeus valmistaa itsenäisesti lääkkeitä. Antibioottien sekoitus veteen kuuluu tähän kategoriaan.

Ehkä jossain vaiheessa selviää mitä loppujen lopuksi tapahtui, odotellaan sitä.

[vanhellsing]

Kaiken kaikkiaan tosi mystinen näin maallikon näkökulmasta, jopa kävi mielessä tahallinen teko vaikka sen teknisen työntekijän toimesta, ehkei sentään, mutta onhan sitä kaikenlaisia hulluja vapaana. Se vetyperoksiidi vai mikä oli niin kuitenkin vissiin selllaisessa pullossa mikä on hyvin merkitty että myrkkyä tai jotain syövyttävää ainetta, mitä Googlasin niin sitä lähinnä johonkin opetuskäyttöön luvalla myydään, ei ainakaan mitään perus apteekin aineita, ehkä voidaan johonkin desinfiointiin käyttää, mutta siihenkin riittää vähän miedommat aineet. On tuossa jotain hämärää ja ihan kaikkea ei ole kerrottu. Vai osaako joku sanoa että miksi apteekissa on tuollaista ainetta? Ei liity lääkkeisiin, eikä nyt normi puhtaanapitoonkaan. Joku sanoi että siitä laimennetaan ne 3% liokset vetyperoksiidia, mutta en usko tuota, eiköhän ne laimeammat liokset tulee valmiina omissa purkeissaan. Vauva.fi foorumeilta kun lukenut niin se pumppupullo nyt ei yleensä ole käytössä taisi täälläkin joku farmaseutti sitä ihmetellä, yleensä se vesi on omissa purkeissaan eikä sitä tuollaiseen pumppupulloon täytellä. Näin siis kuultuna eri foorumeilta ja ei mitään faktaa. Ja sivu seikka siis se että jos olikin normi apteekeista poikkeava tuo pumppupullo käytäntö, mutta toin nyt senkin esiin.

[vanhellsing]

Lähti vielä ajatus lentämään siitä että tosiaan apteekeissa olis vahva (30%)vetyperoksidi pullo mistä myyntiin laitetaan niitä laimeampia (3%) pulloja lantraamalla vedellä niin täysin älytön ajatus, sama jos Alkossa olisi pirtukanistereita ja sitten ne myyjät siitä kaataisi aina Suomi viina pulloon tietyn osuuden ja loput sitten vetta päälle ja sama sitten Leijona viinaan ja vastaaviin Huvittavia joskus nuo ihmisten ajatukset

[Kässyttäjä]

Se vetyperoksiidi vai mikä oli niin kuitenkin vissiin selllaisessa pullossa mikä on hyvin merkitty että myrkkyä tai jotain syövyttävää ainetta, mitä Googlasin niin sitä lähinnä johonkin opetuskäyttöön luvalla myydään, ei ainakaan mitään perus apteekin aineita, ehkä voidaan johonkin desinfiointiin käyttää, mutta siihenkin riittää vähän miedommat aineet. On tuossa jotain hämärää ja ihan kaikkea ei ole kerrottu. Vai osaako joku sanoa että miksi apteekissa on tuollaista ainetta? Ei liity lääkkeisiin, eikä nyt normi puhtaanapitoonkaan. Joku sanoi että siitä laimennetaan ne 3% liokset vetyperoksiidia, mutta en usko tuota, eiköhän ne laimeammat liokset tulee valmiina omissa purkeissaan.

Hieman lyhennelty lainaus, ja pari kommenttia siihen:

Vetyperoksidi on tosiaan hyvin merkitty, pullosta löytyy merkintöjä ja toimittajalta lisätietoa tuotteesta.
Miksi apteekissa on 30% vetyperoksidia?

Apteekki myy 30% vetyperoksidia ostoluvan hatijoille

Apteekki voi halutessaan valmistaa 3% haavanhoitoon käytettävän vetyperoksidin laimentamalla vahvemmasta liuoksesta. Toki tukusta saa valmista 3% liuosta, mutta mikään pakko sitä ei ole käyttää.

30% vetyperoksidia saatetaan tarvita reagenssina tietyissä kokeissa, tästä en tosin ole ihan varma.

Eli 30% vetyperoksidia voi hyvin olla apteekissa ihan hyvästä syystä, ei siinä ole mitään ihmeellistä.

[vanhellsing]

^
Okei ehkä näin, olisin luullut että se 3% on aina jonkun brändin tuoma valmis pullo, jotenkin omituista ja ehkä tämän kokemuksen perusteella on parempi että mitä vähemmän apteekissa noita seoksia tehdään

[vanhellsing]

OT:na kynsisieneen vaikka se 3% vetyperoksiidi on aika toimiva ja halpa jos ei halua ostaa niitä muutaman kympin tuotteita jota ei välttämättä sen parempia ole, se tosiaan tappaa kaiken, oli se sitten bakteeri, virus, sieni vai mikä. 30% taas ei suositella nieltäväksi

[SYLWAR]

Ainakin ennen sai Suomessa kyllä sitä kolmeprossasta vahvempaakin 30-35 prossan vetyperoksidia kaivojen puhdistamiseen ja vastaaviin hommiin ja taisi olla jostain muualta kuin apteekista, oisko rautakaupan kautta tai vastaavasta. Sitäkään en kyllä muista enää mistä, vaan yhteen kaivoon sitä laitettiin kaivoa muutoinkin korjatessa monia vuosikymmeniä sitten ja senkin hommasi silloin vuokranantaja/talon omistaja.

[Kässyttäjä]

Ainakin ennen sai Suomessa kyllä sitä kolmeprossasta vahvempaakin 30-35 prossan vetyperoksidia kaivojen puhdistamiseen ja vastaaviin hommiin ja taisi olla jostain muualta kuin apteekista, oisko rautakaupan kautta tai vastaavasta. Sitäkään en kyllä muista enää mistä, vaan yhteen kaivoon sitä laitettiin kaivoa muutoinkin korjatessa monia vuosikymmeniä sitten ja senkin hommasi silloin vuokranantaja/talon omistaja.

Saa sitä 30% vieläkin, täytyy vaan olla lupa. Eli käytännössä taitaa olla firmojen yms heiniä, en tiedä mistä hankkivat aineet. Kaivojen puhdistukseen on ainakin ennen käytetty, en tiedä onko nykyään muita aineita siihen hommaan. Ja reagenssina jossain tutkimuksissa käytetään myös.

Tuosta aineiden "sekoittelusta" apteekeissa:
On totta, että nykyään tehdään vähemmän kuin ennen, koska kaupallisia valmisteita on tilattavissa tehtailta. Mutta farmaseuteilla ja proviisoreilla on koulutus lääkkeiden valmistukseen ja labratöihin.
He tietävät miten toimitaan, ja kaikki dokumentoidaan. Eli turvallista toimintaa se on.
Minä tein syksyllä opintoja lääkkeiden valmistamisesta. Laskettiin laimennoksia ym asiaan kuuluvaa, laskutentissä ei saanut tulla yhtään virhettä.
Samoin labratöissä korostettiin oikeaa toimintaa ja turvallisuutta. Niinkuin aiemmin kerroin, labrassa ei koskaan saa olla yhtään astiaa, jossa ei lue mitä astia sisältää. Koulutuksessa kiinnitetään todella paljon huomiota turvallisuuteen, riskit ovat kyllä tiedossa.
Tämä Porvoon tapaus on kauhea, mutta onneksi harvinainen poikkeustapaus.
Ja uskokaa pois, tämän jälkeen joka ikisessä Suomen apteekissa on varmasti käyty toimintaohjeet ja prosessit tarkalla kammalla läpi.

[QwertyKeyboard]

Luulisi että jotain reaktiota olisi tapahtunut jo siinä sekoittamisvaiheessa, vai vaatiiko sen että laitetaan korkki kiinni, niin että paineet ei pääse purkautumaan? Luulisi kuitenkin kun jauhe on laitettu siihen vetyperoksidiin niin jotain sihinää tai poreilua ja silloin olisi ollut havaittavissa ja ehkä farmaseutinkin olisi jotain omituista pitänyt huomata, mutta niinhän se yleensä menee kun tulee uusi työntekijä niin se on helppo syntipukki jonka selkään ne syynnit laitetaan ja lähetetään autiomaahan, vai miten se nyt menikään jossain Mooseksen kirjoissa.

Uudet työntekijät, jotka on vielä koeajalla on näissä tilanteissa aika suojattomia samoin ovat määräaikaiset joiden työsopimus on päättymässä lähiaikoina kun jos alkaa puolustautua sitten hommat ei välttämättä enää jatku. Suomessa vielä laittomista potkuista saadut korvaukset ovat naurettavan pieniä ja niidenkin eteen pitää tapella oikeudessa vuosikausia. Jos edes onnistuu voittamaan jutun.

Vaikka tästäkin jutusta on rivien välistä luettavissa, että uusi työntekijä ei ollut saanut perhedytystä ja kenenköhän velvollisuus se on perehdyttää sen uuden työntekijän itsensäkö tai valvoa, että prosessit toimivat sen uuden työntekijänkö? Ettei vaan olisi työnantajan tai hänen asiaan määräämänsä kokeneemman työntekijän.