Bodom Mediassa

[Ross Sullivan]

*pltmtxtvp*tm

En enää osaltani tätä epäasiallista paskapulushakkia jatka.*pltmtxtvp*tm
Lopetan omalta osaltani tähän:

"Täydennetty analyysi vammojen ja muistikatkoksen ristiriidoista:
1. Gustafssonin oma kertomus:
Väitti saaneensa 11 puukoniskua päähän ja niskaan, mm. "iso ventti" (5×5 cm).

Kuvasi lisäksi aivovamman ja siihen liittyvän täydellisen muistikatkoksen tapahtuma-ajalta.

Kertoi, että kaikki haavat ommeltiin kiinni sairaalassa.

2. Lääketieteelliset tutkimukset:
Aivojen kuvantamisessa (CT ja MRI, 2004) ei todettu merkkejä vanhoista aivovammoista eikä kallonsisäisistä vaurioista.

Löydettiin lievää pikkuaivoatrofiaa, joka ei viittaa traumaattiseen vammaan.

Todettiin joitain kallon luumurtumien jälkitiloja (esim. alaleuassa ja poskiluussa), jotka vastasivat vanhoja sairaustietoja.

Ei havaittu kallonpohjan murtumaa tai laajoja vaurioita, joita laajat puukoniskut päähän tai vaikea aivovamma edellyttäisivät.

3. Ristiriidat:
Vakava aivovamma olisi näkyvissä kuvantamisessa, mutta ei näy.

Kertomus aivovammasta ja täydellisestä muistikatkosta ei tue havaittua fyysistä tilaa.

Kertomus muuttui esitutkinnasta oikeudenkäyntiin: ensin täydellinen muistinmenetys, sitten tarkentuvia muistipätkiä.

4. Häkkäsen esiin nostamat teeskennellyn amnesian merkit:
Täydellinen muistinmenetys, joka ei sovi lääketieteelliseen tietoon amnesioista.

Äkillinen alku ja äkillinen päättyminen muistikatkoksella.

Muistin palautuminen valikoivasti ja kertomuksen muuntuminen, mikä on tyypillistä teeskennellyssä muistikatkoksessa."

[LexVeritas]

🠅

Pikaiset korjaukset Sullivanin toistuvasti esittämiin virheellisiin väittämiin:

1. Gustafsson ei väittänyt saaneensa 11 puukoniskua päähänsä, vaan hän uteli epävarman oloisena kuulustelutilanteessa Tuomiselta, että oliko asia todellakin niin.

2. Aivovammaansa Gustafsson kuvasi vähättelevästi "pahaksi aivotärähdykseksi" ja kertoi, ettei muista vammautumishetkestään eikä ensimmäisistä sairaalapäivistään mitään. Tämä on täysin normaalia keskivaikeasti aivovammautuneelle.
Gustafsson kertoi haavojaan ommellun kiinni sairaalassa, kuten myös esitutkintapöytäkirjassa todetaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että hän olisi muistanut itse ompelutilanteen. Gustafssonilla todettiin päässä lukuisia murtumia, useita ruhje- ja mahdollisia teräasehaavoja, todennäköinen sisäkorvan tasapainoelimen häiriö, kallonpohjan murtuma ja aivoruhjetasoinen aivovamma.

3. Vuoden 1960 tutkimuksissa keskivaikea aivovamma ei varmuudella näkynyt (diffuusi aksonivaurio) eikä se näkynyt välttämättä myöskään vuonna 2004.

Gustafssonin kertomus on vammautumishetken jälkeiseltä ajalta pysynyt muuttumattomana, kuten pitääkin: Vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu. Vammautumishetkeä edeltäneet tapahtumat ovat pääpiirteittäin palautuneet vähitellen Gustafssonin muistiin, mikä sekin on tyypillistä muistikatkokselle.

Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.

(Avainasiaa aivovammasta, Aivovammaliitto)

[Karo79]

Oon 21-vuoden aikana enemmän ja vähemmän miettinyt tätä bodon keissiä. Nyt taas uuden kirjan julkaisun myötä tää murhamysteeri on taas enemmän mielessä.
Mietin sitä kalasaalista joka löytyi paikalta, neljä isoa ahventa jätetty kalliolle. Kalliolla nähty kaksi ihmistä kalassa yöllä.. oon myös miettinyt että kuinka rohkea täytyisi olla että ottaisi yksin sellaisen riskin katkoa teltan narut ja samalla alkaa hakkaamaan uhreja puukolla ja kivellä? Luottaa itseensä että saa kaiken hoideltua yksin? Teltan sisällä kuitenkin 4 ihmistä. Alan taipumaan siihen uskoon että tekijöitä on täytynyt olla 2. Ja he ovat juuri nämä kalastajat jotka jättivät saaliinsa lojumaan. Kioskinpitäjä ja joku hänen ryyppykaverinsa.
Lisäksi Tuulikin vammat. Kaksi iskua päähän, ei muuta. Toinen vain toinen iskuista tappava. Eikä menehtynyt edes heti. Irmelin vammat aivan toista luokkaa. Aivan kuin eri tekijän.

[Ross Sullivan]

Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:

"Puukoniskujen aiheuttamat vammat

Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois (29.3.2004, s. 4).

Gustafsson kertoo hänen vanhempiensa kertoneen hänelle pään pistovammoista hänen kotiuduttuaan sairaalasta (14.4.2004, s..3 & 7.5.2004, s. 2). Kysyttäessä hänen omista tuntemuksistaan koskien pistovammoja Gustafsson kertoo hänellä olleen kauheat päänsäryt, mutta ettei hän kykene päähänsä kohdistuneita vammoja itse peilistä näkemään, tai ainakin tällöin hänen olisi pitänyt ajaa hiukset pois. Hän sanoo päänsä olevan arpia täynnä (7.5.2004, s. 3). Kysyttäessä miksi hän on pitänyt yllä liioiteltua kuvaa vammoistaan hän vastaa, että hänelle kerrottiin vammoista ja tottakai hän uskoo kertojiin. Kysyttäessä hän ei osaa sanoa miksi hänen vanhempansa ovat kertoneet hänellä olleen edellä mainitut vammat (7.5.2004, s. 3)."

Nisse ei ole edes kiistänyt liiotelleensa vammojaan.

[LexVeritas]

🠅🠅 Hyvä huomio, että Mäki oli uhreista ainoa, jolla ei ollut lainkaan teräasevammoja. Hän oli myös ainoa, jota ei oltu lyöty kasvoihin.
Huhu keskiniemeltä löytyneistä kaloista perustunee lehdessä olleeseen kuvituskuvaan ahvenista rantakalliolla. Paikalta ei tiedetä löytyneen kaloja. Murhia edeltävänä iltana niemillä liikuskeli tunnistettuja sekä tunnistamattomia henkilöitä, joista osa onki. Oittaan kartanon tilanhoitajan vaimon Aili Karjalaisen varhain aamulla keskiniemellä havaitsemat kaksi nuorta miestä eivät hänen mukaansa onkineet, mutta murhaniemen kärjessä hän näki onkijan vähän aiemmin.

🠅

Gustafsson kertoi vanhempiensa ja poliisien kertoneen hänelle puukonpistoista. Keskusrikospoliisin ylipäällikkö ja Bodomin murhien tutkinnanjohtaja Arvi Vainio kertoi lehdistölle Gustafssonin "saaneen useita puukonpistoja kasvoihinsa" kesäkuussa 1960. En pitäisi kummallisena, jos Gustafssonille on kerrottu moista myös muilta tahoilta. Tämä saattaa tosiaan olla syy, miksi Gustafsson kyseli Tuomiselta kuulustelutilanteessa:

Oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin?

[Ross Sullivan]

Oletetettavasti Nissellä on ollut peilejä käytössään.

[LexVeritas]

Oletettavasti kukaan ovelus ei tietoisesti valehtelisi vammoistaan tutkijalle, jolla oletettavasti vammat tiedossaan. Tosin, Gustafssonin päässä olleiden haavojen lukumäärää ei taida tietää enää kukaan. Esimerkiksi posken n. 4 cm pitkästä läpihaavasta/-haavoista ei ole tarkempaa tietoa. Hassinen tikkasi haavat umpeen niitä kovin tarkasti analysoimatta. Sama koskee myös vasemman korvan yläpuolella ollutta "laajaa ruhjehaavaa".

Mielestäni on melko koomista KRP:n tentata Gustafssonilta, mistä tämä on saanut tietonsa useista puukonpistoista päässään, kun ko. tietoa on lehdistölle jakanut KRP:n ylin virkamies ja Bodomin kolmoismurhan tutkinnanjohtaja.

[Ross Sullivan]

Ei Nisse välttämättä tiennyt, että poliisi tutkituttaa Lunettalla. En pitäisi Nisseäkään minään varsinaisena ajattelumestarina.

Nisse on kuitenkin hyvinkin voinut tietää kuinka alkeellista poliisitoiminta oli 60-luvun Suomessa.

[LexVeritas]

Lunettan raportti tukee sitä, että Gustafssonilla on useita arpia päässään, joiden syntyhistoriaa ei tunneta.
Lunetta luettelee selonteossaan arvet, jotka todennäköisimmin ovat aiheutuneet Bodomilla ja arvet, jotka todennäköisimmin ovat aiheutuneet muualla. Ne ovat arpia, joiden syntyhistoria siis todennäköisimmin tunnetaan. Kaikkien arpien sidonnaisuutta Bodomiin tai muualle ei kyetä samalla todennäköisyydellä päättelemään, joten ei ole poissuljettua joidenkin muidenkin arpien syntyhistorian sijoittuminen Bodomille helluntaina 1960.

Lunetta mainitsee erikseen muutaman terävän väkivallan aiheuttaman arven Gustafssonin päässä, joiden syntyhistoriaa ei kyetä todentamaan, mutta jotka siis mahdollisesti nekin ovat syntyneet Bodomin tapauksen yhteydessä.

[Ross Sullivan]

11 puukoniskua päähän*, mutta vain 2 arpea päässä näkyvissä, jotka saattaisivat mahdollisesti olla Bodomilla syntyneitä puukoniskusta aiheutuneita arpia.

*joista yks 5 senttiä näin ja noin tmsp.

[LexVeritas]

"Iso vekki noin ja näin" saaattaa tarkoittaa posken haavaa/- haavoja tai sitten vasemman ohimon "laajaa ruhjehaavaa". Hassinen ompeli ne kiinni kuten esitutkintapöytäkirjasta selviää. Gustafssonin puheissa kaiketi sekoittuvat mahdolliset teräasevammat ja ruhjehaavat toisiinsa.

On tosiaan melko mahdotonta enää selvittää Bodomilla aiheutuneiden vammojen jälkitiloja Gustafssonin päässä. Oletettavaa on, että KRP:n lehdistölle antama lausunto useista puukonpistoista Gustafssonin kasvoissa on aikoinaan sairaalasta saatu tieto.
Jo vuonna 1960 tutkinnan hidasluonteiseksi luokitteleman Gustafssonin mahdollisesti liioitteleva aprikointi aiheesta, kuinka monta puukoniskua hänen päähänsä on mahtanut kohdistua, on kaiken kaikkiaan tosi heikko aihetodisteen teelmä.

[Ross Sullivan]

Sehän on asiassa keskeistä, jos syytetty liioittelee vammojaan.

Jos Nisseä olisi lyöty puukolla Bodomilla päähän, niin se edelleen olisi todettavissa. Ei se nyt niin voi olla, että hirmuinen murhaaja kohdistaa raakaa väkivaltaa 3 muuhun, mutta Nisseä hän olisi vain vähän tökkinyt tai viiltänyt. Jos olisi tappamismeininkiraivossa puukolla lyöty päähän, niin kyllä ne jäljet ovat näkyvissä hautaan asti.

[Karo79]

Mielestäni Nissellä kävi aivan valtava tuuri selviytyessään tekijöiden/tekijän murha hyökkäyksestä. Kyllä hän oli saanut monta iskua joka puolelle kehoaan. Poskihan oli aivan turvonnut vielä juhannuksena, mikä näkyy kuvistakin. Tuulikki selvisi vähimmillä iskuilla. Mutta toinen pään iskuista oli kuitenkin tappava. Jos oon ymmärtänyt lukemaani niin Tuulikki on ollut hengissä vielä parinkin tunnin jälkeen iskuista.. toki olisiko selvinnyt vaikka olisi saanut apua heti? Samoin Sepon veristä hengitysjälkeä oli teltassa joten hänkään ei ole välittömästi kuollut. Siksi ihmettelenkin mikseivät lintubongarit nähneet sitä verta telttakankaassa tai ylipäänsä tajunneet että telttailijat tarvitsevat apua? Ja olihan siellä aamulla muitakin pällistelijöitä jotka eivät apua lähteneet hakemaan. Apuahan haettiin vasta 11 aikoihin? Tai jotain semmoista. No.. pointtinani tässä se että Nisse ei ollut ainoa joka oli vielä klo 6 jälkeen hengissä.

[Ross Sullivan]

Mielestäni Nissellä kävi aivan valtava tuuri selviytyessään tekijöiden/tekijän murha hyökkäyksestä. Kyllä hän oli saanut monta iskua joka puolelle kehoaan. Poskihan oli aivan turvonnut vielä juhannuksena, mikä näkyy kuvistakin. Tuulikki selvisi vähimmillä iskuilla. Mutta toinen pään iskuista oli kuitenkin tappava. Jos oon ymmärtänyt lukemaani niin Tuulikki on ollut hengissä vielä parinkin tunnin jälkeen iskuista.. toki olisiko selvinnyt vaikka olisi saanut apua heti? Samoin Sepon veristä hengitysjälkeä oli teltassa joten hänkään ei ole välittömästi kuollut. Siksi ihmettelenkin mikseivät lintubongarit nähneet sitä verta telttakankaassa tai ylipäänsä tajunneet että telttailijat tarvitsevat apua? Ja olihan siellä aamulla muitakin pällistelijöitä jotka eivät apua lähteneet hakemaan. Apuahan haettiin vasta 11 aikoihin? Tai jotain semmoista. No.. pointtinani tässä se että Nisse ei ollut ainoa joka oli vielä klo 6 jälkeen hengissä.

Hänellä oli hyvin tavanomaisia pahoinpitelyvammoja, joita syntyy nakkikioskien jonoissa tälläkin hetkellä jossain päin Suomea.

[LexVeritas]

Mielestäni Nissellä kävi aivan valtava tuuri selviytyessään tekijöiden/tekijän murha hyökkäyksestä. Kyllä hän oli saanut monta iskua joka puolelle kehoaan. Poskihan oli aivan turvonnut vielä juhannuksena, mikä näkyy kuvistakin. Tuulikki selvisi vähimmillä iskuilla. Mutta toinen pään iskuista oli kuitenkin tappava. Jos oon ymmärtänyt lukemaani niin Tuulikki on ollut hengissä vielä parinkin tunnin jälkeen iskuista.. toki olisiko selvinnyt vaikka olisi saanut apua heti? Samoin Sepon veristä hengitysjälkeä oli teltassa joten hänkään ei ole välittömästi kuollut. Siksi ihmettelenkin mikseivät lintubongarit nähneet sitä verta telttakankaassa tai ylipäänsä tajunneet että telttailijat tarvitsevat apua? Ja olihan siellä aamulla muitakin pällistelijöitä jotka eivät apua lähteneet hakemaan. Apuahan haettiin vasta 11 aikoihin? Tai jotain semmoista. No.. pointtinani tässä se että Nisse ei ollut ainoa joka oli vielä klo 6 jälkeen hengissä.

Jos olisivat kävelleet pari metriä edemmäs, näkymä olisi ollut toisenlainen. Nyt mm. Björklund jäi ilmeisesti moottoripyörän taakse näkymättömiin.

Hyvä kysymys on tosiaan, että miten Haapalainen ja Salonen eivät ilmeisesti lainkaan ihmetelleet osittain näkemäänsä.
Mies makasi teltan päällä ja toinen pakeni rantaan. Lintupoikien selitys oli kutakuinkin, että he luulivat yhden ottavan aurinkoa (aamulla klo 6) ja toisen hakevan kahvivettä.