Karl Valdemar Gyllström oli murhaaja

[Ross Sullivan]

Gustafssonin väitetty "kuumakalleisuus" perustuu ainoastaan siihen, että Antti Peltola väitti itseään lyödyn "ihan ilman syytä ja yht'äkkiä" silmään poikasten välisessä nujakassa Askistossa, sekä Gustafssonin naapurin Alvi Rombergin kertomukseen siitä, kuinka tuli omasta mielestäänkin aiheellisesti tönäistyksi ojaan (ilman vammoja). Muut kaksi todistajaa kertoivat, etteivät olleet koskaan nähneet eivätkä kuulleet Gustafssonin tapelleen missään.

Jos Gustafsson olisi huutanut kovaan ääneen oikeudessa syyttömyyttään, niin samat henkilöt, jotka nyt ihmettelevät hänen hillittyä käytöstään, julistaisivat hänet silläkin perusteella epäilyttäväksi.

Keskivaikeassa aivovammassa täydellisen tarkkarajaisen blackoutin todennäköisyys arvioidaan noin alle 10 % (arvio, ei tarkka luku).

Selvä asia on, että jos nukkuessasi saat muistikatkoksen aiheuttavan vamman päähäsi, niin muistikatkos on hyvinkin tarkkarajainen. Gustafsson esimerkiksi kertoo muistavansa nukahtamiseensa asti. Minäkään en muista nukkumiseni aikaisia tapahtumia, unia ei tässä kontekstissa lasketa tapahtumiksi.

Useimmiten muistinmenetys on osittaista tai pirstoutunutta, eli osa tapahtumista voi jäädä mieleen."

Se on mahdollista, mutta yleensä vammautumishetken jälkeisen muistiaukon tapahtumat ajalta eivät palaa muistiin. Gustafssonin muisti on palautunut pääosin vammautumishetkeen eli käytännössä nukahtamiseensa asti (jos hän sai vammansa nukkuessaan), kuten se yleensä palautuu.

Blexi tarjoilee vahvistusharhojaan kompetenssin puutteensa takia. Väite:

"Selvä asia on, että jos nukkuessasi saat muistikatkoksen aiheuttavan vamman päähäsi, niin muistikatkos on hyvinkin tarkkarajainen. Gustafsson esimerkiksi kertoo muistavansa nukahtamiseensa asti. Minäkään en muista nukkumiseni aikaisia tapahtumia, unia ei tässä kontekstissa lasketa tapahtumiksi"

On täysin järjetön.

1. Aivovamman aiheuttama amnesia ei ole sama asia kuin unen aikainen muistamattomuus
On täysin normaalia, ettet muista nukkumisesi aikaisia tapahtumia, koska nukkuessa ei muodostu episodista muistia normaalisti.

Tämä ei ole muistikatkos, vaan muistijälkeä ei koskaan syntynytkään.

Amnesia taas tarkoittaa jo muodostuneen muistin tuhoutumista tai palauttamattomuutta, mikä on eri asia.

Siis: "En muista koska nukuin" ≠ "sain aivovamman ja muistan vain nukahtamiseen asti"

2. Aivovammoihin liittyvä muistikatkos ei useimmiten ole tarkkarajainen
Traumaattinen amnesia on usein laajenevaa, epäjatkuvaa tai retrograadista (muisti katoaa myös ennen iskua).

Erityisesti keskivaikeissa ja vakavissa aivovammoissa muistikatkos voi kattaa tunteja tai päiviä ennen ja jälkeen iskun.

Tarkkarajainen "katkeaa juuri tietyllä hetkellä" -muoto on harvinaisempi ja epätyypillinen.

Väite, että muistikatkos olisi tarkkarajainen juuri nukahtamiseen, ei perustu yleiseen lääketieteelliseen ymmärrykseen aivovammoista.

3. Gustafssonin väitetty muisto nukahtamiseen saakka ei todista tarkkarajaisuutta
Se voi yhtä hyvin olla rekonstruktiota, jälkikäteistä täyttöä tai unimielikuvien sekoittumista muistiin.

Traumaattisen tilanteen yhteydessä ihmisen muistikuva ei ole luotettava.

Jos on herännyt vaikeasti vammautuneena, ei voi varmuudella tietää missä kohtaa muistikatkos on alkanut.

Subjektiivinen kertomus ei ole todiste tarkkarajaisesta muistikatkoksesta.

Yhteenveto:
Väitteessä ei ole järkeä, koska:

Nukkumisen aikainen "muistamattomuus" ei ole muistikatkos.

Aivovammojen amnesia ei yleensä ole tarkkarajainen.

Henkilön oma kertomus nukahtamisesta ei todista mitään aivovamman rakenteesta.

Väite yhdistää kaksi eri asiaa (normaali unimuistin puute ja traumaattinen amnesia) virheellisesti yhdeksi ilmiöksi."

[LexVeritas]

🠅🠅

Ei pidä paikkaansa lainkaan.

Olen kirjoittanut Rissasesta vain kahden henkirikostapauksen kontekstissa: Raija Muukkosen murhan ja Kirkkonummen kolmoissurman. Nikki Ross Sullivan on liittänyt Rissasen lukuisiin selvittämättömiin henkirikostapauksiin, mm. David Hollowayhin ja Jukka S. Lahden murhaan.

🠅

Gustafsson on kertonut muistavansa nukahtamiseensa asti. Nämä muistikuvat ovat palautuneet hänen muistiinsa vähitellen, kuten pitääkin. Selvä asia on, ettei hän muista nukkumisensa ajalta mitään. Gustafsson sai muistikatkoksen aiheuttaneen vammansa mahdollisesti nukkuessaan. On väistämätöntä, että muistikuvien loppuessa nukahtamiseen, sitä seuranneen nukkumisen aikana syntynyt muistiaukko on oleva tarkkarajainen.

[Ross Sullivan]

"Keskivaikeassa aivovammassa täydellisen tarkkarajaisen blackoutin todennäköisyys arvioidaan noin alle 10 %"

Ehkä Espoon käräjöoikeus ei olisi ihastunut tenun yleisluontoiseen aivovammaesitelmään, jos asian ratkaisseilla hyvin huomattavilla henkilöillä olisi ollut tekoäly käytettävissään.

[LexVeritas]

Ilmeisestikin Gustafssonin muistamattomuuden pitäisi tekoälysi mukaan alkaa esimerkiksi tuntia ja pikkuhiljaa ennen hänen nukahtamistaan?

Gustafssonin muistikuvat ajalta ennen nukahtamistaan ovat pääosin ja vähitellen palautuneet hänen muistiinsa. Nukkumisensa ajalta hän ei tietenkään voi muistaa muistikatkottakaan muuta kuin unensa.

Gustafssonin muistiaukon tarkkarajaisuudessa ei ole mitään eriskummallista, jos hän nukkui tai oli puoliunessa saadessaan muistiaukon aiheuttaneen iskun esimerkiksi vasempaan ohimoonsa.

Kerrataan:

Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
Pitää muistaa, että sekä tajunnan alenemaan että
muistiaukon kestoon voi vaikuttaa erilaisia sekoittavia
tekijöitä, jotka vaikeuttavat niiden arviointia. Tällaisia
ovat esimerkiksi vakavat muut vammat, potilaalle tehdyt
leikkaukset, voimakkaat lääkitykset tai päihtymystila
vammautumisen aikana. Myös psyykkisellä mekanismilla
syntyvä muistikatko on mahdollinen lähinnä voimakkaasti
järkyttävien onnettomuuksien yhteydessä. Niinpä
aivovamman vakavuuden luokitteluun liittyy usein
epävarmuutta, joka täytyy ottaa huomioon myös
arvioitaessa vamman toipumisennustetta.

(Aivovammaliitto: Avainasiaa aivovammasta)

Arvioni on, että samat ihmiset, jotka aiemmin ovat väittäneet Gustafssonin muka "epätarkkojen muistikuvien" liittyen tapahtumiin ennen nukahtamista olevan eräänlainen aihetodiste hänen syyllisyydestään, alkavat ehkä väittää, että itse asiassa Gustafssonin pitäisikin muistaa ne huonommin tai ei ollenkaan.

[JasseHames]

On ymmärrettävää, ettei autismin kirjoon kuuluva ihminen kenties tajua Nissen käytöksen epänormaaliutta.

Eikö olekin mielenkiintoista, ettei kukaan noin hyvin asian tajuava ollut todistamassa sitä oikeudessa... Taitaa taas olla niin, että vain hyvin huomattavat henkilöt ymmärtävät asian todistusarvon.

[LexVeritas]

Subjektiivinen kertomus ei ole todiste tarkkarajaisesta muistikatkoksesta.

Gustafssonin subjektiivista kertomusta/kokemusta tarkkarajaisesta muistikatkoksesta ei kyetä ainakaan menestyksekkäästi kiistämäänkään ts. hänen muistiaukkonsa tarkkarajaisuuden olemassaoloa ei voida arvioida objektiivisesti.

[Ross Sullivan]

Ilmeisestikin Gustafssonin muistamattomuuden pitäisi tekoälysi mukaan alkaa esimerkiksi tuntia ja pikkuhiljaa ennen hänen nukahtamistaan?

Gustafssonin muistikuvat ajalta ennen nukahtamistaan ovat pääosin ja vähitellen palautuneet hänen muistiinsa. Nukkumisensa ajalta hän ei tietenkään voi muistaa muistikatkottakaan muuta kuin unensa.

Gustafssonin muistiaukon tarkkarajaisuudessa ei ole mitään eriskummallista, jos hän nukkui tai oli puoliunessa saadessaan muistiaukon aiheuttaneen iskun esimerkiksi vasempaan ohimoonsa.

Kerrataan:

Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
Pitää muistaa, että sekä tajunnan alenemaan että
muistiaukon kestoon voi vaikuttaa erilaisia sekoittavia
tekijöitä, jotka vaikeuttavat niiden arviointia. Tällaisia
ovat esimerkiksi vakavat muut vammat, potilaalle tehdyt
leikkaukset, voimakkaat lääkitykset tai päihtymystila
vammautumisen aikana. Myös psyykkisellä mekanismilla
syntyvä muistikatko on mahdollinen lähinnä voimakkaasti
järkyttävien onnettomuuksien yhteydessä. Niinpä
aivovamman vakavuuden luokitteluun liittyy usein
epävarmuutta, joka täytyy ottaa huomioon myös
arvioitaessa vamman toipumisennustetta.

(Aivovammaliitto: Avainasiaa aivovammasta)

Arvioni on, että samat ihmiset, jotka aiemmin ovat väittäneet Gustafssonin muka "epätarkkojen muistikuvien" liittyen tapahtumiin ennen nukahtamista olevan eräänlainen aihetodiste hänen syyllisyydestään, alkavat ehkä väittää, että itse asiassa Gustafssonin pitäisikin muistaa ne huonommin tai ei ollenkaan.

Tämä pitkä oksennuksesi tosiaan on samalla surkea olkiukko. Sekoitat monta asiaa (muistikatko, siitä palautuminen ja muuta skebukkaa).

"Uskottavampaa ja lääketieteellisesti johdonmukaisempaa olisi, että Gustafssonin muistikatkos alkaisi jo ennen nukkumaanmenoa, jos hänellä todella oli aivovamman aiheuttama amnesia.

Tässä miksi:

1. Aivovammoihin liittyvä amnesia ei yleensä ole tarkkarajainen
Muistikatkokset alkavat usein epäselvästi, voivat laajentua taaksepäin (retrograadi amnesia) ja kattaa tunteja tai päiviä ennen ja jälkeen vamman.

2. "Muistan nukahtamiseen asti" voi olla harhaa
Nukahtamista edeltävä hetki ei välttämättä ole oikea muisto, vaan jälkikäteinen täydennys tai unimielikuvan sekoittuminen muistiin.

3. Narratiivinen hyöty
Jos muistikatkos alkaa ennen nukkumaanmenoa, se vähentää epäilyjä tarinan tarkkuudesta ja rekonstruoinnista. "Nukuin ja sitten kaikki oli pimeää" kuulostaa helposti liian siistiltä, kun taas "en muista iltaa kunnolla" on odotetumpaa aivovammapotilaalla.

Johtopäätös:
Jos Gustafsson olisi väittänyt, ettei muista tarkasti illasta mitään ennen nukkumista, se sopisi paremmin siihen, mitä tiedämme traumaattisesta amnesiasta. Nykyinen kertomus "muistan nukahtamiseen asti" vaikuttaa epätodennäköiseltä neurologisesta näkökulmasta."

[Ross Sullivan]

Subjektiivinen kertomus ei ole todiste tarkkarajaisesta muistikatkoksesta.

Gustafssonin subjektiivista kertomusta/kokemusta tarkkarajaisesta muistikatkoksesta ei kyetä ainakaan menestyksekkäästi kiistämäänkään ts. hänen muistiaukkonsa tarkkarajaisuuden olemassaoloa ei voida arvioida objektiivisesti.

Nissen tarinaa voidaan kuitenkin kokonaisuutena arvioida.

[LexVeritas]

Jos Gustafsson olisi väittänyt, ettei muista tarkasti illasta mitään ennen nukkumista, se sopisi paremmin siihen, mitä tiedämme traumaattisesta amnesiasta. Nykyinen kertomus "muistan nukahtamiseen asti" vaikuttaa epätodennäköiseltä neurologisesta näkökulmasta."

Voi se vaikuttaa käyttämäsi tekoälyn mielestä, toki. Mutta muistettakoon, että Gustafsson itse on kertonut nimenomaan, ettei hän muista tarkasti kaikkia asioita. Hän on kertonut muistavansa nukkumaanmenon ja sen jälkeen kaiken nukahtamiseen asti.
Hän ei siis ole väittänyt muistavansa kaikkea illasta, yöstä ja aamusta nukkumaanmenoon ja nukahtamiseensa asti.

Kertauksen kertausta:

Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta, ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri lainkaan.

Vammaa edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.

[Ross Sullivan]

Jos Gustafsson olisi väittänyt, ettei muista tarkasti illasta mitään ennen nukkumista, se sopisi paremmin siihen, mitä tiedämme traumaattisesta amnesiasta. Nykyinen kertomus "muistan nukahtamiseen asti" vaikuttaa epätodennäköiseltä neurologisesta näkökulmasta."

Voi se vaikuttaa käyttämäsi tekoälyn mielestä, toki. Mutta muistettakoon, että Gustafsson itse on kertonut nimenomaan, ettei hän muista tarkasti kaikkia asioita. Hän on kertonut muistavansa nukkumaanmenon ja sen jälkeen kaiken nukahtamiseen asti.
Hän ei siis ole väittänyt muistavansa kaikkea illasta, yöstä ja aamusta nukkumaanmenoon ja nukahtamiseensa asti.

Kertauksen kertausta:

Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta, ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri lainkaan.

Vammaa edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.

Ihmeellistä höpötystä edellä.
Ei kai kukaan muista kaikkea kaikista illoista.

Muistiaukkoa on kommentoinut myös neurologian professori:

"Neurologian professori Juha Öhman oudoksui Gustafssonin totaalisesti pimeitä vuorokausia. Nukkumaanmenosta sunnuntaiyöllä heräämiseen sairaalassa torstaina 9. kesäkuuta.

- Tajuton ei liiku, mutta hän äänteli ja liikkui sinä aikana. Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi."

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

[LexVeritas]

🠅

Neurologian professori Juha Öhman oudoksui Gustafssonin totaalisesti pimeitä vuorokausia. Nukkumaanmenosta sunnuntaiyöllä heräämiseen sairaalassa torstaina 9. kesäkuuta.

- Tajuton ei liiku, mutta hän äänteli ja liikkui sinä aikana. Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi."

Tässä suorastaan legendaariseksi muodostuneessa Turun Sanomien uutisankassa annetaan tosiaan ymmärtää, että joku olisi muka väittänyt Gustafssonin olleen tajuton sairaalassa 3-4 päivän ajan, mikä tosiasiassa on Gustafssonin muistiaukon kesto.

Tosiasia todistetusti on myös, ettei Gustafsson ollut tajuton enää edes löytöhetkellään. Hän kääntyili ja ääntelehti. Sairaalaan ensiavussa hän yritti vastailla poliisien kysymyksiin sanoin, joista ei saanut selvää. Täysin selvä asia on, ettei Gustafsson ollut tajuton sairaalaan tuotaessa, vaan hänen tajunnantasonsa oli ainoastaan alentunut.

Kyseessä on ilmiselvä toimittajan moka. Juha Öhman on takuulla tiennyt, ettei muistkatkos edellytä samanaikaista tajuttomuutta. Täysin naurettavaa uutisointia, tosiaan.

Oikeudessa Juha Öhman todisti olevan mahdollista, että Gustafsson oli murhapaikalla ennen löytymistään tajuton ja toimintakyvytön. Keskivaikean aivovamman diagnoosiin riittää tajuttomuuden osalta, että se kestää yli 30 minuuttia. Keskivaikeaan aivovammaan tyypillisesti liittyvän muistiaukon pituus on 1-7 vrk.

[Quorthon]

On ymmärrettävää, ettei autismin kirjoon kuuluva ihminen kenties tajua Nissen käytöksen epänormaaliutta.

Eikö olekin mielenkiintoista, ettei kukaan noin hyvin asian tajuava ollut todistamassa sitä oikeudessa... Taitaa taas olla niin, että vain hyvin huomattavat henkilöt ymmärtävät asian todistusarvon.

Kyllä ne vähän vähemmänkin huomattavat voi kommentoida omilla mielipiteillään nettifoorumilla.



*pltmtxtvp*tm

[Ross Sullivan]

🠅

Neurologian professori Juha Öhman oudoksui Gustafssonin totaalisesti pimeitä vuorokausia. Nukkumaanmenosta sunnuntaiyöllä heräämiseen sairaalassa torstaina 9. kesäkuuta.

- Tajuton ei liiku, mutta hän äänteli ja liikkui sinä aikana. Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi."

Tässä suorastaan legendaariseksi muodostuneessa Turun Sanomien uutisankassa annetaan tosiaan ymmärtää, että joku olisi muka väittänyt Gustafssonin olleen tajuton sairaalassa 3-4 päivän ajan, mikä tosiasiassa on Gustafssonin muistiaukon kesto.

Tosiasia todistetusti on myös, ettei Gustafsson ollut tajuton enää edes löytöhetkellään. Hän kääntyili ja ääntelehti. Sairaalaan ensiavussa hän yritti vastailla poliisien kysymyksiin sanoin, joista ei saanut selvää. Täysin selvä asia on, ettei Gustafsson ollut tajuton sairaalaan tuotaessa, vaan hänen tajunnantasonsa oli ainoastaan alentunut.

Kyseessä on ilmiselvä toimittajan moka. Juha Öhman on takuulla tiennyt, ettei muistkatkos edellytä samanaikaista tajuttomuutta. Täysin naurettavaa uutisointia, tosiaan.

Oikeudessa Juha Öhman todisti olevan mahdollista, että Gustafsson oli murhapaikalla ennen löytymistään tajuton ja toimintakyvytön. Keskivaikean aivovamman diagnoosiin riittää tajuttomuuden osalta, että se kestää yli 30 minuuttia. Keskivaikeaan aivovammaan tyypillisesti liittyvän muistiaukon pituus on 1-7 vrk.

Niin, Nissen tarina oireistaan on mahdollinen, mutta sen todennäköisyys on noin 5-10 prosentin luokkaa.

[Ross Sullivan]

🠅🠅

Ei pidä paikkaansa lainkaan.

Olen kirjoittanut Rissasesta vain kahden henkirikostapauksen kontekstissa: Raija Muukkosen murhan ja Kirkkonummen kolmoissurman. Nikki Ross Sullivan on liittänyt Rissasen lukuisiin selvittämättömiin henkirikostapauksiin, mm. David Hollowayhin ja Jukka S. Lahden murhaan.

🠅

Gustafsson on kertonut muistavansa nukahtamiseensa asti. Nämä muistikuvat ovat palautuneet hänen muistiinsa vähitellen, kuten pitääkin. Selvä asia on, ettei hän muista nukkumisensa ajalta mitään. Gustafsson sai muistikatkoksen aiheuttaneen vammansa mahdollisesti nukkuessaan. On väistämätöntä, että muistikuvien loppuessa nukahtamiseen, sitä seuranneen nukkumisen aikana syntynyt muistiaukko on oleva tarkkarajainen.

"Gustafsson sai muistikatkoksen aiheuttaneen vammansa mahdollisesti nukkuessaan. On väistämätöntä, että muistikuvien loppuessa nukahtamiseen, sitä seuranneen nukkumisen aikana syntynyt muistiaukko on oleva tarkkarajainen"

Aivan naurettavaa ja vahvistusharhaista paskaa! Blexi vielä korostaa olematonta kompetenssiaan asiassa.

"Aivovamman aiheuttama muistikatkos ei yleensä ole tarkkarajainen

Traumaattinen amnesia on tavallisesti:

laajenevaa (katoaa ajassa taaksepäin ja eteenpäin)

epäjatkuvaa

retrograadista ja anterogradista
→ Tarkkarajainen ("muisti katkeaa juuri nukahtaessa") muoto on epätyypillinen.

Nukkumisen aikainen muistamattomuus ei ole amnesiaa

Unen aikana ei normaalistikaan synny episodimuistia.

Jos väitetään, että aivovamma tapahtui unessa, se ei tee unenaikaista muistamattomuutta amnesiaksi, vaan siellä ei olisi muutenkaan muistikuvaa.

Muistikatkoksen raja ei ole helposti havaittavissa itse

Jos henkilö herää vamman jälkeen, hän ei voi tietää täsmällisesti, missä kohtaa muisti katkesi.

Voi olla, että muisto nukahtamisesta on rekonstruktio eikä todenmukainen.

Johtopäätös:
Ei ole väistämätöntä, että muistiaukko olisi tarkkarajainen vain siksi, että henkilö muistaa nukahtaneensa. Väite on väärä tai vähintään virheellisesti yleistetty lääketieteellisestä näkökulmasta."

JA:

"Yleisen lääketieteellisen ja neuropsykologisen ymmärryksen mukaan olisi uskottavampaa, että aivovamman aiheuttama muistiaukko (traumaattinen amnesia) olisi alkanut jo ennen nukkumista, ei tarkalleen juuri nukahtamishetkestä.

Miksi näin?
Traumaattiset muistikatkokset ovat harvoin tarkkarajaisia – ne alkavat usein epämääräisesti, ja katkovat muistia taakse- ja eteenpäin tapahtumahetken ympäriltä.

Jos henkilö muistaa "varmasti" nukahtaneensa, tämä voi olla jälkikäteinen rakennelma eikä aito muisto. Traumaattisen tilanteen jälkeen muistojen luotettavuus heikkenee.

Lisäksi, kuten aiemmin todettu:

"Nukkumisen aikainen muistamattomuus" ei ole todiste mistään, koska unessa muistia ei normaalisti edes tallennu.

Yhteenveto:
Jos muistiaukko alkaisi hieman ennen nukkumista, se olisi enemmän linjassa tyypillisten aivovamman oireiden kanssa. Siksi se olisi myös kertomuksena uskottavampi kuin väite, jossa muistikatkos alkaisi tarkalleen juuri nukahtamishetkellä."

[LexVeritas]

🠅

Niin. Kyllä se tosiaan niin on, ettei Gustafsson kertomansa mukaan muista kaikkea illasta, yöstä ja aamusta. Hän kertoo kyllä muistavansa nukkumaanmenon ja siitä nukahtamiseensa asti. Sekin voi olla valehtelematta syyttömän valemuisto, toki. Tekoäly on siinä oikeassa.
Näin ollen ei voida tosiasiassa järkiperustein edes väittää muistiaukkonsa olevan varmuudella tarkkarajainen, koskapa ei tiedetä milloinka tarkalleen muistiaukkonsa loppujen lopuksi tai pikemminkin alkujaan alkoi.

Hänen muistinsa lienee kuitenkin pääosin palautunut ajalta ennen vammautumista (kuten sen yleensä pitääkin pääosin palautua), ja vammautumishetken jälkeisen muistiaukkonsa ajalta muistinsa ei ole palautunut (kuten sen ei pidäkään palautua).

Gustafssonin muistiaukossa ei ole mitään eriskummallista. Muistiaukkonsa sopii täysin hänellä diagnosoituun vähintään keskivaikeaan aivovammaan, kuten professori Olli Tenovuo oikeudessa todisti.