Yhdellä lyönnillä, jonka syytä ei pystynyt selittämään, kertoi Ari tappaneensa siskonsa. Lyönti osui kaulan alueelle ja surmasi ilmeisesti heti. Kertomansa mukaan Ari lavasti tapahtuman näyttämään seksuaalirikokselta ja ryöstöltä.
Liitän mukaan kartan ruumiin löytöpaikasta. maisema on vuodesta 1970 paljon muuttunut ja vanhat sorakuopat metsittyneet. Tuosta Marja-Liisa kuitenkin löytyi, keltaisen ympyrän kohdalta. Autolla päässee vieläkin noin 100 metrin päähän, ken haluaa käydä paikan katsomassa.
Siskonsa surmanneen Ari Huuhtasen kuolema - Tampere 1975
Re: Siskonsa surmanneen Ari Huuhtasen kuolema - Tampere 1975
Kaikki sanomassa esitetty on mielikuvituksen tuotetta eikä sillä ole yhteyttä todellisiin tapahtumiin tai henkilöihin. Mahdolliset samankaltaisuudet ovat pelkkää sattumaa. Kirjoittaja on poliittisesti täysin korrekti.
Re: Siskonsa surmanneen Ari Huuhtasen kuolema - Tampere 1975
Surullinen tapaus.
Olin Marja-Liisan kanssa samalla luokalla ja jouduin kerran näyttämään hänelle tulleet läksyt, kun oli poissa koulusta.
Talon kotiovi oli täynnä kirveeniskun jälkiä ja muita kolhuja. Koputtaessani ovelle isä tuli ovelle uunopaidassaan viinalle haisten ja kädentynkä ojossa. "Mitäs kölvi haluaa?".
Kerroin asian ja Marja-Liisa tuli ovelle häpeillen silmä mustana, eli siinä syy poissaoloon.
Kerran isä ja pojat ajoivat meidän pihaan Commer copillaan josta oli kaikki ikkunat hajalla. Meillä oli pihassa samanlainen ja olisivat halunneet ostaa siitä ikkunat. "Tuli vähän riitaa poikien kanssa" isä totesi.
Seuraavan kerran törmäsin asiaan 1975 kun sitä Aria etsittiin. Asuin silloin Pispalassa ja meillä oli ulkohuusi. Olimme siinä velipojan kanssa haudanneet paskasaavin sisällön siihen pihaan. Parin päivän päästä poliisi tuli kyselemään että mitäs sinne haudattiin. "Saatte kalajakorin jos tunnustatte".
Marja-Liisan kanssa oli niiden kotitalossa ja muuallakin ihan saman näköinen, mutta vanhempi tyttö, muistaakseni nimeltään Terttu. Luulin aina että oli sisko.
Molemmat oli samanlaisia kauhean arkoja ja pelokkaita. Äiti oli kanssa tosi pelokkaan ja nolon oloinen aina.
Ikuiseen helvettiin pitäisi joutua tuollaiset kotiolot lapsilleen tehneen isän.
Olin Marja-Liisan kanssa samalla luokalla ja jouduin kerran näyttämään hänelle tulleet läksyt, kun oli poissa koulusta.
Talon kotiovi oli täynnä kirveeniskun jälkiä ja muita kolhuja. Koputtaessani ovelle isä tuli ovelle uunopaidassaan viinalle haisten ja kädentynkä ojossa. "Mitäs kölvi haluaa?".
Kerroin asian ja Marja-Liisa tuli ovelle häpeillen silmä mustana, eli siinä syy poissaoloon.
Kerran isä ja pojat ajoivat meidän pihaan Commer copillaan josta oli kaikki ikkunat hajalla. Meillä oli pihassa samanlainen ja olisivat halunneet ostaa siitä ikkunat. "Tuli vähän riitaa poikien kanssa" isä totesi.
Seuraavan kerran törmäsin asiaan 1975 kun sitä Aria etsittiin. Asuin silloin Pispalassa ja meillä oli ulkohuusi. Olimme siinä velipojan kanssa haudanneet paskasaavin sisällön siihen pihaan. Parin päivän päästä poliisi tuli kyselemään että mitäs sinne haudattiin. "Saatte kalajakorin jos tunnustatte".
Marja-Liisan kanssa oli niiden kotitalossa ja muuallakin ihan saman näköinen, mutta vanhempi tyttö, muistaakseni nimeltään Terttu. Luulin aina että oli sisko.
Molemmat oli samanlaisia kauhean arkoja ja pelokkaita. Äiti oli kanssa tosi pelokkaan ja nolon oloinen aina.
Ikuiseen helvettiin pitäisi joutua tuollaiset kotiolot lapsilleen tehneen isän.
Re: Siskonsa surmanneen Ari Huuhtasen kuolema - Tampere 1975
Millään puolustelematta häntä. En yritä siis oikeuttaa tai hyväksy hänen tekemisiään tai tekemättäjättämisiään, mutta yritän ymmärtää että mistä moinen on johtunut. Veikkaisin, että sota on jättänyt arpia sieluunkin ja niistä ei tuohon aikaan ollut sosiaalisesti soveliasta puhua kenellekään. Viinalla ja väkivallalla korjailtiin oloa.A.Aimo kirjoitti: Pe Elo 08, 2025 6:38 pm Ikuiseen helvettiin pitäisi joutua tuollaiset kotiolot lapsilleen tehneen isän.
Myös omat ukkini vaikenivat kaikesta sotakokemuksistaan hautaan asti. Vasta sotaveteraanien veljesliiton (tai vastaavan) kirjoista olen saanut lukea heidän haavoittumisistaan sodissa. Ukit eivät puhuneet noista puolella tavullakaan eläessään.
Kiitoksia A.Aimo aikalaistarinastasi! Oli mielenkiintoista luettavaa.
Re: Siskonsa surmanneen Ari Huuhtasen kuolema - Tampere 1975
Tiedän toki. Oma isä oli sodassa ja sodan jälkeen kännissä hän oli aina sodassa. Ja kun hän oli kännissä lähes aina niin kehä oli valmis.
Tosin en häntä nähnyt 10 ikävuoden jälkeen kuin ehkä kolme kertaa.
Sota oli tosi traumaattinen. Joukot koottiin saman kylän pojista, ajatuksena että kaveria ei niin helposti jätettäisi pulaan. Mutta kun se naapurin poika hajosi palasiksi siinä vieressä niin se näky ei verkkokalvolta lähde helposti.
Tosin en häntä nähnyt 10 ikävuoden jälkeen kuin ehkä kolme kertaa.
Sota oli tosi traumaattinen. Joukot koottiin saman kylän pojista, ajatuksena että kaveria ei niin helposti jätettäisi pulaan. Mutta kun se naapurin poika hajosi palasiksi siinä vieressä niin se näky ei verkkokalvolta lähde helposti.
Re: Siskonsa surmanneen Ari Huuhtasen kuolema - Tampere 1975
finnbar87 kirjoitti: Pe Elo 08, 2025 7:16 pmMillään puolustelematta häntä. En yritä siis oikeuttaa tai hyväksy hänen tekemisiään tai tekemättäjättämisiään, mutta yritän ymmärtää että mistä moinen on johtunut. Veikkaisin, että sota on jättänyt arpia sieluunkin ja niistä ei tuohon aikaan ollut sosiaalisesti soveliasta puhua kenellekään. Viinalla ja väkivallalla korjailtiin oloa.A.Aimo kirjoitti: Pe Elo 08, 2025 6:38 pm Ikuiseen helvettiin pitäisi joutua tuollaiset kotiolot lapsilleen tehneen isän.
Myös omat ukkini vaikenivat kaikesta sotakokemuksistaan hautaan asti. Vasta sotaveteraanien veljesliiton (tai vastaavan) kirjoista olen saanut lukea heidän haavoittumisistaan sodissa. Ukit eivät puhuneet noista puolella tavullakaan eläessään.
Kiitoksia A.Aimo aikalaistarinastasi! Oli mielenkiintoista luettavaa.
Ari Huuhtanen lusi samalla kongilla kuin minä Riihimäellä ainakin vuosina 71-72.Hän oli lyhyt,laiha kundi,oltiin samaa ikäluokkaa.Eli Riihimäen nuorimmasta päästä.Häntä kutsuttiin siellä ” lempinimellä” Tikru.Oli vähän väliä riidoissa jonkun kanssa eikä ollut muutenkaan kenenkään kaveri tai suosiossa.Oli kyllä käsistään nopea ,voimaa vain puuttui.Minulla oli jonkin aikaa sellikaverina eräs myös nuori kundi Huuhtasen naapurista Ylöjärveltä joka tunsi hyvin sekä Arin että siskon.Hän väitti että Ari olisi raiskannut siskonsa ,tämä tarina ei sitten tainnut pitääkään paikkaansa.Näin Tikrun(Arin) Pengerkadun Krimissä Stadissa joskus noin 1975.Oli jostain syystä ajautunut Helsinkiin.
- Oikeus ennen kaikkea
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17438
- Liittynyt: Ti Maalis 30, 2021 2:48 pm
Re: Siskonsa surmanneen Ari Huuhtasen kuolema - Tampere 1975
Todella mielenkiintoinen kertomus!
Tuo Pispankatu 25 talo on yhä pystyssä, mutta julkisivua on täysin uusittu.
Tuo Pispankatu 25 talo on yhä pystyssä, mutta julkisivua on täysin uusittu.
-
Huutaja Jaana
- Horatio Caine
- Viestit: 6103
- Liittynyt: Pe Joulu 09, 2022 7:54 am
-
Huutaja Jaana
- Horatio Caine
- Viestit: 6103
- Liittynyt: Pe Joulu 09, 2022 7:54 am