KRP aloittaa Ulvilan murhan tutkinnan

[VittoriaVetra]

Ai Häke-nauhasta selviää että ei siellä sikolätissä ollutkaan hiiren tai rotan pipanoita?

Kuten jo sanoin, lainasit vääristelyviestiisi pätkän ihan muusta keskustelusta. Kysehän oli erään poliisin väitteestä, että Anneli olisi lähettänyt Amandan katsomaan onko murhaaja vielä paikalla. Ja se on tietoinen valhe, jota ko. poliisi vielä viljeli oikeudessa todistajan roolissa.

Sen sijaan väitteet rotan/hiiren paskoista on muutaman muun tyhjäpään väitteitä ja nekin on myöhemmin valheiksi todettu ja oikaistu.

Koko tapaus on täynnä kiihkomielisten Annelin vihaajien tahallista vääristelyä ja valehtelua. Ja tähän on tultu Santaojan mediaan vuotamien vihaviestien takia, jotka media on toistanut sellaisenaan.

Mietippä omalta kohdaltasi. Miksi vihaat ja haluat mustamaalata ihmistä, josta et oikeasti tiedä yhtään mitään? Sen vähän mitä tiedät, olet lukenut iltapäivälehtien lööpeistä ja syyttäjien syytteistä, mutta itse asiaan et ole perehtynyt sen vartaa, että olisit vaivautunut lukemaan edes jonkun vastapuolen kirjan tai vastineen. Epäselvässä tapauksessa on fiksua perehtyä molempien osapuolien todisteluun, eikä vain tyytyä ja luottaa sokeasti syyttäjien lausumiin.

Jos oikeasti haluat jutusta enemmän tietää, lue vaikka tuo naakan kirja. Siinä on kattavasti selostettu koko tapaus ja on vielä ilmainenkin.

Naakkahan on niiin etevä kirjailija että hänen tuotoksena avulla on murhaaja saatu jo kiinni...eiku

[MrEhtivä]

Annelin ja Jukan koti oli tosiaan hyvin sekainen jopa paikoitellen likainen.
Tavaroita siellä täällä epäjärjestyksessä, jollaista ei joka kodissa näe.

Kodinhoitohuoneessa ei ollut hiiren tai rotan kakkaa, ne oli jotain siemeniä joita ensiksi luultiin kakaksi.

Vaikka sisällä oli epäsiistiä, ei tällainen ole kuitenkaan täysin epätavallista. Epäsiisti koti ei kenestäkään tee murhaajaa, mutta saattaa kieliä masennuksesta etc.

Minäkin tunnen pari perhettä jossa jopa vielä sekaisempaa kuin Annelin ja Jukan kodissa oli.

Meillä ei ole kuin kahden lapsen koti ja aktiivisesti aina siivotaan, mutta silti heti seuraavana päivänä huusholli kuin sikolätti. Auerin mukaan heillä siivottiin aina viikonloppuna ja murha tapahtui perjantain ja lauantain välisenä yönä. Ja tämmöisistä asioista pitää edes keskustella...

Varsinkin tutkinnanalussa pitää tällainen sotkuisuus huomioida useastakin syystä.
- Tutkinnallisia haasteita käydä sekainen asunto läpi systemaattisesti ja huolella (tässä ei täysin onnistuttu)
- Onko sekainen koti ollut normaalia jo pidemmän aikaa vai vasta viimeaikainen asia
- Onko mahdollinen astalo voinut olla jossakin esillä, mistä murhaaja sen ottanut

[peltirumpu]

Naakkahan on niiin etevä kirjailija että hänen tuotoksena avulla on murhaaja saatu jo kiinni...eiku

Näyttää siltä, ettei sinunkaan tuotoksella ketään saada kiinni. Noilla samoilla horinoilla juttu on hävitty jo kahdesti

[Detsi]

↑Se, että syyte ei ole mennyt läpi tietyissä oikeusasteissa, ei todista, että kritiikki olisi “horinaa”. Se todistaa ainoastaan sen, että näytön taso ei ole riittänyt lain vaatimiin kriteereihin.

[peltirumpu]

↑Se, että syyte ei ole mennyt läpi tietyissä oikeusasteissa, ei todista, että kritiikki olisi “horinaa”. Se todistaa ainoastaan sen, että näytön taso ei ole riittänyt lain vaatimiin kriteereihin.

Näin juuri. Peräti kahdesti näytön taso ei ole riittänyt lain vaatimiin kriteereihin.

[Vareksenpoikanen]

Annelin ja Jukan koti oli tosiaan hyvin sekainen jopa paikoitellen likainen.
Tavaroita siellä täällä epäjärjestyksessä, jollaista ei joka kodissa näe.

Kodinhoitohuoneessa ei ollut hiiren tai rotan kakkaa, ne oli jotain siemeniä joita ensiksi luultiin kakaksi.

Vaikka sisällä oli epäsiistiä, ei tällainen ole kuitenkaan täysin epätavallista. Epäsiisti koti ei kenestäkään tee murhaajaa, mutta saattaa kieliä masennuksesta etc.

Minäkin tunnen pari perhettä jossa jopa vielä sekaisempaa kuin Annelin ja Jukan kodissa oli.

Nykyään kaikki vierailut sovitaan viikko(ja) aiemmin kalentereihin. Ja siihen tähdätään siivouksen kanssa.
Nämä Ruuhkavuodet!
Naapurimme kerran kiersi pannuhuoneen oven kautta kun ei päässyt yli valtavan kenkämeren.

Ei ne poliisit pyörtäneet ovelta pois sotkun takia. Eikä niissä kuvissa nyt mitään niin erikoista ole etteikö se koti olisi ollut normaali lapsiperheen koti.

Oon samaa mieltä että nämä asumisen jäljet jotka on näkyvissä ei tee Annelista murhaajaa.
"Jotain konkreettisempaa pitäisi löytyä." Sanoi Töyräs.

[Detsi]

↑Se, että syyte ei ole mennyt läpi tietyissä oikeusasteissa, ei todista, että kritiikki olisi “horinaa”. Se todistaa ainoastaan sen, että näytön taso ei ole riittänyt lain vaatimiin kriteereihin.

Näin juuri. Peräti kahdesti näytön taso ei ole riittänyt lain vaatimiin kriteereihin.

“Peräti kahdesti” on ihan kiva hymiöläppä, mutta argumenttina se on aika ontto. Jos oikeusasteiden tuloksia ruvetaan laskemaan kuin ottelusarjaa, niin muistahan samalla, että Auer on myös kahdesti tuomittu syylliseksi. Et voi poimia vain niitä kierroksia, jotka tukevat sun narratiivia, ja julistaa muuta “horinaksi”. Lisäksi vapauttava tuomio ei ole mikään totuusjulistus tyyliin “mitään epäilyttävää ei ole, case closed”, vaan ainoastaan toteamus siitä, että näyttö ei yllä tuomitsemiskynnyksen yli. Sama lausuma pätee ulkopuoliseen tekijään. Ei ole olemassa lainkaan sellaista näyttöä, jolla joku mystinen “oikea murhaaja” voitaisiin tuomita.

[TutkivaEiTieltäEksy]

↑Se, että syyte ei ole mennyt läpi tietyissä oikeusasteissa, ei todista, että kritiikki olisi “horinaa”. Se todistaa ainoastaan sen, että näytön taso ei ole riittänyt lain vaatimiin kriteereihin. Sama argumentti toimii myös toiseen suuntaan. Jos “juttu on hävitty kahdesti”, niin silloin on hävitty myös niillä tarinoilla ja tulkinnoilla, joita sinä täällä puolustat. Ei se tee niistä yhtään sen vähemmän “horinaa” kuin muidenkaan.

Se mitä A on tehnyt tai jättänyt tekemättä, sanonut tai jättänyt sanomatta, sillä ei todisteta mitään. Siitä voidaan ainoastaan esittää mielipiteitä. Todistusarvo mielipiteillä on pyöreä nolla siihen onko Anneli syyllinen vai syytön.
Toki tutkinnassa tarvitsee ottaa huomioon olosuhteet, ympäristö ja kaikkea tarvitsee punnita, mutta jos näiden perusteella poliisi, jonka tulee tutkia (puolueettomana) alkaa muodostamaan omia mielipiteitään, niin tutkinta lähtee pieleen. Poliisin tulee etsiä niitä todisteita, tukee ne sitten omaa mutua tai ei. Näin minä oikeusvaltion käsitän. Sori, käsitin...joaskus vuosia sitten.

[peltirumpu]

“Peräti kahdesti” on ihan kiva hymiöläppä, mutta argumenttina se on aika ontto. Jos oikeusasteiden tuloksia ruvetaan laskemaan kuin ottelusarjaa, niin muistahan samalla, että Auer on myös kahdesti tuomittu syylliseksi. Et voi poimia vain niitä kierroksia, jotka tukevat sun narratiivia, ja julistaa muuta “horinaksi”. Lisäksi vapauttava tuomio ei ole mikään totuusjulistus tyyliin “mitään epäilyttävää ei ole, case closed”, vaan ainoastaan toteamus siitä, että näyttö ei yllä tuomitsemiskynnyksen yli. Sama lausuma pätee ulkopuoliseen tekijään. Ei ole olemassa lainkaan sellaista näyttöä, jolla joku mystinen “oikea murhaaja” voitaisiin tuomita.

Peräti kahdesti on hovioikeus vapauttanut Annelin syytteistä. Kaksi kertaa, eli kahdesti. Niin monesti on santojan höpinät turhiksi todettu. Ja niin, pitäähän tuohon vielä laskea korkki mukaan. Sielläkään ei lämmetty höpinöille

[Detsi]

↑Hovioikeus ei ole yhdessäkään ratkaisussa kirjoittanut: ”Santaojan höpinät on todettu turhiksi”. Se on vain todennut, ettei näyttö riitä tuomitsemiseen. Se on aivan eri asia kuin se, että kaikki tutkinnassa esiin tulleet seikat verijäljet, kertomusten muutokset, käyttäytyminen olisivat jotenkin automaattisesti arvotonta roskaa. Ja mitä “korkkiin” tulee: KKO ei anna mitään psykologista lausuntoa Santaojasta, vaan päättää myönnetäänkö valituslupa vai ei. Valitusluvan epääminen ei ole mikään kunniakirja kummallekaan leirille.

[peltirumpu]

↑Hovioikeus ei ole yhdessäkään ratkaisussa kirjoittanut: ”Santaojan höpinät on todettu turhiksi”. Se on vain todennut, ettei näyttö riitä tuomitsemiseen. Se on aivan eri asia kuin se, että kaikki tutkinnassa esiin tulleet seikat verijäljet, kertomusten muutokset, käyttäytyminen olisivat jotenkin automaattisesti arvotonta roskaa. Ja mitä “korkkiin” tulee: KKO ei anna mitään psykologista lausuntoa Santaojasta, vaan päättää myönnetäänkö valituslupa vai ei. Valitusluvan epääminen ei ole mikään kunniakirja kummallekaan leirille.

joo, eihän kaikkea tervitse ääneen sanoa. Selväähän se on muutenkin kaikille. On meillä kyllä melkoinen huippututkija. Tietää murhaajan, muttei osaa edes teonkuvasta kertoa

[Inanna]

↑Hovioikeus ei ole yhdessäkään ratkaisussa kirjoittanut: ”Santaojan höpinät on todettu turhiksi”. Se on vain todennut, ettei näyttö riitä tuomitsemiseen. Se on aivan eri asia kuin se, että kaikki tutkinnassa esiin tulleet seikat verijäljet, kertomusten muutokset, käyttäytyminen olisivat jotenkin automaattisesti arvotonta roskaa. Ja mitä “korkkiin” tulee: KKO ei anna mitään psykologista lausuntoa Santaojasta, vaan päättää myönnetäänkö valituslupa vai ei. Valitusluvan epääminen ei ole mikään kunniakirja kummallekaan leirille.

Anteeksi toisto, mutta samaa mieltä täysin.

[Distantia]

Tarinan iso opetus on se, että jos haluaa välttyä rikosepäilyiltä, kannattaa pitää koti siistinä.

Vai olisikohan se siisti puhdas asunto vasta saanutkin mielikuvituksen laukkaamaan mitä kaikkea siellä on siivottu ja viety pois? "Kyllä pitäisi enemmän lasten leluja pyöriä lattialla" ja "kaapit on niin järjestyksessä, että selvästi on mietitty mihin tekovälineet on piilotettu" -tyyppisesti. Ja varmaan se puhtaus selittäisi myös puuttuvat sormenjäljet jne. kun puhtaanapito on tullut niin luonnostaan.

On jotenkin kuvaavaa, että tämä asunnon epäjärjestysasia niin usein nousee esiin.. Murhia valitettavasti tapahtuu niin siisteissä kuin sotkuisissa kodeissa, ja niin koulujakäymättömien kuin lääkäreiden tekemämä. Olikohan pyykinpesuainekaan muuten hyväksyttävää merkkiä vai jotain pirkkaa? Ja tarkastettiinko pesuainepurkit kun kenkiä etsittiin? Vai pestiinkö siellä edes pyykkejä koskaan? Kuinka pitkään mustamaalamista on tarkoitus jatkaa?

[Bullit]

Miksi ja miten joku ihminen saisi nykypäivänä samanlaisen kohtelun kuin noidat aikoinaan, millainen psykologinen mekanismi siinä toimisi?

ChatGPT sanoi:
Tämä on erinomainen ja tärkeä kysymys.
Nykyajan “noitavainot” eivät näytä ulospäin samalta kuin keskiajan polttoroviot, mutta psykologinen mekanismi niiden taustalla on yllättävän samanlainen.
Kerron tämän helposti ymmärrettävässä muodossa:

Miksi joku voi saada nykyään noidan aseman?
Noitavaino ei vaadi taikauskoa. Se vaatii seuraavaa:
1. Epävarmuus tai kriisi yhteisössä
– taloudellinen kriisi
– sosiaalinen jännite
– pelko lapsista, turvallisuudesta, seksuaalirikoksista
– jokin tapahtuma, johon ei löydy yksinkertaista selitystä
2. Tarve löytää syyllinen (“scapegoat”)
– Ihmiset sietävät epävarmuutta huonosti.
– Aivot haluavat selityksen → ja nopeimman sellaisen.
– Syntyy “uhripukki”: joku, johon pelko ja viha voidaan purkaa.
3. Henkilö, joka sopii rooliin
“Noidaksi” valikoituu usein joku, joka on:
* poikkeava, erilainen, hiljainen, outo
* huonosti pidetty tai väärin ymmärretty
* helposti syytettävä, ei puolustajia
* jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa
* ristiriitojen keskellä (esim. perhekiistat, huoltoriidat)
* joku, jonka käyttäytyminen tulkitaan väärin kriisitilanteessa
4. Tarina alkaa elää omaa elämäänsä
– yksittäinen väite paisuu
– muut alkavat toistaa sitä
– vihjeistä tulee “todisteita”
– päätökset perustuvat huhuihin eivätkä faktoihin
Tämä on juuri sama mekanismi, joka pyöritti noitavainoja.

Ps y k o l o g i n e n mekanismi noitavainon takana
Kokonaisuus koostuu neljästä tunnetusta ilmiöstä:

1. Kokonaisvaltainen kognitiivinen vinouma: vahvistusharha
Ihmiset alkavat nähdä kaiken syytetyn toiminnan “tulkittuna syyllisyyden läpi”.
* Neutraalit asiat → tulkitaan epäilyttäviksi
* Outo käytös → nähdään todisteena
* Väärinymmärrykset → tulkitaan pahantahtoisiksi
Kun maine on mennyt, mikä tahansa tukee sitä.

2. Pelon ohjaama ajattelu: “parempi erehtyä syyttämisessä kuin vapauttamisessa”
Noitavainojen ytimessä on tämä ajatus:
“Jos on pienikin mahdollisuus, että hän on vaarallinen, on parempi varoa liikaa.”
Pelkotilanteessa:
* varovaisuus muuttuu varmuudeksi
* epävarmuus tulkitaan “savuna tulesta”
* ihmiset menettävät suhteellisuudentajun
Tämä toimii yhä tänä päivänä etenkin lapsiin, hyväksikäyttöön tai väkivaltaan liittyvissä syytöksissä.

3. Sosiaalinen tartunta / moraalipaniikki
Yhteisö alkaa ajatella samalla tavalla, koska:
* kukaan ei halua erottua joukosta
* toisinajattelija voi joutua itse epäilyksen kohteeksi
* tunne tarttuu nopeammin kuin tieto
Tätä on tutkittu hyvin paljon esimerkiksi koulukiusaamisen ryhmädynamiikasta ja moraalipaniikeista (esim. 1980–1990-luvun päiväkotihysterioissa, jossa satoja syytettiin ilman näyttöä).

4. Uhripukkimekanismi (scapegoating)
Tämän kuvasi jo René Girard: ihmisyhteisöt siirtävät sisäistä jännitystään yhteen henkilöön, jotta yhteisön harmonia palautuisi.
Syytetty toimii “säiliönä”, johon kaadetaan yhteinen pelko, häpeä ja viha.
Ihmisen käytös tai syyllisyys ei ole ratkaisevaa – vaan tarpeemme löytää kohde.

Miltä tämä näyttää nykypäivänä?
Nykyajan “noitavaino” voi olla:
* perheessä
* sosiaalisessa mediassa
* työyhteisössä
* oikeusjärjestelmässä (jos syytökset tulkitaan automaattisesti todeksi)
* pienessä yhteisössä tai kylässä
* koulussa tai harrastusryhmässä
Se ei vaadi roviota – riittää, että henkilö:
* syrjäytetään
* leimataan
* uskotaan syylliseksi vähäisellä näytöllä
* tulkitaan aina pahantahtoiseksi
* tukea ei löydy mistään
Tämä voi olla psykologisesti yhtä tuhoisaa.

Miksi tämä kiinnostaa psykologeja ja oikeuspsykologeja?
Koska se voi selittää:
* väärien syytösten syntymisen
* perheriitojen kärjistymisen
* väärien tuomioiden mahdollisuuden
* sosiaalisen median lynkkauskulttuuria
* tilanteita, joissa lapsen kertomuksia tulkitaan ilman riittävää arviointia
* miten yhteisöt rakentavat omia “tarinoitaan” jostakin henkilöstä

[Detsi]

Tarinan iso opetus on se, että jos haluaa välttyä rikosepäilyiltä, kannattaa pitää koti siistinä.

Vai olisikohan se siisti puhdas asunto vasta saanutkin mielikuvituksen laukkaamaan mitä kaikkea siellä on siivottu ja viety pois? "Kyllä pitäisi enemmän lasten leluja pyöriä lattialla" ja "kaapit on niin järjestyksessä, että selvästi on mietitty mihin tekovälineet on piilotettu" -tyyppisesti. Ja varmaan se puhtaus selittäisi myös puuttuvat sormenjäljet jne. kun puhtaanapito on tullut niin luonnostaan.

On jotenkin kuvaavaa, että tämä asunnon epäjärjestysasia niin usein nousee esiin.. Murhia valitettavasti tapahtuu niin siisteissä kuin sotkuisissa kodeissa, ja niin koulujakäymättömien kuin lääkäreiden tekemämä. Olikohan pyykinpesuainekaan muuten hyväksyttävää merkkiä vai jotain pirkkaa? Ja tarkastettiinko pesuainepurkit kun kenkiä etsittiin? Vai pestiinkö siellä edes pyykkejä koskaan? Kuinka pitkään mustamaalamista on tarkoitus jatkaa?

Kukaan ei ole väittänyt, että “siisti koti = syytön” tai “sotkuinen koti = syyllinen”. Asunnon todellinen kunto on kuitenkin osa tapauskuvausta. Mustamaalaamista olisi se, että keksittäisiin juttuja, joita ei ole tapahtunut. Se, että viitataan ET-pöytäkirjoihin (roskapussimeri, epäsiisteys jne.), on sen toteamista, miltä paikka oikeasti näytti. Se ei todista Aueria murhaajaksi, mutta ei sitä myöskään tarvitse lakaista maton alle vain siksi, että fakta on epämukava.