Telttamysteeri?

[kujala]

Ensimmäinen lyönti, jalat melkein yhdessä, jolloin on tasapainon menetyksen pelossa pakko ollut ottaa "taka-askel" vasemmalla jalalla paljaalle maalle ja sitten toinen lyönti, joka on osunut matalammalla olevaan päähän, josta roiskeet oikeaan kenkään, eli voisiko kujala ottaa kantaa tällaiseen teoriaan?

Toinen lyönti Tuulikkiin on annettu kokonaan eri suunnasta. Sen seurauksena on syntynyt soikeita roiskeita, joiden suunta on n. 90 astetta eri suuntaan verrattuna 1. lyönnin roiskeisiin. Lisäksi kontaktipiste on ollut hiukan eri paikassa. Lisäksi molemmissa iskuissa Tuulikki on ollut hyvin matalalla - toisessa melko varmasti n. 20 cm, ensimmäisessä voi olla hiukan tätä korkeammalla mutta ei paljon.

Olen tähän kuvaan nopeasti tuhertanut todennäköiset iskujen suunnat ja kontaktikorkeudet (tämä kuvaa lysyssä olevaa telttaa):
kuva

Jalat yhdessä ei mielestäni toimi, koska Tuulikki ei ole voinut olla kummankaan iskun aikana pystyssä vaan korkeintaan jossakin konttausasennon ja makaamisen välimaastossa - toisessa iskussa luultavasti makuulla. Jos lyödään näin matalalla olevaa päätä, lyöjä menee automaattisesti polviasentoon.

Nämä ovat vain omia mielipiteitäni veriroiskelöydösten perusteella, näitä ei kannata kovin vakavasti ottaa. Tuosta jälkimmäisestä lyönnistä olen yhtä mieltä, mutta tuo ensimmäinen arveluttaa.

[papillon]

Nämä ovat vain omia mielipiteitäni veriroiskelöydösten perusteella, näitä ei kannata kovin vakavasti ottaa. Tuosta jälkimmäisestä lyönnistä olen yhtä mieltä, mutta tuo ensimmäinen arveluttaa.

Joo ei se Hessukaan tosissaan tainnut olla, muisteli tangon askelia versiossaan, luulen niin.

[kujala]

Onko Kujalalla teoriaa näille kiilamaisille, verettömille alueille?

Mielestäni ko. alueet voisivat olla hyökkääjän peukalosta ja etusormesta syntyneet void-alueet. Tämä vaatii aivan erityistä astalon muotoa, sellaista, jossa peukalon ja etusormi eivät automaattisesti asetu eri puolille astaloa vaan ovat lähekkäin toisiaan. Kivessä voivat peukalo ja etusormi asettua lähelle toisiaan, jos kiven päälliosa on pyöreä, pallomainen. Silloin kaikki sormet asettuvat tasaisesti kiven ympärille eikä esim. niin, että peukalo on toisella puolella ja kaikki muut toisella.

Piirsin variaation teoreettisesta astalosta, johon lisäsin pallomaisen yläosan:
11b

Tällaiseen astaloon voi tarttua esim. tällä tavalla:
11c

Lyötäessä ja kiven jyrkän kulman osuessa kohteeseen voivat peukalo ja etusormi synnyttää voidin haavasta yläviistoon lähteville veriroiskeille. Tällöin peukalo ja etusormi monistuvat teltan pintaan kokoaan isompina, koska ne ovat niin lähellä roiskelähdettä:
11d

En keksinyt selityksenä kiilamaisille voideille muuta kuin hyökkääjän sormet, Tuulikin vasemman käden sormet ja jollakin todennäköisyydellä jokin tietty Tuulikin hiusmalli. Tietty nuo kaksi kiilaa ja niiden välissä oleva rako voisivat kuulua itse aseeseekin, mutta silloin se ei varmaankaan ole kivi.

[konsta]

Ai siis Nisseäkin on lyöty kivellä?

[kujala]

Lisää tutkimuksia voidilla

Kylmä tosiasia on, että hyökkääjän kenkä ja Tuulikin oikea käsi eivät riitä vielä täyttämään koko void-aluetta. Tarvitaan siis vielä kolmaskin objekti! Ensi alkuun on kuitenkin selvitettävä, missä suunnassa kenkä mahtuu void-alueelle.

Kengän kannalta kriittisiä pisteitä void-alueessa ovat mielestäni seuraavat:
Kuva 1

Olen yrittänyt sovitella void-alueen vasempaan laitaan normaalia noin 43-kokoista miesten kenkää. Jos hyökkääjän jalka on ollut pienempi, saadaan lisää pelivaraa. Jos jalka on ollut suurempi, void-alueen koko ei ehkä riitä. Kuitenkaan 43-kokoinen kenkäkään ei näytä mahtuvan vasempaan laitaan:
Kuva 2

Kaksi kriittistä pistettä katoaa näkyvistä. Yksi roiske voisi vielä mennä erikoisena kimmokeroiskeena, mutta tuskin kahta. Kenkää on soviteltava eri suunnassa. Kun kenkä asetellaan näin, havaitaan, että mikään roiske ei katoa:
Kuva 3

Tutkitaan hieman tarkemmin voidia. Voidin vasemmalle laidalle muodostuu yhtä roisketta lukuun ottamatta melkein viivasuora roiskeiden reuna:
Kuva 4

Nämä roiskeet ovat todennäköisesti niitä, jotka ovat lentäneet jalan vasemmalta puolelta. Samanlainen reuna havaitaan toisessa suunnassa. Nämä roiskeet ovat luultavasti lentäneet jalan taakse (oikealta puolelta):
Kuva 5

Jos jalka on ollut edessä, miten ihmeessä roiskeita on voinut lentää niin pitkälle vasemmalla jalan oikealta puolelta? Ainoa selitys on siinä, että sääri on ollut voimakkaasti vasemmalle kallellaan:
Kuva 6

Etummaista jalkaa on pitänyt kallistaa polviasennossa vasemmalle, koska on a) tarvittu lisää tilaa lyövälle kädelle (oikea käsi), ja/tai b) on haettu tasapainoa. Jos oikea jalka on ollut polviasennossa edessä, pätevät molemmat selitykset, mutta jos vasen jalka on ollut edellä, pätee keskeisesti vain jälkimmäinen, koska tässä asennossa oikealle kädelle syntyy automaattisesti tilaa lyödä.

Kun sääri on ollut vasemmalla taipuneena, on lahje vasemmalle kallistunut. Tämä selittää suuren katveen kengän vasemmalla puolella; katve on lahkeen synnyttämä. Näin selittyy kuin itsestään myös yksi vasemman puolen suorasta linjasta erillään oleva roiske. Ko. roiske on merkki siitä, mihin asti lahje on ylettynyt:
Kuva 7

Tämä kaikki on kuitenkin vasta n. 1/3 koko void-alueen mysteeristä. Olen itse päätynyt siihen, että kengän vieressä on ollut Tuulikin oikea käsi. Aikaisemmin kuitenkin esitin käden asennon hieman ylimalkaisesti. Nyt tarkennan sitä. Käsi on ollut aivan kengän vieressä. Muutaman roiskeryhmän perusteella voi tehdä oletuksia, mistä kohtaa käsi on kulkenut:
Kuva 8

Käden eteen ja taakse lentää roiskeita, mutta kuvan mukaisesti myös alle. Miten tämä on mahdollista? Se ei olekaan mahdollista, jos käsi on ollut aivan maata vasten. Käden on siis pitänyt olla nousevassa asennossa - tällöin käden alle on voinut myös lentää roiskeita.

Jos hyökkääjä Tuulikin viereen tultuaan käytti seisoma-asennossa jompaakumpaa jalkaansa ja painoi Tuulikkia kaulasta, jotta tämä romahtaisi kanveesiin, on Tuulikki ehtinyt jo nousta taas jonkin verran ylös sen muutaman sekunnin parin aikana, jotka hyökkääjältä on mennyt polviasentoon laskeutumiseen ja asennon etsimiseen. Tämä onkin luonnollista - Tuulikki ei ole jäänyt makaamaan ja odottamaan iskua vaan pyrkinyt ylös.

Oheiseen kuvaan on soviteltu Tuulikin käsi void-alueeseen:
Kuva 9 a

Hyökkääjän kenkä on saapunut paikalle vasta, kun käsi oli jo void-alueella. Tämän vuoksi kenkä on voinut kantapäästä mennä osittain Tuulikin kämmenselän yli - tämä on ilmeisesti ollut tahatonta. Tällöin kenkä on ollut takaa hiukan maasta ylhäällä. Toisessa vaihtoehdossa Tuulikin käsi on nyrkissä ja kenkä on ollut kokonaan maassa:
Kuva 9 b

Tähän kuvaan olen piirtänyt kokonaistilanteen tähän mennessä:
Kuva 10

Nyt 2/3 void-alueesta on käytössä. Oikeaan alareunaan jää kuitenkin vielä selkeä roiskeeton alue, jossa näyttäisi olevan melko tarkkarajainen reuna. Jotakin on täytynyt olla siinäkin kohtaa - mitä? Tarvitaan kolmas objekti. Tuulikin oikea käsi on käytössä, Tuulikin vasen käsi ei tunnu mahdolliselta, hyökkääjän toinen jalka on käytössä, toinen on ollut polviasennossa takana. Lyödessä hyökkääjän toinen käsi heilahtaa taakse, sekään ei ole mahdollinen, mutta toinen käsi osuu kohteeseen. Tässä ratkaisu! Void-alueessa on mukana myös hyökkääjän lyövän käden aiheuttama katve.

Hyökkääjän lyövän käden mallinnus on melko vaikeaa. Käsi on ollut tietysti hartian kohdalla korkeammalla kuin siinä, missä kämmen osui kohteeseen. Tämä synnyttää voidiin pikemmin kaarevan kuin suoran rajan, jota on mahdoton tarkasti määritellä. Uskon kuitenkin, että void-alueen alaosassa olevan tarkkarajainen reuna on hyökkääjän olkavarren synnyttämä. Olen tähän tehnyt hahmotelman, miten roiskeita olisi voinut lentää käden edestä/kainalon alta ja käden takaa. Osa teltan reuna-alueilla olevista roiskeista on voinut myös lentää hartian yli:
Kuva 11

Kun otetaan hyökkääjän lyövä käsi huomioon, void-alueesta on 3/3 täytetty - siitä on siis tullut täysi:
Kuva 12

[konsta]

Mistäs suunnasta ne veriroiskeet sitten olisvat tuleet, kun ne näyttävät olevan aivan katveen aiheuttaman objektin reunoilla. Esimerkiksi jalan aiheuttama katve ei tosiaankaan rajoittuisi kengänpohjan pinta-alalle, vaan mukaan tulisi koko jalka lahkeineen, plus vielä osa vartaloa, kädet jne. Riippuen tietenkin roiskeiden suunnasta. Joissakin kuvissa olet piirtänyt roiskeita aivan kengän viereen, sen ympärille, eli ainoa mahdollinen roiskesuunta olisi suunnileen kengänomistajan oma pää, eli suoraan ylhäältä alas.

Väittäisin, että tuo ns void on aivan liian pieni ala kengälle.

Edit: siis olet piirtänyt kengän aivan veriroiskeisiin kiinni.

[Baretta]

Toivon että kysymys ei ole typerä... Mutta pystyykö kujala päättelemään tuosta void jälki teoriastaan, onko surmahetkellä, mahdollisesti surmaajalla ollut jalassaan leiriläisten piiloitetut kengät? Voisiko tällaista päätelmää tehdä vertaamalla kenkien verijälkiä void jälkiin teltassa.

[kujala]

Riippuen tietenkin roiskeiden suunnasta. Joissakin kuvissa olet piirtänyt roiskeita aivan kengän viereen, sen ympärille, eli ainoa mahdollinen roiskesuunta olisi suunnileen kengänomistajan oma pää, eli suoraan ylhäältä alas.

Niinpä. Kaikki roiskeet koko tuolla roiskekeskittymäalueella ovat tulleet alas joko kohtisuoraan tai hieman viistosti - kyseessä on siis pyöreät/pyöreähköt roiskeet - muutamaa soikeaa roisketta lukuun ottamatta. Miten tämä voidaan sovittaa siihen, että soikeiden roiskeiden perusteella lähtökorkeus on ollut matalalla?

Mitään ristiriitaa ei itse asiassa ole olemassa. Jos roiskeet ovat lähteneet esim. keskimäärin 55 asteen kulmassa ylös (astalon jyrkkä reuna + pää hieman vinossa), ne menettävät matkan aikana vaakasuuntaista etenemisnopeuttaan. Tämän johdosta 55 asteen kulmassa lähtenyt ei saavu alas 55 asteen kulmassa vaan jyrkemmässä. Uskon, että 55 asteen kulmassa lähtenyt voi pudota maahan esim. 75 - 80 asteen kulmassa, vaikka lähtökorkeus olisi 30 - 40 cm. Syntyy pyöreähkö roiske. Jos roiske on isompi, se lentänee korkeammalle ja voinee tulla vielä jyrkemmässä kulmassa alas.

Tuulikin pään toisella puolen (I-päädyn suunnassa) on elliptisiä roiskeita kahdesta suunnasta, joiden on täytynyt syntyä melko matalalta. Samalla puolella on myös pyöreitä/pyöreähköjä roiskeita. Tämä todistaa, että matalalla syntyneestä iskusta on täytynyt syntyä myös pyöreitä/pyöreähköjä roiskeita, koska vain kaksi iskua on oikeuslääkärin mielestä annettu. Eli ne pyöreähköt roiskeet ovat syntyneet juuri yhdestä/kahdesta iskusta, joista on syntynyt myös soikeita roiskeita - soikeat roiskeet määrittävät maksimaalisen lähtökorkeuden.

Vastaus esitettyyn ongelmaan: roiskeilla on ollut suunta, mutta siitä huolimatta ne ovat tulleet alas hiukan viistosti/kohtisuoraan. Ne ovat lähteneet kuvan 12 sieltä kohdasta, mihin mielikuvituksella voi piirtää hyökkääjän kämmenen ja sen alla olevan kiven. Roiskeet ovat lähteneet eri suuntiin esim. 55 asteen kulmassa ylöspäin esim. 40 cm:n korkeudelta ja saapuessaan maahan on kunkin roiskeen tulokulma jyrkentynyt niin suureksi, että on syntynyt pyöreä/pyöreähkö roiske. Näin ollen ko. roiskeet ovat voineet peittää void-alueen hyvinkin tarkasti eri suunnilta. Matalalla olevan objektin edestä ja sivuilta lähes millintarkasti, vain takana tarvitaan hiukan pelivaraa. Säären takana pelivaraa saadaan lisää siirtämällä säärtä hiukan edemmäksi, kengän kantapään kohdalla pelivaraa saadaan lisää nostamalla kantapäätä hiukan ylemmäksi. Tällöin kengän kantaosa on jo valmiiksi kallistunut oikeaan suuntaan (ei tarvita täysin pystysuoraa roisketta), lisäksi kantapään nosto lyhentää kengän "pituutta". Esittämässäni mallissa kengän kantapää on voinut olla aavistuksen ylhäällä, koska se oli Tuulikin kämmenselän päällä (en ole tätä millin parin vaikutusta huomioinut kuvassa). Mutta mikään ei estä sitäkään, etteikö kenkä olisi voinut olla reilummin päkiän varassa ja selkeämmin kantapäästä ylhäällä. Tällöin kengän "pituus" (roiskeiden kannalta) lyhenee entisestään.

Pää/ylävartalo voivat myös aiheuttaa voidin, mutta ei näin lähellä kontaktipistettä. Ne vaativat roiskeita, jotka ovat nousseet niin ylös, että meno/alastulomatkalla on pää/ylävartalo tullut eteen. Tässä tapauksessa ko. void on voinut muodostua lähinnä jonnekin teltan reunan ulkopuolelle. Kuvaan piirtämäni muutamat roiskeet, joiden epäilin voineen lentää melko matalalla olleen olkapään yli, ovat jo aivan teltan reunassa.

[kujala]

Mutta pystyykö kujala päättelemään tuosta void jälki teoriastaan, onko surmahetkellä, mahdollisesti surmaajalla ollut jalassaan leiriläisten piiloitetut kengät? Voisiko tällaista päätelmää tehdä vertaamalla kenkien verijälkiä void jälkiin teltassa.

Hyvä kysymys! Mielestäni Nilsin oikean kengän jäljet mätsäävät melko hyvin niihin roiskeisiin, joita niihin olisi pitänyt tuosta yhdestä iskusta syntyä. Kaksi poikkeusta:

1. Aivan alimmat oikean kengän sisäsivun venykkeen alapuolella olevat roiskeet eivät olisi mallissani ehkä voineet syntyä, koska ne menisivät lahkeen alle. Tässä kuvassa kahden keltaisen nuppineulan välissä olevat sisäsivulla aukon reunassa:
http://i214.photobucket.com/albums/cc10 ... img764.jpg

2. Oikean kengän kantapään oikealla puolella oleva yksittäinen veriroiske on jo melko takana. Sen synty olisi vaatinut melkoista sattumaa. Kyseessä ei ehkä kuitenkaan ole mahdottomuus. Tässä kuvassa siis mittatikun päällä oleva yksittäinen roiske:
http://i214.photobucket.com/albums/cc10 ... img772.jpg

Tämä koskee siis tuon yhden iskun oletettuja roiskeita.

[kujala]

En tiedä, miten itse kukin mielessään näkee void-alueen synnyn, mutta mielestäni ainoat todelliset ongelmatapaukset ovat juuri ne pari roisketta oletetun kantapään takana. Konstan innoittamana olen tässä kuvaesityksessä keskittynyt näihin kahteen roiskeeseen ja antanut yhden selitysmallin. Kuvat ovat täysin itsensä selittäviä:

Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5
Kuva 6
Kuva 7

[konsta]

Mites esimerkiksi kuvissa 9a ja 9b veripisarat olisivat pääseet "jalan läpi", aivan kengän lähelle, siis vasemalle puolelle. Kärjen kohdalla vasemalla puolella olevat jäljet voi vielä jotenkin hyväksyä, muttei enää keskellä kenkää, tai kantapäänkohdalla.

[konsta]

En tiedä, miten itse kukin mielessään näkee void-alueen synnyn, mutta mielestäni ainoat todelliset ongelmatapaukset ovat juuri ne pari roisketta oletetun kantapään takana. Konstan innoittamana olen tässä kuvaesityksessä keskittynyt näihin kahteen roiskeeseen ja antanut yhden selitysmallin. Kuvat ovat täysin itsensä selittäviä:

Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5
Kuva 6
Kuva 7

Tuo alue pitäisi jalan johdosta olla katveessa, eli jonkilainen ilmassa pujotteleva pisara sinne voisi päästä.

Katvetta muuten ei juurikaan ole jalan tai lahkeen johdosta kenkienkään pisaroissa. Ikäänkuin jalat puuttuisivat. Vertaa vaikka kuva 10, myös oikean kengän vasemalle puolelle ei olisi pitänyt juurikaan pisaroita tulla, siis itse kenkään. Mutta siinä on kuitenkin pisaroita, aivan ylös suuaukkoon asti.

[kujala]

Tuo alue pitäisi jalan johdosta olla katveessa, eli jonkilainen ilmassa pujotteleva pisara sinne voisi päästä.

No ei pitäisi olla katveessa, jos sääri on riittävästi vasemmalle/eteen taipunut. Kokeile mennä polviasentoon (oikealla jalalla) niin, että taivutat säärtä eteen/sivulle vasemmalle samaan aikaan ja pidät kantapäätä pystyssä. Katso sitten kantapään kohdalle ja huomaat, että kantapään taakse on voinut lentää aivan hyvin roiskeita tuolla esittämälläni kaarella.

En rupea tästä taittamaan peistä, totean vain, että olen useaan kertaan kokeillut tuon esittämäni mallin farkut+kengät jalassa, merkinnyt mittoja maahan ja roiskeen mahdollisen lähtöpisteen ja sen jälkeen ruvennut hahmottelemaan roiskeiden kaaria, kun kaikki pisteet on fiksattu. Lukuun ottamatta noita kantapään roiskeita, joihin nyt esitin selitysmallin, kaikki on loksahtanut kohdilleen niin hyvin, että pidän mallia itse mahdollisena.

Voit olla tästä kuitenkin eri mieltä, enkä siitä pane pahakseni.

Vertaa vaikka kuva 10, myös oikean kengän vasemalle puolelle ei olisi pitänyt juurikaan pisaroita tulla, siis itse kenkään. Mutta siinä on kuitenkin pisaroita, aivan ylös suuaukkoon asti.

Ensinnäkin on todettava, että siitä, miten lahje on todellisuudella mennyt, ei voi sanoa mitään varmaa. Useiden kokeiluyritysten jälkeen olen todennut, että lahje menee joskus niin, joskus näin, kuitenkin jalan ollessa tuossa asennossa keskimäärin vasemmalle päin. Lahje on voinut mennä enemmän vasemmalle tai vähemmän vasemmalle - kaikki riippuu sattumasta sekä housujen materiaalista, pituudesta, jne. Mahdottomia mallintaa.

Puhutko muuten hyökkääjän vai Nilsin kengistä? Jos puhe on Nilsin kengistä, joita yritetään sovittaa malliin, niin olen päätynyt täsmälleen samaan havaintoon, jonka esität, ja senhän esitin tuossa aikaisemmin Barettalle. Tuolla piirtämälläni lahkeen asennolla (joka ei ole ainoa mahdollinen) oikean kengän vasemman sisäsivun kaikki roiskeet eivät olisi voineet syntyä. Käytin sanaa "ehkä", koska halusin pitää vielä liikkumavaraa sen suhteen, miten lahje on ollut. Mutta jos sovitetaan roiskeita täsmällisesti piirtämääni kuvaan, niin johtopäätös on: alimmat vasemmalla sivulla olevat roiskeet eivät ole voineet syntyä ko. iskusta.

[kujala]

Mites esimerkiksi kuvissa 9a ja 9b veripisarat olisivat pääseet "jalan läpi", aivan kengän lähelle, siis vasemalle puolelle. Kärjen kohdalla vasemalla puolella olevat jäljet voi vielä jotenkin hyväksyä, muttei enää keskellä kenkää, tai kantapäänkohdalla.

Sääri on ollut voimakkaasti vasemmalle taipunut. Se ei näy tuosta kuvasta, josta voi luulla, että sääri on melko pystyssä ja siinä on otettu perspektiivi huomioon. Näin ei ole. Kuva tarkoittaa tosiaan sitä, että sääri on ollut noin paljon vasemmalla taipunut, jolloin suoraan ylhäältä katsottuna tulevat näkyviin säären takana olevat roiskeet. Nämä roiskeet ovat lentäneet mallissa säären yli ja laskeutuneet sieltä säären taakse. Koska sääri on liikkuva osa, syntyy sen suhteen joustavuutta, miten se on ollut. Säärtä voi esim. liikuttaa hiukan eteenpäin, jos tuntuu, että roiskeet ovat vieläkin liian lähellä säären reunaa - yli lennettyään. Silloin taakse saadaan enemmän tilaa.

[konsta]

Nämä roiskeet ovat lentäneet mallissa säären yli ja laskeutuneet sieltä säären taakse. Koska sääri on liikkuva osa, syntyy sen suhteen joustavuutta, miten se on ollut. Säärtä voi esim. liikuttaa hiukan eteenpäin, jos tuntuu, että roiskeet ovat vieläkin liian lähellä säären reunaa - yli lennettyään. Silloin taakse saadaan enemmän tilaa.

Tuo yllä kuullostaa vähän hassulta. Mutta oletko huomioinut ns lentorataa, joka ballistiikan mukaan ei mene siten, että esine jarruuntuu ilmassa ja putoaa suoraan alas, vaan sen koko lentomatkan puolenvälin jälkeen kaareutuva, puoli parabollinen.

Kyse ei siis ole säärestä, vaan kengästä, joka aiheuttaisi katveen ensimmäiseksi ja siitä yli menevät eivät enää olisi lähelläkään kenkää. Sen jälkeen tulee nilkka, housunlahje ja sääri, joka aiheuttaa omaa leveyttään huomattavasti leveämmän sektorimaisen katveen