Olinko eka kirjoitti: Pe Tammi 30, 2026 3:41 pm
Attendon hoivakodin hoitajakutsujärjestelmässä oli vikaa jo viime vuonna – Nyt vanhus kuoli
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011783433.html
Olarinpuiston hoivakoti oli vasta vapautunut tehovalvonnasta. Hyvinvointialueen mukaan seuranta lopetettiin, koska puutteet oli korjattu. Poliisi tutkii asiaa.
HOIVAJÄTTI Attendon Olarinpuiston hoivakoti oli vasta marraskuussa vapautunut pitkästä tehovalvonnasta. Espoolaisesta hoivakodista oli löytynyt puutteita yllätystarkastuksissa. Puutteita oli muun muassa hoitajankutsujärjestelmässä.
Olarinpuiston hoivakodissa oli jo ilmennyt puutteita viimeaikaisissa tarkastuksissa. Viime vuonna hoivakotiin tehtiin useita ennalta ilmoitettuja ja ilmoittamattomia tarkastus- ja seurantakäyntejä. Lisäksi kolme omaista ilmoitti ongelmista.
”Ilmeni laatupuutteita, jotka liittyivät hoitajakutsujärjestelmän toimimiseen sekä lääke-, kivun- ja haavanhoitoon”, Suominen kertoo.
Puutteista käynnistyi pidempi seurantaprosessi, joka päättyi vasta hiljattain marraskuussa. Prosessin aikana esimerkiksi sovittiin siitä, miten toimintaa saadaan parannettua.
”Seuranta lopetettiin, koska asiat olivat kunnossa ja menossa parempaan päin. Esimerkiksi hoitajakutsujärjestelmän vika oli korjattu.”
Muutamaa kuukautta seurantajakson jälkeen tapahtui nyt uutisoitu kuolemantapaus, johon liittyy laiminlyöntejä liittyen hoitajakutsujärjestelmään.
^Miksiköhän hv-alue ei ole vienyt noita puutteita rikosprosessiin.
Nimittäin AI mukaan:
Laiminlyönti vs. heitteillepano: Jos henkilöllä on erityinen vastuu toisesta ja hän jättää tämän avuttomaan tilaan, kyseessä voi olla vakavampi rikos, heitteillepano, josta rangaistus on maksimissaan kaksi vuotta vankeutta.
Vaikka varsinaista vahinkoa ei tapahtuisi, jo pelkkä passiivisuus hätätilanteessa voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön.
Turvahälytyspuhelimen lataamisen laiminlyönti palvelukodissa voi tietyissä olosuhteissa täyttää jo rikoksen tunnusmerkistön, vaikka varsinaista vahinkoa ei olisi vielä tapahtunutkaan.
Tällaisessa tilanteessa kyseeseen tulevat erityisesti seuraavat näkökulmat:
1. Vaaran aiheuttaminen (Rikoslaki 21 luvun 13 §)
Rikoslain mukaan henkilö voidaan tuomita vaaran aiheuttamisesta, jos hän tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran.
Jos palvelukodin asukkaat ovat täysin riippuvaisia turvahälyttimestä (esim. liikkumiskyvyttömiä tai vakavasti sairaita) ja turvaranneke on ainoa tapa kutsua apua, sen toimimattomuus luo jatkuvan, vakavan vaaratilanteen.
Rangaistus voi olla sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
2. Pelastustoimen laiminlyönti (Rikoslaki 21 luvun 15 §)
Kuten aiemmin todettiin, pelastustoimen laiminlyönnistä voidaan rangaista, vaikka henkilövahinkoa ei olisi sattunut.
Tämä edellyttää kuitenkin yleensä, että tiedossa on jokin konkreettinen hätätilanne, jossa apua ei hälytetä.
Puhelimen lataamatta jättäminen on pikemminkin ennaltaehkäisevän turvavelvollisuuden rikkomista.
3. Työturvallisuusrikos (Rikoslaki 47 luvun 1 §)
Jos kyseessä on työnantajan tai esimiehen laiminlyönti varmistaa, että työntekijöillä on toimivat välineet asukkaiden turvallisuuden takaamiseksi, kyseessä voi olla työturvallisuusrikos.
Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus huolehtia siitä, että työvälineet ovat kunnossa ja vaarat on arvioitu.
4. Valvontaviranomaisten puuttuminen
Vaikka kynnys rikosprosessiin ilman vahinkoa on korkea, tällainen huolimattomuus on vakava rikkomus Valviran ja aluehallintoviraston (AVI) ohjeistuksia vastaan.
Palvelukodilla on lakisääteinen velvollisuus omavalvontaan ja laadun varmistamiseen.
Toistuva huolimattomuus voi johtaa huomautuksiin, sakkoihin tai jopa toimiluvan peruuttamiseen.
Yhteenvetona: Pelkkä akun loppuminen kerran tuskin johtaa rikostuomioon ilman vahinkoa, mutta jos kyseessä on tahallinen tai jatkuva välinpitämättömyys kriittisestä turvajärjestelmästä, se voidaan katsoa vaaran aiheuttamiseksi.