Työvoimapulaa ei ole / Attendon toimitusjohtaja puhuu nyt suoraan

[McCall]

Iltalehti 18.2.2026 / https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6 ... 0056291c07

Attendon toimitusjohtaja puhuu nyt suoraan: Tällaisia ongelmia 1000 filippiiniläisen hoitajan palkkaus toi

Attendon toimitusjohtajan Virpi Holmqvistin mielestä on selvää, ettei Suomen hoitajapula ratkea yksin työperäisellä maahanmuutolla.

Hoivayhtiö Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo nyt suoraan, millaisia ongelmia tuhannen filippiiniläisen hoitajan rekrytointi Suomeen toi.

Holmqvistin mukaan Attendon kokemus osoittaa, ettei työperäinen maahanmuutto yksin ratkaise Suomen hoitajapulaa.

Attendo palkkasi tuhat hoitajaa Filippiineiltä sekä noin 500 hoitajaa Etiopiasta, Keniasta ja Intiasta, koska Sanna Marinin (sd) hallitus oli linjannut, että vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus kiristyy asteittain 0,7:ään.

Kun hoitajat saapuivat, heitä ei olisi tarvittukaan.

Tilanne johti siihen, että Attendo joutui irtisanomaan yt-neuvotteluissa suomalaisia työntekijöitä. Vuonna 2024 Attendo irtisanoi yhteensä noin 300 työntekijää.

Lähi- ja perushoitajia edustavan SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg kertoo, että tästä tuli heidän jäseniltään kitkerää palautetta.

– On vähän haasteellista sanoittaa jäsenistölle, miksi näin, miksi minä joudun lähtemään, kun hän saa jäädä, Inberg sanoo.

Vähemmän asukkaita

Holmqvistin mukaan kansainvälisten hoitajien lähtömaat vaativat, että hoitajille tulee tehdä määräaikainen työsopimus.

Holmqvist mainitsee, että Suomen lainsäädäntö puolestaan estää ulottamasta muutosneuvotteluja määräaikaisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

Määräaikaiset sopimukset kestävät Holmqvistin mukaan tyypillisesti 2–3 vuotta.

Se, että tarve hoitajille ”muuttui täysin”, johtui useasta tekijästä.

Ensinnäkin Orpon (kok) hallitus päätti jättää mitoituksen noston 0,7:ään toteuttamatta ja laskea vähimmäishenkilöstömitoitusta 0,65:stä 0,6:een.

Tätä suurempi syy hoitajien irtisanomiselle oli Holmqvistin mukaan se, että säästöpaineissa kamppailevat hyvinvointialueet eivät enää sijoittaneet Attendolle asukkaita entiseen tahtiin.

Hyvinvointialueet ovat kiristäneet kriteerejä ympärivuorokautiseen hoivaan pääsylle ja vähentäneet ostopalveluiden käyttöä.

– Emme voi pitää työntekijöitä, jos meillä ei ole asukkaita, Holmqvist sanoo.

Työyhteisö kuormittui

Ulkomailta rekrytoitujen hoitajien saapuminen Suomeen ei sujunut ongelmitta. Holmqvistin mukaan Attendo yliarvioi sen, kuinka nopeasti ja hyvin muualta tulleet hoitajat sopeutuisivat työyhteisön arkeen.

Ulkomaalaisia hoitajia aloitti yhdessä yksikössä tyypillisesti kerrallaan 2–4, mutta joissakin yksiköissä useampiakin.

– Haasteet näkyivät esimerkiksi siinä, että työyhteisö kuormittui, kun sinne tuli kansainvälisiä työntekijöitä, Holmqvist kertoo.

Holmqvistille alkoi tulla johtajilta viestejä haasteista ja siitä, mitä niille voitaisiin tehdä. Palautetta tuli nopeasti esimerkiksi siitä, ettei hoitajien kielitaito ole riittävällä tasolla.

– Mitä tukea kielenoppimiseen voisi olla ja mitä tukea uuteen työyhteisöön, ettei muodostu kahden kerroksen väkeä, että on kansainväliset työntekijät ja suomalaiset työntekijät, Holmqvist kuvaa saamiaan viestejä.

– Aluksi ajattelimme, että tilanne oli vain uusi ja sen takia tulee viestejä, mutta onneksi he jaksoivat olla sinnikkäitä ja huomauttivat meille tästä, Holmqvist sanoo.
Huomautus viranomaiselta

Holmqvistin mukaan Attendo oli liian optimistinen siitä, kuinka nopeasti tulijat oppisivat suomea.

– Jokainen on oma yksilönsä, ja kielen oppiminen tapahtuu eri tahtia. Joku on ujompi ja ei uskalla lähteä puhumaan. Olimme ajatelleet, että se menee sujuvammin, Holmqvist sanoo.

Attendon Saarijärvellä sijaitseva hoivakoti Herajärvi sai aluehallintovirastolta toissa vuonna uhkasakolla tehostetun määräyksen, koska asiakasturvallisuus vaarantui vakavasti hoitohenkilökunnan puutteellisen kielitaidon takia.

Yksikössä työskenteli paitsi filippiiniläisiä hoitajia, myös itsenäisesti Suomeen tulleita kansainvälisen linjan sairaanhoitajaopiskelijoita. Holmqvist korostaa, että kyseisessä hoivakodissa on tehty merkittäviä parannuksia.

Kysymykseen siitä, onko kielitaidon puutteista aiheutunut muitakin vaaratilanteita, Holmqvist vastaa näin:

– En voi sanoa rehellisesti, että ei ole yhtään ollut, ihan varmasti niitä tulee. Siksi onkin tärkeää, että jos on pienikin huoli kielitaidosta, pitää olla tarkkana, että hän varmasti ymmärtää, Holmqvist sanoo.

Attendo on ottanut käyttöön kielitestit. Jos hoivakodin johdolla herää huoli työntekijän kielitaidosta, asia voidaan selvittää kielitestillä. Jos kielitestin tulos on heikko, työntekijä voidaan ohjata 10-viikkoiseen kielikoulutukseen.

Holmqvist korostaa, että Attendo on muutoinkin parantanut kielikoulutusta. Aiemmin kielikoulutus päättyi lähtömaahan, mutta nykyisin Attendo jatkaa sitä myös Suomeen saapumisen jälkeen.

”Ei pidä paikkaansa”

Kun Attendo ilmoitti filippiiniläisten työntekijöiden rekrytoimisesta, Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri kirjoitti siitä hyvin kriittisen tekstin.

”Ahneuden huipentumaa on se, että oppisopimuskoulutettavalle lähihoitajalle Attendo voi maksaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan matalampaa palkkaa. Näin on, vaikka kyseessä on tosiasiassa koulutettu sairaanhoitaja.”

Holmqvistin mukaan käytäntö johtuu siitä, että ulkomailla suoritettuja tutkintoja ei tunnusteta Suomessa, minkä vuoksi ulkomailla sairaanhoitajiksi kouluttautuneet käyvät Suomessa lähihoitajakoulutuksen ja saavat lähihoitajan palkkaa.

Holmqvist katsoo, että ulkomailla suoritetut tutkinnot pitäisi tunnustaa Suomessa esimerkiksi maiden kahdenvälisillä sopimuksilla, kuten Saksassa toimitaan.

– Ei pidä paikkaansa, että rekrytoisimme heitä sen takia, että heille pitäisi maksaa vähemmän. Heitä rekrytoidaan sen takia, että meillä on ollut ja tulee vielä olemaan henkilöstöpulaa.

Tällä hetkellä Attendolle ei tule juurikaan ulkomailta hoitajia tai hoiva-avustajia, koska henkilöstön saatavuustilanne Suomessa on hyvä.

Holmqvistin mukaan Attendo varautuu kuitenkin siihen, että 2–3 vuoden kuluttua ulkomaisille rekrytoinneille on jälleen tarvetta.
Oikeusprosessi

Filippiinit säilyy Holmqvistin mukaan keskeisimpänä rekrytointimaana. Holmqvistin mukaan filippiiniläisten hoitajien osaaminen on hyvällä tasolla, ja moni on työskennellyt sairaalaympäristössä ennen Suomeen tuloa.

Holmqvistin mukaan filippiiniläiset hoitajat ovat myös olleet pidettyjä työntekijöitä työyhteisössä.

Tällä hetkellä Attendo ei rekrytoi hoitajia tai hoiva-avustajia uusista lähtömaista lukuun ottamatta Intiaa. Syynä on se, että toissa vuonna hoitajien rekrytoinnit Etiopiasta menivät pieleen.

Tuolloin selvisi, että etiopialainen rekrytointitoimija oli perinyt etiopialaisilta hoiva-alan työntekijöiltä kynnysrahaa rekrytointiprosessin yhteydessä.

Lisäksi selvisi, että lähtömaakoulutuksessa olleille etiopialaisille oli myyty väärennettyjä asiakirjoja, kuten tutkintotodistuksia ja henkilöpapereita. Tapauksen oikeuskäsittely on yhä kesken.

Holmqvist huomauttaa, että Etiopia täytti kansainvälistä rekrytointia tekevän Silkkitie-yrityksen lähtömaaselvityksen kriteerit. Tuolloin Silkkitie ei ollut vielä osa Attendoa.

”Täytyy oikeasti pohtia”

Attendolla on käynnissä hoitajien rekrytointia Intiassa, mutta heidän saapumistaan Suomeen on lykätty, koska tarvetta työvoimalle ei ole.

– Jossain kohdassa se realisoituu, sillä heidät on koulutettu, Holmqvist sanoo.

Holmqvistin mukaan Attendo tekee tällä hetkellä vain yksittäisiä suorarekrytointeja ulkomailta.

– Pääsääntöisesti Filippiineiltä tulevia, jotka ovat jo jossain muualla töissä, lähinnä Lähi-idässä, ja he haluavat sieltä pois.

Holmqvistilla on Attendon omien rekrytointien perusteella näkemys siitä, mitä työperäiselle maahanmuutolle pitäisi Suomessa tehdä.

Holmqvistille on selvää, ettei Suomen hoitajapula ratkea työperäisellä maahanmuutolla, vaikka sitäkin hänestä tarvitaan.

– Jos ajatellaan, että meille on tullut kahdessa vuodessa 1500 työntekijää, ja meille on ollut vaikeaa sulattaa heitä yhteiskuntaan, niin täytyy oikeasti pohtia, mikä osuus työvoimapulasta voidaan kattaa työperäisellä maahanmuutolla.

Attendo pyrkii tulevaisuudessa siihen, että noin neljännes työvoimatarpeesta voitaisiin täyttää ulkomaisen työvoiman rekrytoinneilla.

– Haluan korostaa, että kansainväliset työntekijät ovat arvokas osa työyhteisöjämme, ja heitä tarvitaan, Holmqvist lisää.

”Emme voi odottaa”

SuPerin Inbergin mielestä hyvinvointialueilla ja yrityksissä pitäisi nyt keskittyä miettimään, miten hyvinvointialueilta vähennetyt ja irtisanotut hoitajat saataisiin takaisin töihin.

Holmqvist sanoo tiedostavansa, että nyt kun hoitoalalta on paljon vähennetty väkeä, ja työttömyystilanne on Suomessa muutenkin vaikea, ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin tarpeesta puhuminen voi tuntua erikoiselta.

– Emme voi odottaa, että työvoimapula on päällä, vaan siihen pitää olla valmistautunut etukäteen, Holmqvist sanoo.

Holmqvist huomauttaa, että jos lainsäädäntö pysyy ennallaan, sote-alalle tarvittaisiin 2040 vuoteen mennessä noin 200 000 uutta työntekijää. Syynä on hoitohenkilöstön eläköityminen. Vuosittain valmistuu noin 7 300 uutta hoitajaa.

– Hirveän helposti tämä keskustelu menee niin, että työllistetään nyt työttömät suomalaiset ensin. Ei huolta, heidät työllistetään ihan varmasti, Holmqvist sanoo.

Holmqvist sanoo suhtautuvansa skeptisesti siihen, että sairaanhoitajaksi voi kouluttautua Suomessa myös englanniksi.

– Emme me voi ottaa töihin, jos suomea ei osaa. Meidän koulutusjärjestelmämme ei pitäisi tuottaa englanninkielistä sairaanhoitajaa, koska me kuitenkin vaadimme, että työssä pitää osata suomea.

Teknologiasta apua?

Holmqvistista kriittisen tärkeää olisi pystyä hyödyntämään teknologiaa nykyistä enemmän hoitotyön tukena.

Hän sanoo pohtivansa, olisiko nykyaikaisella teknologialla voitu estää viime aikoina julkisuudessa olleet vanhusten kuolemat hoivakodeissa.

– Teknologia on vähintään yhtä isossa tai jopa isommassa roolissa ratkaisuna työvoimapulaan tulevaisuudessa kuin työperäinen maahanmuutto, Holmqvist sanoo.

Tammikuussa vanhus kuoli yksin Attendon hoivakodissa Espoossa, vaikka hän oli hälyttänyt turvarannekkeellaan apua 11 kertaa tunnin aikana.

Holmqvistin mukaan tapauksesta on käynnissä sekä sisäinen että ulkopuolinen selvitys.

[jasso]

Attendo palkkasi tuhat hoitajaa Filippiineiltä sekä noin 500 hoitajaa Etiopiasta, Keniasta ja Intiasta

Siinä on jännitystä, kun nämä ZungaWungat alkaa lääkkeitä annostelemaan ja jakamaan.
Tuskin nämä erottavat milligrammaa grammasta, mutta eikai sen niin väliä ole.

[Tarkastaja Levisi]

Kielipula on ja ongelmissa ollaan, jos yhteistä kieltä ei ole, kuten tuossa Neil Hardwickin 1970-luvun lopun elokuvassa. Oma ajatukseni on se, että vanhustenhoitoon tarvitaan nimenomaan hoitajia, joiden on mahdollista ottaa kontaktia hoidettaviin ja joiden kanssa on mahdollista puhua suomeksi ja joille voi avautua myös suomeksi niin, että ymmärtävät.

https://www.duodecimlehti.fi/duo15217

Kielipuoli potilas tarvitsee asioimistulkkia

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2019;135(21):2126-7


Muistaako joku Neil Hardwickin elokuvan Kielipuoli potilas vuodelta 1978? Kohelluskomedian tarinassa Suomeen saapunut ulkomaalainen auttaa kadulle rojahtaneen humalaisen sairaalaan. Mitään yhteistä kieltä lääkärin kanssa ei löydy. Avuliasta miestä luullaan avun tarpeessa olevaksi, ja pian hänen pulmansa onkin sairaalasta pois pääseminen. Elokuvan katsoja voi asettua kielipuolen potilaan asemaan, kun sairaalan henkilökunta rauhoittelee epätoivoista miestä äänneasultaan suomea muistuttavan siansaksan avulla.

Elokuvan tekoaikaan Suomessa ei Hardwickin lisäksi asunut kuin noin 12 000 ulkomaalaista. Pikkuhiljaa Suomi on muuttunut maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi. Vieraskielisiä eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia asui maassamme vuoden 2018 lopussa 392 000 henkeä eli 7,1 % väestöstä.

https://yle.fi/a/20-95101

[KumiJalkine]

Kokoomuksen märkä unelma, sanottiin irti vittumaiset suomalaiset ja tuotiin tilalle nepalilaisia Kelan palkalla.

Näillä Suomi nousee, jos oikeistovänkyröitä kuunnellaan.

[damfin]

Ensinnäkin Orpon (kok) hallitus päätti jättää mitoituksen noston 0,7:ään toteuttamatta ja laskea vähimmäishenkilöstömitoitusta 0,65:stä 0,6:een.

Tätä suurempi syy hoitajien irtisanomiselle oli Holmqvistin mukaan se, että säästöpaineissa kamppailevat hyvinvointialueet eivät enää sijoittaneet Attendolle asukkaita entiseen tahtiin.

Hyvinvointialueet ovat kiristäneet kriteerejä ympärivuorokautiseen hoivaan pääsylle ja vähentäneet ostopalveluiden käyttöä.

Eli kyseessä on siis pelkästään Attendon oma perseily ja ahne voiton tavoittelu ja sen seuraukset.

Se että vähemmistöhenkilömitoitusta ei nostettu 0,7:ään vaan laskettiin 0,6:een ei tarkoita sitä etteikö Attendo olisi saanut täyttää tuota 0,7 mitoitusta, eli Attendo edelleen jatkaa "alimiehityksellä" koska laki sallii sen, ja käytti selkeästi hyväkseen sitä että pääsi ihan laillisesti eroon paremmin palkatuista suomalaisista hoitajista ja korvasi heidät ulkomaisilla, ei siksi etteikö olisi voinut pitää ne suomalaisetkin hoitajat töissä ja täyttää tuon 0,7 henkilömitoituksen, vaan siksi että halusi säästää henkilöstökustannuksissa tehdäkseen enemmän voittoa.

Tuohon sitten taas kiteytyy se miksi hyvinvointialueet ovat vähentäneet juuri Attendon ostopalveluiden käyttöä, eli siksi koska Attendon tarjoama hoito on huonolaatuista ja kallista, eli hyvinvointialueiden kannattaa lisätä henkilökuntaa omiin palvelutaloihinsa sen sijaan että käyttäisivät ostopalveluita.

[Kummisetä]

Attendo palkkasi tuhat hoitajaa Filippiineiltä sekä noin 500 hoitajaa Etiopiasta, Keniasta ja Intiasta, koska Sanna Marinin (sd) hallitus oli linjannut, että vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus kiristyy asteittain 0,7:ään.

Kun hoitajat saapuivat, heitä ei olisi tarvittukaan.

Tilanne johti siihen, että Attendo joutui irtisanomaan yt-neuvotteluissa suomalaisia työntekijöitä. Vuonna 2024 Attendo irtisanoi yhteensä noin 300 työntekijää.

No eihän se nyt niin mene että kun YT:t tulee ja porukkaa vähennetään niin ennen mopsi- ja neekerilauman tuloa talossa ollut joutuisi lähtemään ja lättäkuono mopsi saa jäädä vaan viimeisenä tullut lähtee ensimmäisenä.

[damfin]

Attendo palkkasi tuhat hoitajaa Filippiineiltä sekä noin 500 hoitajaa Etiopiasta, Keniasta ja Intiasta, koska Sanna Marinin (sd) hallitus oli linjannut, että vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus kiristyy asteittain 0,7:ään.

Kun hoitajat saapuivat, heitä ei olisi tarvittukaan.

Tilanne johti siihen, että Attendo joutui irtisanomaan yt-neuvotteluissa suomalaisia työntekijöitä. Vuonna 2024 Attendo irtisanoi yhteensä noin 300 työntekijää.

No eihän se nyt niin mene että kun YT:t tulee ja porukkaa vähennetään niin ennen mopsi- ja neekerilauman tuloa talossa ollut joutuisi lähtemään ja lättäkuono mopsi saa jäädä vaan viimeisenä tullut lähtee ensimmäisenä.

Onhan tuossa selitelty asiaa...

Holmqvistin mukaan kansainvälisten hoitajien lähtömaat vaativat, että hoitajille tulee tehdä määräaikainen työsopimus.

Holmqvist mainitsee, että Suomen lainsäädäntö puolestaan estää ulottamasta muutosneuvotteluja määräaikaisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

Määräaikaiset sopimukset kestävät Holmqvistin mukaan tyypillisesti 2–3 vuotta.

Sitä en sitten tiedä että onko hoitajien lähtömaista tarkastettu tuon väitteen paikkansapitävyys, vai onko kyseessä pelkästään Attendon oma versio asiasta.
Kuten jo sanoin, niin mikäänhän ei olisi estänyt Attendoa pitämästä kaikkia työntekijöitä ja täyttämästä sen 0,7 hoitajamitoituksen jolla olisi turvattu hyvä ja asiallinen hoito, ja sitten 2-3 vuoden kuluttua jättää tarvittaessa uusimatta noiden ulkomaalaisten hoitajien määräaikaset sopimukset.

[URSA]

Mitä parin vuoden kuluttua tapahtuu kun määräaikaiset työsopimukset päättyvät? Lähteekö hoitsut takaisin kotimaihinsa? Vai jääkö ne elämään Kelan tuilla ja tuovat koko sukunsa tänne. Kuka tästä hyötyi yhtään mitään?

Eipä tarvitse enää ihmetellä miksi puhelimien ladattuina pitäminen on Attendossa ylivoimainen työtehtävä.

[siiantaika]

Holmqvistin mukaan kansainvälisten hoitajien lähtömaat vaativat, että hoitajille tulee tehdä määräaikainen työsopimus.

Holmqvist mainitsee, että Suomen lainsäädäntö puolestaan estää ulottamasta muutosneuvotteluja määräaikaisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

Sitä en sitten tiedä että onko hoitajien lähtömaista tarkastettu tuon väitteen paikkansapitävyys, vai onko kyseessä pelkästään Attendon oma versio asiasta.

Kyse on Suomen laista niin kuin siinä lukee.

Kuten jo sanoin, niin mikäänhän ei olisi estänyt Attendoa pitämästä kaikkia työntekijöitä ja täyttämästä sen 0,7 hoitajamitoituksen jolla olisi turvattu hyvä ja asiallinen hoito, ja sitten 2-3 vuoden kuluttua jättää tarvittaessa uusimatta noiden ulkomaalaisten hoitajien määräaikaset sopimukset.

Attendo on voittoa tavoittelevat liikeyritys eikä Kelan jatke. Jos ei ole tarvetta työvoimalle, niin siitä hankiudutaan eroon. Ja jos Suomen hallitus päätti, että "0,7" on väärä taikanumero, niin miksi sitten Attendon pitäisi olla asiasta eri mieltä?

Periaatteessahan homma toimii niin, että jos asiakkaat eli Suomen kansa sanoo, että pappa ja mamma saavat olla vain sellaisessa hoitokodissa, missä on vähintään tuplamäärä hoitajia, ja ovat valmiita maksamaan siitä, niin Attendo palkkaa vaikka 1,39 hoitajaa asiakasta kohti.

[KumiJalkine]

Mitä parin vuoden kuluttua tapahtuu kun määräaikaiset työsopimukset päättyvät? Lähteekö hoitsut takaisin kotimaihinsa? Vai jääkö ne elämään Kelan tuilla ja tuovat koko sukunsa tänne. Kuka tästä hyötyi yhtään mitään?

Eipä tarvitse enää ihmetellä miksi puhelimien ladattuina pitäminen on Attendossa ylivoimainen työtehtävä.

Näkeehän tuon jokainen itse. Työttömiä on joka kulmalla ja nurkalla, ainoa joka noista on hyötynyt niin on kokoomuslaiset hoiva-alan omistajat ja osakkeenomistajat. Vanhuksilta 90% eläkkeestä ja palvelu mahdollisimman halvalla ja huonoa.

[damfin]

Holmqvistin mukaan kansainvälisten hoitajien lähtömaat vaativat, että hoitajille tulee tehdä määräaikainen työsopimus.

Holmqvist mainitsee, että Suomen lainsäädäntö puolestaan estää ulottamasta muutosneuvotteluja määräaikaisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

Sitä en sitten tiedä että onko hoitajien lähtömaista tarkastettu tuon väitteen paikkansapitävyys, vai onko kyseessä pelkästään Attendon oma versio asiasta.

Kyse on Suomen laista niin kuin siinä lukee.

Kuten jo sanoin, niin mikäänhän ei olisi estänyt Attendoa pitämästä kaikkia työntekijöitä ja täyttämästä sen 0,7 hoitajamitoituksen jolla olisi turvattu hyvä ja asiallinen hoito, ja sitten 2-3 vuoden kuluttua jättää tarvittaessa uusimatta noiden ulkomaalaisten hoitajien määräaikaset sopimukset.

Attendo on voittoa tavoittelevat liikeyritys eikä Kelan jatke. Jos ei ole tarvetta työvoimalle, niin siitä hankiudutaan eroon. Ja jos Suomen hallitus päätti, että "0,7" on väärä taikanumero, niin miksi sitten Attendon pitäisi olla asiasta eri mieltä?

Periaatteessahan homma toimii niin, että jos asiakkaat eli Suomen kansa sanoo, että pappa ja mamma saavat olla vain sellaisessa hoitokodissa, missä on vähintään tuplamäärä hoitajia, ja ovat valmiita maksamaan siitä, niin Attendo palkkaa vaikka 1,39 hoitajaa asiakasta kohti.

Viittasin tähän:

Holmqvistin mukaan kansainvälisten hoitajien lähtömaat vaativat, että hoitajille tulee tehdä määräaikainen työsopimus.

Suomen laki ei käsittääkseni vaadi määräaikaista työsopimusta, mutta kun sellainen on tehty niin Suomen laki vaatii että sitä ei saa purkaa.

Toki Attendo on voittoa tavoitteleva liikeyritys, mutta voiton tavoittelua usein auttaa myös asiakastyytyväisyys, ja Attendon osalta homma alkaa kaatua siihen että asiakastyytyväisyyttä ei ole koska hoitajat on kokemattomia ja heitä on liian vähän, siksi ne ostopalvelut ei mene oikein kaupaksi.
Se 0,7 hoitajamitoitus voisi saada asiakastyytyväisyyden paranemaan, jolloin ne ostopalvelut menisivät paremmin kaupaksi.

Henkilöstömenojen karsiminen ei tuo lisää voittoa jos sen seurauksena menetetään maksavia asiakkaita, ja jos menetettyjen asiakkaiden aiheuttamaa huonoa tulosta paikataan nostamalla hintoja menetetään lisää asiakkaita.

[Rescuer]

Näkeehän tuon jokainen itse. Työttömiä on joka kulmalla ja nurkalla, ainoa joka noista on hyötynyt niin on kokoomuslaiset hoiva-alan omistajat ja osakkeenomistajat. Vanhuksilta 90% eläkkeestä ja palvelu mahdollisimman halvalla ja huonoa.

Lähde sille, että kokoomuslaiset omistavat hoiva-alan?

[blindpedestrian]

Työllistävät vain niitä suomalaisia hoitsuja entistä enemmän, kun siellä on yksi holhottava lisää. Vaatisi varmaan n. 10 vuoden suomessa asustelun ennen, kuin laittaisin tuommosiin töihin, sisältäen suomalaisen koulutuksen ammattiin. Noh eiköhän ne saaneet vähän palkkoja laskettua tuolla tavalla

[Arja_Loriseva]

Suomen laki ei määrittele sitä, etteikö määräaikaista työsopimusta voisi irtisanoa esim. tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Työsopimuksessa täytyy vain olla maininta siitä, että irtisanomisaikoina noudatetaan työsopimuslain tai työehtosopimuksen määräyksiä. Toki on niin, että jos tuo maininta puuttuu, ei irtisanominen ole lailista (mahdollista se siinäkin tilanteessa on - työntekijähän on aina varsin heikoilla, vaikka työnantaja tekisi mitä tahansa irtisanomisia tai purkamisia) Jos näin on tilanne, niin Attendon lakimiehet on ryssineet sopimuspohjat ihan kybällä.

Nyt meno vain kovenee, kun naistenkäpälöijä Bätmän nousee soteleikkuriministeriksi.

[LeonGold]

Hyvin on saatu viimeisetkin rippeet karistettua siitä illuusiosta, että suomalaisilla työmarkkinoilla olisi jokin "yhteinen tavoite", tai että suomalaisten etuja ajettaisiin millään tavalla. Varmaan aika vaikea perustella sitä kun saat kenkää, ja 10 nepalilaista korvaa työpaikkasi puolella palkalla.

Käytännössähän tämä on puhdasta nollasummapeliä.