Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[MikaK]

Nisse vielä tunnustaa ennen kuolemaansa. Kyllä (virallinen) tunnustaminen varmaan oli aika lähellä oikeudenkäynnin aikaan. Sen verran syyllisen ja vaikean näköinen Nils oli läpi oikeudenkäynnin.

Olipas muuten surkeaa tuomarointia Kanada-Suomi -ottelussa. Tuomarit paskoivat housuunsa kuin Espoon käräjäoikeus aikoinaan.

Ja kiemurtelihan se jo kuulusteluvideolla tyyliin "teidän pitää löytää murha-ase niin sitten (jään kiinni)...", tietäen sen hyvin kadotetuksi. Kuinka moni syytön puhuisi noin? Samoin kuin "tehty mikä tehty" ym. lipsahdukset.

[Ross Sullivan]

https://www.hs.fi/suomi/art-2000004327590.html

Se nyt on ihan ymmärrettävää, että 40 vuoden jälkeen muistikuvat eivät ole tarkkoja, mutta vaihdelleet tarinat ja vaihdellen parantunut muistaminen on hämmentävää. Muisti ensin paranee, sitten huononee, jälleen parantuu ja sitten taas ennen oikeudenkäyntiä ei oikein paljon mitään muistakaan.

NG ei ole kehdannut antaa kovin montaa haastattelua, koska muisto kavereiden tappamisesta on aivan varmasti kivulias. 95-vuoden poikkeushaastattelukin on annettu pienessä kaljassa. Toisena syynä on varmaan yksinkertaisesti se, että ei tulisi lauottua ihan mitä sattuu ja lipsautettua totuuksia. Tosin tässä NG ei ihan onnistunut, vaan muistamiseen (kuten muistamattomuuteenkin) liittyy paljon epäilyksiä herättäviä ristiriitoja.

Myös KRP:n entisen profiloijan Helina Häkkäsen (psykologi) kommentit ovat mielenkiintoisia:

"Ammatillisesti profiloijan uran kiinnostavin ja haastavin tapaus oli Häkkäsen mukaan Bodominjärven murhat. Tapaus on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista.

Kesällä 1960 tapahtunut veriteko, jossa kolme nuorta surmattiin telttaansa Espoon Bodominjärven rannalla, on yhä selvittämättä.

Telttaseurueen ainut henkiin jäänyt, Nils Gustafsson, oli murhista syytettynä 2000-luvun alussa, mutta sai lopulta vapauttavan tuomion.

Kun Häkkänen katsoi Bodomin tapausta kirjaa varten uudestaan, tapauksesta nousi esiin asioita, jotka edelleen herättävät hämmennystä.

– Tuli sellainen olo, että hetkinen. Siinä heräsi tosi paljon kysymyksiä nimenomaan Gustafssonin muistin ja vammojen kuvauksen osalta, Häkkänen sanoo.

Esimerkiksi se, minkälainen kuvaus Gustafssonin vammoista annettiin tuomioistuimessa ja mitä Gustafsson oli kertonut vammoista esitutkinnassa. Ne eivät Häkkäsen mukaan "ihan vastanneet toisiaan".

Käräjäoikeus hylkäsi Gustafssonia vastaan nostetut murhasyytteet, eivätkä syyttäjät valittaneet päätöksestä hovioikeuteen.

Kirjassaan Häkkänen sanoo sen olleen hänelle paljon jutun parissa töitä tehneenä pettymys."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/psy ... aa/9130188

Ja:

"Oikeus- ja kriminalipsykologi Helinä Häkkänen kertoo kuinka Jämsässä 2006 puolisonsa murhannut mies teeskenteli muistinmenetyksen ja kuinka se noudatti samaa teeskennellyn muistin käsikirjoitusta kuin Bodomissa."

Häkkänen olisi toivonut että Bodom-juttu olisi mennyt hovioikeuteen aikoinaan:
"Ennen kaikkea se, miten kertomus hänen (Gustafsson) vammojensa osalta muuttui käräjäoikeudessa suhteessa siihen, minkälaisena se oli esitetty esitutkinnassa. Olisin toivonut että se olisi tullut näkyvämmin esiin."

Jutussa lisäksi kerrottu teeskennellystä muistinmenetyksestä yleisesti mm. että teeskennellyn muistinmenetyksen tunnusmerkkejä ovat muistinmenetykseen liittyvien oireiden liioittelu ja näkeminen kokonaisvaltaisena ilmiönä. Henkilö saattaa esimerkiksi sanoa että "en muista yhtään mitään kyseiseltä ajanjaksolta", kun todellisuudessa muistinmenetyksessä muistamattomuus on yleensä hajanaista.
Toinen tunnusmerkki on kuvaus hyvin äkillisesti alkavasta ja päättyvästä muistikatkosjaksosta, kun todellisuudessa amnesiat ovat yleensä asteittain eteneviä ja palaavia."

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a91a ... 9eead07f5e

[MikaK]

Todennäköisyys että Nisse olisi syyllinen?
Vasta pari viikkoa aiemmin 18-vuotta täyttänyt nuori mies joka käytännössä ihan poika vielä, olisi pystynyt tappamaan kome kaveriaan ja lavastamaan koko tilanteen parissa tunnissa? Olemaan vaiti kohta 66-vuotta asiasta. (Ei ole todisteita että koskaan olisi tunnustanut) Mikä todennäköisyys? Minusta täysin mahdottomuus.
Klo "2 aikaa" niinkuin toinen tytöistä on laulukirjaan kirjoittanut ei ole mitään viitteitä minkäänlaisesta riidasta. Päinvastoin täysin tyypillistä sen ikäisten ajanvietettä.

Mielestäni logiikka on enemmänkin niin, että ihmisen rikosherkkyys on kaikkein suurimmillaan noin 17-22 -vuotiaana. Kyllä ne Pahimmat Eikat ja Latet jossain kohtaa rauhoittuvat. Koskelan tapauksessa kolme 16-vuotiasta poikaa tappoivat kaverinsa kidutusluonteisesti. Eveneliina Lappalaisen tappoi 15-vuotias. Pekka Eric Auvinen oli alaikäinen jne. 18-vuotiaita henkirikoksen tekijöitä on useita.

Lisäksi lavastaminen näyttäytyy pakonomaisena ja kömpelönä: olosuhteiden pakosta tehtynä puolisekoiluna, jossa oli myös tuuria mukana.

Nissen kerrotaan tunnustaneen useillekin eri henkilöille ja lisäksi näihin henkilöihin lukeutuu kokenut KRP:n poliisi.

Ja Heinojen muhaajat oli 16-18-vuotiaita ja sitä ennen ja sen jälkeen eläneet lainkuuliaista elämää.

Gustafssonilla oli sekä tilaisuus että todennäköinen motiivi (riita ym. pettymys päihtyneenä).

[Ross Sullivan]

Aiemmin: "Häkkänen olisi toivonut että Bodom-juttu olisi mennyt hovioikeuteen aikoinaan:
"Ennen kaikkea se, miten kertomus hänen (Gustafsson) vammojensa osalta muuttui käräjäoikeudessa suhteessa siihen, minkälaisena se oli esitetty esitutkinnassa. Olisin toivonut että se olisi tullut näkyvämmin esiin."

Syyttäjien suurimmat virheet:

1) En tahdo uskoa, että Espoon käräjäoikeudessa oltaisiin korruptoituneita. Todennäköisesti kävi niin, että asiasta päättäneet eivät ymmärtäneet, että totaalinen, tarkkarajainen ja pitkäkestoinen muistamattomuus Nissen vammoilla on lähes mahdotonta.

2) Kovin vähiin jäi se, että Nisse vielä 2004 valehteli 11 puukoniskusta päähänsä (tutkimusten perusteella ei yhtään/maksimissaan yksi vamma, joka voisi sopia).

3) Liika "lavastustykitys". Olennaisimmat asiat: telttanarujen katkominen jälkeenpäin ja kenkien kätkeminen olisivat riittäneet. Ei ulkopuolinen tekijä varasta puhkikuluneita kenkiä ja sitten kätke niitä. Nyt nämä ydinfaktat hävisivät sen alle, että tyyliin kaikessa lavastettiin, mutta mitään ei osoitettu riittävällä tarkkuudella.

4) Nissen höpinöiden ristiriidat: ei muisti parannu, sitten huononnu, sitten taas parannu ja lopulta taas huononnu. Se, että syyllinen valehtelee, on kaikkein vahvimpia viitteitä syyllisyydestä.

[LexVeritas]

Häkkänen ei ole lääkäri.

Esitutkinta oli tosiaan esittänyt Gustafssonin vammat vähätellen. Asia muuttui oikeudessa kiistattomasti siten, että sekä syyttäjän että puolustuksen lääkäritodistajat Hirvensalo, Tenovuo ja Öhman olivat samaa mieltä siitä, että Gustafsson oli murhien tapahduttua mahdollisesti tajuton ja toimintakyvytön.
Mitään lavastuksia ei tiedetä tehdyn, Gustafssonin ei tiedetä valehdelleen, Gustafssonin muistiaukon ei tiedetä olleen tarkkarajainen, Gustafsonin motiivista ei ole mitään tietoa. Hänen muistinsa pirstaloitumisessa 45 vuoden aikana ei ole mitään erikoista.
Tiedetään, ettei aiemman työuransa aikana erityisesti tunnustusten varmistajana meritoitunut Tuominen merkinnyt oikeudessa väittämäänsä "tunnustusta" ylös mihinkään asiakirjoihin, ja tiedetään, ettei hän ottanut asiaa kertaakaan esille tutkintavankeuden aikana Gustafssonin kuulusteluissa. Lisäksi tiedetään, että Hannes Markkula kertoo muistelmissaan Tuomisen myöntäneen hänelle vuosia oikeudenkäynnin jälkeen pitäneensä väittämäänsä Gustafssonin lausahdusta "pelkkänä huulenheittona".

[Cohle]

Esitutkintapöytäkirjaan sisältyvät poliisikuulustelut ovat osa oikeudenkäyntiaineistoa, jos niihin vedotaan. Pääsääntöisesti todistelu tapahtuu suullisesti pääkäsittelyssä (välittömyys- ja suullisuusperiaate), mutta esitutkintakertomukseen voidaan tietyin edellytyksin vedota esimerkiksi ristiriitaisuuksien osoittamiseksi tai, jos henkilöä ei voida kuulla oikeudessa.

Näyttöä ei Suomessa “ennakkohyväksytä” siinä merkityksessä, että vain aiemmin käsitellyt kohdat olisivat sallittuja.

Outoa. Kai laamanni Mikkola sitten itse tiesi, miksi kielsi Lampelaa hyödyntämästä poliisikuulusteluja Nilsiä kuullessaan.

Asianajajat eivät saa sekoilla ja riehua oikeussalissa miten tahansa. Ja Lampelahan sekoili myöhemmin itsensä ulos Suomen Asianajajistakin.

Eivät tietenkään. Tässä pohdittiinkin sitä, miksi esitutkintakertomukseen vetoaminen kiellettiin laamannin toimesta.

[Ross Sullivan]

Esitutkintapöytäkirjaan sisältyvät poliisikuulustelut ovat osa oikeudenkäyntiaineistoa, jos niihin vedotaan. Pääsääntöisesti todistelu tapahtuu suullisesti pääkäsittelyssä (välittömyys- ja suullisuusperiaate), mutta esitutkintakertomukseen voidaan tietyin edellytyksin vedota esimerkiksi ristiriitaisuuksien osoittamiseksi tai, jos henkilöä ei voida kuulla oikeudessa.

Näyttöä ei Suomessa “ennakkohyväksytä” siinä merkityksessä, että vain aiemmin käsitellyt kohdat olisivat sallittuja.

Outoa. Kai laamanni Mikkola sitten itse tiesi, miksi kielsi Lampelaa hyödyntämästä poliisikuulusteluja Nilsiä kuullessaan.

Asianajajat eivät saa sekoilla ja riehua oikeussalissa miten tahansa. Ja Lampelahan sekoili myöhemmin itsensä ulos Suomen Asianajajistakin.

Eivät tietenkään. Tässä pohdittiinkin sitä, miksi esitutkintakertomukseen vetoaminen kiellettiin laamannin toimesta.

Kuulustelukertomukseen voidaan tehokkaasti vedota jopa siinäkin tapauksessa, että kuultu on myöhemmin sitä mieltä, että kertomus on valheellinen ja hän antaa uuden korvaavan kertomuksen.

Näin on esimerkiksi tehty VP Turususen oikeudenkäynnissä. Korkein oikeus päätti (esittelijän näkemyksen vastaisesti:"Kun edellä sanotun perusteella X:n syyllistymisestä syytteessä väitettyyn Y:n tappoon jää järkevä epäilys, syyte hylättäneen"), että syytetty tuomitaan taposta. keskeistä oli nimenomaan se, että Korkein oikeus katsoi alkuperäisen kuulustelukertomuksen olevan tapauksessa painavampi kuin sen korvaavat myöhemmät kertomukset.

Täsmennetään vielä lisäksi, että Lampela hyväksyttiin sittemmin uudelleen Suomen Asianajajat -yhteisön jäseneksi, ja hän on saanut takaisin oikeuden käyttää asianajajan nimikettä.

[LexVeritas]

Lampela on tiettävästi syyllistynyt useammin väkivaltarikokseen kuin Gustafsson, eli kerran.

[VittoriaVetra]

Tästä tapauksesta tulikin taas mieleen tämä Nilsin muistamattomuus:

Tässä mies puolusti itseään muistamattomuudella. Myös tässä tarina oli miehen osalta muuttunut monesti ja mies puolustautui sillä että hänellä on aivovamma, mutta tässä asiassa tuomari ei uskonut hänen muistamattomuuttaan.

Tämä on jännä miten välillä tuomarit uskovat muistinmenetykseen ja siihen että tarina muuttuu monesti kuten Nilsin tapauksessa. Tässä tapauksessa taas ei uskottu..vaikka tässä tapauksessa ei oltu edes kännissä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/37ed ... 58bc6da630

"Mies myönsi saksilla heittämisen mutta kiisti yrittäneensä lyödä niillä naista.

Hän myös väitti, että saksien heittämisen jälkeen nainen hyökkäsi ne kädessään hänen kimppuunsa. Sormen vamma oli peräisin kamppailutilanteesta, hän sanoi.

Miehelle itselleen ei kuitenkaan aiheutunut tästä väitetystä kamppailusta mitään vammoja.

Poliisikuulusteluissa mies oli kertonut tapahtumista täysin eri tavalla. Hän epäili joutuneensa paniikkiin, koska hän ei muistanut lainkaan, mitä saksien heittämisen jälkeen tapahtui."

Miten voi väittää "saksien heittämisen jälkeen nainen hyökkäsi ne kädessään hänen kimppuunsa. Sormen vamma oli peräisin kamppailutilanteesta,". ..jos kuitenkin ,"Hän epäili joutuneensa paniikkiin, koska hän ei muistanut lainkaan, mitä saksien heittämisen jälkeen tapahtui."

"Mies selitti omaa muistamattomuuttaan aivovammalla.

Mies väitti muistavansa asiat oikeudessa paremmin, koska oli ”miettinyt asiaa”. Oikeus ei pitänyt miehen muuttunutta kertomusta uskottavana. Naisen kertomus tapahtumista pysyi alusta alkaen samana."

[MikaK]

Juttu uudelleen oikeuteen ja tuo Häkkänen kuultavaksi niin voisi häkki heilua Nilsille...

[LexVeritas]

Juttu uudelleen oikeuteen ja tuo Häkkänen kuultavaksi niin voisi häkki heilua Nilsille...

Psykologi Häkkänen ilman lääkärikoulutusta kumoaa Gustafssonia hoitaneiden neurokirurgien diagnosoiman aivovamman ja muistiaukon, ja se on sillä sipuli. Miten se käytännössä tapahtuu?

[MikaK]

Juttu uudelleen oikeuteen ja tuo Häkkänen kuultavaksi niin voisi häkki heilua Nilsille...

Psykologi Häkkänen ilman lääkärikoulutusta kumoaa Gustafssonia hoitaneiden neurokirurgien diagnosoiman aivovamman ja muistiaukon, ja se on sillä sipuli. Miten se käytännössä tapahtuu?

Ei ollut mitään diagnosoitua aivovammaa eikä häntä sairaalassa aivovammapotilaana hoidettu. Se olisi ollut hyvin erilaista. Ylilääkäri Hirvensalo piti vammoja tavallisina matalaenergisinä nakkikioskivammoina eikä mikään viitannut epätodennäköiseen aivovammaan.

[Ross Sullivan]

Juttu uudelleen oikeuteen ja tuo Häkkänen kuultavaksi niin voisi häkki heilua Nilsille...

Psykologi Häkkänen ilman lääkärikoulutusta kumoaa Gustafssonia hoitaneiden neurokirurgien diagnosoiman aivovamman ja muistiaukon, ja se on sillä sipuli. Miten se käytännössä tapahtuu?

Ei ollut mitään diagnosoitua aivovammaa eikä häntä sairaalassa aivovammapotilaana hoidettu. Se olisi ollut hyvin erilaista. Ylilääkäri Hirvensalo piti vammoja tavallisina matalaenergisinä nakkikioskivammoina eikä mikään viitannut epätodennäköiseen aivovammaan.

Ei tieteellisesti diagnosoitua aivovammaa ainakaan.

Voidaan tiivistää:

1) Hirvensalo (professori) ja Öhman (neurologian professorI)

2) 2000-luvun kuvantamisin: ei aivovammaa

3) Nisseä ei hoidettu 60-luvulla aivovammapotilaana

4) Nisse palautui raskaaseen linja-autonkuljettajan työhön

vs.

60-luvun Nissen näyttelyyn perustunut "diagnoosi" ja puolustuksen järjestelemä todistaja

Johtopäätös: on ollut vähintään keskivaikea aivovamma ja harvinaislaatuinen muistinmenetys

[LexVeritas]

On kertauksen paikka, sillä kackelsbergiläisiltä ovat jälleen tosiasiat hukassa!

Öhman etenkään ei kyseenalaistanut Gustafssonin aivovammaa, vaan ainoastaan muistiaukon pituuden. Hän ei kuitenkaan kysyttäessä halunnut kertoa, kuinka pitkä sen hänen mielestään olisi pitänyt olla. Aivovammaliiton mukaan keskivaikeaan aivovammaan liittyy tyypillisesti muistiaukko, joka on 1-7 vrk pitkä.

Gustafssonin vasemman korvan yläpuolella ohimon-päälaen alueella sijainneeseen, ompeleita vaatineeseen ruhjehaavaan ja hänellä diagnosoituun aivoruhjeeseen sekä kallonpohjan murtumaan liittyen:

"Aivosähköfilmissä vielä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan
toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa."

Miten arvioit ko. löydöstä, tekoäly? Viittaako löydös lievään vai keskivaikeaan aivovammaan?

Tämä on historiallisesti erittäin kiinnostava ja lääketieteellisesti selkeä merkintä. On tärkeää huomata, että vuonna 1960 EEG (aivosähkökäyrä) oli käytännössä ainoa tapa "nähdä" aivojen sisään, sillä tietokone- ja magneettikuvauksia (CT ja MRI) ei ollut vielä olemassa.
Tuo kuvaus on hyvin vahva viite siitä, että kyseessä on ollut keskivaikea aivovamma, ei pelkkä lievä aivotärähdys.

Mitä "laaja-alainen hitaan toiminnan alue" tarkoitti vuonna 1960?

Kun EEG-lausunnossa puhutaan "hitaasta toiminnasta" (usein delta- tai theta-aaltoja), se on merkki aivokudoksen toimintahäiriöstä tai vauriosta.
Vaurion merkki: Terveet aivot tuottavat valveilla nopeaa alfa- ja beeta-aaltoa. Jos iskun saaneella alueella näkyy 11 päivää myöhemmin hidasta aaltoa, se tarkoittaa, että aivot eivät kyseisellä alueella toimi normaalisti. Se on sähköinen vastine "aivojen ontumiselle".
Diffuusirajainen (epätarkkarajainen): Tämä kertoo siitä, että vamma ei ole ollut vain neulanpiston kokoinen, vaan isku on vaikuttanut laajaan osaan vasenta aivolohkoa.
Vasen aivopuolisko: Koska häiriö on ollut vasemmalla, se on todennäköisesti vaikuttanut kielellisiin toimintoihin, muistiin ja oikean puolen hienomotoriikkaan.

Miksi tämä luokiteltaisiin nykyään keskivaikeaksi?

Vaikka vuonna 1960 termistö on voinut olla erilaista (saatettiin puhua esimerkiksi "vakavasta aivotärähdyksestä" tai "aivokontuusiosta"), nykykriteereillä vamma olisi vähintään keskivaikea, koska:
Häiriön kesto: 11 päivää onnettomuuden jälkeen näkyvä selkeä EEG-muutos ylittää lievän vamman rajat (lievässä vammassa EEG normalisoituu yleensä muutamassa päivässä).

Muistiaukko: Jos tähän on liittynyt päivien mittainen muistiaukko (kuten aiemmin pohdimme), se vahvistaa luokituksen.

Paikallinen löydös: Laaja-alainen paikallinen häiriö viittaa siihen, että kyseessä on ollut aivoruhje (contusio cerebri), vaikka sitä ei olisi pystytty silloisella tekniikalla kuvantamaan.

Merkitys myöhemmällä iällä

Aivovammoilla, jotka on saatu ennen nykyaikaista diagnostiikkaa, voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka tulevat esiin vasta vuosikymmenten päästä (esim. uupumusalttius tai muistioireiden korostuminen ikääntyessä). Vuonna 1960 hoitona oli usein vain pitkä lepo pimeässä huoneessa, mikä oli sinänsä hyvä, mutta nykyisin tiedämme, että tällaiset vammat vaativat usein tarkempaa seurantaa.

Olisiko kyseisen löydöksen jälkitila saatu varmuudella näkyviin 45 vuotta myöhemmin modernein kuvantamismenetelmin?

Vastaus on: Ei. Vaikka moderni kuvantaminen on kehittynyttä, on täysin mahdollista, että 45 vuotta myöhemmin tehty magneettikuvaus (MRI) tai tietokonekuvaus (CT) näyttäisi "normaalilta", vaikka vamma olisi aikanaan ollut keskivaikea.
Tämä on yleinen haaste vanhojen aivovammojen todentamisessa. Tässä ovat keskeiset syyt, miksi löydös voi jäädä näkymättömiin tai olla epävarma:

1. Aivojen kyky korjautua ja muovautua
Aivot ovat elävä elin, joka pyrkii korjaamaan vaurioita. Vuosikymmenten kuluessa:
Pienet verenvuodot ja ruhjeiden jättämät jäljet voivat imeytyä pois.
Aivokudos voi arpeutua niin hienovaraisesti (glioosi), ettei se erotu tavallisessa magneettikuvassa.
Aivoselkäydinneste voi täyttää mahdollisesti kadonneen kudoksen tilan, jolloin rakenne näyttää päällepäin ehjältä.

2. Mikroskooppiset vauriot (DAI)
Keskivaikeissa vammoissa suurin vaurio tapahtuu usein hermosäikeiden tasolla (diffuusi aksonivaurio). Nämä ovat mikroskooppisia venymisiä ja katkeamisia, jotka aiheuttavat tuon vuonna 1960 havaitun sähköisen häiriön, mutta ne eivät jätä sellaista jälkeä, jonka nykyinenkään perusmagneettikuva saisi varmuudella näkyviin 45 vuotta myöhemmin.

3. Ikääntymisen vaikutus tulkintaan
Kun vammasta on kulunut 45 vuotta, kuvissa näkyy usein ikääntymiseen liittyviä muutoksia, kuten:
Aivokammioiden lievää laajenemista.
Valkean aineen muutoksia (pieniä kirkkaampia pisteitä).
Lääkärin on erittäin vaikea sanoa varmuudella, onko jokin muutos peräisin vuoden 1960 iskusta vai luonnollisesta ikääntymisestä tai esimerkiksi verenpaineen aiheuttamista muutoksista.

Milloin se näkyisi?

Jälkitila näkyisi varmuudella vain, jos vamma on ollut niin raju, että se on aiheuttanut:
Kudoskatoa (enkefalomalasia): Selkeä "reikä" tai kuoppa aivokudoksessa kyseisellä alueella.
Hemosideriini-jälkiä: Jos ruhjeeseen liittyi merkittävä verenvuoto, rautajäämät voivat näkyä erikoismagneettikuvauksissa (SWI- tai T2*-kuvissa) läpi elämän.

Vuoden 1960 EEG-löydös (laaja-alainen hidas toiminta 11 vrk vamman jälkeen) on lääketieteellisesti erittäin painava todiste keskivaikeasta vammasta, vaikka myöhempi kuvantaminen olisi puhdas. EEG tallensi aivojen toiminnallisen tilan "itse teossa", kun taas myöhempi MRI katsoo vain rakenteita vuosikymmenten päästä.

[MikaK]

Tuo että sillä ajalla ei ollut kuvantamismenetelmiä lähinnä mahdollistivat ja helpottivat tuota irvokasta näytelmää.

Todellisuudessa lievissäkin aivovammoissa jää 15%:lle pysyviä oireita. Seuraa enintään puolen tunnin tajuttomuus. Toisaalta muistinmenetys korjaantuu yleensä nopeasti, alle 24 tunnissa. Keskivaikeissa aivovammoissa puolestaan suurelle osalla jää pysyviä oireita. Tuollaiset henkilöt tuskin pystyvät bussia enää työkseen ajamaan. Nyt jos Nissen tarinointia uskoo niin hän ei muista koko ajalta vieläkään mitään vaan on herännytkin sairaalassa vasta seuraavan viikon puolella tiistaina tai keskiviikkona. Tuollainen pitkä tajuttomuus ja muistiaukko viittaisi vähintään keskivaikeaan aivovammaan. Nyt jos pitäisi olla sekä lievä että vähintään keskivaikea aivovamma sekä täydellinen muistamattomuus näihin aikoihin saakka sekä vuosikymmenien vamman jälkeinen bussikuskin ura niin tuohon väliin jää hyvin vähän jos lainkaan pintaa miten kaikki väittämät voisivat olla tosia. Olisi suorastaan lääketieteellinen ihme.

Tässä oli kyseessä todellinen aivovamma. Tämäkin bussikuski olisi halunnut jatkaa työssään. Ongelma vaan olisi ollut sitten ettei muistaisi reittejä yms.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000744802.html