Mitä luet tällä hetkellä? (Ketju 1)
Valvoja: Moderaattorit
-
- Javier Pena
- Viestit: 1864
- Liittynyt: To Elo 02, 2007 10:53 am
luen nyt neljättä kertaa terry pratchettin witches abroadia. ei oo saanu aikaseks käydä kirjastossa ku duunipaikka ja kämppä ihan toisessa päässä kaupunkia. toivottavasti joulupukki toisi uutta lukemista.. ei sillä, tuo on aivan mahtava kirja! rakastan pratchettin discworld-novelleja, nimenomaan alkuperäiskielellä. paras lukemani oli thief of time, tai mort, tai hogfather.. niitä on liian monia.
"Jos jokaisen päivän kadoksissa olleen teinin perään laitettaisiin etsintäpartio, niin sillä saataisiin kyllä koko Suomi harrastamaan ulkoiluliikuntaa ympäri vuorokautisesti". -Sergei
Juuri aloittelen:
Valloittaja - tasankojen susi ; Conn Iggulden
Valloittaja - tasankojen susi ; Conn Iggulden
Brittiläinen Conn Iggulden teki Keisari-romaanisarjallaan proosallisesti sen mitä Julius Caesar legioonineen Galliassa: selvää jälkeä, jättäen sivulliset ilman epäilystä ylivertaisesta lahjakkuudestaan.
Nyt Iggulden on nostamassa historian tomuisesta kalmistosta toista suurhahmoa, mongolien heimopäällikkö Temudzinia, joka tunnetaan paremmin Tshingis-kaanina. Tshingishallitsi 1100- ja 1200-luvuilla mongolivaltiota, joka laajimmillaan oli maailmanhistorian suurin valtakuntaa ulottuen Kiinasta Eurooppaan asti.
Valloittajan ensimmäinen osa Tasankojen susi lähtee luonnollisesta alkupisteestä, Temudzinin syntymästä. Nuoren mongolin elämän alkutaival oli vähintään yhtä väkivaltainen ja tuskien täyttämä kuin sen kultaiset vuodet valtakunnan ylimpänä sotaherrana.
Tasankojen susi maalaa kuvaa nuorukaisesta, joka peräänantamattomuudellaan ja ankaruudellaan voitti kovimmatkin vastoinkäymiset, mitä Aasian tasankojen sotaisat heimot sekä anteeksiantamaton luonto saattoivat hänen tielleen heittää.
Kirja on raaka ja jopa sadistinen kertomus. Juuri kun lukija on jo nääntymäisillään kirjan päähenkilön tavoin alati syvenevään ankeuteen, Iggulden kääntää tarinan suunnan ja Temudzin tempautuu tapahtumien pyörteeseen, joka vie hänet kohti mongolien ylipäällikkyyttä.
Igguldenin teksti on erinomaisen elävää ja yksityiskohdissaan rikasta. Valloittaja-saagaa varten Iggulden viettikin aikaa mongolipaimentolaisten parissa. Hän kuvaa anteliaasti paimentolaisten tapoja ja kulttuuria, mutta aivan yhtä oleellista on henkilöhahmojen syvyys ja heidän välisensä dynamiikka.
Valloittaja on fiktiivisestä luonteestaan huolimatta suurimmaksi osaksi uskollinen historiankirjoitukselle. Keisari-sarjan lukeneille minun tuskin tarvitsee todistella Igguldenin vahvuuksia. Valloittaja on viihdyttävä ja otteessaan pitävä mutta myös valaiseva romaani, joka esittelee taidolla länsimaalaisille ehkä vähemmän tuttua kulttuuria.
- maija turjukka
- Ainesta Watsoniksi
- Viestit: 4942
- Liittynyt: Ke Heinä 25, 2007 8:58 pm
Markus Zusak-in Kirjavaras, tarina natsi-Saksasta. Nielin purematta kirjan etukannen iskulauseen: "Kun Kuolema haluaa kertoa tarinan, on paras pysähtyä kuuntelemaan."
Hämmentävä, jotenkin oudosti kauniskin kertomus elämän karuudesta ja pienten ihmisten selviytymiskeinoista hävityksen kauhistuksen keskellä.
Vaatii varmasti useamman lukukerran, ennenkuin kirjan kaikki tasot ja merkitykset avautuvat kunnolla.
Hämmentävä, jotenkin oudosti kauniskin kertomus elämän karuudesta ja pienten ihmisten selviytymiskeinoista hävityksen kauhistuksen keskellä.
Vaatii varmasti useamman lukukerran, ennenkuin kirjan kaikki tasot ja merkitykset avautuvat kunnolla.
-Suru on hinta, jonka maksamme rakkaudesta.-
-
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3149
- Liittynyt: Ke Touko 28, 2008 10:37 am
Jani Anttola - Mustat Lesket
-vuosi vapaaehtoisena Bosnian muslimijoukoissa-
Nuoren suomalaisen sällin kertomus matkastaan muukalaislegioonan kautta vapaaehtoiseksi Bosnian muslimijoukkoihin Bosnian sodan melskeisiin.
-vuosi vapaaehtoisena Bosnian muslimijoukoissa-
Nuoren suomalaisen sällin kertomus matkastaan muukalaislegioonan kautta vapaaehtoiseksi Bosnian muslimijoukkoihin Bosnian sodan melskeisiin.
"Mä olen sitä mieltä, et jos 5 senttiä on liikaa OMASTA viestistä Minfoon, kannattaa harkita poistumista kokonaan. Perusteena se, että "harrastuneisuus" palstalle, ei ole likimainkaan riittävä!" -John Doe
Juurikin tuli luettua Juha Vuorisen tuotannosta suurin osa. Juoppikset, Kristianin nuoruus- ja teinivuodet, ja dekkarit. Nyt käsillä on Clive Cusslerin Kadonneen saaren timantit. Pari Cussleria odotaa hyllyssä (uudelleen) lukemista tämän jälkeen. Sen jälkeen taas Mankelit, Pietiläiset ja Christiet. Sitten vaihteeksi suomalaisten "amattisotilaiden" elämänkerrat. Taas vaihteeksi.
Tää uudelleenlukeminen on taitolaji, emäntä ei edes pysty ajattelemaan kirjan uudelleen lukemista. Mä oon taas semmoinen tavan teletappi, notta uudestaan.
Pitäisköhän joskus jaksaa vaivautua kirjastoon, ja etsiä jotain uutta.
Tää uudelleenlukeminen on taitolaji, emäntä ei edes pysty ajattelemaan kirjan uudelleen lukemista. Mä oon taas semmoinen tavan teletappi, notta uudestaan.
Pitäisköhän joskus jaksaa vaivautua kirjastoon, ja etsiä jotain uutta.
Respect my authority!
-Eric Cartman
-Eric Cartman
Meikäkin on innostunut Cusslereista, viimeksi luin "Musta Tuuli"-kirjan, jonka oli kirjoittanut poikansa kanssa, ei kyl yltänyt esim. Valhalla nousee kirjan tasolle mut ihan viihdyttävää silti.3937 kirjoitti:Juurikin tuli luettua Juha Vuorisen tuotannosta suurin osa. Juoppikset, Kristianin nuoruus- ja teinivuodet, ja dekkarit. Nyt käsillä on Clive Cusslerin Kadonneen saaren timantit. Pari Cussleria odotaa hyllyssä (uudelleen) lukemista tämän jälkeen.
Olen nyt joululukemisena aloitellut viimeinkin Bret Easton Ellisin Lunar Parkia, toistaiseksi ollut viihdyttävää luettavaa. Kaivoin hyllyn perältä myös toisessa ketjussa puheena olleen Econ Foucaultin heilurin yöpöydälle odottelemaan kertausta. Viimeksi luin kyseisen teoksen vuosia sitten hyvin askeettisissa olosuhteissa, saa nyt nähdä kuinka herpaantumattomasti tällä kertaa jaksaa keskittyä kiemuraisiin juonikuvioihin ja loputtomaan nippelitietoon.