Suomen Pisa-tulosten romahdus

[manearia]

Hyrkkö kertoo, että kaikenmaalaisilla lapsilla alkaa olla ongelmia lukutaidon suhteen Suomessa ja se no suoraa seurausta tiktokeista ja muista somepaskoista, joissa tekstiä on sanan, tai rivin verran. Tämä sama näyttää yleistyvän kovaa vauhtia myös mediaan ja median kielenmuodostuskin tekstinä on umpisurkeaa nykyään ainakin iltamedioissa. Virheitä täynnä ja huonoa kapulakieltä.

Munkin mielestäni tämä on todennäköisin syy. Keskittymiskyky ei riitä kuin TikTokkeihin, leffojakin katsotaan pikakelauksella, kirjat eivät kiinnosta koska kaikki tarpeellinen löytyy netistä, ja kirjoitustaitoja oppii tekstaamalla.

Jos lukee iltapulua ja löytää näitä kielivirheitä, niin voi olla ainakin omasta aivotoiminnan vireydestä jonkin verran vähemmän huolissaan.
Jos lukee iltapulua ja ei hummaa yhtäåän kielivirheitö, niin pitääsi ola omasta aivotoiminnasta jonkin veeran enemmän huilissaan.

Välillä kyllä ihmetyttää nuo iltapulujen jututkin. Ovatko kiireessä kirjoitettuja, vai onko oikolukija pysyvästi lomalla?

[mielen puolikas]

Munkin mielestäni tämä on todennäköisin syy. Keskittymiskyky ei riitä kuin TikTokkeihin, leffojakin katsotaan pikakelauksella, kirjat eivät kiinnosta koska kaikki tarpeellinen löytyy netistä, ja kirjoitustaitoja oppii tekstaamalla.

Jos lukee iltapulua ja löytää näitä kielivirheitä, niin voi olla ainakin omasta aivotoiminnan vireydestä jonkin verran vähemmän huolissaan.
Jos lukee iltapulua ja ei hummaa yhtäåän kielivirheitö, niin pitääsi ola omasta aivotoiminnasta jonkin veeran enemmän huilissaan.

Välillä kyllä ihmetyttää nuo iltapulujen jututkin. Ovatko kiireessä kirjoitettuja, vai onko oikolukija pysyvästi lomalla?

Luulisin että joku chättibotti noita juttuja suoltaa, jopa omaan makuun ovat liian tökeröitä itse tekoälyn tekeleiksi.

[aivoriihi]

Kiitokset Kyöpelille ketjujen yhdistämisestä!

[Maura Isles]

Aikoinaan 80-90 -luvulla varmaan kaikille tuli Akkari tai Roope-Setä. Meille lukiossa (2000- luvun alussa) äikän ope sanoi abivuonna, että jos ette mitään muuta jaksa tai viitsi lukea, niin lukekaa edes Aku Ankkaa, koska siinä on kieli- ja sanamaailma todella hyvä ja monipuolinen. Ja muistan kun joka viikko ahmin sen akkarin heti ensimmäisenä kotiin päästyäni. Melkein tuli sisarusten kanssa riitaa, että kuka sen sai lukea ensiksi. Ja iltalukemisiksi tietty aiemmin ilmestyneitä akkareita.
Nyt voisin kysyä, että ilmestyykö kyseistä lehteä enää ollenkaan?

Toinen mihin olen kiinnittänyt huomiota on se, että eka-tokaluokkalaisen matikankirjoissa tehtävien määrä tuntuu todella vähäiseltä. Pitäisi oikein etsiä omat matikankirjat /-vihot ja katsoa, kuinka paljon niitä matikantehtäviä oikeasti ala-asteella laskettiin. Muistan että yhtä aihetta oli sivukaupalla ja lisäksi kirjan takana oli "lisätehtävät" osio, joita sai myös tehdä. Tällä hetkellä lapsen matikakirjan yhdellä sivulla on 6-10 laskettavaa laskua. Eihän siitä mitenkään voi tulla rutiinia... Mitä ne oikein koulussa laskee, jos yhden matikantunnin pituus on 45 minuuttia, ja siitä aihealueesta pitäisi riittää laskemista tunneille JA kotiläksyksi.

[Annie_22]

Nyt voisin kysyä, että ilmestyykö kyseistä lehteä enää ollenkaan?

Ilmestyy, ja omille lapsille se tulee edelleen. Toisaalta oma jälkikasvu lukee kirjojakin vapaaehtoisesti, johtuuko se Akkareista, en tiedä, mutta ainakin on aina ollut tarjolla kaikenlaista luettavaa.

Mitä ne oikein koulussa laskee, jos yhden matikantunnin pituus on 45 minuuttia, ja siitä aihealueesta pitäisi riittää laskemista tunneille JA kotiläksyksi.

Mennään hitaimpien mukaan, niin varmaan siksi on tehtäviäkin vähennetty. Ettei vaan kenellekään tule paha mieli. En muista milloin meidän kotiin olis teini tuonut kotiin yhtäkään kotiläksyä, koulussa ne on kaikki aina saatu tehtyä. Koska niitä tehtäviä on oikeasti tosi vähän.

[aivoriihi]

Jälki-istuntoon ei ole pakko jäädä, jos ei halua – Ammattijärjestö jyrähtää

Opetusalan ammattijärjestö OAJ katsoo, että lakia pitäisi muuttaa koulujen kurinpidon osalta.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen sanoo, että koulujen jälki-istunnoissa on paha vika.

– Laki ei pakota oppilasta jälki-istuntoon, hän toteaa.

Jälki-istunto on yksi perusopetuslaissa mainituista kurinpitokeinoista. Lain mukaan “oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi”.

Laissa määritellään myös tarkemmin jälki-istunnon sisältö. Siitä laissa ei kuitenkaan ole mainintaa, mitä tapahtuu, jos jälki-istuntoon ei jää.

– Jos ei sinne jääkään tai ilmaannu, opettaja ei oikeastaan voi mitään muuta kuin olla yhteydessä huoltajiin ja yrittää kodin kanssa sopia, että lapsi velvoitettaisiin jälki-istunto suorittamaan.

Lahtinen toteaa, että vasta siinä tilanteessa, kun oppilaalla on useita jälki-istuntoja suorittamatta, voidaan siitä syystä harkita kirjallisen varoituksen antamista.

Lahtinen kertoo, että OAJ:n mielestä lakia tulisi muuttaa.

– Kurinpitoseuraamuksen, kuten jälki-istunnon, pitäisi olla velvoittava eli että se on suoritettava osana oppivelvollisuutta.

Perusopetuslain mukaisia kurinpidollisia toimia ovat jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja erottaminen koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Lisäksi kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä koulupäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Lievempänä menettelynä laissa mainitaan kasvatuskeskustelu.

Resurssit

Nina Lahtinen sanoo, että tehokkainta olisi, jos kurinpidolliset menettelyt kouluissa voitaisiin ehkäistä ennalta.

Hänen mukaansa juuri nyt olisi hyvä tilaisuus tarttua asiaan ilman lisäkustannuksia, kun syntyvyyden pitkän laskun jälkeen oppilasmäärät vähenevät.

– Nyt, kun on vähemmän lapsia, niin ei tehtäisikään niin, että vähennetään opetukseen käytettäviä rahoja, jolloin pystyttäisiin saamaan pienempiä ryhmäkokoja ja tarvittaessa useampia opettajia oppitunnille.

Lahtisen mukaan käytännön arjessa resurssit eivät useinkaan mahdollista esimerkiksi ryhmän jakamista kahdelle opettajalle tai riittävää erityisopettajan tukea, vaikka tiedossa olisi, että sille olisi tarvetta ryhmän yhden tai useamman oppilaan vuoksi.

Tämä on Lahtisen mukaan epäkohta, josta opettajat eivät voi päättää, vaikka tarve olisi ilmeinen.

– Ei edes silloin, kun on tiedossa, että on toistuvasti ollut jotain haasteita tai tarvittu kurinpitokeinoja säännöllisesti.

Lahtinen sanoo, että valta asiassa on kuntapäättäjillä, joiden pitäisi myöntää koululle tarvittavat lisäresurssit.

Muitakin puutteita

Nina Lahtinen toteaa, että laissa on jälki-istuntojen velvoittavuuden puuttumisen lisäksi toinenkin tärkeä puute.

Oikeudesta kiinnipitämiseen ei ole mainintaa laissa.

– Kouluissa ja jopa päiväkodeissa on tilanteita, joissa opettajan pitäisi fyysisesti rauhoittaa lasta pitämällä häntä kiinni, Lahtinen sanoo.

Hän huomauttaa, että eduskunnan oikeusasiamies totesi jo vuonna 2021 antamassaan ratkaisussa, että kiinnipitotilanteiden osalta laki on puutteellinen.

– Mikäli ja kun tarvetta tällaiseen on, pidän välttämättömänä oppilaiden oikeusturvan toteutumiseksi, että asiasta säädetään tarvittaessa nimenomaisesti laissa, ratkaisussa sanotaan.

Lahtinen toteaa, että opettajilla tulisi olla myös riittävä koulutus tällaisia tilanteita varten sekä yleisesti puuttumiseen epäasialliseen käytökseen, jotta kenenkään turvallisuus ei vaarannu.

– Pitäisi pystyä arvioimaan, milloin tällaiseen kiinnipitoon ei pidä ryhtyä, jos tilanne vaikuttaa siltä, että siinä käy huonosti itselle, lapselle tai muille.

Tieto ei kulje

Lahtinen mainitsee vallitsevaksi epäkohdaksi myös sen, että tieto ei aina kulje eri viranomaisten välillä.

Hän ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa poliisilla on tieto, että vaikkapa yläkoululainen kuuluu rikolliseen jengiin tai tekeillä on jengitappelu.

– Poliisilla ei ole periaatteessa toimivaltuutta kertoa asiasta koululle, Lahtinen sanoo.

– Koulu ei saa tarvittavia tietoja, vaikka oppilaalla olisi ongelmia huumeiden käytön kanssa.

Lahtisen mukaan tällaiset tilanteet painottuvat enemmän toiselle asteelle, mutta niitä esiintyy myös peruskouluissa.

– Jos on huolta nuoresta, niin tiedonkulun, varsinkin jos se vaikuttaa turvallisuuteen, pitäisi ehdottomasti olla mahdollista nykyistä matalammalla kynnyksellä eri viranomaisten välillä.

Korjauksen tarpeessa olevaksi epäkohdaksi Lahtinen mainitsee myös sen, että opetus on julkista ja kuka vain voi marssia seuraamaan opetusta.

– Oppilaitosturvallisuuden parantamiseksi opetuksen pitäisi olla julkista luvanvaraisesti niin, että ensin pitäisi ilmoittaa haluavansa tulla opetusta seuraamaan, jolloin koulussa voitaisiin arvioida, voidaanko se toteuttaa turvallisesti ja häiritsemättä oppituntia.
----

Lähde: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/762c ... 941c90bc28