Eli tarkoitin, että siinä tapauksessa, jos kyse on jonkinlaisesta läheisriippuvuudesta.
Tai en tiedä sen nimeä oikeasti.
Tarkoitan tilaa, jossa ihminen on kykenemätön luomaan todellisia uusia aitoja sosiaalisia kontakteja, mutta on äärimmäisen riippuvainen niistä ihmiskontakteista joita on. Oli ne sitten hyviä tai vähemmän hyviä, mieluisia tai ei mieluisia.
Silloin sen ainoan todellisen kontaktin menettäminen voi olla erityisen raskasta ja vaatii tilalle äkkiä jotain. Mutta kyky uusien todellisten ihmissuhteiden luomiseen puutuu.
Silloin mielestäni voi helpostikin käydä niin, että jumittuu pitämään yllä ''muka'' normaalia suhdetta
nettitasolla.
(tiedän, että en nyt osaa oikein ilmaista itseäni
Mutta ajatukseni on se, että AA on hakenut uutta suhdetta, mutta on ollut kykenemätön viemään sitä ns. normaalille tasolle. Enkä usko, että syy on ollut syyllisyydentunne, vaan pikemminkin oma ''virtuaali maailmaan pakeneminen''.
Todennäköisesti rouva on järjestelmällisesti kieltänyt mielessään tuon ikävän tapahtuman, mutta ei ole kuitenkaan kyennyt elämään normaalia elämää, vaan on hakenut korvikkeen nettimaailmastaan ja nettikontakteistaan, joille on pystynyt olemaan sitä mitä ehkä haluaisi olla.
Ja siinä maailmassaan on ehkä pystynyt eläytymään hyvinkin täysin siihen täysin syyttömän rooliin, jota on ylläpitänyt nämä kaikki vuodet.