Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Rikosmaisteri kirjoitti:Onko jossakin lähteessä sanottu, että ovet olivat kiinni tuolla hetkellä?
On. "Talon ulko-ovi ja pyöräkellarin ovi olivat lukossa. "Sisään on aivan ilmeisesti menty Susannen avaimilla, murtojälkiä ei ole.""
HS 6.elokuuta 2001
Susannen pahoinpitelyä ja surman tekotapaa on kuvailtu erittäin raa´aksi. Aivan tarkkaa kuvausta ei julkisuuteen ole annettu, mutta mainintoja mm. tuosta Valdenkin mainitsemasta pään hakkaamisesta betonilattiaan löytyy:
"Det ända som med säkerhet just nu kan konstateras är att det skedde på ett mycket rått sätt, detta som skedde i källaren vid Sofielundsgatan 9. Det räckte inte till med dråp och slutförd våldtäkt: Susannes kropp misshandlades också: hennes bakhuvud krossades mot cementgolvet, för att nämna ett exempel."
""-Det var ett rått sexuellt övergrepp, ett mycket rått sexuellt övergrepp. -Nu visar det sig att hon också hade svåra skallskedor." (Komisario Väinö Rautio)"
HBL 11.8.1976
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Kylli kirjoitti:
On. "Talon ulko-ovi ja pyöräkellarin ovi olivat lukossa. "Sisään on aivan ilmeisesti menty Susannen avaimilla, murtojälkiä ei ole.""
HS 6.elokuuta 2001
Niin olivat siis, kun ruumis löytyi. Kuka voi sanoa varmasti, mikä oli tilanne, kun Susanne saapui paikalle?
devil_doll:
Olen yrittänyt lukea ketjua läpi, mutta olen vasta ehkä noin puolet saanut kahlattua, joten pahoittelen, jos esitän uudestaan jo joitain esillä olleita ideoita.
Mielestäni Susannen kuristanut henkilö ei ole voinut olla mieheksi kovin iso tai voimakas. Hänhän käytti apunaan huivia (tai paitaa?), mikä helpotti jo tuossa vaiheessa paljon voimia käyttäneen tekijän tekoa. Mutta raivon vallassa oleva 130-kiloinen karju ei väsyneenäkään tarvitse huivia avukseen. Siksi on todennäköisempää, että tekijä ei ollut fyysistä työtä tekevä henkilö, eikä kovin isokokoinen.
Tekotavasta oletan tekijän olleen suuren raivon vallassa. Miksi näin - oletan hänen tunteneen Susannen läheisesti ja suhteen tulleen tavalla tai toisella tiensä päähän. Ainoa syy salata suhde kauniiseen ja ihan menestyvään nuoreen naiseen on ollut suhteen luonne: mies on ollut naimisissa. Tämän täytyy liittyä tekijän luonnekuvaan ja myös surman syyhyn. Suhde on voinut päättyä, kun mies on lähtenyt matkalle ulkomaille, josta hän sitten yöllä palasi ja odotti Susannea kodin lähellä, esimerkiksi Kätilöopiston parkkipaikalla, jossa odottava auto ja mies eivät koskaan herätä huomiota. Tai hän saattoi yhyttää Susannen kotimatkalla. Tapaaminen on voinut olla sovittu, mutta se on myös voinut olla Susannelle yllätys, mikäli suhteen loppusanat on saneltu ennen miehen matkaa.
Susannen sulhanen olisi varmaankin ollut ns. menestyvä mies. Tällainen henkilö, narsistinen ja promiskuiteettiin taipuvainen, olisi helposti voinut joutua mustasukkaisen raivon valtaan huomatessaan, että hänen tullessaan hieromaan sovintoa nainen olikin tulossa yökerhosta pikkutunneilla. Päätös surmaamisesta on voinut syntyä vasta siinä vaiheessa, kun mies löysi norjalaisen puhelinnumeron Susannen kassista naisen ollessa tajuttomana ja raiskattuna, mutta vielä elossa. Ruumiin päälle viskatut esineet viittaavat halveksuntaan, ja halveksunta narsismin lisäksi on myös mahdollistanut kylmäpäisen ajattelun, jossa tekijä otti uhrin tavaroita lavastaakseen teon ryöstömurhaksi.
Peräkylän Maigretin mainitsema "surullinen Susanne" on saattanut liittyä juuri siihen, että normaalisti tuona yönä Susanne olisi tavannut naimisissa olevan rakastajansa, mutta suhteen nyt päätyttyä halusi häivyttää mielestään miehen muiston ja lähteä bilettämään. Palatessaan kotiin hän olisi saanut uutta itseluottamusta tapaamastaan mukavasta miehestä, eikä halunnut päästää ukkomiestä enää kotiinsa. Jos Susanne olisi toivonut suhteen jatkumista tai janonnut kostoa miehelle, hän olisi varmaankin yrittänyt saada miehen tulemaan yöksi kotiinsa tai riitelemään julkisesti rapussa sen sijaan, että suostui menemään kellariin. Väsyneenä ja laskuhumalassa tehty virhearvio miehen tarkoitusperistä ja todellisesta luonteesta johti katastrofiin.
Susanne on helposti tavannut miehiä ammatissaan: liikemiehiä, lentäjiä tai muuten paljon lentäviä henkilöitä. Jos kyseinen mies on ollut kiireinen ja paljon matkustava, hän on voinut työhön vedoten sulkeutua hotelliin tai palata ulkomaille saman tien tekonsa jälkeen, eikä kukaan olisi osannut ulkomailla yhdistää naarmukasvoista miestä suomalaisen naisen murhaan (myös parta muuten peittää tehokkaasti vanhenevat naarmut). Tuolloinhan ei ollut internetiä ja tiedonvälitys oli aika tavalla rajoittuneempaa kuin nykyisin, myös "puskaradion" osalta. Mies on myös voinut olla ulkomaan kansalainen ja vain toisinaan Suomessa.
Mielenkiintoinen analyysi. Myös Helena Mäntylän kohtaloa lukiessa tulee mieleen yhtymäkohtia tähän keissiin ruumiin peittelyineen ja lompakon viemisineen...
devil_doll kirjoitti:
Ainoa syy salata suhde kauniiseen ja ihan menestyvään nuoreen naiseen on ollut suhteen luonne: mies on ollut naimisissa.
Tai sitten ei... Entä jos suhteen onkin halunnut pitää salassa Susanne? Vanha sanonta "naiset rakastuvat renttuihin", pitää usein paikkansa. Entä jos Susanne seurustelikin salaa rikollisen, tms, rentun kanssa? Kenties Susanne halusi lopettaa suhteen ja siitä seurasi tapahtunut. Tai kenties tekijä (oletetaan, että tällä oli suhde Susanneen), näki Susannen toisen miehen kanssa ja siitä seurasi intohimorikos. Teon raakuushan täyttäisi myös intohimorikoksen tunnusmerkit.
Täällä on myös paljon pohdittu sitä, miten ovet avattiin... Entä jos suhde Susannen ja tekijän välillä olikin salauksesta huolimatta niin pitkällä, että tekijällä oli avaimet Susannen asuntoon? Oletan, että asunnon avaimella saisi avattua myös alaoven ja pyöräkellarin.
pete-79 kirjoitti: ... Entä jos suhde Susannen ja tekijän välillä olikin salauksesta huolimatta niin pitkällä, että tekijällä oli avaimet Susannen asuntoon? Oletan, että asunnon avaimella saisi avattua myös alaoven ja pyöräkellarin.
Susanne asui yhdessä vanhempiensa kanssa joten perin oudolta tuntuisi että tekijällä olisi ollut Susannen luovuttamat avaimet tai ainakin että vanhemmat eivät tietäisi kenelle avaimia on annettu.
Jos tekijä on saman talon asukas niin tuohon avaimiin ja oviin liittyvää problematiikkaa ei olisi...
Meni 2 päivää kun sain ketjun luettua, siitä on nyt tosin 3 vkoa, kaikki luettu ei ole enää yksityiskohtaisesti mielessä, mutta koitanpa kirjoittaa tähän oman ajatukseni tapahtuneesti.
Kun Susanne päätti kesken työpäivän että hän lähtee illalla viihteelle, ehkä syynä oli yksinkertaisesti se että lentokentän juhlahumu tarttui häneenkin. Ehkä Susanne päätti heittää "ylpeen ja viileen" naisen roolin hetkeksi, teki niin kuin muutkin samanikäiset, lähti juhlimaan, päätti olla niin pitkään kun huvitti, norjalaisen kanssa oli hauskaa, ja ajankulu katosi, bussit menivät jo, mutta eihän hyvä kuntoiselle neidolle ollut matka eikä mikään kävellä hyvällä ilmalla kotiin.
Susanne lähti kävelemään hotellilta, ja matkan varrella tapasi naapurinsa joka oli menossa pyörällä kotiin, samaan taloon. Naapuri pyysi Susannea kyytiin, kun sinulla on nuo korkokengätkin, kengät hiersivät Susannen jalkoja ja hän päätti hyväksyä kyydin, mitäs tässä kun naapureitakin ollaan. Susanne hyppäsi tarakalle, sitaisi mukanaan olevan työpuvun huivin hiustensa suojaksi, ja näin ollen peitti suuren osan kauneudestaan. Jälkeenpäin kun silminnäkijä havaintoja kyseltiin, kukaan ei ollut nähnyt yksin kulkevaa/auton kyytiin jne. hyppäävää pitkä, tummatukkaista kaunotarta koska huvi peitti yhden näkyvimmistä tuntomerkeistä. Ehkä pyörälläkin ajeltiin vähemmän näkyviä reittejä.
Vähän ennen pihaan saapumista molemmat hyppäävät pyörän päältä, ja olivat hyvin, hyvin hiljaa, jos joku vaikka sattuisi näkemään kun Susanne, ja naimisissa (?) oleva naapurinmies tulevat samaa matkaa, parempi olla matalla profiililla ettei kukaan muista naapureista ole todistamassa asiaa. Pahaksi onneksi Susannelle, kukaan ei näe, eikä kuule yhtään mitään kun Susanne auttaa naapurinmiestä kiitoksena kyydistä, viemään pyörän kellariin. Susanne avaa ovet, ja sujauttaa avaimet työjakkunsa taskuun. Hän kiittää kyydistä ja on aikeissa lähteä kotiinsa nukkumaan. Miehellä oli jotain muuta mielessä, hän tarttuu Susannea takaapäin, siitähän Susanne kiivastuu ja repäisee itsensä irti ja pyrkii ulos kellarista. Mies ei luovuta vaan suuttuu, raivostuu suorastaan, koppava l****, kulkee nenä pystyssä, mutta apu kyllä kelpaa. Mies kaataa Susannen maahan, laittaa käden suun eteen, raiskaa hänet, Susanne pistää rajusti vastaan, se vasta kiihottaakin tekijää. Tämän tehtyään hän tajuaa, nyt tuli tehtyä vikatikki, iskee Susannen pään lattiaan, kerran, toisen kerran, naisessa pihisee vielä henki, sitten hän kaivaa naisen paidan kassista, kietoo sen kaulan ympärille ja viimeistelee teon. (vai oliko se työasun huivi kummalla S kuristettiin?) Mies peittää ruumiin työjakulla. Sen jälkeen hän alkaa miettiä. Hätääntyneenä intohimon, hulluuden ja raivonpuuskassa tehdystä kauheudesta, hän vie naiselta sormukset, viskaa päälle suksisauvan ja leikkilapion, naamioidakseen teon jonkun tuntemattoman mielipuolen(!!) tekoseksi.
Mies poistuu kellarista yhtä hiljaa niin kuin sinne menikin, menee kotiinsa, ja pysyttelee siellä siihen asti kunnes ruumis löydetään, kun poliisi kiertelee kysymässä havaintoja, ei ole kuullut eikä nähnyt mitään, niin kuin ei oikeastaan kukaan muukaan. Pitää vain visusti päällä pitkähihaisia vaatteita etteivät naarmut näy. Tai siiten mies poistuu kellarista ulos, pyörä jää sinne, ja kuka siihen huomiota kiinnittäisikään, sinne kellariin se muutenkin kuuluu, menee sinne mistä on lähtenytkin, kesäpaikalle viimeisten lomaviikkojen viettoon, parantelemaan naarmuja. Kun mies tulee kotiin, vaimonsa kanssa, poliisi on pudottanut postiluukusta lapun jossa kysellään havaintoja. He lukevat yhdessä lappua, eihän me edes täällä oltu, eikä tiedetä mitään. Vaimon mielessä käy pienen pieni ajatus että eihän tuo mies ollut koko aikaa mökillä, mutta ei kai sentään meidän XXX.
Mä joskus kaipaan, sun käsiesi kosketusta
vaikka aina minä tiesin ettet huoli tällaista lurjusta
- Yasmiinin tuoksu, Ihanuuteni -
Niin, eihän sitä koskaan tiedä, ja pahasti vaikuttaa ei koskaan tulekkaan tietoon mitä tapahtui. Tuossa ajatuksessani mättää se kohta että oiskohan Susanne kuitenkaan hypännyt pyörän tarakalle. Ainakin hänestä saa sellaisen hienostuneen, ja ehkä jopa vakavamielisen kuvan. Kaikkihan tulee tietysti tästä ketjusta luetun perusteella...
Mä joskus kaipaan, sun käsiesi kosketusta
vaikka aina minä tiesin ettet huoli tällaista lurjusta
- Yasmiinin tuoksu, Ihanuuteni -
^Susannesta annetut luonnehdinnat pohjautuvat täällä(kin) aika moneen painettuun lähteeseen, esim. Susannen isän haastatteluun. Toki ne, kuten muukin painettu sana, jää väkisinkin aika kapea-alaiseksi, mutta niihin on tyytyminen. Olen kuullut joitakin seikkoja Susannen tutun tutulta, mutta niitä ei oikein voi täällä lähteeksi mainita (jollei ko. henkilö sitten itse tahdo niitä esiin tuoda).
Tuota fillarijuttua sivuttiin joskus. Se tosiaan selittäisi useitakin seikkoja ja myös sen äänettömästi kellariin menemisen. Jos Susanne vaikka kiitti pitämällä ovea auki pyörää nostelevalle naapurille (tai naapurin tutulle sukulaiselle tms) niin olisi luontevaa ajatelle hänen tehneen niin kaikkien kolmen oven kohdalla ja ihan sinne urheiluvälinevarastoon saakka.
Voisin myös kuvitella, ettei pakkarikyyti pelottaisin ihan niin paljon kuin suljetussa autossa oleminen, jota Susanne tiedetysti pelkäsi jopa tuttujen kyydissä. Pääsisihän siitä tarakalta helpommin karkuun.
Mitä tulee tuon mahdollisen suhteen salailuun (viittaan tässä pete-79:n kommenttiin) niin nimenomaan pidän loogisena että (myös) Susanne tahtoi salata sen ulkopuolisilta. Syy saattoi hyvinkin olla myös kuvaamasi kaltainen, tosin ihan renttuun tai "tavisrikolliseen" en usko Susannen miesmaun perusteella, jollain lailla epäsuotuisaan seuralaiseen kyllä. Jostain syystähän sinne keltsuun mentiin vaikka Susanne olisi saanut seuralaisia kotiinkin viedä...
En vaan voi sille mitään, että minua kiusaa ajatus siitä, miksei Susanne mennyt kotiin viimeisellä läheltä kulkeneella bussilla vaan jäi vielä n. puoleksi tunniksi Hesperiaan.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
En ollut tästä Susannen tapauksesta ennen ollut kuullutkaan, ja sitten kun tästä kuulin ja tutustuin tähän, luulin koko ajan että tämä on selvinnyt. Sekoitin siihen työpaikalla Espoossa tapahtuneeseen surmaan (Muukkonen?).
Jes, kyllä pyörät, salaiset rakastajat jne. on kaikki käsitelty ketjussa moneen kertaan. Muistaakseni pyöräteoria tuli aika myöhäisessä vaiheeessa, ja se tuntuisi luonnolliselta selitykseltä. No minulla oli ensimmäinen ajatus että Susannen sisko, kateellisena siitä että kuvan kaunis Susanne, Susanne sitä ja tätä. Mutta koko ajan puhuttiin raiskaamisesta ja miehestä, niin eipä olisi profiiliin sopinut.(Tätäkin myös ehdotettu) Toisekseen, uskoisin että siskokin on varmasti kaunis
Mä joskus kaipaan, sun käsiesi kosketusta
vaikka aina minä tiesin ettet huoli tällaista lurjusta
- Yasmiinin tuoksu, Ihanuuteni -
Voisiko syyllinen olla nainen? Voisiko tuollaisen murhan lavastaa? Jos ajatellaan, että Susanne oli hommaillut jotain sen norskin kanssa, siitä on jo voinut jäädä jotain jälkiä ja sitten se on lavastettu näyttämään raiskaukselta, että epäiltäisiin miestä. Jos Susannella oli suhde ukkomieheen, olisi tämän mustasukkainen vaimo voinut tappaa Susannen. Ensin on ollut tarkoitus keskustella, sitten tullut riitaa ja tapahtunut mitä tapahtunut. Selittäisi kellariin menonkin, Susanne ei ole halunnut pihalla keskustella naisen kanssa. Jotenkin tuntuu, että kaikki ei natsaa. Jos Susanne on raiskattu ja kuristettu, miksi hakata vielä päätä lattiaan? Eikö se kuristaminen olisi riittänyt? Jos joku olisi oikeasti raiskannut, niin luulisi, että se kuristaminen olisi riittänyt. Jotenkin tuo kokonaisuus poikkeaa tavanomaisesta. Ihan kuin tekijä olisi kokeillut useampaa tapaa, tuntuu kummalta, kun seksuaalirikoksia ajattelee yleensä, niissä tekijä toimii aikalailla tietyn kaavan mukaan ja yleensä on se raiskaus ja kuristaminen tai joku muu. Harvemmin useita.
mamma71 kirjoitti:Voisiko syyllinen olla nainen? Voisiko tuollaisen murhan lavastaa? Jos ajatellaan, että Susanne oli hommaillut jotain sen norskin kanssa, siitä on jo voinut jäädä jotain jälkiä ja sitten se on lavastettu näyttämään raiskaukselta, että epäiltäisiin miestä. Jos Susannella oli suhde ukkomieheen, olisi tämän mustasukkainen vaimo voinut tappaa Susannen. Ensin on ollut tarkoitus keskustella, sitten tullut riitaa ja tapahtunut mitä tapahtunut. Selittäisi kellariin menonkin, Susanne ei ole halunnut pihalla keskustella naisen kanssa. Jotenkin tuntuu, että kaikki ei natsaa. Jos Susanne on raiskattu ja kuristettu, miksi hakata vielä päätä lattiaan? Eikö se kuristaminen olisi riittänyt? Jos joku olisi oikeasti raiskannut, niin luulisi, että se kuristaminen olisi riittänyt. Jotenkin tuo kokonaisuus poikkeaa tavanomaisesta. Ihan kuin tekijä olisi kokeillut useampaa tapaa, tuntuu kummalta, kun seksuaalirikoksia ajattelee yleensä, niissä tekijä toimii aikalailla tietyn kaavan mukaan ja yleensä on se raiskaus ja kuristaminen tai joku muu. Harvemmin useita.
Muistaakseni ainakin noissa HBL:n aikalaisuutisissa puhuttiin "loppuunsaatetusta" raiskauksesta, jonka tulkitsisin tarkoittavan sitä, että siemenestettäkin oli paikalta löytynyt. Tietysti oikein ovela naislavastaja olisi voinut sellaistakin tuoda mukanaan, mutta kauhean uskottavalta se ei oikein tunnu, varsinkin verrattuna suhteellisen kömpelösti toteutettuihin vastaaviin lavastuksiin, joista niistäkin on ollut puhetta useammankin tapauksen yhteydessä.
Tuo "ylitappaminen" tuntuisi viittaavan pikemminkin erityisen häiriintyneeseen henkilöön ja/tai erityiseen vihaan uhria kohtaan. Mikäli nuo kiistanalaiset ulostusjutut pitävät paikkansa, niin nekin tietysti sopisivat samaan kuvioon.
