Aivotonta menoa - kirjaimellisesti!
Valvoja: Moderaattorit
-
- Alokas
- Viestit: 8
- Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 1:55 pm
Telkusta tuli kerran ohjelma, jossa tutkittiin paria teini-ikäistä, joilla oli syntyessään vesipäät. Aivot eivät olleet päässeet kasvamaan, eikä niitä siis juurikaan ollut. Nuoret elivät kuitenkin ihan normaalia elämää, kävivät koulua jne. Kun heidän aivojaan sitten kuvattiin PET-kuvauksessa, niin ne aivojenrippeet työskentelivät täysillä koko ajan. Perusaivothan tosiaan enimmäkseen lepäilee ja vetää lonkkaa, eikä intensiivinenkään pähkäily aktivoi rankasti kuin vain joitain pikkukohtia aivoista.
-
- Adrian Monk
- Viestit: 2942
- Liittynyt: Ke Touko 30, 2007 3:26 pm
- Paikkakunta: Maameri, läntiset rajavedet
mutta osassa tapauksia, voidaan esim. hemiplegiassa (toispuolihalvaus) kuntoutuksella ja puheterapialla saada kadotettu puhe ja puheen ymmärrys takaisin. afasia on varsin hankala aivojen toimintahäiriö, mutta kuten jo aikaisemmin mainitsi aivojen ollessa "hajaannuksessa" vähitellen saattaa jokin toinen alue ottaa vaurioituneen alueen hommat niskoilleen.
"Ei ne karhutkaan koko aikaa riehu, ne vetää välillä puolukoita". -Kummeli, Kultakuume-
Tällaisissa tapauksissa luulisin, että mm. ikääntyminen vaikuttaa nopeasti ja rankasti aivojen toimintaan. Keskushermoston soluthan eivät uusiudu - syy siihen miksi evoluutio on kehittänyt aivot joissa on reserviä. Soluja tuhoutuu jatkuvasti ihmisen ikääntyessä ja normaalitilanteessa jäljelle jäävät neuronit osaavat järjestyä uudelleen siten, ettei tästä "kadosta" ole juuri haittaa. Mutta entäs kun aivot ovat vain puolikkaat normaaleista, tai jopa pienemmät...?Wuulffi kirjoitti:Telkusta tuli kerran ohjelma, jossa tutkittiin paria teini-ikäistä, joilla oli syntyessään vesipäät. Aivot eivät olleet päässeet kasvamaan, eikä niitä siis juurikaan ollut. Nuoret elivät kuitenkin ihan normaalia elämää, kävivät koulua jne. Kun heidän aivojaan sitten kuvattiin PET-kuvauksessa, niin ne aivojenrippeet työskentelivät täysillä koko ajan. Perusaivothan tosiaan enimmäkseen lepäilee ja vetää lonkkaa, eikä intensiivinenkään pähkäily aktivoi rankasti kuin vain joitain pikkukohtia aivoista.
Helvetti on toiset ihmiset. (Jean-Paul Sartre)
Aivot ovat tosiaan jopa yllättävän joustavat elimet. Joustavuuden puolesta esitetty erittäin vakuuttava todistusaineisto ei tietenkään tarkoita sitä, että aivoja ei tarvittaisi mihinkään. (Sehän on vähän sama, kun väittäisi että kun ihminen selviää saunasta, selviäisi myös rautasulatossa tai visiitistä auringon pinnalla.) Olennaista onkin tietää, mitä vaurioita on tullut ja mihin.
Monet aivotutkijat (Kuten Antonio Damasio, jonka mainitsen siksi että lähes joka ikisestä kirjastosta löytyy) on korostanut sitä, että eri aivojen eri osilla on eri tehtäviä. Kun ihmiselle tehdään lobotomia, tiettyjä asioita tapahtuu. (Ei, ihminen ei kuole.) Phineas Cagelta meni rautapalkki pään läpi, ja kun meni etuotsalohkon kautta, ei mennyt henki, meni kyky tunneälyyn. Samoin Damasio kertoo esimerkin siitä, kuinka toisen aivopuoliskon kohdalla tapahtunut halvaantuminen johtaa siihen, että ihminen on toiselta puolelta halvaantunut, ja ymmärtää tilansa, ja toisen aivopuoliskon kohdalla (muutoin sama) johtaa halvaukseen ja täydelliseen kyvyttömyyteen ymmärtää tilaansa. (Henkilö sanoo että "ei halua nostaa kättä". Suurella yrittämisellä saadaan läpi että "oli siinä jotain vialla, mutta se on mennyt jo ohi"...) Samoin eri aivoalueita ärsyttämällä saadaan aikaan erilaisia tiettyjä tunnetiloja. Damasio kertoo siitä, kuinka hän jonkun taudin hoidon yhteydessä löysi aivoista kohdan, jota ärsyttämällä hän sai ihmiset kokemaan syvää ja aitoa surua. Gazzaniga taas kertoo ohimolohkon ärsytyksen johtaneen uskonnollisiin kokemuksiin. (Eihän tämä tietenkään kerro että uskonnolliset kokemukset tai surun kokeminen olisi jotenkin keinotekoisia. Se kertoo siitä, että tietyt aivoalueet tekevät tiettyjä tehtäviä.)
Samoin vesipäätapaukset ovat toki erittäin mielenkiintoisia, ja osoittavat että aivot ovat erittäin joustavia. Heidän "vajavaiset aivonsa" kykenevät korjaamaan tilanteen. Vähillä aivoilla mennään. Aivottomaksi tilannetta ei silti voi sanoa.
PS;
Ameerikan Wikin mukaan;
http://en.wikipedia.org/wiki/Mike_the_Headless_Chicken
Se Mike -kukkokin jäi eloon sen takia, että kirves ei ihan osunut
Monet aivotutkijat (Kuten Antonio Damasio, jonka mainitsen siksi että lähes joka ikisestä kirjastosta löytyy) on korostanut sitä, että eri aivojen eri osilla on eri tehtäviä. Kun ihmiselle tehdään lobotomia, tiettyjä asioita tapahtuu. (Ei, ihminen ei kuole.) Phineas Cagelta meni rautapalkki pään läpi, ja kun meni etuotsalohkon kautta, ei mennyt henki, meni kyky tunneälyyn. Samoin Damasio kertoo esimerkin siitä, kuinka toisen aivopuoliskon kohdalla tapahtunut halvaantuminen johtaa siihen, että ihminen on toiselta puolelta halvaantunut, ja ymmärtää tilansa, ja toisen aivopuoliskon kohdalla (muutoin sama) johtaa halvaukseen ja täydelliseen kyvyttömyyteen ymmärtää tilaansa. (Henkilö sanoo että "ei halua nostaa kättä". Suurella yrittämisellä saadaan läpi että "oli siinä jotain vialla, mutta se on mennyt jo ohi"...) Samoin eri aivoalueita ärsyttämällä saadaan aikaan erilaisia tiettyjä tunnetiloja. Damasio kertoo siitä, kuinka hän jonkun taudin hoidon yhteydessä löysi aivoista kohdan, jota ärsyttämällä hän sai ihmiset kokemaan syvää ja aitoa surua. Gazzaniga taas kertoo ohimolohkon ärsytyksen johtaneen uskonnollisiin kokemuksiin. (Eihän tämä tietenkään kerro että uskonnolliset kokemukset tai surun kokeminen olisi jotenkin keinotekoisia. Se kertoo siitä, että tietyt aivoalueet tekevät tiettyjä tehtäviä.)
Samoin vesipäätapaukset ovat toki erittäin mielenkiintoisia, ja osoittavat että aivot ovat erittäin joustavia. Heidän "vajavaiset aivonsa" kykenevät korjaamaan tilanteen. Vähillä aivoilla mennään. Aivottomaksi tilannetta ei silti voi sanoa.
PS;
Ameerikan Wikin mukaan;
http://en.wikipedia.org/wiki/Mike_the_Headless_Chicken
Se Mike -kukkokin jäi eloon sen takia, että kirves ei ihan osunut
Eli aivorunko, joka katsotaan elintoimintojen ylläpitäjäksi, jäi silläkin suurimmaksi osaksi jäljelle.axe missed the jugular vein, leaving one ear and most of the brain stem intact
Kuinka muka voi tietää syyllisen, jos ei millään todisteilla suostuisi hyväksymään tätä syyttömäksi?