Tuulitukka84 kirjoitti:Just toi se oli
Lainasin sen Kallion kirjastosta ja lukaisin läpi, mikä kävi aika sutjakkaasti, sillä sivut oli pieniä, fontti isoa ja sivujakin vain 138. Ihan kiinnostavia joskin hiukan kevyehköjä tarinoita lähinnä lauluihin päätyneistä "legendaarisista" naisista, niin todellisista kuten Kotkan Ruusu, Iitin Tiltu tai Petronella kuin fiktiivisistä kuten Kaunis Veera, Suhmuran Santra tai Iso Iita. Silkki-Saaraa sieltä ei tosin ikävä kyllä löytynyt, mutta tuosta aiemmin mainitsemastani
Eric von Schantzin teoksesta löytyi ja aika paljon tietoa hänestä löytyikin.
Teos sinänsä on kirjoitettu romaanimuotoon, mutta varsinkin esipuheesta saa sen käsityksen, että kyseessä olisi ollut ihan oikea elänyt henkilö ja että romaanin tapahtumatkin kuvaisivat hänen kieltämättä huomattavan värikästä ja tapahtumarikasta elämäänsä hyvinkin uskollisesti muuttaen lähinnä vain hänen ja hänen läheistensä nimet näiden suojelemiseksi. Kirjassa Saaran nimi on
Irene Saara Björkhem, kun taas esipuheen mukaan hänen nimensä oli todellisuudessa
Sofia Arletti ja kuten nimestäkin voi päätellä, hän oli italialaista alkuperää, tosin Kokkolassa syntynyt ja sittemmin niin Helsingissä kuin Etelä- ja Pohjois-Amerikassakin vaikuttanut.
En halua viedä mahdollisilta hänen tarinastaan kiinnostuneilta lukuiloa paljastamalla kirjan tapahtumia liian yksityiskohtaisesti, mutta pari pikkulainausta esipuheesta antanevat sopivasti vinkkejä sen sisällöstä ja tyylistä:
Silkki-Saaran elämä on monisäikeinen ja värikäs. Lapsena hän joutuu kokemaan monen orpolapsen kohtalon: hänet huutokaupataan "huutolaistyttönä" karuun pohjalaiseen maalaistaloon, jossa hänen asemansa on todellisen orjan asema. Nuorena tyttönä hän joutuu kahden maineeltaan epämääräisen naisen hoidettavaksi, ja niin ei olekaan ihmeellistä, että hänen elämänsä saa sellaisen suunnan kuin kirja kertoo. Hänen vaiheensa ovat usein melkein uskomattomia, esim. joutuminen valkoisen orjakaupan uhriksi Etelä-Amerikkaan ja pöyristyttävät kokemukset Hämeenlinnan vankilassa.
--
Erikoisesti viehättää lukijaa elävä ja värikäs 1800-luvun ja vuosisadan vaihteen kuvaus. Me liikumme tutuilla helsinkiläisillä kaduilla, pistäydymme tunnettuihin huvipaikkoihin, tutustumme helsinkiläisten rauhalliseen ja vähän kevytmieliseen elämään ja monen nimen takaa voi utelias lukija arvailla tunnettuja helsinkiläisiä persoonallisuuksia. Onpa eräs pohjoismainen kuuluisuus - Holger Drachmann - esitetty oikealla nimelläänkin ja varsin genuinisessa tilanteessa.
Tuo mainittu
Holger Drachmann, tanskalainen modernistirunoilija, on tosiaan todellinen henkilö ja hänestä löytyy tietoa verkostakin:
-
http://en.wikipedia.org/wiki/Holger_Drachmann
Valitettavasti sama ei päde itse Saaraan eli Sofia Arlettiin. Hänestä ei ainakaan pikaisella tsekkauksella löydy mitään, mikä joko kumoaisi tai vahvistaisi nuo kirjassa esitetyt tiedot. Harmi! Ilmeisesti hänestä ei verkkoaikana ole enää kirjoitettu mitään uutta eikä kukaan ole katsonut tarpeelliseksi lisätä sellaisia vanhempia tietoja, joihin Google olisi saanut ainakaan vielä kyntensä ujutettua.
Kirjassa hänelle tosin annetaan täsmällinen syntymäaika ja -paikkakin (27.6.1874 Kokkolan maaseurakunnassa), mutta koska se on annettu fiktiiviselle nimelle, on vaikea tietää päteekö se myös Sofiaan. Voisi tosin kuvitella, että Keski-Pohjanmaalla ei tuohonkaan aikaan ole ollut paljon Arletteja, joten mikäli tuo nimi on oikea, niin paikallisista kirkonkirjoista asia olisi varmasti helposti selvitettävissä, mikäli joku moiseen vaivaan viitsisi ryhtyä.
Sattuisiko joku esim. juuri Kokkolan suunnalta tietämään jotain vanhaa kansanperinnettä tai muuta asiaan liittyvää? Olisi kyllä kiinnostava saada jotain ko. teoksen ulkopuolistakin evidenssiä asiasta. Saara-Sofian tarina on kyllä sen verran kiinnostava ja värikäs, että se ansaitsisi esim. jonkun kulttuuri- tai paikallishistorioitsijan tarttumaan aiheeseen ja tuomaan sen unohduksen yöstä esille tämänkin päivän ihmisille. Sen monet teemat ihmisen vaikeista valinnoista, tekopyhyydestä, kaksinaismoralismista, luonteenlujuudesta, valkoisesta orjakaupasta eli nykytermein naiskaupasta ym. olisivat kyllä edelleenkin ihan valideja aiheita!
