Salander kirjoitti:
Ja vielä kun ottaa huomioon tämän tekijän taustat, eli on tappanut ennenkin ampumalla, voisi kuvitella että äijä tietäisi mitä siitä saattaa seurata kun kantelee asetta mukanaan.. Joten melkoisen harkitulta jollain tapaa kuitenkin vaikuttaisi, vaikka ei uhreja entuudestaan tuntenutkaan.
Niin ja toki sekin, että ensimmäisen ja toisen teon välissä oli kyllä sen mittainen tauko että siinä välissä olisi ehtinyt jo ajatellakin. Eli mielestäni vähintään kaksi viimeistä olisi pitänyt laskea murhiksi.
Ehdottomasti samaa mieltä. Åkerlund tappoi entisen vaimonsa aikoinaan nimenomaan ampumalla, ja samassa yhteydessä loukkaantuivat myös vaimon veli puolisoineen, joista käsittääkseni ainakin veljeä Åkerlund ampui. Ja on sitten tempauksesta saamastaan häkkikeikasta vapauduttuaan kuljettanut asetta (ladattuna?) autossaan. Eikä näistä seikoista huolimatta teon suunnitelmallisuutta voitu näyttää toteen?
Pohdin myös, miksi päähän ampuminen ei ole automaattisesti murha. Se on toki nopea surmatapa, joten sen aikana ei ehdi hirveästi harkita, ja uhri kuolee heti, joten uhrin kärsimykset eivät ainakaan pitkity. Mutta se myös kiistatta vaatii tekijältään aivan tietynlaisen mielenlaadun, ja tekijä täysin varmasti ymmärtää liipaisinta puristaessaan, että uhri kuolee.
Minäkin kannattaisin sitä, että ampuma-aseella tehty henkirikos olisi aina murha.