Onhan KN oikeassa, sikäli - että on vain oletus syyttäjälläkin, että poistumisesta olisi pitänyt jäädä niin jälkiä kuin kuulua äänikin. Mikään todiste tämä ei ole - muutenhan Annelin sellin ovi olisi jo hitsattu kiinni. Yksi muita tukeva väittämä vain. Teoriassa on siis pienenpieni mahdollisuus huppumiehellä poistua oven ikkuna-aukosta ja pihalta ilman sitä osoittavia jälkiä.Siis mitä ihmettä ovat tällaiset väitteet?? Mitkä todisteet kertovat, ettei siten voinut mennä ulos?? Voihan siitä mennä ulos, kaikki poliisitkin pääsivät. Ja ulosmenosta juuri NÄKYY jälkiä: veriset kengätjäljet sekä arkulla, josta ponnistettiin, että terassilla, johon tultiin alas. Vieläpä tuolin päälläkin oli veretön jälki, mikä sekin sopii poistumiseen, koska vain toinen kenkä oli veressä.
Mutta kun ääninauha kyllä jo pitävästi todistaa ( jos lausunto hyväksytään ), että ulkopuolista ei nauhalla ole ja oikeuslääkäri puolestaan ( jos lausunto hyväksytään ) todistaa verenvuotoon menneen useita kmmeniä minuutteja, niin tässä valossa tuo em jäljettömyyskin saa vahvistuksen. Silti, siksi näistä keskustellaan, koska 100% kiistatonta teknistä todistetta ei ole, ainakaan suoraan tekijään viittaavaa. Huomautettakoon, ettei oikeusprosessi ja lainkaari sellaista edellytäkään. Riittävä varmuus kelpaa syylliseksi toteamiseen tai sen puuttuessa - vapautetaan.
Jos kaksi suljetussa, esim sellissä ollutta on tilanteessa, että toinen on tapettu ja vain yksi eli tämä toinen on mahdollinen tappajaksi. Hänet tuomitaan siitä huolimatta, että hänet siihen sitovaa teknistä todistetta ei löytyisikään. Nyt oikeus ei enää saanut mistään teknisiä todisteita, lapsia ei voinut käyttää ja syytetyn ei tarvitse pysyä totuudessa. Silloin se karsi mahdolliset tekijät. Ulkopuolista ei voinut olla ( nauha ) ja Annelin tarina ei voinut pitää paikkaansa ( mm oikeuslääkärin lausunto ). Jäljelle jäi Annelin lausuntojen ristiriitojen syyksi ja mahdollisiksi tekijöiksi vain Anneli tai lapset.