http://img87.imageshack.us/my.php?image ... 02bgy9.jpgDoctor Lecter kirjoitti:Tähän tapaukseen liittyvää autenttista kuvamateriaalia on nähtävillä Alibin numerossa 12/93, siinä Rikosmuseota koskevan artikkelin yhteydessä.
Alibissa 1/80 on myös juttua näistä teoista sekä tekijästä kuva ja nimi, tekijä oli Aarne Valdemar Laakso.Doctor Lecter kirjoitti:Tähän tapaukseen liittyvää autenttista kuvamateriaalia on nähtävillä Alibin numerossa 12/93, siinä Rikosmuseota koskevan artikkelin yhteydessä. Uhrien nimet kyllä mainitaan ja yhden kohdalla jopa murjotut kasvot, mutta ei tekijän nimeä...
Kiitos tuosta vinkistä!! Sain kustantajalta tilattua tuon kyseisen lehden. Ja toivomus perään, jos joltain palstalaiselta löytyy muita lehtiä jossa Aarne Laaksosta juttua, niin ottaisin mielelläni vastaan. Vaikka skannattuna. Vankila-ajan aikaiset haastattelut yms.Doctor Lecter kirjoitti:Tänään ilmestyneessä Suomi+ lehdessä on tästä tapauksesta kolmen tai neljän sivun artikkeli. Hyvä yhteenveto asioiden kulusta ja tekijän viimeisistä vuosista vapaudessa.
hienoa,että kerroit,et kuitenkaan viitsi skannata juttua tai kertoa tekijän vapausajasta mitään?Doctor Lecter kirjoitti:Tänään ilmestyneessä Suomi+ lehdessä on tästä tapauksesta kolmen tai neljän sivun artikkeli. Hyvä yhteenveto asioiden kulusta ja tekijän viimeisistä vuosista vapaudessa.
Kyllähän tuossa nyt kerrottiin aika selkeästi lähde, josta tietoa löytyy. Kaikki eivät välttämättä olisi tuota muuten löytäneet.DollariExpress kirjoitti:hienoa,että kerroit,et kuitenkaan viitsi skannata juttua tai kertoa tekijän vapausajasta mitään?Doctor Lecter kirjoitti:Tänään ilmestyneessä Suomi+ lehdessä on tästä tapauksesta kolmen tai neljän sivun artikkeli. Hyvä yhteenveto asioiden kulusta ja tekijän viimeisistä vuosista vapaudessa.
on aika hlvt tyhmää huudella tällaisia tyhjänpäiväisyyksiä jos ei ole mitään uutta annettavaa koko asiaan.
Kekkonenhan on Laakson armahtanut, jos hän kerran vapautui vuonna 1980.McAbre kirjoitti:Koivistohan tuli tunnetuksi erityisesti talousrikollisten eli rötösherrojen armahtajana. No he eivät toki kupruistaan elinkautista istuneetkaan.Doctor Lecter kirjoitti: Tämä, tuolloin 38-vuotias ylöjärveläinen kirvesmies tuomittiin siis elinkaudeksi kuritushuoneeseen, kunnes presidentti Koivisto armahti. Hänellä oli jokin ihme vimma vapauttaa näitä elinkautisvankeja jopa vain kymmenen vuoden lusimisen jälkeen. Humaani?
Jos nimenomaan Koivisto on tämän "Niilon" tosiaan armahtanut, ehti hän istua elinkautistaan ainakin 17 vuotta (1965-198?, Koivisto presidentiksi vuonna 1982).
On kahdenlaista tietoa; Laakso vapautui/sai armon 1980 tai 1981. Koivisto tuurasi Kekkosta lokakuusta 1981 ja vt pressana ollessaan armahteli sen kummemmin kummastelematta ketä armahtaa ketä ei.Atlanta kirjoitti:Kekkonenhan on Laakson armahtanut, jos hän kerran vapautui vuonna 1980.
Tohtorinkin olisi hyvä pysyä totuudessa ja jättää se iänikuinen politikointi.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194875 ... ttona.htmlVanha rikos: Tampereen sarjamurhaaja iski kolmannen kerran jouluaattona
KOTIMAA | 17.2.2014 | 12:18 | PÄIVITETTY 12:5217
1964: Tampereen murhasarja aloittaa Aamulehden juttusarjan, jossa julkaistaan tarina vanhasta rikostapauksesta kerran viikossa
Tuomas Rimpiläinen
Aamulehti
Miehen kädet oli kahlehdittu eteen käsiraudoilla. Hän kohotti ne kasvojensa suojaksi ja pälyili käsiensä välistä ihmisjoukkoa. Tampereen raastuvanoikeuden salissa ei ollut 21. maaliskuuta 1965 yhtään valokuvaajaa, joten mies laski kätensä.
Hänen kasvoillaan karehti hämillinen hymy.
Marraskuun 24. päivänä vuonna 1964 yhä useampi ohikulkija oli alkanut kiinnittää huomiota Ylöjärven Ahdepäässä siniseen Volkswagen-pakettiautoon, joka seisoi Kuruntien varressa. Lopulta ohikulkija kurkkasi vaimonsa kanssa autoon. Siellä makasi mies. Hänen ympärillään oli lammikko hyytynyttä verta.
Surmattu oli tamperelainen liikemies, jolla oli liike Puutarhakadulla. Rikostutkijat saivat kuulla uhrin vaimolta, että mies oli lähtenyt viemään televisiota asiakkaalle jonnekin Ylöjärvelle. Autosta televisiota ei löytynyt.
Kauppias oli surmattu lyömällä häntä kovalla esineellä päähän. Kun uhrin liike tutkittiin, poliisi sai selville kadonneen television sarjanumeron. Myös rahaa puuttui liikkeestä.
Ryöstö oli henkirikoksen motiivina ikivanha, eikä se ollut poikkeuksellinen 1960-luvullakaan. Nyt tutkijat kuitenkin tajusivat, että heillä oli käsissään harvinainen henkirikos.
Saman vuoden heinäkuussa Tampereella oli surmattu 73-vuotias sähkökonekorjaaja omassa liikkeessään Hallituskatu 11:ssä. Häntäkin oli lyöty kovalla esineellä päähän. Hänen liikkeestään oli viety kassalippaallinen rahaa.
Molempien surmien uhrien seurassa oli nähty saman kokoinen ja oloinen mies. Uuden surman uhri oli noussut miehen kanssa pakettiautoon liikkeensä edustalla Puutarhakadulla. Poliisi piti todennäköisenä, että surmat oli tehnyt sama mies.
Nyt kaikki rikoksista rekisteröidyt ylöjärveläiset olivat poliisin kiinnostuksen kohteena. Lisäksi televisiota etsittiin sarjanumeron perusteella kaikista Ylöjärven liikkeistä. Työmäärä oli valtava ja se johti monien pikkurikosten selviämiseen, mutta surmia se ei ratkaissut.
Murhaava joulupukki
Rikostutkijoille ei 1960-luvulla maksettu ylityökorvauksia. Silti poliisi työskenteli lähes vuoroitta. Jutun tutkijoilla oli paha aavistus, että kaksi uhria ei riittänyt surmaajalle. Jouluaattona tutkijat päästettiin kuitenkin vapaalle.
Aattoaamuna Puutarhakadulla asuva 10-vuotias tyttö päätti käydä mukavan naapurin sedän osto- ja myyntiliikkeessä. Tyttö löysi kauppiaan istumasta tuolilla. Mies oli yltä päältä veressä ja vakavasti loukkaantunut.
Rikostutkijoiden joululoma oli ohi. Kauppiasta oli lyöty tylpällä esineellä päähän, ja hänet oli ryöstetty. Tälläkin kertaa silminnäkijä oli nähnyt rikospaikan lähellä miehen, joka sopi edellisten surmien tuntomerkkeihin. 60-vuotias kauppias kuoli sairaalassa tammikuun alussa tajuihinsa tulematta.
Poliisi kävi kuumeisesti läpi kaikkea materiaalia, jota sille oli kertynyt tutkinnassa. Jo lähes 4 000 henkilöä oli kuulusteltu. Yksi kuulustelluista oli 38-vuotias ylöjärveläinen kirvesmies. Häntä oli kuulusteltu toisen surman jälkeen, koska hänellä oli rikosrekisteri.
Nyt poliisi sai tietää, että varattomaksi tunnettu mies oli jouluaattona tullut bussilla Tampereelle. Myöhemmin hän oli ajellut Tampereella vuokra-autolla. Mies oli maksanut velkojaan ja ostanut lapsilleen joululahjaksi muun muassa sukset ja huopikkaat.
Epäillyn ja hänen vaimonsa kertomukset rahojen alkuperästä menivät pahoin ristiin. 16. helmikuuta 1965 juttua tutkinut komisario teki uskaliaan liikkeen. Hän pidätti epäillyn, vaikka näyttö oli vielä hatara. Mies kiisti syyllisyytensä jyrkästi.
Kotietsinnässä miehen autotallista löytyi romukasan seasta televisio. Sen sarjanumero täsmäsi laitteeseen, joka oli kadonnut toisen uhrin liikkeestä. Autotallista löytyi myös ensimmäiselle uhrille kuulunut kassalipas. Lopulta rojun alta löytyi kirves, jonka hamarassa oli verta.
Torstaina 18. helmikuuta epäilty tunnusti kaksi ensimmäistä surmaa. Myöhemmin kun todistusaineistoa karttui, hän myönsi kolmannenkin surman.
Jutun ratkaisseita poliiseja murhaajan luonne hämmensi. Viimeisen murhateon rahoilla hän oli ostanut joululahjoja perheelleen. Jouluaattona viimeisen surman jälkeen hän oli käynyt vieläpä joulupukkina naapurin perheessä. Surmista kertominen ei tuntunut hetkauttavan tekijää lainkaan.
Kolme murhaa, 1 175 markkaa
Kun mies vastasi kolmeen murhasyytteeseen Tampereen raastuvanoikeudessa maaliskuussa 1965, hänen tekonsa suhteettomuus hämmensi toimittajiakin. Kolmen ryöstömurhan saalis oli yhteensä 1 175 markkaa. Nykyrahassa summa vastaa runsasta 2 000 euroa.
Mies tuomittiin huhtikuussa kolmesta murhasta elinkautiseen vankeuteen. Kolmoismurhaaja vapautui vankilasta vuonna 1980. Hän muutti uuden vaimonsa luokse toiselle paikkakunnalle, mutta kuoli luonnollisen kuoleman jo vuonna 1983.
Tampereen kolmoismurhaaja ei täytä sarjamurhaajakäsitteen ahdasta määritelmää. Yleisemmällä määritelmällä hänet voi laskea sellaiseksi, sillä oikeus katsoi hänen murhanneen suunnitelmallisesti ja uhreja oli kolme. Tekojen välillä kului aikaa, jolloin hän eli normaalisti.
Murhasarja päättyi ehkä vain siksi, että poliisi sai valtavan työn jälkeen murhaajan kiinni.
Varmuuteen tästä on mahdoton päästä.
Edit: Korjattu 1 175 markan vastaavuus nykyeuroihin. Euromäärä oli laskettu alkuperäisessä jutussa väärin.
Päälähteet:
Aamulehti 1964–1965
Järjestysmies Tihlmanista korttelipoliisiin: Tampereen poliisilaitos 1891-1991
Poliisi kertoo 1971.
