taavetti kirjoitti:Reippaasti lyhenneltynä Poliisi kertoosta:
Kyseessä oli viisilapsinen perhe. Kaksi vanhinta lasta olivat jo muuttaneet muualle ja perustaneet omat perheensä. Kolmanneksi vanhin lapsi opiskeli viikot Tampereella ja kaksi nuorinta lasta asui vielä kotona. Tampereella opiskeleva nuorukainen oli viikonlopuksi tullut kotiinsa ja ihmetellyt, missä äitinsä oli. Isältään hän ei saanut minkäänlaista vastausta, isä ei ollut vastannut myöskään nuoremmille lapsille, vaikka äiti oli kadonnut jo alkuviikosta. Muutoin isä toimitteli normiaskareitaan talossa ja navetassa.
Poliisille ilmoituksen äitinsä katoamisesta teki vihdoin Tampereelta asiaa selvittämään tullut sisko. Poliisit suhtautuivat ilmoitukseen vakavasti; perheen isällä oli metsästysaseita, ainakin hirvikivääri ja haulikko. Paikan päälle lähdettiin ja avuksi pyydettiin vielä koirapartiota. Perheen isä oli tilalla talikko kädessä touhuissaan, mutta minkäänlaista vastarintaa ei esiintynyt. Koirapartio jatkoi etsintäänsä ja pian havaittiin pieniä verijälkiä saunarakennuksen tienoilla. Pihamaa oli erittäin hyvin aurattu traktorilla. Traktorin lumilingosta löytyi niin ikään verta. Paikalle kutsuttiin rikostutkijat. Jo ennen heidän tuloaan havaittiin, että pihaa pitkin oli raahattu jotain ja jäljet johtivat kompostiin. Rikostutkijoiden tultua kompostia kaivettiin ja sieltä löytyi kadonnut äiti lähes kokonaan paksuun muoviin käärittynä. Vainajan takaraivossa oli kolme isoa haavaa ja tekovälineeksi epäiltiin kirvestä.
Perheen isä oli linja-auton kuljettaja, joka oli kuitenkin jäänyt työttömäksi. Tyttärensä mukaan hän ei ollut lainkaan väkivaltainen tms. Tässä perheessä väkivaltaa oli ennen surmaa käyttänyt uhri. Lapset kertoivat vanhempiensa jatkuvista riidoista, äidin isäänsä kohdistamasta vähättelystä, uhkailuista ja päällekäymisistä.
Perheen isä kertoi teon taustoista seuraavaa; parisenkymmentä vuotta sitten hän oli ollut uskoton vaimolleen. Tämä oli asia, joka vuosienkin jälkeen jäyti suhdetta. Lisäksi riitaa tuli rahasta ja kaikesta mahdollisesta. "Riitelymme muuttui vuosi vuodelta kovemmaksi ja raaemmaksi. Riitoja oli yhä useammin. Viime vuosina riita oli pari kolme kertaa kuukaudessa ja ne olivat muuttuneet myös väkivaltaisiksi. Vaimoni kävi minun kimppuuni repien, raapien ja lyöden. Joskus saatoin työntää hänet kimpustani pois, mutta minä en ole koskaan aloittanut fyysistä tappelua ja olen pyrkinyt sellaista välttämään lähtemällä karkuun. Erään kerran, kun olin lähdössä autolla karkuun vaimoni taas riehuessa, hän hakkasi pihaharjan varrella auton sivuikkunan rikki."
Kyseisenä päivänä riitaa oli taas tullut, tällä kertaa rahasta. Vaimon sätittyä häntä kolmisen tuntia oli mies lähtenyt ulos talosta päämääränään lähteä rauhoittumaan mualle. Vaimo ei ollut ajatuksesta pitänyt, vaan oli uhannut tappaa miehensä ja estävänsä tämän lähdön. Vaimo oli rynninyt kirves kädessään autoa kohti ja mies oli mennyt hänen peräänsä estääkseen tätä rikkomasta auton ikkunoita. Vaimo oli hujauttanut kirveen hamarapuolella miestään ranteeseen, mutta mies oli saanut kirveen pois ja huitaissut vaimoaan kirveellä. Omien sanojensa mukaan mies ei muista iskujen määrää, mutta lopputulos oli se, että vaimo oli kuollut.
Yksi nuoremmista lapsista oli piakkoin tulossa koulusta, joten mies häntä järkytykseltä säästääkseen veti vaimonsa pihamaalla olleen muovin avulla kompostiin. Ruumiin peitettyään hän aurasi pihamaan huolellisesti lumilingolla.
Mies myönsi tekonsa. Omasta mielestään hän teki teon vuosia jatkuneen kiusaamisen ja nöyryyttämisen jälkeen kirveeniskun aiheuttamassa kiputilassa.
Lääkärintarkastuksessa perheenisällä todettiin ranteessan mustelma, joka kooltaan ja iältään vastasi hänen kertomustaan. Sama tulos saatiin rikospaikan jäljistä.
Puolustus pyysi tekijälle mielentilatutkimusta, jossa todettiin hänellä olevan heikentynyt itsetunto, josta syystä hän oli arka, omiin oloihinsa vetäytyvä ja alistuva. Teon tehdessään hän oli kuitenkin ollut täydessä ymmmärryksessä. Kaikki lapset kertoivat pariskunnan elämäntilanteesta samaan tapaan: äiti oli ollut väkivaltainen riidan aloittaja kun taas isä oli hiljainen, alistuva ja väkivallaton.
Tuomioksi tuli kuusi vuotta vankeutta taposta erittäin lieventävien asianhaarojen vallitessa. Tampereen käräjäoikeus katsoi, että lieventävinä asianhaaroina oli pidettävä pitkään jatkunutta väkivaltaisuutta ja henkistä alistamista vaimon taholta.
Poliisi kertoo 2000: Perheväkivallan aikapommi s. 89-98
No joopa joo,,luin nyt vasta koko ketjun,ehdin tuonne alemmas kirjoittelemaan hataria tietojani.
Tässä kun mainittiin uskottomuudesta niin kirjoitan sitten vielä,että äidilleni oli suhde tähän mieheen v.72 tai 73,muistan pikkupoikana kun hän meillä kävi,olin alle kuoluikäinen,enkä tiennyt uskottomuuksista tms. Mitään.Kun olin jotain murrosikäinen,niin äitini kertoi,että hän rakastui silloiseen työkaveriinsa "säälistä",ehkä myötätunto on parempi sana?
Äitini oli eronnut väkivallan,alkoholin,alistamisen yms.takia isästäni,joten mies joka kertoi hänelle elämästään,avioliitostaan samaa tuskaa.Äitini tykästyi häneen ja heille tuli suhde,josta en kyllä tiedä miehen kiinni jääneen,mutta Kaippa se heidän suhde oli? Ei kyseinen mies mikään naistennaurattaja ollut.
