Olof Palme - Tukholma 28.2.1986

[strangelove]

Linkitän tänne pari osaa Vem mördade Olof Palme -dokumentista. Ensimmäisessä osassa näytetään yksityiskohtaisesti murhaillan tapahtumat.

Rekonstruktio murhaillasta

Tuon perusteella ampuja tarttui Olof Palmea takinkauluksesta ennen ampumista. Mitään erityistä kiirettä hän ei näyttänyt pitävän poistuessaan rikospaikalta, vaan arvioi tilannetta muutaman sekunnin ja lähti vasta sen jälkeen hölkkäämään Tunnelgatanille. Tämä vain vahvistaa sitä olettamusta, että Olof Palme oli murhaajan ainoa kohde, eikä hän edes aikonut ampua Lisbetiä. Sen hän olisi nimittäin mainiosti ehtinyt tekemään jos vain olisi halunnut.

Tässä pätkässä Christer Petterssonille tehdään valheenpaljastustesti

[jarmo.janis]

Ruuti- ja metallihiukkasista pystytään tosiaan analysoimaan ainesisältö erittäin tarkasti ja vertaamaan sitä tunnettuihin patruunalaatuihin. Nämä menetelmät ovat aivan uskomattoman tarkkoja ja eräs kemisti kertoi kerran, että esim. puolukoista on mahdollista selvittää, minkä merkkistä hyttysöljyä poimija on käyttänyt.

Aseen merkki selviää luodista rihlanjälkiä tutkimalla. Eri aseissa on eri syvyiset ja muotoiset rihlat. Myös rihlauksen kierteessä on eroja. Desert Eaglen ampumat luodit ovat tunnistettavissa ihan paljaalla silmällä erikoisen rihlaustavan takia. (Ns. polygonaalirihlaus http://en.wikipedia.org/wiki/Polygonal_rifling ) Joissakin aseissa voi toki olla niin lähellä toisiaan oleva rihlojen mitoitus, että merkkiä ei voi sanoa varmuudella. Luoti ei normaalisti osuessaan vaurioidu takaosastaan niin pahasti, että mittailuissa olisi suurempia ongelmia.

Niitä varten, jotka ei jaksa pitkiä litanioita lukea, nostan linkkisi tekstistä esille mielestäni tärkeän osion liittyen puheena olevan tapauksen käytetyn aseen arviointiin.

"Forensic firearms examinationPolygonal rifling prevents the forensic firearms examiner from microscopically measuring the width of land and groove impressions because the lands and grooves have a rounded profile instead of a well-defined rectangular profile. In the FBI GRC file, the land and groove widths for these firearms are listed as 0.000. However, it must be noted that FORENSIC identification of firearms [in court-cases etc.]is based on microscopic examination of TOOLING-MARKS on the surface of the bore, produced by the manufacturing-process and modified by the drag of bullet-jackets on that same surface. Thus the bore-surface of individual firearms is always UNIQUE![7]"tarkennan että pikku pätkän muutaminen punaväriin on minun tekosiani.

[strangelove]

Pari kuukautta vanha juttu, mutta tätä ei ole tainnut täällä vielä olla:

Olof Palmen pojat: Isä halusi murhaillaksi vartijoita

Perjantai 21.9.2012 klo 13.10 (päivitetty klo 13.43)

Helmikuussa 1986 murhatun Ruotsin pääministerin Olof Palmen pojat kertovat isänsä halunneen murhaillaksi henkivartijoita.

Tähän asti on uskottu, että Palme antoi vartijoille vapaaillan, kun hän lähti vaimonsa Lisbeth Palmen kanssa elokuviin Tukholman keskustaan.

- Isä ei pitänyt henkivartijoista, mutta hänen oli pakko suostua siihen, että heitä pyörii ympärillä. Murhailtana hän yritti soittaa Säpoon (Ruotsin turvallisuuspoliisi), mutta se ei onnistunut, puhelu ei jostain syystä mennyt perille, Palmen vanhin poika Joakim Palme sanoo tänä iltana SVT:llä nähtävässä Skavlan-dokumentissa.

Myös Mårten Palme muistaa isänsä yrittäneen soittaa Säpoon.

- Henkivartijasysteemi oli huonosti järjestetty ja usein oli hankalaa saada vartijoita. Ei sen pitäisi niin mennä, että vartijat täytyy aina erikseen kutsua paikalle, Mårten sättii.

Palmen murhatutkinnan yksi johtohenkilöistä, Ingemar Krusell vakuuttaa, ettei Palme yrittänyt soittaa turvallisuuspalveluun.

- Tämä ei ole tullut missään vaiheessa esiin tutkinnassa. Lisbeth Palme vakuutti, ettei hänen miehensä halunnut kyseiseksi illaksi vartijoita, Krusell sanoo Aftonbladetissa.

Pojat olivat jo lapsuudessaan ja nuoruudessaan tietoisia, että monet vihaavat heidän isäänsä. Varsinkin vaalien aikana heitä pelotti.

- Kyllä minä pelkäsin. Pelkäsin isäni puolesta, Mattias Palme myöntää.

Palme ammuttiin Tukholman Sveavägenin ja Tunnelgatanin kulmassa helmikuun 28. päivä vuonna 1986, kun hän oli palaamassa elokuvista kotiin Gamla Staniin vaimonsa kanssa. Murhaajaa ei ole tänä päivänäkään saatu kiinni.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201209 ... 0_ul.shtml

Kumpaa siis uskoa, Palmen lapsia vai Ingemar Krusellia? Palmen elämänkerrasta muista lukeneeni Palmen suhtautuneen henkivartijoihin kyllä nihkeästi, mutta ymmärtäneen heidän tarpeellisuutensa.

[Ailar]

Lukiessani aikanaan tämän Palmen poikien esille tuoman asian, ettei isä saanut suojelua, vaikka sitä pyysi, olin todella hämmästynyt.
Toki on ymmärrettävää, että pojat voivat olla katkeria siitä, ettei kukaan pystynyt estämään heidän isänsä surmaa. Mutta tähän, ettei suojelua olisi saatu järjestettyä, en usko.
Rouva Palme on kaiken aikaa suhtautunut median edustajiin melkoisen nihkeästi, mutta on hän sentään joskus antanut haastattelun miehensä kuolemasta. Jos asia olisi ollut poikien kertomalla tavalla uskon, että Lisbet Palme olisi nostanut sellaisen metakan, ettei yhdellekään olisi jäänyt epäselväksi, ettei hänen miehelleen annettu suojelua. Lisbet P. kun ei juurikaan sanojaan säästellyt kertoessaan mm. hovioikeuden päätöksestä, joka vapautti Petterssonin.
Ja kuten aiemmin on ilmi tullutkin, Palmelle ei ollut poikkeuksellista lipsuminen turva-asioissa. Suojaamiseen kuitenkin varauduttiin näissäkin tapauksissa, kuten kerrotaan tapahtuneen murhapäivänäkin.

[strangelove]

Keskiviikkoillan ratoksi tuli taas pohdiskeltua Palmemordetia.

Olen nyt taas viime aikoina aktivoinut siinä määrin, että olen lukennut uudelleen läpi tietoja Christer Petterssonista, kas kun vuosien varrella moni asia on päässyt unohtumaan. Yhä enemmän ihmettelen sitä, että Petterssonia ei vapautettu jo käräjäoikeuden päätöksellä. Kukaan muu todistaja kuin Lisbet Palme ei tunnistanut häntä.

Syyttäjän kehittelemä oletus tapahtumainkulusta oli aika kummallinen. Sen mukaan Pettersson olisi huomannut Palmen kun tämä oli menossa elokuviin, hakenut sitten aseen Sigge Cedergreniltä, odotellut elokuvateatterin ulkopuolella Palmejen poistumista ja seurannut pariskuntaa Tunnelgatanille asti. Sen jälkeen 90 porrasta ylös ja täydellinen katoamistemppu Tukholman yöhön. Syyttäjillä ei ollut tarjota teorian vahvikkeeksi mitään järkevää motiivia, ei ollut teknisiä todisteita tai murha-asetta ja kaiken lisäksi eräs ampujan nähnyt ja myös Petterssonin näöltä tuntenut avaintodistaja oli varma, ettei hänen näkemänsä mies ollut Pettersson. Jokseenkin uskomatonta, että tämä teoria meni alemmassa oikeusasteessa läpi.

Miten muuten niiden Petterssonin silloiselle tyttöstävälleen lähettämien tunnustuskirjeiden kanssa kävi? Ne toimitettiin poliisille, mutta asia taisi jäädä ilmaan leijumaan.

[Perry]

Olen melko lailla "noviisi" mitä Palmen murhaan tulee, en ole kovin montaa tuntia (vielä:)) käyttänyt tapauksen tutkimiseen. Se mikä on jotenkin alkanut häiritä tapauksessa on Lisbet Palme. Jotenkin tuntuu että Lisbet on jollain tapaa "avain" koko tapaukseen, joku vain ei täsmää.

Tässä joitain huomoita oudoista asioista (jos olen ymmärtänyt/muistanut väärin joitain näistä niin oikaiskaa ihmeessä!)

* Lisbet ei osallistunut tapauksen rekonstruktioon
* Lisbet oli yksi harvoista jotka tiesivät heidän menevän elokuviin ilman turvamiehiä
* Lisbetin kuulusteluja ei saanut nauhoittaa
* Lisbet ei näyttänyt luodin tekemiä vammoja oikeuslääkärille
* Lisbet jollain kumman tapaa onnistui viivästyttämään heidän kotinsa tutkimista kahdella viikolla
* Lisbet tunnisti ilmeisesti väärän henkilön (Christer Pettersson) tunnistusrivistöstä
* Oli Lisbetin päähänpisto vaihtaa kadun puolta, koska hänen piti päästä katsomaan näyteikkunaa. Oliko paikka sovittu?
* "Joku" hukkasi Olof Palmen muistikirjan, Lisbetillä olisi todennäköisesti ollut tähän paras mahdollisuus
* Kaksi todistajaa näki tappajan ja Olof Palmen "keskustelleen" tai olevan muuten jollain tapaa kontaktissa ennen laukauksia. Lisbetin mukaan laukaus tuli täysin yllättäen.

Onko muita omituisia juttuja?

[Ailar]

Hyviä huomioita Perrylla.
Itse joskus pohdin, miksi Lisbet Palme sanoi heti murhan jälkeen tekijän olevan jugoslaavi ja kuitenkin poimi tunnistusrivistöstä (tosin autettuna) epäröimättä Crister Petterssonin.

Lisbet Palmehan ei myöskään saapunut Petterssonin oikeudenkäyntiin alkukesällä 1989, vaikka häntä piti kuunnella asianomistajana. Sen sijaan hän hän ilmoitti kirjeellä joukon vaatimuksia osallistumisensa ehdoksi. Rouva Palmea pidettiin vaikeana ja ylimielisenä henkilönä.

Tuolla murhapaikallahan muuten tapahtui niin, että rouva Palme yritti estää nuorukaisten toimet, jotka tulivat elvyttämään Olof Palmea. Hän jopa läimäisi sairaanhoito-opiskelijaa. Hänen katsottiin toimineen näin, koska oli shokissa. Elvytyskin tosin oli turhaa, koska veri pulppusi Palmen suusta ja puhallettu ilma tuli ulos ampumahaavoista.

[strangelove]

Pohdiskelin näitä Lisbet Palmeen liittyviä outouksia muutama sivu takaperin. On totta, että välittömästi tapahtuman jälkeistä toimintaa ja lausuntoja voinee laittaa shokin piikkiin. Mutta kaiken kaikkiaan tämä herättää paljon kysymyksiä. Lisbetin vinkkelistä katsoen murhaaja oli ensin jugoslaavi, seuraavaksi hän oli "jotenkin tutun näköinen" ja loppujen lopuksi murhaajaksi arvottiin tuiki tuntematon laitapuolen kulkija, sillä "näkeehän sen, kuka on alkoholisti". Nämä kaikki siitä huolimatta, ettei Lisbet osannut kuvaillut tekijää millään muulla tavalla kuin, että hänellä oli tummansininen takki ja tummat housut.

Sitten se linkittämäni juttu Palmesta ja turvamiehistä. Pojan mukaan Olof Palme halusi turvamiehet mukaan elokuviin, mutta ei saanut. Viranomaiset kiistivät jyrkästi, että Olof Palme olisi ollut heihin asiaa koskien yhteydessä. Ehkä se olikin Lisbet Palmen päätös olla ottamatta turvamiehiä mukaan. Olof halusi turvamiehet ja kertoi tästä pojalleen, mutta Lisbet oli toista mieltä ja sai tahtonsa läpi.

Tuskin Lisbet Palme oli millään lailla osallisena miehensä murhan järjestelyssä, mutta olisiko häntä voitu uhkailla tai lahjoa joltain taholta antamaan väärä todistus? Ehkä intressinä oli vain saada joku vastuuseen teosta, ja kukapa sen uskottavampi syntipukki kuin aikaisemminkin tyhjästä kilahtanut narkomaani Pettersson. Leif G.W. Persson on vakaasti sillä kannalla, että Palmen murhan takana oli poliisin pienimuotoinen salaliitto. Ei se kovin kaukaa haettua ole, kun ottaa huomioon poliisin toiminnan kaiken kaikkiaan rikospaikkatutkinnasta aina Hans Holmér -fiaskoon ja yksisilmäiseen Pettersson-linjaan.

[Perry]

En minäkään usko että Lisbet olisi mitenkään suoraan syyllinen tapahtuneeseen, mutta mahdollista voisi olla esim. se että poliisi halusi ettei tietyt asiat paljastu ja siksi Lisbetin annettiin "luistaa" tietyistä asioista.

Voi olla että tämä on jo tänne linkattu, mutta törmäsin tämmöiseen wanhaan sivustoon: http://www.itdemokrati.nu/page36.html
Tuossa on silminnäkijöiden paikat merkitty karttaan ja kunkin silminnäkijän alkuperäinen kuulustelupöytäkirja. (Kaikki tietenkin ruotsiksi)

[jarmo.janis]

En minäkään usko että Lisbet olisi mitenkään suoraan syyllinen tapahtuneeseen, mutta mahdollista voisi olla esim. se että poliisi halusi ettei tietyt asiat paljastu ja siksi Lisbetin annettiin "luistaa" tietyistä asioista.

Voi olla että tämä on jo tänne linkattu, mutta törmäsin tämmöiseen wanhaan sivustoon: http://www.itdemokrati.nu/page36.html
Tuossa on silminnäkijöiden paikat merkitty karttaan ja kunkin silminnäkijän alkuperäinen kuulustelupöytäkirja. (Kaikki tietenkin ruotsiksi)

Ei rouva Palme tahallaan ole mitään väärää sanonut tutkinnassa. Hänen rooli on "viaton sätkynukke" jota manipuloimalla poliisi halusi teosta koppiin kenet tahansa, jotta juttu lopultakin voitaisin siirtää selvitettyjen kansioon. Samaahan on tapahtunut tai yritetty tehdä suomessakin matalamman profiilin jutuissa vaikka kuinka usein.

[strangelove]

Ei rouva Palme tahallaan ole mitään väärää sanonut tutkinnassa. Hänen rooli on "viaton sätkynukke" jota manipuloimalla poliisi halusi teosta koppiin kenet tahansa, jotta juttu lopultakin voitaisin siirtää selvitettyjen kansioon. Samaahan on tapahtunut tai yritetty tehdä suomessakin matalamman profiilin jutuissa vaikka kuinka usein.

Ei nyt ihan niinkään. Lisbet Palme on aikuinen ihminen, joka vastaa omista sanomisistaan. Ihan itse hän on kertonut jugoslaaveista, vainoajista ja tutunnäköisestä ampujasta. Hän työskenteli kaiken lisäksi psykologina, joten veikkaan, ettei manipulointi olisi tässä tapauksessa onnistunut. Tunnistustilaisuudessa syyttäjän toimesta tehty johdattelu oli toki täyttä idiotismia, josta ei voi syyttää Lisbet Palmea.

[strangelove]

Hmm... Ilmeisesti kaikki eivät ole yksimielisiä siitäkään, missä järjestyksessä tappava- ja hutiluoti ammuttiin.

Oikealta alakulmasta löytyy rekonstruktio, jonka mukaan ampuja tuli Olof Palmen vierelle ja yritti ampua tätä ensin edestäpäin. Luoti meni ohi hipaisten Lisbetiä, joten murhaaja meni Olofin taakse ja ampui kuolettavan laukauksen.

Tämän mukaan (oikeassa yläkulmassa kohdassa 17.20) taas ampuja odotti, että Palmet kävelivät ohi, jolloin hän ampui Olofia ensin selkään ja heti perään toisen laukauksen, joka ei osunut.

Tähän liittyen:

Aftonbladet Söndagsbilaga 24 Juni 2007: Christer säger till Anette. ”Det var något som gick fel med det andra skottet, jag siktade inte mot Lisbeth, jag tänkte inte skjuta Lisbeth”. Christer vet inte hur mordet gick till därför var det inte han som sköt Olof Palme, han visste inte att det var det första skottet som träffade Lisbeth Palme och det andra som dödade Olof Palme.

[Tuomion Pasuuna]

Villinä spekulaationa: onko mitenkään mahdollista, että Lisbeth Palme olisi ampuja?

[Ailar]

Villinä spekulaationa: onko mitenkään mahdollista, että Lisbeth Palme olisi ampuja?

Tuskinpa on. Häntä itseään oli ammuttu 70-100 cm:n etäisyydeltä ja ammuttu luoti löytyi tähän nähden sopivan etäisyyden päästä (en nyt ulkoa muista metrimäärää).
Sitten on tietysti nämä silminnäkijät, joten kyllä siinä Lisbetillä olisi säätämistäkin ollut.

[jarmo.janis]

Villinä spekulaationa: onko mitenkään mahdollista, että Lisbeth Palme olisi ampuja?

Ei voi olla ampuja, mutta kaikkki se mitä murhan jälkeen on tapahtunut jättää auki sen takaportin että. Hän, joskaan ei murhajan työnantaja/palkkaaja, mahdollisesti hyväksyi teon hiljaisesti.
Olisiko hänellä motiivi ajaa tutkimus karille ?
Mutta toisin puolin.
Olkoonkin että joku ampui hänen mierhensä, jota hän ei ehkä rakastanut enää niin paljon, hänen tarinansa kasassapysymisen kannalta oleellisen tärkeää jotta viattoman lesken kulissi kestäisi loppuun asti on se, että joku (mieluiten oikea tekijä) saadaan kiinni. Koska oikea tekijä muussa, kuin leski palkkaajana, versiossa ei ole voinut tietää että vaimo ei välttämättä ole niin pahoilaan miehensä kuolemasta. Eikä tekijä siten tiedoillaan voi upottaa leskeä mukanaan vankisellin pimeyteen. Kyllähän karu fakta on se, että menneisyyden tapahtumien tähden leskellä on ollut syy tuntea, ainakin ajoittain esiin nousevaa, vihaa/katkeruuta miestään kohtaan täsä puheena olevassa tapauksessa. Se on mahdollista että leskellä oli syynsä ajaa tutkimus karille ilman omaakin aktiivista osuuttakin.